Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Samankaltaiset tiedostot
Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

Trusker'S Precious And Grace

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

METELI-projekti lopetuskokous

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

The evolution of mankind... 80

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Maija Meikäläinen OSOITE POSTITOIMIPAIKKA Terveysprofiili

Miten Alentaa Kolesterolia

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes (sokeritauti)

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Apolipoproteiinit A-I ja B

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Tyypin 2 diabetes sairautena

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Maksakokeiden viiterajat

Syö muistisi hyväksi

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

MOTIVOIDU MUUTOKSEEN

Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A Helsinki. puh info@polarpharma.fi

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain

kolesteroli olesteroli kolesteroli Kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli kolesteroli lesteroli ko l e s t e r o l i kolesteroli

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Liikunta. Terve 1 ja 2

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA

Ruokavalio tulehduksellisissa reumasairauksissa ja systeemisissä sidekudossairauksissa

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Diabetes ja valtimotaudit

Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Terveellinen elämäntapa painotuksella ruokavaliollisiin tekijöihin

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Miten tästä eteenpäin?

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Transkriptio:

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi tarkemmat mittaustulokset. Verinäytteestäsi on mitattu terveyteen liittyviä merkkiaineita kuten kolesterolit ja verensokeri. Yhdeksälle merkkiaineelle on esitetty kliinisten hoitosuositusten mukaiset tavoitearvot, joita tavallisesti noudatetaan terveydenhuollossa. Näille merkkiaineille on esitetty merkkiaineen pitoisuus verinäytteessäsi. Jos arvosi ovat tavoitearvojen ulkopuolella, suosittelemme ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriisi tarkempaa tilannearviota varten. Loput merkkiaineet on esitetty suhteellisina tasoina. Niille ei ole määritetty kliinisiä tavoitearvoja, koska nämä merkkiaineet eivät ole rutiininomaisessa käytössä terveydenhuollossa, mutta niitä käytetään terveyden tutkimuksessa. Kaikki tulokset on esitetty suomalaista väestöjakaumaa vasten. Kuvaajien käyrä kuvaa arvojen jakautumista suomalaisessa väestössä. Jakauman alla oleva väriskaala kuvaa tieteellisissä tutkimuksissa merkkiaineisiin liitettyä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydänja verisuonitauteihin (lukuun ottamatta glukoosia ja kreatiniinia, joiden kohdalla väri viittaa hoitosuositusten mukaisiin tavoitearvoihin). Keltainen osoittaa korkeampaan riskiin ja turkoosi matalampaan riskiin liitettyjä arvoja. Mittaustuloksia ei voi käyttää diagnoosin perustana, mutta useat poikkeavat arvot voivat viitata kohonneeseen sairastumisriskiin. Lyhyen ajan (tunnista muutamaan tuntiin) sisällä ennen verinäytteen ottoa nautittu ateria voi vaikuttaa tiettyjen veren merkkiaineiden pitoisuuksiin. Tämä on ilmoitettu kyseisten merkkiaineiden kuvauksessa. Tästä syystä suosittelemme vähintään tunnin paastoa ennen näytteenottoa. Glukoosi ja kreatiniini Glukoosi : 3.9 mmol/l Kreatiniini : 108 μmol/l 4 6 8 mmol/l 60 80 100 120 μmol/l Paastoglukoosin (verensokerin) normaalialue on 4.0-6.0 mmol/l. Arvo välillä 6.1-6.9 mmol/l voi viitata suurentuneeseen paastoglukoosiin eli esidiabetekseen. Arvo 7.0 mmol/l tai korkeampi voi viitata diabetekseen. Terveellä henkilöllä arvo voi olla yli 6.0, jos näytettä ei ole otettu paastotilassa, ja alle 4.0 jos henkilö on paastonnut ennen näytteenottoa. Tietyt lääkkeet, kuten diabeteslääkkeet, voivat vaikuttaa glukoosiarvoihin. Glukoosimittaus voi olla virheellisen matala, jos verinäytteen käsittelyssä on ollut ongelmia ennen sen analysoimista. Tästä syystä alle 3.9 mmol/l arvoja ei näytetä. Kreatiniinipitoisuutta käytetään munuaisten toiminnan arviointiin. Arvo voi kohota munuaisten vajaatoiminnassa, munuaisten verenkiertovajauksessa tai virtsatiekivien seurauksena. Suuri lihasmassa, voimakas fyysinen rasitus tai elimistön kuivumistila voivat nostaa veren kreatiniinipitoisuutta myös terveillä henkilöillä. Matala-asteinen tulehdus GlycA Glykoproteiiniasetyylit (GlycA) on tulehdusmerkkiaine, joka nousee useissa elimistön tulehdustiloissa. Kohonnut GlycA-taso voi viitata krooniseen matala-asteiseen tulehdustilaan. Matala-asteisen tulehduksen ja korkean GlycA-tason on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja useisiin muihin kroonisiin sairauksiin. matala korkea pitoisuus Virta 360 -aineenvaihduntatestin tulokset perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin ja antavat suuntaa-antavaa tietoa hyvinvoinnistasi. Tuloksia ei voida pitää diagnoosina eikä niitä sellaisenaan voida käyttää diagnoosin pohjana. 1/3

Tavanomaiset rasva-arvot Kolesteroli : 7.2 mmol/l Triglyseridit : 1.1 mmol/l LDL-C : 5.0 mmol/l HDL-C : 1.8 mmol/l 3 4 5 6 7 1 2 3 4 2 3 4 5 1.0 1.5 2.0 mmol/l mmol/l mmol/l mmol/l Tavallisesti terveydenhuollossa mitattavia veren rasva-arvoja ovat kolesterolit ja triglyseridit. Veressä rasvoja kuljettavat erilaiset lipoproteiinihiukkaset. Kokonaiskolesteroli ja LDL-hiukkasten sisältämä kolesteroli ovat yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. HDL-hiukkasten sisältämä kolesteroli taas liittyy alentuneeseen riskiin. Korkeat triglyseridiarvot ovat myös yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin. Apolipoproteiinit ApoB : 1.32 g/l ApoA1 : 1.84 g/l ApoB/ApoA1 : 0.72 0.5 1.0 1.5 g/l 1.0 1.5 g/l 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 suhde Apolipoproteiini B (ApoB) on sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavien lipoproteiinihiukkasten, kuten LDL-hiukkasten, rakenneproteiini. Apolipoproteiini A1 (ApoA1) on HDL-hiukkasten rakenneproteiini. Nämä apolipoproteiinimittaukset kuvastavat lipoproteiinihiukkasten lukumäärää verenkierrossa. Apolipoproteiineja B ja A1 sekä niiden suhdetta pidetään tieteellisten tutkimusten perusteella tavallisia kolesteroliarvoja parempina sydän- ja verisuonitautien riskin mittareina. Yksityiskohtaiset rasva-arvot VLDL-kolesteroli VLDL-triglyseridit LDL-triglyseridit HDL-triglyseridit matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus Mittaamalla useampia rasva-arvoja voidaan saada tarkempaa tietoa sairastumisriskistä. Korkea triglyseridipitoisuus kaikissa lipoproteiinihiukkasissa, etenkin VLDL-hiukkasissa, voi viitata kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Myös korkea VLDL-kolesteroli liittyy kohonneeseen riskiin. Yleisiä syitä kohonneeseen triglyseriditasoon ovat vyötärölihavuus, runsas alkoholinkäyttö sekä tyypin 2 diabetes ja sen esiasteet. Triglyseridipitoisuudet voivat tilapäisesti kohota rasvaisen aterian jälkeen. Virta 360 -aineenvaihduntatestin tulokset perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin ja antavat suuntaa-antavaa tietoa hyvinvoinnistasi. Tuloksia ei voida pitää diagnoosina eikä niitä sellaisenaan voida käyttää diagnoosin pohjana. 2/3

Rasvahapot Omega-3 % Omega-6 % Kertatyydyttymättömät % matala korkea matala korkea matala korkea suhde suhde suhde Triglyseridit koostuvat rasvahapoista. Ruoan rasvojen ominaisuudet riippuvat niiden sisältämistä rasvahapoista, ja eri rasvahapoilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Monityydyttymättömien omega-3- ja omega-6-rasvahappojen korkeat pitoisuudet ovat yhteydessä alhaisempaan sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen korkeat pitoisuudet veressä taas ovat yhteydessä kohonneeseen sairastumisriskiin. Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen osuuden lisääminen ravinnossa nostaa omega-3- ja omega-6- rasvahappojen pitoisuuksia ja laskee kertatyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia. Rasvainen ateria voi tilapäisesti vaikuttaa rasvahappojen pitoisuuksiin. Aminohapot Haaraketjuiset Fenyylialaniini Glutamiini matala korkea matala korkea matala korkea pitoisuus pitoisuus pitoisuus Tieteellisissä tutkimuksissa haaraketjuisten aminohappojen (leusiini, isoleusiini, valiini) ja fenyylialaniinin korkeat pitoisuudet on yhdistetty metaboliseen oireyhtymään ja insuliiniresistenssiin. Ne voivat olla merkki kohonneesta riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Glutamiinin matala taso on yhteydessä kohonneeseen riskiin. Aminohappojen pitoisuudet veressä voivat kohota tilapäisesti ruokailun jälkeen. Virta 360 -aineenvaihduntatestin tulokset perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin ja antavat suuntaa-antavaa tietoa hyvinvoinnistasi. Tuloksia ei voida pitää diagnoosina eikä niitä sellaisenaan voida käyttää diagnoosin pohjana. 3/3