1 PERUSTETTAVAN TONTTILAITOKSEN PERUSTIEDOT

TONTTILAITOKSEN PERUSTAMINEN Luonnos 31.5.2007

2 Sisällysluettelo 1 PERUSTETTAVAN TONTTILAITOKSEN PERUSTIEDOT...3 2 TONTTITUOTANNON NYKYTILA...4 2.1 Tonttituotannon rahoitus...4 2.2 Tonttien tuottaminen vaiheittain...4 3 TULEVAISUUDEN HAASTEITA...5 4 PERUSTELUT TONTTILAITOKSEN PERUSTAMISELLE...6 5 TONTTILAITOKSEN TOIMINTAMALLI...7 5.1 Yleistä...7 5.2 Keskeisimmät uudistukset...7 5.2.1 Tonttilaitoksen tärkeimmät tehtävät...7 5.2.2 Tontintuotantoprosessi...9 5.2.3 Maankäyttöryhmä...9 5.3 Organisaatio...10 5.3.1 Tonttilaitoksen sijoittuminen kunnan organisaatioon ja päätösvallan jakautuminen..10 5.3.2 Tonttilaitoksen organisaatio...11 5.4 Toiminnan kuvaus...12 5.4.1 Hallinto...12 5.4.2 Tonttitiimin tärkeimmät tehtävät...12 5.4.3 Paikkatietotiimin tehtävät...15 6 TONTTILAITOKSEN TALOUS...16 6.1 Yleistä tietoa ja talousarvion sitovuustaso...16 6.2 Tonttilaitoksen tulot ja menot...16 LIITTEET...18 LÄHTEET...24

3 1 PERUSTETTAVAN TONTTILAITOKSEN PERUSTIEDOT Yksikön nimi: Toimiala: Toiminta-ajatus: Toiminta-alue Asiakkaat: Sijoittuminen kuntaorganisaatioon Haukiputaan Tonttilaitos Tonttipalvelut eli maan jalostaminen raakamaasta luovutuskelpoiseksi rakennuspaikaksi, kartta- ja mittauspalvelut, kiinteistötieto- ja asiantuntijapalvelut Tonttilaitos tuottaa asiakkaille rakennuspaikkoja kustannustehokkaasti, huolehtii kunnan maapolitiikasta ja maaomaisuudesta pitkäjänteisellä tavalla, tuottaa kunnan hallittuun suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittavat paikkatietopalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti nykyaikaisia työvälineitä ja -tapoja hyödyntäen. Alkuvaiheessa Tonttilaitos on nettobudjetoitu yksikkö, mahdollisen liikelaitostamisen jälkeen yksikkö toimii itsenäisesti liikelaitosten johtokunnan ohjauksessa kunnanvaltuuston asettaman maaomaisuuden tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Tonttilaitoksen pääasiallisena toiminta-alueena ovat yleis- ja asemakaava-alueet sekä niiden lievealueet. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä maanomistajan asemassa tonttilaitos toimii myös haja-asutusalueilla. Tonttilaitoksen asiakkaita ovat rakennuspaikkaa tarvitsevat rakentajat ja rakennusliikkeet, johtolaitokset, suunnittelijat, viranomaiset sekä muut paikkatieto- ja mittauspalveluja tarvitsevat sisäiset ja ulkoiset asiakkaat. Tonttilaitos on Haukiputaan kunnanhallituksen alaisen Hallintopalvelut-vastuualueen alainen nettobudjetoitu tulosalue. Mahdollisen liikelaitostamisen jälkeen Tonttilaitos on perustettavan liikelaitosten johtokunnan alainen kunnan liikelaitos.

4 2 TONTTITUOTANNON NYKYTILA Oulun seudun nopea kasvu 1990-luvun lopulta lähtien on tuonut uusia haasteita tonttituotantoon. Kysyntä on ollut moninkertaisesti tonttien tarjontaa suurempaa. Tämä on johtanut tonttien jatkuvaan hinnan nousuun, joka varsinkin viime vuosina on entisestään kiihtynyt. Luovutettujen omakotitonttien määrä on pudonnut vuosien 1998 ja 1999 40-50 kappaleesta 20-30 kappaleeseen vuodessa. Kunnan tonttireservi on supistunut jatkuvasti. Vuoden 2006 luovutettavana olleiden kunnan tonttien määrä oli pienin vuosikymmeniin. Haapakankaan 3-alueen toteuttamisen myötä luovutettavissa olevien tonttien määrä kasvaa noin kolmeksi vuodeksi ollen noin 30-40 tonttia vuodessa mutta kestävää tonttireserviä ei ennakoida kertyvän. 2.1 Tonttituotannon rahoitus Tontin tuottaminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluvat mm. maankäytön yleissuunnittelu, raakamaaalueiden hankinta, kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kunnallistekniikan ja ympäristön rakentaminen ja tontin luovutus. Eri vaiheisiin tarkoitetut määrärahat on varattu talousarvion käyttötalous- ja investointiosaan eri organisaatioyksiköille. Maanhankintaan varatut määrärahat ovat kunnanhallituksen alaisuudessa. Tiestön rakentamiseen on osoitettu määräraha teknisen toimen talousarviossa. Vesihuollon on rahoittanut vesihuoltolaitos, nyt liikelaitoksena Haukiputaan Vesi, vesimaksutuloillaan vesihuoltolakiin perustuen. Tonttien luovutuksesta kertyvät tulot on myös ohjattu hajautetusti. Maanvuokratulot ovat sisältyneet maankäyttötoimen käyttötaloustuloihin. Maan myyntitulot puolestaan on ohjattu kunnanhallitukselle investointiosan kohtaan kiinteä omaisuus. Nykymuotoisen toimintamallin vuoksi tonttien tuottamiseen liittyviä talouden tunnuslukuja ja kokonaistaloudellista vastuuta ei ole juurikaan määritelty. Kunnan maaomaisuuden tuottavuus ja tonttien tuottamisen kustannukset eivät siten ole tiedossa eivätkä hallinnassa. 2.2 Tonttien tuottaminen vaiheittain Tontin tuottamisen prosessi alkaa jo maankäytön yleissuunnittelulla eli yleiskaavoituksella, jolla ohjataan myöhempää asemakaavoitusta. Tulevien kasvusuuntien maanhankinnat valmistellaan maankäyttötoimessa. Päätökset maakaupoista tekee kunnanhallitus määrärahojen puitteissa tai kunnanvaltuusto. Maa-alueiden hankkimisen jälkeen alue asemakaavoitetaan kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusprosessista vastaa maankäyttötoimi kunnanhallituksen ohjauksessa. Asemakaavan voimaantultua tehdään kiinteistönmuodostus. Kaava-alueen rakennuspaikat lohkotaan itsenäisiksi tiloiksi ja rajat merkitään maastoon. Laajojen asemakaava-alueiden lohkomistoimituksen suorittaa kunnan maanmittausinsinööri maanmittaustoimiston määräyksestä. Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ovat tärkeä osa tontintuotantoprosessia. Kunnallistekninen yleissuunnittelu voidaan suorittaa yhtä aikaa kaavoituksen kanssa. Jos konsultointi on yhtäaikaista ja koordinoitua, säästetään resursseja ja vältytään ristiriidoilta. Konsultin ja kunnan ajankäyttöä säästyy tietovaihdon saumattomuudella. Kunnan tekniset palvelut ohjaavat kunnallistekniikan suunnittelua teknisen lautakunnan alaisuudessa. Tekninen lautakunta vahvistaa laaditut katusuunnitelmat nähtävilläolon jälkeen. Kunnallistekniikan ja vesihuollon sekä muun ympäristön rakentaminen ovat tonttituotannon viimeinen vaihe. Rakentaminen on suoritettu joko kunnan omana työnä tai rakennutettu ulkopuolisella urakoitsijalla. Rakentaminen tapahtuu vahvistettujen katusuunnitelmien mukaisesti kunnan ohjauksessa.

3 TULEVAISUUDEN HAASTEITA 5 Asukasluvun kasvu on Suomessa keskittynyt muutamalle kaupunkiseudulle. Oulun kaupunkiseutu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista seuduista. Ympäryskunnissa tämä on merkinnyt tarvetta muuttaa ja lisätä maankäyttöä. (Arola 2001 s. 7) Kasvu vaatii myös tonttituotannon toiminnallista tehostamista. Tonttien kysynnän Oulun seudulla on ennakoitu jatkuvan voimakkaana ainakin kuluvan vuosikymmenen lopulle saakka, mikäli yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia (Kukkonen 2005 s. 36). Jatkuvan kasvun, asuntotuotannon ja yritystoiminnan turvaamiseksi kuntien on tuotettava uusia tontteja jatkuvasti. Koska kunnalla on merkittävä rooli tontin luovuttajana, on tonttituotanto pyrittävä mitoittamaan kasvuennusteita vastaavasti. Tämä on myös kunnan hallitun kasvun edellytys. Kunnan olisi pystyttävä ohjaamaan pääosa asukasluvun kasvusta kaava-alueille yhdyskuntarakenteen hajautumisen välttämiseksi ja palvelutuotannon turvaamiseksi. Tonttituotantoa on tulevaisuudessa entisestään tehostettava. Nykyiset tontinluovutusmäärät ovat kysyntään verrattuna aivan liian pieniä. Kasvu ohjautuu suurelta osin kaava-alueiden ulkopuolelle täysin suunnittelemattomasti ja ennakoimattomasti. Tästä aiheutuu kunnalle tavallista kalliimpia palveluvelvoitteita ja lisäkustannuksia koko yhteiskunnalle, mutta pitkällä aikajänteellä myös haja-asutusalueen asukkaille. Kuntaliitto julkaisi vuonna 2001 tutkimuksen Tonttituotannon ongelmat kunnissa. Tutkimuksessa haastateltiin kuntien päättäjiä ja maankäytön asiantuntijoita tonttituotannon ongelmista. Keskeisimmiksi ongelmakohdiksi nousivat mm. ongelmat ja ristiriidat kaavoituksessa sekä kaavoituksen resurssien vähäisyys, kaavavalitukset, kunnan maaomaisuuden vähäisyys, yleiskaavoituksen riittämättömyys, kunnallistekniikan rahoituksen puute ja tonttituotantoprosessin koordinoinnin puute. (Arola 2001, s. 55) Maanhankintaan osoitettavat resurssit ovat kunnan tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeitä. Maanhankinnalla mahdollistetaan uusien asuinalueiden joustava kaavoittaminen, kunnan oma tontintuotanto ja siten kunnan hallittu kasvu. Kunnallistekniikan rakentamisen resurssit ovat toinen kynnyskysymys luovutuskelpoisten tonttien tuottamiselle. Tulevaisuuden tontintuotantoa varten olisi nämä resurssit turvattava ja kasvuennusteiden noustessa olisi määrärahoja voitava lisätä. Taloudellisen tilanteen vuoksi määrärahoja ei voitane ratkaisevasti lisätä, joten tontintuotantoa on tehostettava muilla toiminnallisilla keinoilla tehokkuutta lisäämällä. Kuntatalouden kiristyminen luo tarvetta hintatietoisuuden lisäämiselle. Tonteille on pystyttävä kirjanpidollisesti kustannukset huomioon ottaen osoittamaan oikea hinta mahdollisten taloudellisten tappioiden välttämiseksi. Tonttien tuottamisen resurssit ovat nykyään hajallaan ja päätökset luovutusmenettelystä saattavat olla lyhyen tähtäimen intresseihin perustuvia ja osin myös sattumanvaraisia. Tämä ei anna oikeaa kuvaa tonttien tuottamisen hinnasta eikä maaomaisuuden tuottavuudesta. Maaomaisuuden jatkuva ja ennakoitavissa oleva tuotto on tärkeä tekijä kunnan taloudenpidolle. Kuntien kilpaillessa yrityksistä ja työpaikoista on tonttimarkkinoilla tarpeen vaatiessa pystyttävä reagoimaan nopeasti. Tämä vaatii tontintuotannolta mukautumiskykyä. On pystyttävä sopeutumaan kysynnän vaihteluun, asuntotuotannon uusiin konsepteihin ja kumppanuusmalleihin, yritystoiminnan muutoksiin ja mahdollisesti pystyttävä tekemään nopeita ratkaisuja.

6 4 PERUSTELUT TONTTILAITOKSEN PERUSTAMISELLE Tonttituotannon tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää toiminnan uudelleen organisointia ja tehostamista. Tonttituotannon määrärahojen väheneminen johtaisi yhä pahenevaan tonttipulaan ja maan hinnan sekä asumiskustannuksien nousuun. Kunnan maaomaisuus on vuosikymmenien kuluessa hankittu mittava pääoma. Maaomaisuus sisältää raakamaata, kaavoitettuja alueita tontteineen ja yleisine alueineen sekä metsäpalstoja. Arvokkaimpia maaomaisuusosia ovat kaavoitetut tontit. Näitä luovuttamalla kertyy maaomaisuuden pääasiallinen tuotto. Kunta luovuttaa vuosittain omakotitontteja noin 10-40 kappaletta, joista kertyy ennestään vuokrattujen tonttien vuokratulojen lisäksi uutta vuosittaista myynti- ja vuokratuloa. Helposti ajatellaan, että kertyvät myyntituotot ovat puhdasta voittoa. Tämä harhaluulo tulee usein esille mm. maanhankintaneuvotteluissa ja päätettäessä tonttien luovutusperiaatteista. Lopullinen maan mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio ei ole tiedossa, koska tontin tuottamisen kustannukset on nykyään hajautettu useille tahoille ja hallintokunnille. Kunnan maaomaisuutta voidaan hallita liiketaloudellisin periaattein keskittämällä toimintoja ja kokoamalla maaomaisuuden hallintaan liittyvät rahavirrat samaan yksikköön. Kustannusten oikea kohdistaminen mahdollistaa maaomaisuuden hallinnan ja tonttituotannon nettotuloksen laskennan ja kustannusseurannan. Tällöin tuotetulle tontille voidaan määrittää oikea hinta. Keskittämällä rahavirrat tonttilaitokseen tonttituotannon tulot ja menot voidaan kohdistaa oikein. Lyhyesti sanottuna maaomaisuudesta kertyvillä tuotoilla rahoitetaan uusien tonttien tuotantoa, joka on tärkeä osa asuntotuotantoa ja samalla kunnan suunnitelmallista ja hallittua rakentamista. Kunnassa otettiin merkittävä askel tonttilaitoksen suuntaan, kun kunnanvaltuusto päätti 17.3.2003 16 sisäisen maanvuokran käyttöönotosta. Sisäisellä maanvuokralla kohdistetaan kiinteän omaisuuden kustannuksia loppukäyttäjille. Kunnan talouden kiristyessä ja tonttituotantoon osoitettujen määrärahojen vähentyessä tonttituotantoa on tehostettava. Tontintuotantoon liittyvän taloudellisen ja toiminnallisen vastuun keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa tonttituotannon taloudellisen tarkastelun ja toiminnan tehostamisen. Taloudellinen toimintavapaus paranee, koska tonttituotannon taloudellisena mittarina olisi nettotulos. Nettotulokseen voidaan vaikuttaa monin keinoin, jotka olisivat tonttilaitoksen käytettävissä ja päätettävissä. Tonttilaitoksen perustaminen tuo tonttituotantoon ja varsinkin maanluovutukseen toimintavapautta. Päätösvallan siirtäminen johtosäännöllä ja delegoimalla tuo toimintaan joustavuutta ja asiakasystävällisyyttä. Tonttituotannosta vastaavien viranhaltijoiden neuvotteluasema paranee tonttilaitoksen sopimusvapauden myötä. Tällöin mahdollisuudet maaomaisuuden tuottavuuden kasvattamiseen paranevat ratkaisevasti. Tonttilaitokselle annettava toimintavapaus toisi maanluovutukseen myös asiakaslähtöisyyttä. Kysynnän vaihteluihin voidaan vastata nopeammin hintajoustoilla. Luovutusperiaatteissa on tonttilaitokselle annettava riittävästi päätösvaltaa tontinluovutukseen markkinatilanteen ja kysynnän vaihteluita varten tai hyvän yrityksen kuntaan sijoittumisen mahdollistamiseksi. Neuvotteluasema paranisi ja luovutuspäätösten tekeminen nopeutuisi erityistilanteissa päätösvallan ollessa tonttilaitoksella. Uusien asuntotuotantomallien toteuttaminen ja erityisesti keskusta-asumisen hankkeet edellyttävät kumppanuussopimuksia ja niitä edeltäviä luottamuksellisia neuvotteluja ja molemminpuolista sitoutumista. Sama pätisi myös maanhankintaan eli mahdollisuudet tarvittaessa nopeaankin maanhankintaan, yhteistoimintasopimuksiin ja määrärahojen joustavampaan käyttöön olisivat olemassa.

5 TONTTILAITOKSEN TOIMINTAMALLI 7 5.1 Yleistä Perustettava tonttilaitos vastaa omistajan edustajana koko kunnan maaomaisuudesta ja sen tuottavuudesta. Kunnanvaltuusto päättää maanomistajan ominaisuudessa toiminnan tavoitteista ja tulosvaatimuksista. Tonttilaitoksen keskeisimpinä tehtävinä ovat maa- ja tonttipolitiikan käytännön hoito, maan hankinta ja luovuttaminen, kunnan asuntoalueiden katujen ja puistojen rakennuttamisen tilaajatehtävät, maaomaisuuden isännöinti, kunnan edun valvonta, viranomaistehtävät, paikkatieto- ja mittauspalvelut sekä asiantuntijatehtävät. Kunnan johdon roolina on päättää tonttilaitoksen perustamisesta, toiminnan pääperiaatteista ja tavoitteista. Tonttien luovuttamisen määrälliset tavoitteet asettaa kunnanvaltuusto. Tonttilaitoksen nettotulostavoite määritellään vuosittaisen talousarvion yhteydessä. Tonttilaitos perustetaan aluksi nettoyksikkönä. Ensimmäisessä vaiheessa tonttilaitos osoittaa laskennallisena yksikkönä tontin tuottamisen kustannukset eli tontin nettohinnan kunnalle. Tarvittaessa tehtäisiin kustannusten edellyttämät tarkistukset hintoihin ja luovutusperiaatteisiin. Tonttilaitoksen mahdollisesta liikelaitostamisesta päätettäisiin kertyneiden kokemusten pohjalta myöhemmin. Tonttilaitos perustetaan suoraan kunnanhallituksen alaisuuteen. Tonttilaitos on Hallintopalvelut-vastuualueen tulosalue, jonka toimintaa ohjaa erillinen maankäyttöryhmä, josta lisää jäljempänä. Fyysisesti tonttilaitospalvelut sijoittuvat nykyisiin huonetiloihin maankäytön yhteyteen. Tonttilaitos tekee läheistä yhteistyötä muiden tontin tuottamiseen liittyvien osapuolten kanssa, joita mm. kaavoitus, Haukiputaan Vesi ja Tekniset palvelut. Myös ulkopuolista asiantuntijayhteistyötä ja sidosryhmiä tarvitaan niin energiantuotannon kuin tietoliikennealankin toimijoiden kanssa. Tonttilaitoksen henkilöstökustannukset koostuisivat nykyisistä maa- ja mittaus-tulosyksikön palkkakustannuksista sivukuluineen. Tonttilaitokselle laaditaan henkilöstösuunnitelma, jonka mukaiset paikat täytetään sisäisin siirroin. Tonttilaitos ostaa toimintaansa liittyviä henkilöstö- ja kirjanpitopalveluita. Tonttilaitos maksaa palveluista sovittavan vuosittaisen hinnan. Toimitilat vuokrataan tilapalveluilta. Hallinnollisten palvelujen kustannuksista ja kustannusten osittelusta on tehtävä erilliset sopimukset. Myös tonttilaitoksen ylläpitämän pohjakartaston (n. 9500 ha) käyttöoikeuksista ja niistä perittävistä maksuista sekä asiantuntija- ja muista palveluista on niitä tarvitsevien sisäisten asiakkaiden sovittava tonttilaitoksen kanssa. 5.2 Keskeisimmät uudistukset 5.2.1 Tonttilaitoksen tärkeimmät tehtävät Tonttilaitoksen toimintavapauden edellyttämät perustamisen yhteydessä tehtävät toiminnalliset uudistukset kattaisivat ne toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä jatkuvan kestävän tontinluovutustason ylläpitämiseksi ja tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Tonttilaitos on sekä tilaaja- että tuottajayksikkö. Tonttilaitoksen toiminnan tarkempi kuvaus on selostettu kohdassa 5.4. Yksikön toiminta käsittää useita palveluiden tuottamis- ja tilaamiskokonaisuuksia, joiden rahavirrat keskitetään tonttilaitokseen: Maanhankinta ja luovutus - maapolitiikan ohjelmointi - raakamaan hankinta

- asemakaavan mukaisten yleisten alueiden ja tarvittaessa myös muiden virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden hankinta - tonttien varaaminen, vuokraus ja myynti - kiinteän omaisuuden tietojärjestelmien ylläpito - tonttipörssin ylläpito Yksikön toimintaan tarvittavien ulkopuolisten ja sisäisten palveluiden tilaaminen - hallinto ja talous - toimistopalvelut - maapolitiikan asiantuntijatehtävät - kiinteistönmuodostus - tonttien markkinointi - kaavoitus - metsänhakkuut ja -hoito - tonttien kunnostaminen ja perusparantaminen - kunnan tontteja varten tarvittavien katujen ja puistojen suunnittelu ja rakennuttaminen Asiantuntijapalveluiden myyminen - asiakirjapalvelut, kuten maankäyttösopimukset, kauppakirjat, lainhuudot ym. - tietopalvelut, kirjaamis- ja kiinteistötiedot - kunnan edun valvonta maanomistajana - karttojen ja piirustusten kopiointipalvelut - katualueiden haltuunottoon liittyvien korvausten määrittäminen Alueiden käyttöluvat ja korvaukset - satunnainen ja tilapäinen käyttö - luvat reittejä, johtoja, laitteita tms. varten - valvonta luvattoman käytön varalta Mittaus- ja kartoitustyöt - pohjakartaston ylläpito - merkintämittaukset, rakennusvalvontamittaukset - kaavojen geodeettinen tulkinta - kunnallisteknisen rakentamisen mittaukset tilaustyönä - ulkopuolisille suoritettavat tilaustyöt Uudistuksen toteuttaminen vaatii kunnan organisaation muuttamista. Ensi vaiheessa on valtuuston tehtävä päätös Tonttilaitoksen perustamisesta ja hyväksyttävä organisaatiomalli. Tarvittavat toimintasäännön muutokset ja lisäykset sekä päätösvallan delegoinnit esitetään luottamushenkilöiden päätettäviksi sen jälkeen kun päätös Tonttilaitoksen toimintamallista on tehty. Maaomaisuuden hallinnan liiketaloudellisen ajattelun keskeisimpiä periaatteita on kustannusten oikea kohdistaminen. Tontin tuottamisen kustannusten määrittämiseksi ja tonttien tuottamisen oikean hinnan selvittämiseksi kustannusten keskittäminen tonttilaitokseen on välttämätöntä. Tonttilaitoksen tulot ja menot liittyvät suoraan edellä mainittuihin todelliseen toimintaan. Tulot ja menot näyttävät toiminnan nettotuloksen. Ensimmäisen vuoden nettotavoite voidaan asettaa edellisvuosien töiden tulojen ja kustannusten perusteella. 8

5.2.2 Tontintuotantoprosessi 9 Tonttilaitoksen perustamisen myötä kunnan tontin tuottamisen käytäntöihin ja päätösvaltaan tulee muutoksia. Rahoitusta selkeytetään kokoamalla tontin tuottamiseen liittyviä kustannuksia Tonttilaitokseen. Tonttilaitos rahoittaa ja hoitaa raakamaan hankinnan. Kaava-alueita varten tehtävät maanhankinnat pyritään tekemään hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta. Varsinaisesta viranomaistyönä tehtävästä kaavaprosessista vastaa Maankäyttötoimi mutta Tonttilaitos vastaa tuottamiensa tonttien kaavoituskustannuksista. Yhtäaikaisesti asemakaavoituksen kanssa tehdään liikenneväylien, ympäristön ja vesihuollon yleissuunnitelmat. Tällä toimintatavalla voidaan säästää aikaa ja resursseja sekä välttyä yllätyksiltä ja ristiriidoilta toteutusvaiheessa. Kiinteistönmuodostus eli asemakaavan mukaisten rakennuspaikkojen muodostaminen itsenäisiksi kiinteistöiksi voidaan hoitaa kuten nykyisinkin eli heti asemakaavan hyväksynnän jälkeen. Lohkomiset tehdään nykyisellä toimintamallilla yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen tiedetään rakennuskortteleiden ja katualueiden lopulliset rajaukset. Kunnallistekniikan rakentamisesta voidaan tehdä yksityiskohtaiset suunnitelmat luottamustoimielinten hyväksyttäviksi. Suunnitelmien vahvistamisen jälkeen rakennetaan liikenneväylät, vesihuolto ja puistot. Tämän jälkeen tontit ovat valmiita luovutettavaksi rakentajille. 5.2.3 Maankäyttöryhmä Tonttien tuotantoa ja luovutusta koordinoimaan perustetaan viranhaltijoista koostuva maankäyttöryhmä. Ryhmässä ovat edustettuina kaavoituksen, valvonnan, Haukiputaan Veden, kunnallistekniikan asiantuntemuksen, Tonttilaitoksen ja kunnan johdon edustajat. Maankäyttöryhmällä ei ole päätösvaltaa Tonttilaitoksen suhteen vaan se on koordinoiva asiantuntijaelin, jossa tontin tuottamisen eri vaiheet synkronoidaan keskenään. Maankäyttöryhmän kokoonpanoa kuvataan kuvassa 1. Tonttien tuottamisessa maankäyttöryhmällä on tärkeä rooli. Maankäyttöryhmään kuuluvat tonttien tuottamisessa ja luovuttamisessa mukana olevat viranhaltijat, joten tilannetietoisuus viranhaltijoiden kesken paranee ja tuotantoprosessin vaiheiden hallinta selkiytyy. Alueiden suunnittelua varten perustettavien ohjausryhmien kokoonpano sovitaan maankäyttöryhmässä. Maankäyttöryhmään kuuluu kunnan johtoryhmän jäseniä, joten tonttien tuottamisessa ja luovuttamisessa huomioidaan palveluiden kysynnän ja palvelutuotannon tilanne myös muissa hallintokunnissa. Maankäyttöryhmän kokoonpanoa voidaan tarkentaa tarpeen mukaan ja ryhmä voi kutsua muidenkin hallintokuntien edustajia ja asiantuntijoita kokouksiinsa.

Kaavoitus, maapolitiikka Kaavoituspäällikkö KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja 10 MAANKÄYTTÖ- RYHMÄ TONTTILAITOS Maanmittausinsinööri Energia ja verkostot Tonttitiimi Paikkatietotiimi Tekninen johtaja Valvontatoimi ympäristösihteeri Haukiputaan Vesi Vesihuoltojohtaja TEKNINEN LAUTAKUNTA Kuva 1. Maankäyttöryhmä. 5.3 Organisaatio 5.3.1 Tonttilaitoksen sijoittuminen kunnan organisaatioon ja päätösvallan jakautuminen Tonttilaitoksen perustamisen yhteydessä muutetaan kunnan organisaatiota ja tehdään tarpeelliset muutokset toimintasääntöön ja delegointipäätöksiin. Tonttilaitos sijoittuu kunnanhallituksen alaisuuteen, jolloin kunnanhallitus toimii yksikön toimielimenä. Mahdollisen liikelaitostamisen jälkeen toimielimenä toimii perustettava liikelaitosten johtokunta. Organisaatiomallin valmistelussa on otettu huomioon tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa valmistelleen työryhmän esitys kunnan organisaation muuttamisesta. Valmistelu on kuitenkin tapahtunut nykyisen organisaatiomallin perusteella. Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Kuva 2. Haukiputaan kunnan luottamushenkilöorganisaatio. Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Tonttilaitos sijoittuu kunnan yleishallintoon. Tonttilaitos on kunnanhallituksen alaisen Hallintopalvelutvastuualueen tulosalue.

11 Kunnanhallitus Vesihuoltolaitoksen johtokunta Hallintopalvelut Tietopalvelu Haukiputaan Vesi Maankäyttö Tonttilaitos Laskentapalvelu Ruokapalvelu Materiaalipalvelu Kuva 3. Hallintopalveluiden organisaatio ja Tonttilaitoksen sijoittuminen siihen. Tonttilaitoksen kaikki maaomaisuuden hallintaan liittyvät päätökset tekee kunnanhallitus ja sen alainen viranhaltija. Kunnanhallituksella on kuntalain mukainen otto-oikeus viranhaltijoiden päätöksiin. Viranhaltijoiden päätöksistä tehdään oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle. Luottamushenkilöpäätöksenteko ja operatiivinen päätöksenteko jakautuvat seuraavasti: Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Viranhaltijat Tulostavoitteen määrittäminen Kunnan toimintojen yhteensovittaminen ja valvonta Tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä operatiivinen toiminta Määrällisten tavoitteiden asettaminetiikan Merkittävät maakaupat, maapoli- Asemakaavan toteuttamiseen pakkokeinojen käyttäminen liittyvät maakaupat, vaihdot, kor- vaukset, yleisten alueiden lunastaminen, tonttien varaaminen ja luovuttaminen Maanluovutusperiaatteet Kaavatonttien hinnoittelun perusteet Tonttien luovuttamismenettely Maksupolitiikan yleiset perusteet Palveluiden hinnoittelu Kaavoitusmittaukset, maanmittaustoimitukset, pohjakarttojen hyväksyminen Toimintaan liittyvien palveluiden tilaaminen ja tuottaminen 5.3.2 Tonttilaitoksen organisaatio Tonttilaitoksen henkilökunta koostuu suurimmasta osasta nykyisen maankäytön tulosalueen maa ja mittaustulosyksikön henkilöstöstä. Tonttilaitoksen oma henkilökunta on seuraava: - maanmittausinsinööri - kartoittaja - 4 mittamiestä - paikkatietokäsittelijä - kiinteistösihteeri.

Tonttilaitoksen toiminnot kootaan yhteen organisaatioyksikköön. Toiminta jaotellaan laitoksen sisällä tonttija paikkatietotiimiin (kuva 4). Kirjanpitoa ja kustannusseurantaa varten toiminta jaetaan tilikartalla toiminnan ja kirjanpidon kannalta sopiviin tulosyksiköihin. 12 TONTTILAITOS Tonttitiimi Paikkatietotiimi Kuva 4. Tonttilaitoksen sisäinen toimintamalli. 5.4 Toiminnan kuvaus 5.4.1 Hallinto Tonttilaitoksen hallinto koostuu Tonttilaitoksen esimiehenä toimivasta maanmittausinsinööristä ja kiinteistösihteeristä. Hallinto vastaa toimintaan liittyvistä juoksevista asioista sekä päivittäiseen toimintaan liittyvien palveluiden tilaamisesta. Näitä ovat kirjanpito, henkilöstöhallinto, tietopalveluyhteydet jne. Tonttilaitoksen toiminta jaetaan sisäisesti kahteen tiimiin, jotka ovat tonttitiimi ja paikkatietotiimi. Tonttilaitoksen esimiehenä toimii maanmittausinsinööri. Toiminnan keskeytymättömyyden vuoksi esimiehelle on määrättävä sijaisia. Paikkatietopalveluiden osalta sijaisena toimii kartoittaja ja tonttipalveluiden osalta kiinteistösihteeri. 5.4.2 Tonttitiimin tärkeimmät tehtävät 5.4.2.1 Maanhankinta Maapolitiikka on osa kunnan maankäyttöpolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikasta vastaa kaavoitustoimi mutta sitä tarkentavasta maapolitiikan osuudesta Tonttilaitos. Tonttilaitos vastaa kunnan maanhankinnasta. Maanhankintaan kuuluu tavanomaisen raakamaan sekä yleisten alueiden ja virkistysalueiden hankinta. Yksikkö vastaa kunnan käytännön maapolitiikan hoitamisesta. Maanhankintaan liittyvät tehtävät hoidetaan läheisessä yhteistyössä maankäyttötoimen kanssa, jolta Tonttilaitos tilaa ainakin aluksi maapolitiikan asiantuntijapalveluita. Yhteistyössä maankäyttötoimen kanssa valmistellaan myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten maapolitiikan pakkokeinojen käyttö tarvittaessa. Merkittävämmistä maakaupoista ja maapolitiikan pakkokeinojen käyttämisestä päättää edelleen kunnanhallitus tai -valtuusto. Sen sijaan kaavojen toteuttamiseen liittyvistä maakaupoista, tilusvaihdoista, korvauksista ja lunastus- ym. maanmittaustoimituksen hakemisesta tehtävät päätökset tehdään viranhaltijapäätöksentekona. Kunnassa on harjoitettu pitkäjänteistä maapolitiikkaa, jonka tuloksena on muodostunut vakiintunut hintataso. Tätä hintatasoa ovat lisäksi tukeneet muutamissa lunastuksissa määrätyt hinnat. Kaavojen toteuttamiseen liittyvissä maakaupoissa, ja vaihdoissa sekä korvausasioissa viranhaltijoilla on siis noudatettavanaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksymät ja vuosia sovelletut periaatteet, keinot ja hintatasot. Kaavojen toteuttaminen on valtuuston tahdon mukaista, joten päätöksenteon nopeuttamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi edellä mainitun tonttitoimivallan siirtäminen viranhaltijoille on perusteltua.

5.4.2.2 Kaavoitus 13 Tonttilaitos hoitaa käytännössä tonttien tuottamisen raakamaan hankkimisesta lähtien lukuun ottamatta kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista. Yksikkö rahoittaa uusien asuinalueiden asemakaavoituksen. Käytännössä asemakaavoituksesta vastaa maankäyttötoimi. Samassa yhteydessä kaavan laatimisen kanssa voidaan suorittaa kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yhteistyö kaavoittajan, kaava- ja suunnittelukonsultin, Tonttilaitoksen, Teknisten palveluiden ja Haukiputaan Veden kesken on välttämätöntä. Eri tahojen palautetta kaava- ja suunnitelmaluonnoksista saadaan maankäyttöryhmän kokouksissa. Kunnallisteknisen suunnittelun ohjaamiseksi on järjestettävä myös erillisiä hankekohtaisia kokouksia tarpeen mukaan. Kaavojen, vesihuollon ja katujen sekä muun ympäristön suunnittelun konsultointi tulisi hoitaa yhtäaikaisesti tai kokonaishankkeina yhteisin tarjouspyynnöin. 5.4.2.3 Katujen ja puistojen rakennuttaminen sekä kadunpitoon liittyvät vastuut Kaavan voimaan tulon jälkeen Tonttilaitos tilaa katujen ja puistojen suunnittelun sekä rakennuttamisen. Yleissuunnittelua käsiteltiin jo edellä. Tonttilaitoksen toiminta keskittyy kunnan tonttien tuottamiseen, joten sen rahoitusvastuuta on rajattava. Tonttilaitoksen rahoitusvastuu koskee kunnan omistamia tontteja varten rakennettavien sisäisten liikenneväylien ja puistojen suunnittelua ja rakentamista. Eri kohteiden suunnittelun ja rakentamisen rahoitusvastuu ilmenee alla olevasta taulukosta. Tonttilaitos - uusien kaava-alueiden asuntokadut - uusien kaava-alueiden kokoojakadut ja alueen sisäiset kevyen liikenteen väylät - kaavamuutosalueiden kadut - yksikön rakennuttamien katujen korjausrakentaminen Tekniset palvelut - pääkadut - muita kuin kunnan omistamia tontteja varten tarvittavat kadut vanhoilla kaava-alueilla - muiden alueiden puistot - erilliset kevyen liikenteen pääväylät - vanhan katuverkoston korjausrakentaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 84 :n mukaan kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpito kuuluu nykyään kokonaan teknisen lautakunnan alaisuuteen. Koska Tonttilaitoksen tehtäviin kuuluu katujen suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyviä tilaajatehtäviä, tulee laitos osalliseksi MRL:n määrittämästä kadunpidosta. Tonttilaitos tilaa vastuullaan olevien kohteiden suunnittelun ja rakennuttamisen ensisijaisesti Teknisiltä palveluilta kuvan 5 mukaisesti. Rakennuttamisessa sovelletaan tilaaja-tuottajamallia kunnassa hyväksytyn tilaajatuottajamallin toimenpideohjelman mukaisesti. Tonttilaitoksen ja teknisten palveluiden välillä sovelletaan kunnan sisäistä sopimusohjausta. Toimintamallin avulla kunnassa ennestään olevaa rakennuttajaosaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Toimintamalli mahdollistaa suunnittelu- ja rakentamiskustannusten kohdistamisen Tonttilaitokseen todennäköisesti ilman lisähenkilöstön tarvetta. Tilaaja Tuottaja rakentaminen Tarjouttaa, tilaa Tonttilaitos Palvelusopimus Kilpailuttaa, urakoi, hankkii, valvoo Tekniset palvelut Tuottaa katuverkoston ja puistot Kuva 5. Katujen ja puistojen rakennuttamisen toimintamalli. urakkasopimus Oma toiminta Palveluntuottajia Yksityiset yritykset

Tonttilaitos ja Tekniset palvelut tekevät palvelusopimuksen, jonka mukaisesti Tekniset palvelut vastaa kohteiden rakentamisesta tai kilpailuttamisesta, hankintapäätöksistä, varsinaisista urakkasopimuksista, rakentamisen laadunvalvonnasta ja kohteiden vastaanottamisesta urakoitsijoilta. Tonttilaitos valvoo omalta osaltaan yksiköiden välisen palvelusopimuksen toteutumista. Tonttilaitos voi käyttää myös ulkoisia palveluita, jos kunnan oman palvelutuotannon resurssit eivät aina riitä palveluiden tuottamiseen kiireellisissä hankkeissa. Kadunpidosta viime kädessä vastuussa olevana viranomaisena jatkaa Tekninen lautakunta. Lautakunta hyväksyy katusuunnitelmat. Kadunpitoviranomaisen on voitava luottaa siihen, että kadut rakennetaan laadukkaasti ja hyvää rakennustapaa noudattaen. Kuvan 5 mukaisen toimintamallin avulla myös kadunpitoviranomainen voi varmistua asiasta, koska tuottajana toimii sama yksikkö, jonka vastuulla on katujen ylläpito niiden rakentamisen jälkeen. Kuvassa 6 on esitetty tontin tuottamiseen liittyviä vaiheita ja ylläpitovastuun siirtyminen Teknisille palveluille katujen ja puistojen rakentamisen jälkeen. Kuvassa on myös lueteltu tonttien tuottamiseen liittyviä sidosryhmiä. Teknisten palveluiden katuja koskeva kunnossa- ja puhtaanapitovastuu alkaa, kun kadut ja puistot ovat valmistuneet. Vesihuollon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Haukiputaan Vesi. 14 Tonttilaitoksen rahoittamat tehtävät: Raakamaan hankinta Kaavoittaja, muut viranomaiset Kaavoitus Kunnallistekniikan suunnittelu Tekniset palvelut Tekniset palvelut Kunnallistekniikan rakennuttaminen Kiinteistönmuodostus Maanmittauslaitos Tonttien luovutus Asiakkaat Tekniset palvelut: Katujen luovuttaminen yleiselle liikenteelle Ylläpito Kuva 6. Kaava-alueiden suunnittelu- ja toteutusprosessi. Päätökset rakennusinvestoinneista tehdään toimintasäännön mukaisesti. Katujen ja puistojen rakentamisen jälkeen vastuu niistä siirtyy niitä ylläpitävälle hallintokunnalle eli Teknisille palveluille, joka luovuttaa ne yleiseen käyttöön. 5.4.2.4 Tonttien varaaminen ja luovuttaminen Tonttilaitos vastaa tonttien varaamisesta ja luovuttamisesta. Yksikkö vastaa tonttien markkinoinnista ja järjestää vuosittaiset hakukierrokset. Tonttien luovuttamisessa noudatetaan valtuuston asettamia määrällisiä tavoitteita. Yksikkö vastaa myös vuokrien perimisestä sekä siihen tarkoitetusta tietojärjestelmästä. Tonttilaitos vastaa tonttien luovuttamiseen liittyvistä käytännön toimista. Näitä ovat mm. neuvottelut tontteja tarvitsevien rakentajien, rakennusliikkeiden ja yritysten kanssa, varaus- ja luovutuspäätösten sekä kauppakir-

jojen ja vuokrasopimusten tekeminen. 15 5.4.2.5 Kunnan edun valvonta ja asiantuntijatehtävät Tonttilaitos toimii maanomistajan roolissa kunnan edustajana ja edunvalvojana. Yksikkö antaa luvat johtojen ym. laitteiden ja reittien sijoittamiseen kunnan maalle sekä luvat kunnan maan tilapäiseen käyttöön. Yksikkö edustaa kuntaa maanmittaustoimituksissa, tekee päätökset etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä sekä valvoo kunnan maita luvattoman käytön varalta. Tonttilaitos pitää yllä kunnan maanomistustilannekarttaa sekä kunnan kiinteän omaisuuden tietojärjestelmää. Yksikkö toimii maa-asioiden asiantuntijatehtävissä ja konsultoi niissä sekä ulkoisia asiakkaita että kunnan yksiköitä. 5.4.2.6 Metsätilojen hoito ja puun myynti Tonttilaitos vastaa kunnan metsäalueiden hoitamisesta ja puun myynnistä. Yksikkö siistii uusien asuinalueiden tonttialueet ja puistometsät. Yksikkö tilaa metsänhoito- ja myyntipalvelut normaalein tilaaja-tuottajamallin periaatteiden mukaisesti. Tonttilaitos rahoittaa metsätilojen hoidon ja kaava-alueiden ennakkoharvennukset. Suuremmista hakkuista, joista kertyy ainespuuta myytäväksi, vastaa Tonttilaitos. Puun myymisestä kertyvät tulot sisällytetään tonttilaitoksen talousarvioon. Tavanomaisesta kunnan yleisilmeen parantamiseen liittyvästä harvennuksista ja puistojen sekä taajamametsien siistimisistä vastaa nykykäytännön mukaisesti Tekniset palvelut. 5.4.3 Paikkatietotiimin tehtävät Paikkatietotiimi koostuu nykyisten kartta- ja mittauspalveluiden henkilöstöstä: maanmittausinsinööri, kartoittaja, 4 mittamiestä ja paikkatietokäsittelijä. Paikkatietotiimi tuottaa kunnan paikkatietopalvelut. Paikkatietopalvelut sisältää nykyiset kartta- ja mittauspalvelut. Tonttilaitos huolehtii maastomittauksista mukaan lukien rakennusvalvontaan liittyvät merkintämittaukset. Yksikkö suorittaa tilaustöitä asiakkaille, joita ovat rakentajat, rakennusliikkeet, suunnittelijat, johtolaitokset, kunnan viranomaiset, valtion viranomaiset jne. Tilaustöistä peritään palveluhinnaston mukaiset maksut. Tonttilaitos vastaa kunnan paikkatietovarantojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Näitä ovat asemakaavan pohjakartasto ja useat kuntarekisterit. Tonttilaitos tilaa tarvitsemansa konsulttipalvelut. Näitä ovat mm. uudiskartoituksiin liittyvät ilmakuvaukset. Yksikkö vastaa karttojen luovuttamiseen liittyvistä käyttöoikeussopimuksista.

16 6 TONTTILAITOKSEN TALOUS 6.1 Yleistä tietoa ja talousarvion sitovuustaso Tonttilaitos on itsenäinen nettobudjetoitu yksikkö, jonka toiminnan tuloksellisuutta mitataan nettotulostavoitteen ja tontinluovutuksen määrällisten tavoitteiden toteutumisella. Toimintaa varten laaditaan vuosittainen talousarvio kunnan talousarvion yhteydessä. Kirjanpito hoidetaan kunnan kirjanpidon yhteydessä ja taloudellinen tulos on osa kunnan tilinpäätöstä. Tonttilaitoksen talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden on koko Tonttilaitoksen sisäisten ja ulkoisten tulojen ja menojen netto. Sitovuustaso on syytä määrittää edellä mainitulla tavalla Tonttilaitoksen toimintaedellytysten luomiseksi ja riittävän toimintavapauden antamiseksi ja näin maaomaisuuden tuottomahdollisuuksien parantamiseksi. Tonttilaitoksen taloussuunnitelma sisältyy kunnan taloussuunnitelmaan. Tonttilaitoksen talouden suunnittelun on oltava pitkäjänteistä jatkuvan tonttituotannon turvaavaa. Tonttilaitos ei voi olla kunnan talouden tasapainottamisen pikavoittojen keräämiseen tarkoitettu työkalu. Tonttilaitoksen tulostavoitteista päätettäessä on muistettava kunnan velvollisuus pyrkiä hillitsemään asumiskustannusten nousua tuottamalla kohtuuhintaisia tontteja. Tonttilaitoksen taloussuunnitelma on laadittu edellisten vuosien määrärahojen ja toteutumien pohjalta. Tonttilaitos on kuitenkin uusi yksikkö, jonka kaikkia kuluja ei voi tarkkaan arvioida etukäteen ilman kokemusta toiminnasta. Tämän vuoksi ensimmäinen toimintavuosi olisi kokeiluluonteinen ilman nettotulostavoitetta. Taloussuunnitelmaa tarkistetaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. 6.2 Tonttilaitoksen tulot ja menot Tonttilaitoksen toimintamenoja ovat palkka- ja työnantajakustannukset, palveluiden hankinta, poistot käyttöomaisuudesta ym. päivittäiseen toimintaan liittyvät kulut. Investointimenoja ovat mm. maanhankinta, katujen ja puistojen rakennuttaminen sekä irtaimen omaisuuden hankintakulut. Investointituloja ovat maan myymisestä kertyvät tulot. Toimintatuloja ovat mm. karttojen ja kopioiden myynnistä, tilaustöistä, maanvuokrasta ja puun myymisestä kertyvät tulot. Arvioidut tulot ja menot ilmenevät liitteinä olevista taulukoista ja tilikarttaluonnoksista. Liitteenä 1 ovat yhteenvetotaulukot tonttilaitoksen arvioiduista tuloista ja menoista. Liitteenä 2 on Tonttilaitoksen tilikarttaluonnos. Liitteenä 3 on luonnos ensimmäisen toimintavuoden tilikartan investointiosasta. Liitteissä mainitut rahamäärät ovat suuntaa antavia, koska usean vuoden päähän ulottuvissa ennusteissa on epävarmuustekijöitä ja ensimmäisenkin vuoden rahamäärät on arvioitu nykyisen toimintamallin tuloista ja menoista. Suurin osa tonttilaitoksen tuloista on yleensä maanvuokratuloja. Vuonna 2006 kunnan vuokratulojen kertymä oli noin 0,93 miljoonaa euroa. Tämä merkittävä tulonlähde on kunnan tonttituotannon tärkein rahoitustapa. Perusrahoitusta vahvistetaan entisestään noudattamalla kunnanvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaista omakotitonttien myynnin ja vuokrauksen suhdetta 1/3. Tällä parannetaan kunnan maapolitiikan ja tonttituotannon onnistumismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Vuokratulot ovat suhdannevaihteluista riippumattomia jatkuvia tuloja. Tonttien kysynnän muutokset eivät vaikuta oleviin vuokratuloihin. Vuokratulot eivät vuokrasopimusten voimassa ollessa muutu maan hinnan mahdollisesti muuttuessa. Tämän vuoksi tonttien vuokraaminen on turvallinen tulonlähde, johon tukeutuen tonttituotannon taloudenpitoa voi suunnitella pitkälläkin aikavälillä. Maan myymisestä kertyi vuonna 2006 ennätyksellinen myyntitulo, noin 1,24 miljoonaa euroa. Myyntitulon suuruus oli seurausta siitä, että tontit luovutettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta myymällä tarjousten perusteella. Lisäksi myytiin Kirkonkylän keskustasta liikerakennusten tontti, Virpiniemestä kaksi lomara-

kennusten korttelia ja lisäksi muita kohteita. Tällainen myyntitulo ei ole aina mahdollinen, koska kaikkia tontteja ei voida tonttituotantoon kuuluvien asuntotuotannollisten arvojen mukaan myydä, ainakaan tarjousten perusteella. Maan myymisellä kunta pystyy nopeasti kattamaan investoinneista aiheutuvia menoja. Maan myyminen onkin hyvä rahoitusvaihtoehto, jos tarvitaan nopeasti rahoitusta johonkin kannattavaan investointiin. Tonttilaitokselle annettava taloudellinen toimintavapaus mahdollistaakin ylimääräisen myyntituoton kohdistamisen esimerkiksi yllättävään maanhankintatarpeeseen. Vaihtoehtoisesti ylimääräinen myyntituotto voidaan kohdistaa tontin tuottamiselle välttämättömään kadunrakentamiseen. Maata voidaan myydä käypää hintaa alhaisemmalla hintatasolla esimerkiksi elinkeinopoliittisista syistä. Tämä voi olla kunnan edun mukaista mutta sillä on Tonttilaitoksen tulosta huonontava vaikutus. Kun tällaisia maakauppoja tapahtuu, on se huomioitava Tonttilaitoksen tulostavoitteessa. Tällöin maan myyminen käypää hintaa halvemmalla tulee arvioitavaksi ja yleiseen tietoisuuteen. Kustannustietoisuus paranee tältäkin osin. 17

18 LIITTEET Liite 1. Tonttilaitoksen arvioidut tulot ja menot 2008-2011 KÄYTTÖTALOUSOSA TONTTILAITOS Arvio 2008 Arvio 2009 Arvio 2010 Arvio 2011 0 MENOT 519 591 671 739 01 PALKAT 226 231 235 240 02 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 82 74 75 77 03 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 15 15 16 16 05 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT 145 148 151 154 06 VUOKRAT 40 40 40 40 09 VEROT 1 1 1 1 14 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA 10 83 153 212 29 MUUT MENOT 5 TULOT 1044 1050 1066 1082 51 MAKSUTUOTOT 52 MYYNTITUOTOT 64 55 56 57 52 PUUN MYYNTI 15 15 15 15 53 VUOKRATULOT 957 972 987 1002 54 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 8 8 8 8 NETTOMENOT -525-459 -395-343 INVESTOINTIOSA TONTTILAITOS Arvio 2008 Arvio 2009 Arvio 2010 Arvio 2011 0 MENOT YHTEENSÄ 1120 1133 1147 1161 05 PALVELUIDEN OSTOT 670 683 697 711 10 MAANHANKINTA 450 450 450 450 5 TULOT YHTEENSÄ 500 500 500 500 56 MAAN MYYNTI 500 500 500 500 NETTOMENOT 620 633 647 661 TONTTILAITOS YHTEENSÄ Arvio 2008 Arvio 2009 Arvio 2010 Arvio 2011 0 MENOT 1639 1725 1818 1900 5 TULOT 1544 1550 1566 1582 NETTOMENOT 95 175 252 318

Liite 2. Tonttilaitoksen tilikarttaluonnos, käyttötalousosa. 19 Tilikartta ja -numerot tarkentuvat kunnan kirjanpito-ohjelmiston uusimisen yhteydessä. OSA 1 = KÄYTTÖTALOUS TONTTILAITOS U=0 JA S=1 PALKAT 225545 VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 109000 maanmittausinsinööri 32900 kartoittaja 25300 toimistosihteeri 25200 paikkatietokäsittelijä 24100 kiinteistösihteeri 26700 TILAPÄINEN HENKILÖSTÖ maanmittausharjoittelija TYÖLLISTETYT TUNTI- JA URAKKAPALKAT 92700 mittaustyönjohtaja 3 mittamiestä LOMARAHAT 14800 MÄÄRÄAIKAISET 8500 LOMAPALKKAJAKSOTUS MUUT PALKAT 545 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 81873 KANSANELÄKE- JA SAIRAUSVAKMAK 9022 TYÖTTÖMYYSVAK. MAKSU 6766 KuEL-eläkevak. maksu 54131 MUUT SOS. VAK. MAKSUT 2255 ELÄKEMENOP. ENNAKKOMAKSU 9698 MATERIAALIN OSTOT 15450 TOIMISTOTARVIKKEET 3650 TOIMISTOTARVIKKEET 1 KIRJALLISUUS 300 VAATTEISTO 1400 VAATTEISTO 1 mittaryhmä POLTTO- JA VOITELUAINEET 2100 mittaryhmän auto KALUSTO 3000 RAKENNUSMATERIAALI (työaineet) 3600 putkipyykit, puutavara, maalit ym. KARTTAMATERIAALI 1000 painetut kartat, ilmakuvat MUU MATERIAALI 400 sekalaiset menot

PALVELUJEN OSTOT 145320 TOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALV. 6000 TOIMISTO- JA ASIANTUNTIJAPALV. 1 44500 PAINATUKSET 2500 PAINATUKSET 1 2200 kartat ja monisteet ILMOITUKSET 3600 mainokset ja markkinointi POSTI- JA TELEPALVELUT 1200 PUHELINKULUT 2000 VAKUUTUKSET 600 ALUEIDEN RAK. JA KUNNOSSAPITO 2500 KONEIDEN JA KALUSTON 3800 KUNNOSSAPITO mittauslaitteiden huolto mittaryhmän auton huolto KALUSTON KUNNOSSAPITOPALV. 1 950 MATKUSTUS- KULJETUS- JA MAJOI- 4000 TUSPALVELUT MATKUSTUS- KULJETUS- JA MAJOI- 1 550 TUSPALVELUT oman auton käyttö virkamatkat, kuljetuspalvelut Alakohdat 96=koulutus,97=km ja 98=pv MAJOITUS- JA RAVITSEMISPALV. 720 KOULUTUSPALVELUT 3500 096 = koulutus 097=kmkorvaukset ja 098=päivärahat LAINHUUTO- JA JAKOKUST 16000 maanmitt. toimitukset, lainhuudot KUULUTUKSET 1350 KARTOITUSPALVELUT 15000 uudiskartoitukset Huom! Alakohdat 97=km ja 98=pv ATK-PALVELUT 32000 ohjelmistojen ylläpito Tietopalv. yhteydet MUUT PALVELUT 350 PUUSTON RAIVAUKSET 2000 (Arvonlisäverojen osuus LA 03 JA 05 osalta) 24765 VUOKRAT 39780 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VUOKRAT 520 MAA- JA VESIALUEIDEN VUOKRAT 15500 MAA- JA VESIALUEIDEN VUOKRAT 1 1180 SISÄISET VUOKRAT 1 12170 PÄÄOMAVUOKRAT 1 9710 MUUT VUOKRAT ATK-LAITTEIDEN VUOKRAT 700 VEROT 540 VÄLILLISET VEROT 540 auton dieselvero ym. POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA 10000 Poistot koneista ja kalustosta 10000 MUUT MENOT 150 Suhdetoiminta ja edustus 150 MENOT YHTEENSÄ 518658 20

TULOT 1043200 MAKSUTUOTOT MYYNTITUOTOT 78700 KUNNALLISTEKN. MITTAUKSET 1700 MYYNTITULOT MUILTA 14000 KARTTOJEN JA KOPIOIDEN MYYNTI 6000 ULKOPUOLISILTA 42000 merkintä- ja valvontamittaukset PUUN MYYNTI 15000 OPPISOPIMUSKOULUTUSKORV. VUOKRATUOTOT 957000 MAA- JA VESIALUEIDEN VUOKRAT 700000 tontinvuokrat SISÄISET MAANVUOKRAT 256000 MUUT VUOKRAT 1000 alueiden käyttökorvaukset HENKILÖSTÖKORVAUKSET 7500 Sairausvakuutuskorvaukset 6000 Tapaturmakorvaukset 1500 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI TULOT YHTEENSÄ 1043200 21 NETTOMENOT -524542

kp 6num Kustannuspaikka tun 1 4 tun. 1 nimi un. 2 4 numtun. 2 nimi tun. 3 4 num. tun. 3 nimi tun 4 tun 4 nimi 22 2200 Tonttilaitos 22100 Maanhankinta ja luovutus 22500 Paikkatietopalvelut 2100 Maa-alueet 2110 Hallinto 2120 Metsämaa 2130 Raakamaa 2140 Rakennusmaa 2150 Puisto- ja tiealueet 2160 Virkistysalueet 2170 Vesialueet 2180 Erityisalueet 2200 Tontit 2210 Hallinto 2220 Omakotitalotontit 2230 Rivi- ja kerrostalotontit 2240 Teollisuustontit 2250 Liiketontit 2260 Yleisten rakennusten tontit 2270 Erityistontit 2280 Käyttöyksiköt 2290 Yhteiskäyttöalueet 2300 Asiantuntijapalvelut 2310 Hallinto 2320 Käyttöluvat 2330 Asiakirjapalvelut 2340 Kiinteistötietopalvelut 2350 Markkinointipalvelut 2360 Arviointipalvelut 2370 Asiantuntijatehtävät 2380 Edunvalvonta 2400 Metsätilat 2410 Hallinto 2420 Puun myynti 2430 Metsänhoito 2440 Metsän hakkuut 2500 Maastomittaukset 2501 Hallinto 2502 Täydennyskartoitukset 2503 Uudiskartoitukset 2504 Kaavojen merkitsemiset 2505 Rakennusten merkintä- ja valvontamittaukset 2506 Runkomittaukset 2507 Maanmittaustoimitukset 2508 Kunnallistekniset mittaukset 2509 Erikoismittaukset Kaikille ym lisäksi tunniste 3: 2001 Asemakaava-alueet 2002 Ranta-asemakaava-alueet 2003 Yleiskaava-alueet 2003 Muut haja-asutusalueet 2088 Jakamattomat erät 2600 Piirtäminen 2601 Hallinto 2602 Pohjakartat 2603 Opas- ja teemakartat 2604 Indeksikartat 2605 Maanomistuskartat 2606 Esitteet 2607 Kaavojen laskenta Kaikille ym lisäksi tunniste 3: 2001 Asemakaava-alueet 2002 Ranta-asemakaava-alueet 2003 Yleiskaava-alueet 2003 Muut haja-asutusalueet 2088 Jakamattomat erät 2700 Kopiointi- ja tulostuspalvelut 2710 Kunnan aineisto 2720 Ulkopuolinen aineisto 5001 Haapak. alue

Liite 3. Tonttilaitoksen tilikarttaluonnos, investointiosa 23 Tilikartta ja numerot tarkentuvat kunnan kirjanpito-ohjelmiston uusimisen yhteydessä. OSA 2 = INVESTOINNIT TONTTILAITOS U = 0 ja S = 1 PALVELUJEN OSTOT 670000 TOIMISTO- JA 20000 ASIANTUNTIJAPALVELUT ALUEIDEN RAK. JA KUNNOSSAPITO 15000 JA PERUSPARANTAMINEN KAAVOITUSPALVELUT 55000 KADUT 550000 PUISTOT 30000 PÄÄLLYSTÄMINEN MAANHANKINTA 450000 MAA- JA VESIALUEET 450000 MENOT YHTEENSÄ 1120000 MAAN MYYNTI 500000 - tontit ym. maa-alueet TULOT YHTEENSÄ 500000 NETTOMENOT 620000

24 LÄHTEET 1. Arola Tuija (2001), Tonttituotannon ongelmat kunnissa, Suomen Kuntaliitto, Helsinki, ISBN 951-755-557-1 2. Kukkonen Nella (2005), Oulun seudun omakotitonttikysyntä, omakotitonttien kysyntäennuste 2005-2009, Pro Gradu-työn empiirinen osa, Oulu. 3. Haukiputaan kunnan maapoliittinen ohjelma 2006.