s. 7 s. 4 Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 6 000 kattoremontin kokemus. Huolehdimme kaikesta avaimet käteen, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. Katossa reikä? Eikä! Teetä nopea ja laadukas kattoremontti! > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, teräskatteille 30 ja tiilikatoille 45 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys vastuullinen kumppani Kiinteistömatot Kanttauspalvelu mars Vinyylitaustainen kuramatto vaikkapa rappukäytävään tai tuulikaappiin, nukka polypropyleenia. Leveys 90 cm 39 /m Leveys 120 cm 50 /m ruskea tummanharmaa natuflex Imukykyinen kuramatto, nukka puuvillaa. Leveys 100 cm 55 /m Toimialueet: Helsinki Tampere Turku Oulu www.laaturemontti.fi Kattoluuri 010 470 3700 MATTO KORTESNIEMI Raatihuoneenk. 5 HML, p. 6537 559 AVOINNA ARK. 9.30 18 LA 10 15 Paljon huippulöytöjä rakentajalle & remppaajalle hävityshintaan! Huom! Lisää tarjouksia ja tehdaseriä myymälässä ja poistotorilla. Katso myös www.ylijaama.fi. Rajoitettu tehdaserä! Lasikeraaminen lattialiesi Gorenje EC57366AX Väri RST Leveys 50 cm Elektroninen ajastin Kiertoilma Gillitoiminto Energialuokka A Lapsilukko Aqua Clean Suositushinta 849,- Loppuerä massiivipuisia wc-kalusteita jättihalvalla! Wc-ryhmä 60 cm Massiivipuuta - Pähkinä, mahonki tai valkoinen koivu Umpi- tai lasilaatikolla Sisältää allaskaapin, altaan, peilikaapin ja valolipan Valmiiksi kasattuna Ryhmiä saatavana myös 80 cm leveänä (660,-) 378,- Hinnat ennen 444,- ja 494,- 545,- Hinnat ennen 779,- ja 829,- Allaskaappi 60 cm Massiivipuuta - Pähkinä, mahonki sekä valkoinen koivu Umpi- tai lasilaatikolla Sisältää altaan Myös 80 cm leveänä (478,-) 519,- Meiltä saatavana myös kuljetuspalvelu! Keksikatu 4, Hämeenlinna Puh. 010 820 8800 Tutustu tarjouksiin www.ylijaama.fi Puhelujen hinnat kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min sekä matkapuhelinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sis. alv:n 23%.
Viemärityömaa Palokunnankadulla vuonna 1934. Valokuvaaja: Enok Rytkönen. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto. Talokeskus Oy:n perustaminen Hämeenlinnaan 156 Kiinteistöala kasvavan hyvinvoinnin Suomessa 87 kuva-arkisto. Rousi 2012. Näkymä torin kulmasta Raatihuoneenkadulta vuodelta 1976. Raatihuoneenkadun puutaloidylli on jo kokonaan kadonnut. Vasemmassa laidassa näkyy myös kiinteistönhoitoa mainostama kyltti. Yrjö Vihervuoren valokuva- ja muistelma-arkisto. Päätoimittajalta Asumisen kustannukset ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin 13 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nousu on ollut peräti 60 prosenttia. Yleinen kustannusten nousu on sinä aikana ollut kohtuulliset 20 prosenttia. Asukkaiden käytössä olevasta rahasta yhä suurempi osa menee asumisen juokseviin kustannuksiin. Rahat eivät riitä kiinteistöjen korjauksiin. Päätöksiä tulevan vuoden taksoista, maksuista ja veroista tehdään kunnissa parhaillaan. Lisäksi olemme juuri valitsemassa uudet päätöksentekijät. Kysyimme kaikkien puolueiden edustajilta mielipiteitä, neljä heistä vastasi. Suomen vanhin kiinteistöyhdistys, Kiinteistöliitto Kanta-Häme, viettää 120-vuotisjuhlia Aulangolla 3.11. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneet kiinteistöalasta. Juhlissa julkaistaan ja esitellään erittäin korkeatasoinen historiakirjamme. Meillä on pitkät perinteet, joista voimme olla ylpeitä. Katujen kunnossapito oli aikoinaan merkittävin syy yhdistyksen perustamiseen. Nyt puhuttaa keskustan jalkakäytävien talvikunnossapito. Kaupunki hoitaa jalkakäytävät ruutukaava-alueen ulkopuolella. Voitaisiinko se tehdä myös Hämeenlinnan keskustassa? Asianomaiset virkamiehet ja poliittinen päättäjä antavat vastauksensa sisäsivuilla. Voidaanko taloyhtiötä johtaa samoilla malleilla kuin liikeyrityksiä johdetaan? Kiinteistöliitto Kanta-Häme on lähtenyt aivan etulinjassa kehittämään taloyhtiöiden johtamista yhteistyössä Asumisen osaamiskeskuksen kanssa. Kahdesta ensimmäisestä taloyhtiöstä on saatu alustavasti hyviä tuloksia. Julkisuudessa on myös puhuttu siitä, kuinka vaikea taloyhtiöiden hallituksiin on saada nuoria, osaavia ihmisiä. Myös tähän haasteeseen olemme hakeneet vastausta ja kehittäneet uudentyyppisen taloyhtiön hallituksen jäsen-koulutuksen. Suomen Kiinteistöliiton jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia. Myös Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenmäärä on kasvanut tänä vuonna ylivoimaista ennätysvauhtia. Tähän mennessä olemme saaneet jo lähes 100 uutta jäsentä. Jäsenkyselyn mukaan tyytyväisyys Kiinteistöliiton toimintaan on kovaa luokkaa. 97 % jäsenistämme on valmiita suosittelemaan jäsenyyttä muille. Jäsenmäärä kasvaa ja tyytyväisyys on hyvällä tasolla. Tästä on hyvä jatkaa. Suomen Kiinteistöliiton jäsenpalvelut ovat arvostettuja ja merkittäviä taloyhtiöiden hallituksille. Jäsenyys kannattaa muutenkin mutta kun siihen vielä lisätään Kanta- Hämeen laajakaistakampanja yhteistyössä Ainan kanssa, pitäisi jäseneksi liittyminen olla helppo päätös. Taloyhtiön jokainen asukas voi tienata vuodessa koko taloyhtiön jäsenmaksun laajakaistaliittymien alennuksella. Kaikki muut edut tulevat näin kaupan päälle. Hyvää syksyä! Mikko Rousi Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Kanta-Häme Kaupunkikuvan kehityksestä kertovan kirjan kautta lukija perehtyy ihmisiin ja tapahtumiin rakennetun ympäristön taustalla. KAUPUNKIKUVAN KULISSEISSA LIISA KOSKELAINEN Lain uudistaminen tulikin jälleen ajankohtaiseksi 1930-luvun lopulla ja sen valmistumista myös Hämeenlinnan Talonomistajayhdistyksessä odotetteltäväksi ja katurasituksista päätettiin edelleen entiseen tapaan kaupunkien rakennusjärjestyksissä. Samaan aikaan katujen päällystämistä jatkettiin Hämeenlinnassa. Nupukivipäällystys ei ollut enää ainoa päällystevaihtoehto ja kaupungissa kokeiltiin katujen asfaltointia esimerkiksi Tampereentiellä ja tyksessä aiheuttivat Kasarmikadun päällystystyöt. Rakennustoimisto määräsi vuonna 1939 Kasarmikadun päällystettäväksi kestopäällyksellä, vaikka osa kadun talonomistajista oli juuri edellisenä kesänä päällystänyt oman katuosuutensa maistraatin määräyksen perusteella. 227 Itsenäisyyden ajan ensivuosikymmeninä jatkui edelleen käytäntö, että katurasitukset määriteltiin maistraatin ja kahden valtuuston nimeämän talonomistajan suorittamien tarkastuksien mukaan. Vielä 1920-luvun alkupuolella ainakin toinen näistä edustajista oli Talonomistajayhdistyksen Talonomistajayhdistyksen johtokunnan jäseniä. Tavallista nimittäin oli, että valtuusto valitsi keskuudestaan kaksi valtuusmiestä, jotka olivat myös tiin mielenkiinnolla. 225 Lakiesitystä ei kuitenkaan jätetty Eduskunnan käsi- Viipurintiellä. 226 Kiivainta keskustelua Hämeenlinnan Talonomistajayhdis- johtokunnan jäsen. 228 Tämä tapa katkesi, kun valtuustossa ei enää ollut talonomistajia. 229 Katurasituskeskustelun ollessa kiivaimmillaan myös kaupunginjohtaja Kusti Laurela toimi katutarkastajana. 230 Sotavuosina kaupungin katujen päällystystyöt keskeytyivät ja vain välttämättömimpiä korjauksia suoritettiin. Hämeenlinnan seudun historia kiinteistöalan näkökulmasta 1892 2012 Liisa Koskelainen KAUPUNKIKUVAN KULISSEISSA Hämeenlinnan seudun historia kiinteistöalan näkökulmasta 1892 2012 Puutalovaltainen Hämeenlinna maailmansotien välisenä aikana kiinteistönomistajat kunnallispolitiikan kiemuroissa Taloudelliset intressit olivat keskustan tonteilla suuret. Tontinhaltijat olivat pitkään hallinnoineet keskustassa kiinteistöjä, joiden tuotto oli kaventunut. Myös päätäntävalta kiinteistöihin nähden otettiin merkittävässä määrin sodan jälkeen kiinteistönomistajilta pois, kun asuntopulan myötä kaikki ylimääräiset huoneet oli luovutettava asutuskäyttöön ilman vaikutusmahdollisuuksia vuokratasoon. Puutalokanta rapistui ja yksityisyritteliäisyyteen perustuva vuokratalojen ylläpito vaikutti tulleen tiensä päähän. Keskustan tontteja myytiin 1950-luvulla kiihtyvään tahtiin rakennusliikkeille. 421 Merkittävä rakennuttaja oli erityisesti paikallinen rakennusliike Kummila Oy. Sota aloitti kehityksen, joka muutti kiinteistönomistuksen rakennetta. Sitä taustaa vasten keskustan puutalokannan häviämistä voidaan välillisesti pitää myös sota-ajan viimeisenä uhrina. uusia kerrostalohankkeita on ollut jälleen keskustan tuntumassa mm. Keinusaaressa. Asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa uudelleen vuonna 2007 ja Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistyksellä oli oheiskohteessa Suomen Kiinteistöliiton kanssa yhteinen osasto. Keskustan ilmeeseen on vaikuttanut myös suurten kauppojen kato keskustasta. Tiiriön kauppakeskuksen perustaminen on tuonut kaupunkiin rinnakkaisen kilpailevan kauppakeskuksen. Keskustan ilme muuttuu moottoritien katteen myötä. Kaupunkia halkova moottoritie jää liikekeskuksen alle ja alueelle rakennetaan myös asuntoja. Keskutalon tieltä purettiin lähes kokonainen kortteli puutaloja. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Mika Ernon suunnittelema suuri liike- ja asuinkiinteistö Keskustalo valmistui tontille vuonna 1964. Keskustalo kattaa koko tontin. Raatihuoneenkadun ja Palokunnankadun varsilla sijaitsevat korkeat asuinrakennukset, jotka yhdistyvät toisiinsa keskellä olevien myymäläsiipien avulla. Rakennusten keskellä on avoin piha-alue. Keskustalon oikealla puolella näkyy kuusikerroksinen asuin- ja liiketalo Jyrkänkulma. Funktionalistinen rakennus valmistui jälleenrakennuskaudella vuonna 1950. Valokuvaaja: Mikko 138 Kiinteistöala kasvavan hyvinvoinnin Suomessa Kiinteistöalalla tapahtuneet rakennemuutokset johtivat siihen, että alalla tarvittiin paikallisestikin enemmän käytännön neuvontatyötä. Vapaaehtoisvoimin yhdistystyönä se kävi raskaaksi ja palkattua työvoimaa kaivattiin hoitamaan käytännön työtä. Ratkaisuna nähtiin yhdistyksen oman liiketoiminnan aloittaminen ja siten myös yhdistyksen toiminnan rahoittaminen. Ajatuksena oli perustaa paikkakunnalle Suomen Talokeskus Oy:n toimintaa vastaava liikeyritys, joka hoitaisi niin vuokra-asuntojen kuin omistusasuntojen välittämistä ja toimisi myös huoltoyhtiönä. Myös Suomen Kiinteistöliitto rohkaisi talokeskusten perustamista eri paikkakunnille ja siitä oli saatu hyviä kokemuksia mm. Turusta ja Tampereelta. 467 Talokeskuksia perustettiinkin useille paikkakunnille 1960- ja 1970-luvuilla ja niillä oli merkittävä vaikutus kiinteistöyhdistysten talouteen. 468 Hämeenlinnassa ajatus herätti myös vastustusta, mikä viivästytti toiminnan aloittamista. Esimerkiksi Hämeenlinnan Kiinteistöyhdistyksen johto- Saatavilla Hämeenlinnan kirjakaupoista ma 5.11. alkaen 35 Lukemista ja kuvia 203 sivua! ovh. Julkaisija: Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toiminnanjohtaja Mikko Rousi mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Toimitustyö ja kuvat Mikko Rousi Ulkoasu Pasi Nuutinen / Dudaic Oy Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy puh. 03 61 511 Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, 13100 HÄMEENLINNA puh. 0400 483 383 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame H A L L I T U S 2 0 1 2 Reetta-Maria Tolonen Salo (pj) Toimitusjohtaja, Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tarjoamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Anu Buri Arkkitehti, Rakennusliike Leimarakentajat Oy Marko Hellevaara Toimitusjohtaja, Reim Hämeenlinna Oy Suomen Isännöintiliitto Ry, hallituksen jäsen Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Vakuutusyhtiö Pohjantähti As Oy Ranta, hpj Antti Latvala Yrittäjä, Valjas-Kolmio Oy KOY Paavonkulma ja As Oy Aulangonkatu 24, hpj Sampo Liusjärvi Oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari As Oy Hämeenlinnan Ritari, hpj Eija Rantala Rakennusinsinööri (AMK), kiinteistöpäällikkö, Hämeenlinnan seurakuntayhtymä Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry hallituksen jäsen Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- ja Tilipalvelu A. Sokanmaa.
3 Katujen kunnossapito puhuttanut 120 vuotta Talonomistajat pitivät vuonna 1892 yleensä kohtuuttomana, että katujen kunnossapito oli sälytetty lähes yksinomaan heidän vastuulleen. Se oli yksi merkittävä tekijä Talonomistajien yhdistyksen perustamiselle. Yhdistys tunnetaan nykyisin nimellä Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Talonomistajien velvollisuutena ei ole enää asettaa katukiveystä. Nyt puhuttaa lähinnä katujen talvikunnossapito. Laki katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta sanoo, että kunnalla on velvollisuus ottaa hoitoonsa pientalovaltaisen alueen jalkakäytävien talvikunnossapito, jos alueella ei muutoin saavuteta lain vaatimaa kunnossapitotasoa tai kunnossapitotehtävät jakautuvat alueella erityisen epätasapuolisesti. Edellytyksenä on kuitenkin, että alue voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ja se soveltuu koneelliseen kunnossapitoon. Kunta voi ottaa tontinomistajalle kuuluvat kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät kokonaan tai osittain kaikilla asemakaava-alueilla tai rajatulla alueella. Hämeenlinnassa ruutukaavaalueen talvikunnossapito on jätetty kiinteistönomistajien tehtäväksi. Hämeenlinnan yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Timo Saviniemi, asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Miksi talvikunnossapitoa ei hoideta myös ruutukaavaalueella? Keskustan alueella puhdistus ei onnistu samoilla koneilla, kuin muualla, eikä samalla kertaa, vaan vaatii täysin erilaisen kaluston ja työntekijän. Näin ollen se on suhteettoman Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Timo Saviniemen mukaan jalkakäytävien talvikunnossapito ei onnistu keskustassa verovaroin maksettuna. Lumi on iloinen asia mutta väärässä paikassa siitä on harmia. kallista hoidettavaksi verovaroin. Keskustan ajoväylien puhtaanapito on ensisijainen tehtävä. Kiinteistön omistajille syntyy siitä huolimatta tarve pihojen, pysäköintialueiden ja portaiden puhdistukseen tontillaan. Keskustassa on monia sellaisia palveluja, joita kustannetaan verovaroin, joita ei muualla ole, eikä niitä sinne kompensoida. Omakotialueilla puhdistustyöt onnistuvat samoilla välineillä, samalla työvoimalla ja samalla käynnillä kuin muidenkin väylien aukaisu. Yhdyskuntalautakunta määrittää palvelutason, jolla katuja ja väyliä hoidetaan. Toteutuksesta vastaa ainakin toistaiseksi kaupungin tuotantopuoli. Toimintaa tehostetaan ja kustannuksia tarkkaillaan jatkuvasti. Tähän olemme saamassa uusia välineitä liikelaitoksen (Linnaninfra) käynnistämisen myötä, jolloin kustannusseuranta ja kilpailutus ovat oikeasti mahdollisia, kertoo Saviniemi. Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg, miten määritellään sen taso, jolla tuottaja huolehtii katujen talvikunnossapidosta? Katuluokitus määrittelee prioriteetit: eritasoiset väylät on luokiteltu liikenteen toimivuuden kannalta. Koko ajan pyritään hyvään yhteistyöhön jalkakäytävien ja kadunhoidon kanssa. Nykyiset aluehoitosopimukset päättyvät keskustassa 2013 ja yhteistyökuvioita kehitetään edelleen. Onko palvelun toteuttaja automaattisesti Linnaninfra (kaupungin perustettava liikelaitos) vai voiko toteuttaja olla ulkopuolinen? Riippuu talven lumimääristä, miten paljon resursseja tarvitaan. Nykyäänkin käytetään ulkopuolista alihankintaa tasaamaan tarpeita ja tuotanto on kilpailuttanut alihankintoja. Ongelmaa on tullut juuri siitä, että katuja hoitavat eri tuottajat kuin jalkakäytäviä. Tarvitaan uudenlaiset sopimukset. Esimerkkinä voisi olla asukkaiden ja kaupungin yhteiskilpailutukset, joissa jalkakäytävän ja ajotien hoidon synkronointi toteutuisi paremmin, urakoitsija saisi myös isomman urakan, suunnittelee Dahlberg. Laki sanoo, että tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta. Hämeenlinna kaupungin yhdyskuntarakenteen kunnossapitomestari Markus Lahtinen, mitä sanot seuraavaan palautteeseen: Eikös vartin päästä siitä kun huoltomies oli puhdistanut jalkakäytävän tullut suuri lumiaura työntäen ajotien lumet jalkakäytävälle, sinne peittyivät sepelit ja korkeat vallit estivät taloon pääsyn kokonaan Tämä liittyy kaupungin nykyisiin keskustan alueen hoitosopimuksiin, kaupunki hoitaa kadut ja urakoitsijat jalkakäytävät. Aikataulut eri toimijoiden kesken eivät aina osu kohdalleen. Saman alueen puhdistusta johdetaan nyt kahdesta paikasta. Se on tunnistettu ja korjausta suunnitellaan viimeistään sitten, kun sopimukset päättyvät vuonna 2013. Jos palautteen tapauksessa jalkakäytävä oli puhdistettu, luultavasti siihen kuitenkin kaupungin aurauksen jälkeenkin jää vielä kulkukelpoinen väylä, joten ihan hukkaan työ ei mene. Jossain kaupungeissa kaupunki on hyvää hyvyyttään kadun aurauksen jälkeen avannut tonttien kulkutiet. Voisiko näin toimia myös Hämeenlinnassa? Kaupunki vastaa yleisten alueiden kunnossapidosta ja hyvä niin. Kunta on yhtä kuin asukkaat ja asukkailla on myös vastuita. Asukas valitsee oman asuinympäristönsä eikä kaupunki voi ilmaiseksi hoitaa kaikkia liittymiä. Tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole resursseja tonttiliittymien avaamiseen. Polanteenpoiston yhteydessä, jos lumivalli on selvästi kohtuuton, on liittymiä kyllä avattu. Voitaisiinko polannelumen poistosta tiedottaa etukäteen? Tiedottamista kehitetään koko ajan. Pyrimme luomaan tiedotuskanavan kaupungin ja liikelaitoksen nettisivuille. Olisi järkevää, että lumityöt tehdään koordinoidusti kortteleittain. Voisiko kaupunki hoitaa sen maksua vastaan? Ajatus aluehoidosta on hyvä ja siihen suuntaan ollaan menossa. Näin laskut jaetaan eri osapuolien kanssa. Kun toimijoita on saman korttelin alueella useampia, töiden yhteensovittaminen ei ole ihan helppoa. Näkisin, että mieluumminkin yhteistyötä ja yhteensovittamista olisi kortteleiden taloyhtiöiden kesken, pohtii Lahtinen.
Kuntavaaleissa ratkaistaan asumisen hinta Asumiskustannukset ovat nousseet rivakasti viime vuosina. Maailmanmarkkinoiden heilahdusten lisäksi kuntapäättäjien käsissä on paljon valtaa. Tulevina kuukausina ja vuosina talouden reunaehdot pysyvät tiukkoina ja niukkuus sen kuin lisääntyy. Taloyhtiöissä kasvavat kustannukset kaivetaan paikallaan polkevasta osakkaiden ostovoimasta. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen ja Suomen Kiinteistöliiton tuoreen indeksitalovertailun mukaan taloyhtiöiden kustannukset nousevat vauhdilla. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin Päättyvällä valtuustokaudella (2009 2012) kunnalliset taksat ovat nousseet Hämeenlinnassa yli 20 % eli selkeästi yleistä kustannustason nousua nopeammin. Hämeenlinnassa on erityisesti kallistunut: rakennuksen kiinteistövero 68 %, tontin kiinteistövero 43 % ja jätehuolto 30 %. Kaukolämpö suurin kuluerä Indeksitalotutkimus paljastaa merkittäviä eroja kuntien välillä. Kun hämeenlinnalaistalo maksaa kaukolämmöstä 1,27 /m 2/ kk, maksaa samanlainen talo lämmöstään Kokkolassa vain 0,75 /m 2 /kk eli 40 % vähemmän. Kaukolämmön hinnoitteluun kannattaa taloyhtiöissä kiinnittää erityistä huomiota, koska lämpölasku on suurin yksittäinen kuluerä taloyhtiöille. Riihimäellä kaukolämpö maksaa 0,99 /m 2 /kk eli on 20 % Hämeenlinnaa edullisempaa. Asumiskustannuksiin runsaasti nousupaineita -Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena talouskasvu on Euroopassa ollut hidasta, ajoittain jopa taantumassa. Keskuspankit ovat pitäneet ohjauskorkoja alhaalla, mistä ovat hyötyneet sekä asuntovelalliset että vuokralaiset alhaisina korkokuluina. Talouden kääntyessä kasvuuralle kohoava korkotaso tulee nostamaan asumisen korkokuluja sekä omistus- 4 että vuokra-asunnoissa, toteaa Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Suomi on EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kannustamana toteuttamassa useita asuntopoliittisia toimenpiteitä lähivuosina. Näistä mainittakoon asuntoluottojen verovähennyskelpoisuuden asteittainen leikkaaminen ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Lisäksi on pohdittu asuntoluottojen enimmäismäärän rajaamista. Varainsiirtoveron korottamisesta ja veropohjan laajentamisesta tehdään päätöksen eduskunnassa syksyn kuluessa. Kiinteistövero ei pelasta kuntataloutta -Kansainvälisen verokilpailun paineessa kuntatalouden pelastajaksi on tarjottu kiinteistöverojen korottamista. Kiinteistöveron tuotto tätä vuonna on noin 1,2 miljardia euroa, eli noin 6 % kuntien verotuloista. Kunnallisen tuloveron tuotto on noin 16 miljardia euroa, eli 86 % kuntien verotuloista. Ennen eduskuntavaaleja muutamat puolueet esittivät 30 % korotuksia kiinteistöveroihin eli rahassa noin 300 miljoonaa euroa. Tällä ei kuntataloutta saataisi kuntoon, mutta aiheutettaisiin kyllä maksuvaikeuksia pie- Pyysimme puolueiden edustajilta lyhyet vastaukset seuraaviin kysymyksiin 1. Hämeenlinna on kallis kaupunki asua. Vieläkö sama meno jatkuu vaalien jälkeen? 2. Verot uhkaavat siirtää taloyhtiöiden välttämättömiä korjauksia. Ollaanko oikeilla linjoilla? 3. Miten pitäisit asumisen kustannukset aisoissa? nituloisille omistusasujille, varsinkin seniorikansalaisille, jotka haluaisivat asua mahdollisimman pitkään omassa asunnossaan, laskee Hiltunen Hiltusen mukaan kiinteistövero on muodostumassa uudeksi varallisuusveroksi, joka rasittaa eniten pientuloisimpia kuntalaisia, koska se ei ota lainkaan huomioon asunnonomistajan tulotasoa. Kiinteistöveron alarajaksi nolla prosenttia! -Kiinteistöverotusta pitäisi uudistaa lisäämällä kuntien päätösvaltaa. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä kiinteistöveron alarajaksi nolla prosenttia sekä erottamalla asuntotontit ja muut tontit toisistaan maapohjan verotuksessa. Tätä on esittänyt myös Kuntaliitto. Näin asumiskustannusten nousua voitaisiin hillitä. Kuntien verotulojen turvaamiseksi ja alhaisempien yleisten kiinteistöveroprosenttien mahdollistamiseksi tulisi kiinteistövero ulottaa koskemaan myös maa- ja metsätalousmaata muun yritystoiminnan kiinteistöjen tavoin, ehdottaa Hiltunen. Iisakki Kiemunki (SDP) Sari Rautio (KOK) Jarmo Mäki-Uuro (KESK) Kirsi Ojansuu (VIHR) 1. Hämeenlinna ei ole kallis kaupunki asua, jos katsotaan kokonaisuutta, johon kuuluu myös asuntojen hinnat. Kiinteistöliiton vertailussa ero muihin tulee kahdesta tekijästä: kaukolämmöstä ja kiinteistöverosta. En usko, että meno Hämeenlinnassa näiden osalta muuttuu, mutta muut kaupungit tulevat perässä, kun siirtyvät enemmän bioperäisillä polttoaineilla tuotettuun kaukolämpöön ja nostavat todennäköisesti myös kiinteistöveroprosenttejaan. Myös sähkön osalta tulee maanlaajuisesti korotuspaineita, kun verkkoa tiputetaan pylväistä maan alle. Hämeenlinnan seudulla sitä on jo tehty paljon. 2. Kiinteistöverojen osuus hoitokuluista on vain kuusi prosenttia. Taloyhtiöissä ei mielestäni asu viisaus, jos se riittää siirtämään välttämättömiä korjauksia. Aina, kun lykätään VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ korjauksia ollaan väärillä linjoilla, oli (teko)syy mikä hyvänsä. 3. Ensisijaisesti energiatehokkuuden lisäämisellä (ml. maalämpö, ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, taloteknisten asetusten optimointi jne.). Myös jätehuollon keskitetty kilpailuttaminen tiputtaisi tuntuvasti asiakkaiden maksamia hintoja etenkin tiiviisti asutuilla alueilla. 1. Hämeenlinna kamppailee talouden tasapainottamisensa ja palvelurakenteen uudistamisen kanssa. Toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi on velvoittava. Kokoomuksen valtakunnallisena tavoitteena on keventää palkkaverotusta ja siirtää verotusta kulutukseen. Hoitosuhteen muutos tulevina vuosina tuskin antaa mahdollisuutta verotuksen merkittävään keventämiseen. 2. Verojen osuus taloyhtiön kokonaiskustannuksista on kuitenkin varsin peni, muiden kustannusten nousu on todennäköisempi syy korjausten viivästymiseen. Ammattitaitoa taloyhtiöiden hallinnossa pitäisi pystyä lisäämään, jotta hallinto ja kiinteistöjen ylläpito olisi ajantasaista ja ratkaisut oikeita. 3. Energian hinnan nousu näyttää tulevaisuudessakin väistämättömältä. Ekologisuuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja energiatehokkuuteen kannattaa panostaa ylläpito- ja korjausinvestoinneissa. Tähän Hämeenlinnan Kokoomuksen valtuustoryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan tekemällä asiasta aloitteen jo 2009. Lulu Riikonen (PS), Teija Arvidsson (KD) sekä Ritva Oinonen (VAS) eivät antaneet vastauksia määräaikaan mennessä. 1. Hämeenlinna on muuttunut kalliiksi kaupungiksi asua. Se alkoi jo energialaitoksen myynnistä, mitä ei olisi pitänyt tehdä. Se on aiheuttanut kaukolämmön ja muun energian huiman hinnannousun. Jätteenpolttolaitos olisi ehdottomasti pitänyt saada esim. Karanojalle, jolloin kiinteistöille olisi saatu edullisemmat lämmityskustannukset ja kaupungille olisi jäänyt vielä tuloja. Ei riitä, että saadaan työpaikkoja ja asukkaita, jos ei asumiskustannuksia saada pysymään aisoissa. 2. Korotetut verot ja lomautukset eivät tuo enää pitkällä tähtäimellä välillisesti tuloja kaupungille, koska esim. taloyhtiöt eivät voi enää teettää tarpeellisia remonttejaan ja muita investointejaan, josta työllisyyden kautta kaupungille tulisi verotuloja. Alkujaan kiinteistövero oli katumaksu, jolla kadut pidettiin kunnossa kaupungeissa. Sitten se laajennettiin myös haja-asutusalueelle ja kaikille kiinteistöille kiinteistövero-nimellä. Sen tuottoa ei käytetä katujen ja teiden kunnostukseen, vaan paikataan kaupungin muuta taloutta. Eri kiinteistön omistajat asetetaan epätasa-arvoon. Hämeenlinnassa kiinteistöveron pitäisi olla selvästi alle maan keskiarvon. 3. Ensimmäisenä vakituisen asunnon kiinteistöveroa ei pidä missään tapauksessa korottaa. Vesi- ja jätevesimaksut ja muut asuntoihin kohdistuvat maksut pitää pyrkiä pitämään alle maan keskiarvon. Lämmitysenergian kustannusten nousua vastaan kaupunki on voimaton, kun ei ole omaa energialaitosta. 1. Vaikka Hämeenlinna on tilastojen mukaan kallis kaupunki, tämä on hyvä ja turvallinen kaupunki asua kaikesta huolimatta. Asumisen kustannuksista iso osa tulee kaukolämmöstä ja siihen eivät kaupunginvaltuutetut voi vaikuttaa. Muutoin omat elämäntavat ja valinnat ovat niitä, joilla jokainen vaikutamme elämisen kustannuksiin. 2. Veroista: kiinteistövero on kaupungin tulojen kannalta vakaa ja luotettava tulon lähde. Toisin on yhteisöveron kanssa, joka on maailmantalouden suhdanteista riippuvainen. Sama ongelma on tuloverotuksessakin, jossa työttömyys ja lomautukset näkyvät kaupungin tulojen pienenemisenä. Tästä syystä Vihreät hyväksyvät maltilliset kiinteistöveron korotukset. Haluamme mieluummin niitä kuin kaupungin palveluiden rapautumisen. Se vaikuttaa suoraan myös mm. katujen kunnossapidossa ja huollossa, siitä taloyhtiötkin ovat tarkkoja. 3. Asumisen kustannuksiin voimme vaikuttaa elämäntavoilla ja valinnoilla. Mm. miten paljon käytetään lämmintä vettä, sähkölaitteita, pihavalaistusta yms. Samoin voimme merkittävästi vaikuttaa jätehuollon kustannuksiin: jos lajittelemme, kierrätämme ja kompostoimme jätteitämme kustannukset vähenevät. Vastuullisuus on taloudellisuutta: se näkyy sekä kukkarossa että ympäristön hyvinvoinnissa. Kaupungin tehtävänä on edistää ja mahdollistaa sekä perheiden että taloyhtiöiden ekologisia valintoja.
Kaukolämpö sekä jäte- ja vesihuolto jatkavat kallistumistaan Hämeenlinnassa taloyhtiö maksaa veroja ja maksuja noin 45 prosenttia enemmän kuin Oulussa. Taloyhtiöiden kustannukset paisuvat vauhdilla ilmenee Kiinteistöliiton julkaisemasta indeksitalovertailusta. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista jo kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin paljon. Niinpä asuminen on tänä vuonna Hämeenlinnassa 60 neliön kaksiossa noin 600 euroa kalliimpaa kuin Oulussa. Kaikkiaan kiinteistöverot ja maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 2,31 euroa neliöltä kuukaudessa eli runsaat 50 prosenttia hoitokuluista ja 67 prosenttia taloyhtiön osakkaiden maksamasta hoitovastikkeesta. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni euroja vertailukaupungeissa keskimäärin neljä prosenttia viimevuotista enemmän. Tarkastelluissa kaupungeis- Hämeenlinna on Suomen kaupungeista kolmanneksi kallein asua. Oulu on selvästi halvempi. sa eniten ovat suhteellisesti kallistuneet kaukolämpö ja jätehuolto (6 %) sekä vesihuolto (4 %). Sen sijaan kiinteistösähkön ja kiinteistöverotuksen aiheuttamat kulut pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla. Nokia ja Hämeenlinna kustannusten kärjessä Oulu ja Kokkola edullisimmat Asuminen oli tarkastelluilla mittareilla kolmanneksi kalleinta Hämeenlinnassa, jossa kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa 2,60 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa eli noin 75 000 euroa vuodessa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa, Kokkolassa ja Raumalla, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat yli 20 000 euroa Hämeenlinnaa pienemmät. Kuluttajien ostovoima polkee paikallaan Asumisen lisäverottaminen lisäisi korjausvelkaa -Asumiskustannukset ovat nousseet rivakasti viime vuosina. Maailmanmarkkinoiden heilahdusten lisäksi kotoisten kuntapäättäjien käsissä on paljon valtaa. Tulevina kuukausina ja vuosina talouden reunaehdot pysyvät tiukkoina ja niukkuus sen kuin lisääntyy. Taloyhtiöissä kasva- 5 vat kustannukset kaivetaan osakkaiden paikallaan polkevasta ostovoimasta, toteaa Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Kiinteistöverojen osuus hoitokuluista oli vuonna 2011 noin kuusi prosenttia kerrostaloyhtiöissä. Näennäisestä pienuudesta huolimatta kiinteistöverot ovat taloyhtiöiden hoitokulujen suurimmat yksittäiset verokomponentit. Edes korjauksista tai energiasta ei makseta kiinteistöveron kaltaisia veroeuroja. Näin ollen kiinteistöveroilla on jo nyt iso merkitys asumiskustannuksia nostavana tekijänä. -Mikäli kiinteistöveroja korotetaan voimakkaasti, paine taloyhtiöiden korjausvelan kasvusta lisääntyy. Kuntien talouden tasapainottamispyrkimyksissä ehdotetut asumista koskevien verojen korottaminen merkitsee ostovoiman vähenemistä ja korjausvelan lisääntymistä suomalaisten suurimmassa omaisuuserässä, asunnoissa. Kiristyvät verot johtaisivat myös energiatehokkuutta parantavien korjausten lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen, kauhistelee Hiltunen. Hattulan Isännöitsijätoimisto Oy Parolantie 56 a, 13720 Parola www.hitoy.fi Puhelin 010 420 9080 KANTA-HÄMEEN ALUEELLA LVI-asennukset, -huolto ja -urakointi Mittaus ja säätötyöt Lämmitysjärjestelmien asennus-, huolto- ja säätötyöt Putkieristykset IV-säädöt ja -asennukset Puh. 0400 165 418 tai 020 799 5680 jmputkioy@jmputkioy.fi Kotipalvelu Sirpa Eerola vuodesta 2002 - kodinhoito - asiointipalvelu - ruoanvalmistus ja ravitsemusneuvonta - lastenhoito - pihatyöt puh. 050 586 9450 sirpa.t.eerola@gmail.com Vesikaton luotettava kumppani Kattotutka Oy Hämeenlinna 010 680 4090 hannu.jussila@kattotutka.fi www.kattotutka.fi HÄMEEN PUUKUITUERISTYS OY Takuutyötä lähes 30 vuoden kokemuksella PUUKUITUERISTE uuden sukupolven selluvilla puhallusasennukset ylä- ja alapohjat, seinät HÄMEENLINNA & 0400 711 085 www.hameenpuukuitueristys.com Korjaushankkeet taloyhtiön tilinpäätöksessä Lähivuosina tullaan useissa asunto-osakeyhtiöissä maksamaan sitä korjausvelkaa, jota on syntynyt, kun yhtiöissä ei ole tehty ajallaan elinkaariajattelumallin mukaisia peruskorjauksia. Niitä on systemaattisesti siirretty ja lisäaikaa korjauksiin ryhtymisille on yritetty saada erilaisilla väliaikaisratkaisuilla. Jari Etelämaan mukaan tätä ei tietenkään pidä yleistää, koska löytyy korjaustoimienkin osalta hyvin ja jopa erinomaisesti hoidettuja asunto-osakeyhtiöitä. Monessa yhtiössä on isojen, elinkaarimallin mukaisten, peruskorjausten osalta valitettavasti vuosikausia menty sieltä, mistä aita on matalin eli korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty vasta sitten, kun jokin rakennuksen osa on rikkoutunut tai jopa asettu käyttökieltoon. Tällöin esimerkiksi korjausurakoiden kilpailutusten tekeminen ja rahoituksen erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on ollut lähes mahdotonta. Tällainen toiminta ei kokonaistaloudellisesti ole mielestäni järkevää eikä edes mitenkään perusteltua. Vapaasti tulkiten asunto-osakeyhtiölain ensimmäisen luvun viidennessä pykälässä säädetään, että tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiön on huolehdittava hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten ylläpidosta. Mielestäni tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiön, siis osakkeenomistajien, on huolehdittava siitä, että asianmukaiset peruskorjaukset tehdään ajallaan. Se ei ole vain hallituksen ja isännöitsijän tehtävä vaan mitä suurimmassa määrin kaikkien osakkeenomistajien asia, toteaa Etelämaa. Korjaushankkeiden ryhmittely Tilinpäätöskäsittelyn kannalta korjaukset voidaan jakaa karkeasti kolmen ryhmään. 1) Uudistus käsitteen alle luokiteltavat korjaukset eli perusparannukset ja lisärakentaminen. Perusparannusmenoja ovat esimerkiksi korjausmenot, joilla rakennuksen laatutasoa nostetaan aiempaa korkeammaksi. Tällaiset korjausmenot tulee aina esittää tilinpäätöksen taseessa rakennuksen kirjanpitoarvon nousuna. 2) Peruskorjaukset eli korjaukset, joilla rakennus tai sen osa korjataan entiselleen tai vastaamaan tämän hetken yleistä rakentamisen tasoa. Etelämaan mielestä voisi ajatella, että kyseessä on tällöin rakennuksen tai sen osan päivittäminen ajanmukaiselle tasolle. Tällaisten korjausmenojen osalta tilinpäätöskäsittely voi vaihdella huomattavasti ja siihen vaikuttaa myös korjaushankkeen rahoituksen tilinpäätöskäsittely. Nimenomaan tähän kategoriaan asettuvat lähes kaikki elinkaarimallin mukaiset korjaukset. Näiden korjausmenojen ja niiden rahoituksen kirjanpidollinen käsittely on varsin haastavaa, koska vaihtoehtoja voi olla monia. 3) Muut korjaukset, joilla tarkoitetaan korjausmenoja, joita ei koskaan saa tilinpäätöksessä lisätä rakennuksen kirjanpitoarvoon. Tällaisia korjausmenoja ovat mm. rikkoutuneen omaisuuden ennalleen saattamisesta aiheutuneet menot (esim. rikkoutuneen ikkunan korjaus) ja laitteiden teknisestä vanhenemisesta aiheutuneet korjausmenot. Korjaushankkeiden tilinpäätöskäsittelyyn vaikuttaa myös korjaushankkeiden rahoituksen kirjanpidollinen käsittely. Korjaushankkeiden rahoitusmuodot voivat olla moninaisia. Yhden korjaushankkeen rahoitus voikin koostua monesta eri lähteestä. Rahoituksessa voi olla mukana esimerkiksi etukäteen aiempina vuosina osakkailta kerättyjä varoja, Koulutus Korjaushankkeiden ja niiden rahoituksen käsittely kirjanpidossa Aika: tiistai 23.10. klo 18:00 21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Kouluttaja: Jari Etelämaa Koulutus on maksuton Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja isännöitsijöille. Muille koulutuksen hinta on 100 euroa Ilmoittautumiset www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame 22.10. mennessä hoitovastiketta, rahalaitoslainaa, avustuksia tai omaisuuden myynnistä saatuja varoja, luettelee Etelämaa. Korjausmenot ja niiden rahoitus on monimutkainen asia. Kun korjaushankkeiden toteuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa, tulee mielestäni joko samassa tai myöhemmässä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa käsitellä myös korjaushankkeen menojen ja niiden rahoituksen kirjanpidollinen käsittely, opastaa Etelämaa. Oman suolansa tai sokerinsa tähän soppaan tuo se, että osakkeenomistajilla voi olla erilaisia osakas -statuksia. Osa osakkeenomistajista itse tai hänen perheenjäsen käyttää asuntoyhtiön huoneistoa asuntonaan kun osa osakkeenomistajista on sijoittajaosakkaita. Sijoittajaosakkaan intressissä on yleensä saada asuntoyhtiölle maksamansa suoritukset hyödynnettyä välittömästi omassa verotuksessaan. Tällöin korjaushankkeiden kirjanpidollisessa käsittelyssä nousee väittelyn kohteeksi yleensä se, että tehdäänkö rahastointeja vai ei, muistuttaa Etelämaa. Etelämaa huomauttaa vielä, että olivat päätökset korjausmenojen ja niiden rahoituksen osalta sitten mitkä tahansa, niin asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tulee aina tehdä päätökset ensisijaisesti asunto-osakeyhtiön edun mukaisina. Näin ollen minkään yksittäisen osakkeenomistajaryhmän etu ei voi mennä asunto-osakeyhtiötä koskevassa asiassa yhtiön edun edelle.
6 Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen ja Ainan jäsentarjouksena edullinen laa Jäsenyydestä etua Kiinteistöliitto avustaa taloyhtiön hallitusta Suomessa on noin 80 000 asuntoosakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa ihmistä. Harvoin tulee ajatelleeksi, että taloyhtiö on yritys, jolla on varsin huomattava omaisuus ja toiminta. Omaisuutta ja riskejä hallitaan vakuuttamisella. Taloyhtiöiden toiminnan perusvakuutus on jäsenyys Kiinteistöliiton alueellisessa kiinteistöyhdistyksessä. Jäsenyys takaa oikea-aikaisen tiedonsaannin ja asiantuntevia neuvoja sekä hallitukselle että isännöitsijälle. Kiinteistöyhdistys antaa taloyhtiön päätöksenteolle sellaista tukea, joka toimii yleisenä vakuutuksena riskien laukeamista vastaan. Jos ongelmia on jo ehtinyt syntyä, saavat jäsentalot apua niiden selvittämiseen. Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen asiantuntijat avustavat taloyhtiön hallitusta ja isännöitsijää lakipykälien viidakossa, tekniikkaan liittyvissä ongelmissa, talous- ja veroasioissa sekä työsuhdeasioissa. Kysytyin palvelu on jäsenmaksuun sisältyvä puhelinneuvonta. Tarjoamme lisäksi monenlaisia räätälöityjä asiantuntijapalveluita, joista suosituin on kirjalliset asiantuntijalausunnot. Hallitus pysyy ajan tasalla alalla tapahtuvista muutoksista Kiinteistöviesti lehden, jäsentiedotteen, Suomen Kiinteistölehden ja taloyhtiö.net -internetsivuston avulla. Taloyhtiosivut-palvelun avulla taloyhtiöt voivat luoda omat nettisivut viestintää varten. Myös alan tutkimustulokset ja analyysit antavat hyödyllistä tietoa taloyhtiölle esimerkiksi budjettia suunniteltaessa. Vastuulliset taloyhtiöt panostavat muutoinkin hallituksen osaamiseen, koska se koituu kaikkien osakkaiden eduksi. Kiinteistöliitto Kanta-Häme järjestää vuosittain merkittävän määrän jäsenille maksuttomia koulutustilaisuuksia taloudesta, juridiikasta ja tekniikasta. Jäsenyys kiinteistöyhdistyksessä onkin valveutuneen taloyhtiön tunnusmerkki. Suomen Kiinteistöliitto on taloyhtiöiden palvelu- ja edunvalvontajärjestö, jonka jäseniä ovat yksittäiset asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt sekä vuokrataloyhteisöt. Liiton jäsenjärjestö Kiinteistöliitto Kanta-Häme palvelee noin 700 jäsenyhtiötä. Onhan sinun taloyhtiösi jo jäsenenä? kuva ANTTI TAINIO Pankinjohtaja Kari Tainio: Teho tuplaantui hinta puolittui! Innostuin heti asiasta, kun näin kampanjamainoksen, joka tuli Ainan laskun mukana. Sanoma upposi edulliseen maaperään, sillä olimme taloyhtiössämme juuri silloin käynnistämässä yhtiöjärjestyksen muutosta ja itse olin miettinyt laajakaistan kapasiteetin lisäämistä. Otin yhteyttä Mikko Rousiin, jolta sain lisätietoa Kiinteistöliiton palveluista, kertoo Kari Tainio. Taloyhtiömme Asunto Oy Aulangonhovi on pieni yhtiö, siinä vain neljä asuntoa. Oli helppoa kertoa kampanjatarjouksesta muille osakkaille. Kaikki suhtautuivat asiaan heti myönteisesti ja päätös Kiinteistöliton jäseneksi liittymisestä syntyi nopeasti. Teimme jäsenhakemuksen Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeseen. Se käsiteltiin vauhdilla ja jo muutaman päivän päästä saimme ilmoituksen, että taloyhtimme oli Kiinteistöliiton uusi jäsen. kertoo Tainio. Tainio kertoo, että he ovat olleet hyvin tyytyväisiä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeltä saamaansa palveluun. Kiinteistöliiton neuvot yhtiöjärjestyksen muutosasiassa ovat olleet asiantuntevia ja ne ovat helpottaneet muutostyötä suuresti. Samoin Kiinteistöliiton koulutustarjonta ja muu informaatio ovat olleet meille positiivinen yllätys. Oman laajakaistan tehon nosto sujui Ainan kanssa vaivattomasti. Sopimuksen allekirjoitus vaati käynnin Ainan myymälässä. Käyttäjän kannalta on hienoa, että vaikka laajakaistan teho yli tuplaantui, sen hinta puolittui, ihastelee Tainio. Kiinteistöliiton neuvot yhtiöjärjestyksen muutosasiassa ovat olleet asiantuntevia ja ne ovat helpottaneet muutostyötä suuresti. Jäsenetu jopa noin 300 euroa vuodessa jokaista asuntoa kohti Pelkästään Ainan kaapeliyhteystarjouksen takia kannattaa liittyä Kiinteistöliiton jäseneksi. Jokainen kiinteistön huoneisto voi tienata koko talon jäsenmaksun takaisin vuodessa. Sen lisäksi tulevat kaikki muut palvelut, tässä tapauksessa ikään kuin kaupan päälle. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenmäärä on tänä vuonna kasvanut jo noin sadalla taloyhtiöllä. Mutta vielä on monta taloyhtiötä, jotka voivat hyödyntää loistavaa tarjousta liittymällä jäseneksi. Jäseneksi liittyminen tapahtuu yksinkertaisesti ottamalla yhteyttä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toimistoon. Jäsenyys saadaan voimaan parissa päivässä. Mikko Rousi, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Kanta-Häme
7 jakaistayhteys kaikille asukkaille Jäsentaloyhtiöiden asiakkaat: Voiko tosiaan olla näin halpa? Ainan myyntineuvottelija Miia Roisko, kuka voi käyttää merkittävää alennusta? Tämä jäsenetu koskee ainoastaan Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden asukkaita. Tilaamiseen ei tarvita taloyhtiön asukkaiden yhteistilausta, vaan kukin asukas päättää itse, milloin hän tilaa, minkä nopeuden tilaa ja haluaako hän käyttää langatonta vai langallista modeemia. Se edellyttää, että kiinteistö on liitetty Ainan kaapeli-tv-verkkoon ja kiinteistön sisäverkon tulee olla kaksisuuntainen, jotta palvelu toimii. Pääsääntöisesti kiinteistöjen sisäverkot ovat valmiita palvelun käyttämiseksi tai ainakin ne voidaan nopeasti hoitaa kuntoon. Mistä tuotteesta on kyse? Kiinteistöliiton jäsenetuna asukkaat saavat huippuedullisen ja nopean Aina Laajakaistan. Nopeusluokaksi voi valita 4M, 10M tai jopa 100M. Laajakaistaan sisältyy myös sähköpostiosoitteet ja kotisivutila. Asiakas tarvitsee vain yhteensopivan kaapelimodeemin tai sen voi tarvittaessa ostaa edullisesti Aina Shopista. Kaapelimodeemi kytketään antennipistokkeeseen kuten televisio. Jos asunnon antennipistoke ei ole tietokoneen lähellä voi modeemin liittää tietokoneeseen langattomasti, kun käytössä on kaapelimodeemi ja tietokoneessa on langaton verkkokortti. Kaapelimodeemin voi kytkeä myös samaan antennipistokkeeseen television kanssa. Se vaatii haaroittimen. Käyttöönotto on hyvin helppoa ja netti saadaan käyttöön jopa samana päivänä. Miten pitää toimia? Tarkista ensin Ainalta, onko taloyhtiössäsi kaapelitv-liittymä ja kuuluuko taloyhtiö Kiinteistöliittoon. Jos käytössäsi on jo Aina Laajakaista kaapelimodeemi, saat edun helposti soittamalla Ainan asiakaspalveluun tai poikkeamalla Aina Shopissa. Kiinteistöliiton jäsenetuun oikeuttava sopimus on 24 kuukauden määräaikainen ja asiakkaan tulee rekisteröidä etu käyttöönsä. Rekisteröinnin yhteydessä sovitaan samalla siitä kuinka nopea nettiliittymä valitaan. Jos sinulla ei vielä ole Aina Laajakaista kaapelimodeemia, saat liittymän nopeasti käyttöön poikkeamalla Aina Shopissa. Tilaaminen onnistuu myös soittamalla asiakaspalveluun. Sovitaan vain milloin noudat modeemin, jollei sinulla ole vielä yhteensopivaa laitetta. Mikäli taloyhtiö ei ole vielä Kiinteistöliiton jäsen, kannattaa ottaa yhteyttä Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toimistoon. Tarkista ensin Ainalta, onko taloyhtiössäsi kaapeli-tv-liittymä ja kuuluuko taloyhtiö Kiinteistöliittoon. Saat jäsenedun mukaisen liittymän käyttöösi nopeasti
8 Tilaajavastuulain velvoitteet taloyhtiöille Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajavastuulaki astuu voimaan, kun ostetaan työtä. Lakia sovelletaan mm. rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa sekä hoito-, huolto-, siivous-, kunnossapito sekä henkilöstövuokrauspalveluissa, kertoo Suomen Tilaajavastuu Oy:n varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki. Se koskee siis monelta osin myös taloyhtiöitä. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään lisätyöstä, vaan se tulee nähdä ainakin isoissa urakoissa osana taloyhtiön riskien hallintaa. Pahin moka on tilata sellaiselta yritykseltä, jonka vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa, sanoo Huhtamäki. Syyskuun muutokset lakiin Syyskuun ensimmäisen päivänä 2012 lakia muutettiin siten, että sieltä poistui termi vakiintuneisuus eli Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden ja muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI ja sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudis- Kylpyhuonerakentaminen saneeraukset kylpyhuoneet LVI-työt keittiölaatoitukset sähkötyöt huonetilalaatoitukset vesieristykset terassilaatoitukset laatoitukset erikoistyöt tuotehankinnat Soita kysy lisää tai laita meille postia! Kaislapolku 3, 13300 Hämeenlinna puh. 03-619 7149, 0400-801 444, fax. 03-619 7182 e-mail: heikki.hakio@laatta-asennus.fi www.laatta-asennus.fi pölytön hionta Ilkka Suvala, lattiamestari 050 572 1966 ilkka.suvala@parkettisuvala.fi Neuvonta Myynti Asennus Neuvonta Hionnat sekä Myynti pintakäsittelyt Asennus Hionnat Öljykäsittelyt sekä pintakäsittelyt Kaikki saman katon alta Kiinteistönhoito Siivous nyt pitää pyytää selvitykset myös pitkäaikaisilta sopimuskumppaneilta. Edelleen muutoksena tuli korotus laiminlyöntimaksuun, joka on nyt enintään 50 000 sopimusta kohti. Lakiuudistuksessa tuli vielä mukaan pakollinen tapaturmavakuutus. Huoltosopimus ja isännöintisopimus on syytä tarkastaa vähintään kerran vuodessa LVISA-työt Kylmälaitteistot Paroistentie 3, 13600 Hämeenlinna, puh. 010 3950 395 Asunto-osakeyhtiöiden tavanomaisiin tehtäviin kuuluu osakeyhtiön hallinnon hoitaminen ja yhtiön kunnossapito. Siten lakia sovelletaan mm. isännöitsijäpalvelujen hankintaan. Myös asunto-osakeyhtiöiden siivous- ja korjaustehtävät kuuluvat lain soveltamisen piiriin riippumatta siitä, hankkiiko ne taloyhtiö itse tai isännöitsijätoimisto, opastaa Huhtamäki. Mikäli ostot jäävät vuositasolla alle 7500 euron, selvitystä ei tarvitse tehdä. On kuitenkin syytä muistaa, että KAIVONPORAUSTA Porakaivot Porakaivopumput Maalämpökaivot SOITA 0500-617626 SUOMEN PORAKAIVO Viilaajankatu 1, Lahti www.suomenporakaivo.fi WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Huoneistoremontit 24 h monivalvomo www summa koskee kumulatiivisesti koko kalenterivuotta. Esimerkiksi isännöintisopimus kannattaa tarkastaa aina, koska se on jatkuva sopimus, vaikka summa jää alle 7500 euroon vuodessa. Isännöitsijä ja hallitus ovat joka tapauksessa samassa veneessä, muistuttaa Huhtamäki. Mikä Huhtamäen muistilista tilaajaa varten: 1. Halvin ei aina ole kokonaiskustannuksiltaan paras vaihtoehto 2. Selvitä aina yrityksen tausta kunnolla 3. Pyydä ja tarkasta aina palveluntuottajan referenssit 4. Työn ketjuttaminen on mahdollista vain erillisellä hyväksynnällä 5. Vaadi hyvät purkupykälät, jos toimittaja ei täytä velvoitettaan 6. Tarjotaan rehellisille toimijoille enemmän pelitilaa Luotettava Kumppani ohjelma maksuttomana taloyhtiön apuvälineenä Luotettava Kumppani-oh- WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Vanajantie 9, HML, puh. 6166 766 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 la suljettu Mika Huhtamäki Suomen Tilaajavastuu Oy:stä opasti koulutustilaisuudessa Raatihuoneella 25.9. taloyhtiöiden edustajia tilaajavastuulain vaatimuksista. Kaikki Kiinteistöliiton järjestämät koulutukset ovat jäsentaloyhtiöille maksuttomia. jelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä ja pitää tiedot aina ajan tasalla. Palvelujen tuottajat maksavat 90 euron vuosimaksun. Sen jälkeen maksuttomat raportit ovat kaikkien käytössä. Palvelu ei siis maksa taloyhtiöille mitään. Valvoja-palvelu seuraa automaattisesti Luotettava Kumppani-yritysten tilaajavastuutietoja. www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani Huhtamäen vinkit tilaajavastuulain noudattamiseen: Hämeenlinna Toimitilat Lammi, Kataloinen Liiketila 592 m2 Kataloistentie 681. 10 luokkahuonetta, 2 keittiötä ja wc:t. Hyväkuntoinen ja siisti koulukiinteistö Kataloisten kylämaisemassa. Peruskorjattu 1989. Kivirakennus, julkisivu rapattu. Pihapiirissä varastona oleva vanha lato. Lammin keskustan palvelut lähinnä. Mh. 150.000.647690 Lammi, Porkkala Koulukiinteistö 590 m2 Sankolantie 299. 6 luokkahuonetta, keittiö ja wc:t. Viehättävä vanha koulumiljöö pihapiireineen ja ulkorakennuksineen Lammin Porkkalan kylässä. Soveltuu monenlaiseen toimintaan. Peruskorjattava. Lammin keskustaan noin 6,5 km ja Kauppakeskus Tuuloseen noin 8 km. Koululle tuleva tontti on noin 6000 m2. Mh. 99.000. 586755 1. Edellytä tarjouspyynnössä tilaajavastuulain mukaiset tiedot. 2. Vaadi, että palvelun tuottajat ovat Tilaajavastuu.fi palvelun Luotettava Kumppani -yrityksiä 3. Ota urakkaneuvotteluihin mukaan vain ne toimijat, joiden tilaajavastuutiedot ovat kunnossa. Tarkasta samalla yritysten luottotiedot 4. Varmista urakkasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tilaajavastuuraportti ja liitä se mukaan sopimukseen Katso myös Suomen Kiinteistöliiton palvelu sivuilta: www.korjausurakka.fi Pullerinmäki Teollisuus- ja varasto 370 m2 Sähkömestarintie 8. Halli, maalaamo, sos.tilat ja toimisto. Hyvä teollisuushalli halutulla paikalla Tiiriössä. Rakennusoikeutta jäljellä noin 700 kem2. Tilat jaettavissa. Tontilla tilaa uudisrakentamiselle. Kaukolämpö. Myydään/Vuokrataan. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 390.000 Vuokra 4.500 /kk. 656824 Keskusta Liiketila 301 m2 Hallituskatu 8. Ravintola- tai myymälätilaa sekä varastotila. Erinomaista myymälätilaa keskustassa torin kupeessa. Perinteikäs ravintolamiljöö jo useamman vuosikymmenen ajan, joten soveltuu erinomaisesti ravintolaliiketoimintaan. Tila jaettavissa helposti kahteen osaan. Mh. 273.000 Vh. 365.000. 646757 Etelä-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV Raatihuoneenk. 21 23, 13100 HML puh. 010 254 4008 OP-Kiinteistökeskus
Isännöitsijä Marita Lindholm: 9 Taloyhtiön johtamisessa pitää nähdä kokonaisuus Taloyhtiön johtaminen on puhuttanut paljon sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Siihen ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarjottu käytännön työkaluja. Syksyllä 2012 käynnistyi Hämeenlinnassa kaksi johtamishanketta. Lopulliset tulokset ovat käytössä vuoden loppuun mennessä. Pilottihanketta rahoittavat Asumisen Osaamiskeskus ja Kiinteistöalan koulutussäätiö. Sen toteuttamisesta vastaavat hämeenlinnalainen Tulosto Oy sekä Kiinteistöliitto Kanta-Häme. Hämeenlinnasta mukaan lähtivät Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Kauppakartano sekä Asunto Oy Ranta. Kauppakartanossa on kahdeksan asuntoa ja kymmenen liike- tai toimistotarkoitukseen varattua huoneistoa. Sen Isännöitsijänä on Reim Hämeenlinnasta Marita Lindholm. Asunto Oy Ranta koostuu 26 asuinhuoneistosta sekä 12 liike- tai toimistohuoneistosta. Taloyhtiön isännöitsijänä toimii Seppo Kuvaja samannimisestä isännöintitoimistosta. Ensimmäinen vaihe johtamisjärjestelmän rakentamisessa on asukas- ja osakaskysely. Sen avulla selvitetään Nykytila ja tavoitetila: asumiskokemus ja viihtyvyys Ylempi palkki nykytila Alempi palkki tahtotila Taloyhtiön rauhallisuus Yleisten tilojen toimivuus Yleisten tilojen siisteys Piha-alueiden viihtyvyys Panostus turvallisuuteen Panostus terveellisyyteen Panostus asumiskokemukseen/ viihtyvyyteen Panostus asukkaiden tarpeiden huomioimiseen taloyhtiön asukkaiden ja osakkaiden näkemys taloyhtiön nykytilasta ja tahtotilasta. Näitä verrataan keskenään. Johtamisessa on yksinkertaisesti kyse siitä, miten nykytilasta päästään tahtotilaan. Tätä kutsutaan myös strategiaksi. Kysely on jaettu neljään osa-alueeseen: 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Esimerkki asukaskyselystä: suurimmat erot nykytilassa ja tavoitetilassa olivat panostus turvallisuuteen ja asukkaiden tarpeiden huomioiminen (kuvassa punaiset palkit) 1 2,4 2,6 2,8 2,9 2,9 3,0 3,2 3,3 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 3,8 Asumiskokemus ja viihtyisyys Täältä nousee molemmissa kohteissa esiin se, kuinka hyvin asukkaiden tarpeet on otettu huomioon taloyhtiön johtamisessa. Toinen yhteinen huolenaihe näyttää olevan turvallisuus. Kolmantena selkeänä kokonaisuutena erottu taloyhtiön siisteys ja viihtyvyys, toteaa Harri Hildén Tulosto Oy:stä. Hallinto ja huolto Kiinteistöhuollon toiminnan osalta nykytila ei kummassakaan taloyhtiössä vastaa tavoitetilaa. Toinen selvästi esiin noussut yhteinen kehittämisalue on tiedottamisen määrä ja tiedonsaanti ylipäätään. Yhtiökokouksen päätösasiat tulisi kyselyn mukaan tuoda selkeästi osakkaiden tietoisuuteen etukäteen. Osakkaat haluavat tietää mistä päätetään, sanoo Hildén. Talous ja tekniikka Hildénin mukaan osakkaat ja asukkaat haluavat kyselyn perusteella kehittää erityisesti korjaustoiminnan ennakointia ja panostusta taloyhtiön tekniseen kuntoon. Energiatehokkuutta halutaan myös parantaa selvästi. Kolmas huolenaihe näyttää olevan osakkeen arvon säilyminen tai arvonnousu. Asukastyytyväisyys ja strategia -Molemmissa taloyhtiössä pidetään tärkeänä, että laaditaan selkeä strategia. Siinä tulee ottaa huomioon asukastyytyväisyys ja asukkaiden vaikutusmahdollisuus, kertoo Hildén. -On hienoa, että ollaan kehittämässä selkeää prosessia ja uutta tapaa johtaa taloyhtiötä. Hallitus on saanut asukaskyselystä hyvät lähtökohdat kehittämistyöhön. Parasta ovat olleet hyvät keskustelut, joiden perusteella on syntymässä yhteinen ymmärrys ja näkemys taloyhtiön tulevaisuudesta, summaa Asunto Oy Rannan hallituksen puheenjohtaja Rami Laaksonen. Kun tyytyväisyyskyselyn tulokset ovat käytössä, haastatellaan hallituksen jäsenet sekä isännöitsijä. Haastattelujen ja asukaskyselyn perusteella hallituksen työpajoissa laaditaan strateginen toimenpideohjelma eli ne toimenpiteet, joilla nykytilasta päästään tavoitetilaan. Ohjelma voi olla esimerkiksi viiden vuoden mittainen. Aina kun asetetaan tavoitteita, niiden pitää olla selkeitä ja helposti mitattavia. Näin nähdään onko tavoitteisiin päästy. Asioiden toteutumista voidaan mitata vaikka asukaskyselyillä kahden vuoden välein. Talous ja energia ovat sellaisia asioita, joihin voidaan helposti asettaa konkreettiset tavoitteet, toteaa Hildén. Strategiaa pidetään tärkeänä Kyselyn perusteella voidaan todeta, että strategiaa pidetään tärkeänä. Hildén ehdottaa, että on syytä miettiä, voisiko hallituksella olla työryhmiä, jotka tarttuisivat erilaisiin kehityskohteisiin ja toisivat ideoita ja päätösehdotuksia hallitukselle. Näin strategian työstämistä voidaan jalkauttaa muillekin kuin hallituksen jäsenille. Strategia on hyvä laatia taloyhtiön eri tarpeisiin, jotta omaisuuden arvo säilyy. On tärkeää, että löytyy yhteinen näkemys taloyhtiön tahtotilasta. Sen jälkeen hallitus käynnistää toimenpiteet ja taloyhtiön johto laatii strategian, jonka yhtiökokous sitten hyväksyy, toteaa Kauppakartanon hallituksen jäsen Jyrki Salmi. Lisätietoja hankkeesta Harri Hildén 040 5413171 Mikko Rousi 0400 483383. Kurssi 8. 29.11. 2012 On mainiota, että Kiinteistöliitto Kanta-Häme tarjoaa kattavan koulutuspaketin taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja niille, joita hallitustyöskentely kiinnostaa. hallitustyöskentely Aika: 8.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Kouluttaja: Suomen Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen Taloyhtiön hallituksen toiminta on tärkeää niin koko asunto-osakeyhtiön kuin sen kaikkien osakkaiden kannalta. Osaava hallitus on asukkaiden ja asunto-osakkeenomistajien etu. Hallitus luo omalla tekemisellään luottamusta taloyhtiön toimintaan. Koulutuksen sisältö asunto-osakeyhtiön tarkoitus, toimijat ja toiminta hallituksen ja puheenjohtajan valinta ja toimikausi hallituksen tehtävät ja toimivalta hallituksen toiminta, tavoitteet ja työtavat hallituksen vastuu hallitustyöskentelyn kehittäminen ja työkalut Pidän tarpeellisena pitkäjänteistä useamman keskeisen aihepiirin kattavaa koulutuskokonaisuutta, joka antaa hallitusten puheenjohtajille, taloyhtiöiden hallituksissa toimiville sekä luottamustehtävästä kiinnostuneille hyvät eväät hallitustyöskentelyyn omissa taloyhtiöissä. TaloyhTiön Talous Aika: 15.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Kouluttaja: Tilintarkastuksen asiantuntija Jari Etelämaa Taloyhtiön talous on merkittävä osa suunnitelmallisesti johdetun ja hyvin hoidetun asunto-osakeyhtiön toimintaa. Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää taloyhtiön talouden perusteet. Koulutuksen sisältö tuloslaskelma ja tase talousarvio talouden seuranta Koulutus on tarkoitettu ennen kaikkea hallitustyötä harkitseville tai sen hiljan aloittaneille. Koulutus on maksuton Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsentaloyhtiöiden osakkaille ja asukkaille. Muille yhden koulutusjakson hinta on 100. Normaalien koulutusiltojen ohella tämä täydentää erinomaisesti yhdistyksen koulutustarjontaa ja tarjoaa tavoitteellisen kouluttautumisen väylän hallitusaktiiveille. Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Suomen Kiinteistöliitto TaloyhTiöTä koskeva lainsäädäntö Aika: 22.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Kouluttaja: Suomen Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen Taloyhtiöiden toimintaa säätelee asuntoosakeyhtiölaki. Koulutuksessa saadaan käsitys mitkä asiat ovat hallituksen kannalta merkityksellisimpiä asunto-osakeyhtiölaissa ja kuinka laki määrittää taloyhtiöiden päätöksentekoa sekä perehdytään vahingonkorvausvastuisiin. Tilaajavastuulaki ja pelastuslaki ovat hiljan astuneet voimaan. Myös ne käsitellään kurssilla. Koulutuksen sisältö Asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokousmenettely korjaus- ja kunnossapitovastuu vastikkeen maksuvelvollisuus isännöitsijä hallitus toiminnantarkastus ja tilintarkastus vah ingonkorvaukset Tilaajavastuulaki Pelastuslaki Kurssille otetaan 50 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 1.11. mennessä: www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame tai mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi TaloyhTiön kunto ja korjaukset Aika: 29.11.2012 klo 18:00-21:00 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Kouluttaja: Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Harri Mäkinen Rakennusten tekninen kunto nousee yhä merkittävämmäksi tekijäksi useissa taloyhtiöissä. Ikääntyvät rakennukset vaativat jatkuvan kunnossapidon lisäksi korjaustoimenpiteitä. Laki vaatii kunnossapitotarveselvityksen. Miten se tulee tehdä? Miten rakennuksen energiatalous voidaan optimoida? Taloyhtiön hallituksessa tarvitaan tietoa ja osaamista, miten teknistä kuntoa voidaan ylläpitää järkevällä tavalla. Koulutuksen sisältö kiinteistön kunnon arviointi taloyhtiössä kuntoarvio kuntotarkastus kuntotodistus kuntotutkimus energiatodistus energiakatselmus muita tutkimuksia ja selvityksiä kunnossapidon suunnittelu Teknologiakeskus Innoparkin yhteydessä toimii Hämeen osaamiskeskus. Vuoden 2007 alussa käynnistyneellä osaamiskeskusohjelma-kaudella se on ollut mukana kolmessa osaamisklusterissa, jotka ovat asuminen, digitaaliset sisällöt ja älykkäät koneet. Asumisen osaamisklusterin projektipäällikkö Janne Haverisen mukaan käyttäjälähtöisesti toimiminen ottaa asukkaat mukaan kehitysprosessiin, sillä heillähän se on viime kädessä todellinen motivaatio asumisen parannuksiin. Kehittämisryhmän muodostaa kulloinkin tarkoituksenmukaisin yhteisö. Asunto-osakeyhtiössä se on asukkaat ja useamman asunto-osakeyhtiön yhteisissä hankkeissa se voi olla vaikka taloyhtiöiden hallitukset. Olemmekin kannustaneet taloyhtiöitä tekemään yhteistyötä myös korttelikohtaisesti. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vanjanrannan neljän taloyhtiön energiaselvitys ja siitä seuraavat mahdolliset jatkotoimet. Näitä selvityksiä on rahoitettu osaltaan myös K-Easy hankkeen kautta, kertoo Haverinen Tavallisten käyttäjien osalta voidaan ajatella kehittämisen onnistuvan, kun käyttäjä oivaltaa hankkeesta olevan itselleen todellista hyötyä ihan jo lähitulevaisuudessakin. Monesti kehittämistyön varsinaiset hedelmät korjataan kuitenkin vasta paljon myöhemmin, sanoo Haverinen. Asumisen osaamiskeskus ja siihen liittyvä K- Easy hanke ovat olleet mukana rahoittamassa Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen hallinnoimia kehityshankkeita. Sellaisia ovat mm. taloyhtiön johtaminen ja taloyhtiöiden hallitusten jäsenten koulutus.
10 Pelastussuunnitelma ei viranomaisia vaan asukkaita varten Pelastuslaki muuttui runsas vuosi sitten. Pelastuslaki edellyttää nyt, että asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma. Yhä useampi kiinteistö on siis velvollinen kiinnittämään järjestelmällisesti huomiota turvallisuusasioihinsa. Uusi pelastuslaki toi meille kokonaan uudenlaisen turvallisuusideologian. Hyvä käytännön esimerkki siitä on pelastussuunnitelma. Ennen riitti rasti ruutuun -lomakkeen täyttäminen. Nyt pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää taloyhtiöissä enemmän. Hallituksen ja isännöitsijän sekä kaikkien yhtiössä asuvien on aidosti pohdittava sitä, miten kotitalosta saataisiin turvallisempi paikka asua. Yksikin säästetty ihmishenki on iso palkinto tälle tärkeälle työlle. Pelastussuunnitelma ei enää ole vakiosisältöinen asiakirja, koska sen lähtökohtana on kunkin kiinteistön erityispiirteiden ja riskien tunnistaminen. Pelastussuunnitelma antaa vastauksen esimerkiksi siihen, kuinka yhtiössä pitää toimia kun tulipalo tai liukastuminen hiekoittamattomalla pihalla sattuu kohdalle. -Yleisimpiä puutteita pelastuksen kannalta ovat savunpoiston puutteellinen järjestäminen, kerrosmerkintöjen puuttuminen sekä palovaroittimien ja alkusammutuspullojen puuttuminen yhteisistä tiloista,kertoo Suomen Talokeskuksen kiinteistöturvallisuudesta vastaava projektipäällikkö Hämeenlinnan Palomuseosta löytyy vanhempi versio pelastusdokumenteista. Harri Lassila. Sisäasiainministeriö on vastikään antanut ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta. Kehitystyö jatkuu ja tulossa on myös konkreettinen opas pelastussuunnitelman laadinnasta. (katso www.taloyhtio.net) Korttelikohtainen pelastussuunnitelma Tampereella tapahtui kaksi vuotta sitten tuhoisa tulipalo, joka lähti kerrostalon katutasossa sijaitsevasta pizzeriasta. Palossa kuoli kolme nuorta ihmistä. Pelastuslaitos löysi menehtyneet porrashuoneesta, jonka kautta he olivat yrittäneet paeta. Pelastushenkilöstö yritti turhaan poistaa savua porraskäytävistä. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintalautakunnan mukaan pelastussuunnitelma oli tehty valmiin mallin mukaan. Sitä ei oltu räätälöity yksityiskohtaisesti siihen kiinteistöön. Useimmat asukkaat eivät olleet nähneet koko suunnitelmaa. Tämä on valitettavasti hyvin tyypillistä asuintaloissa, toteaa Lassila. Pihlajistonkuja Lassila kertoo, että Tampereen tapauksesta syntyi ajatus korttelikohtaisesta pelastussuunnitelmasta. Tyypillisesti meillä on korttelissa useita asuintaloja, joissa on liikkeitä ja julkisia tiloja. Ensin jokaisesta talosta on oltava ajantasainen pelastussuunnitelma ja turvallisuuskartasto. Sitten korttelit ja rakennukset tarkastetaan yksityiskohtaisesti ja korttelia arvioidaan kokonaisuutena. Yhdenkään talon piha ei saa esimerkiksi häiritä pelastuslaitoksen toimintaa, sanoo Lassila. Korttelisuunnitelma on tarkoitettu kaikille korttelissa toimiville yrityksille (huoltoliikkeet, isännöitsijät ym.), jotta olennainen tieto on saatavilla välittömästi, kun sitä tarvitaan. Korttelisuunnitelman pääsisältö tuotetaan selväkielisinä kartastoina. Tietosisällön sekä ulkoasun suunnittelun olemme tehneet yhteistyössä pelastuslaitosten sekä operatii- P visten että riskienhallinnon henkilöstön kanssa, kertoo Lassila. Lassilan mukaan korttelikohtaisen pelastussuunnitelman kustannukset voidaan jakaa kaikkien kanssa, näin yksittäisten taloyhtiöiden lisäkustannukset jäävät pieniksi. Korttelisuunnitelman laadinnan yhteydessä syntyvät ajantasaiset suunnitelmat myös talokohtaisesti. Tietosisältö jaetaan selkeästi sekä asukkaille että pelastuslaitokselle. Pihlajistonkuja 4 00710 Helsinki -1.kerros -1st floor Huoltoasema KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- ja metalliromua nouto- ja vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto Sertifioitu metallienkierrättäjä. Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p. 03-6533 446 Ma pe 8.00 16.00 Nykyaikainen pelastussuunnitelma.
11 Kiinteistöliitto yleisten ja yhteisten etujen valvojana Suomen Kiinteistöliiton jäsenistöstä alle kymmenen prosenttia asettaa edunvalvonnan itselleen tärkeimmän tai hyödyllisimmän palvelun joukkoon. Jäsenistö antaa palvelulle kuitenkin hyvän arvosanan 5,1 (asteikko 1-7). Merkille pantavaa on, että suuri osa jäsenistöstä ei osaa arvioida edunvalvonnan onnistumasta paikallisesti, valtakunnallisesti saatikka EU:n tasolla. Suomen Kiinteistöliitto perustettiin jo vuonna 1907 valvomaan jäsenkuntansa yleisiä ja yhteisiä etuja. Kiinteistöliiton Kasvava vaikuttaja strategiassa on linjattu: Valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsenistömme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla ymmärretään sekä julkisen vallan toimintaa että taloudellista päätöksentekoa. Vaikuttamisen kohteena on siten myös yrityksien toiminta, ei vain poliittinen tai viranomaistoiminta. Perustamme edunvalvonnan alamme asiantuntemukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Tietoa keräämme mm. jäsenistölle lähettävillä erilaisilla kyselyillä sekä toteuttamalla tutkimus- ja kehityshankkeita. Onnistumisia Edunvalvonnassa saavutetaan harvoin nopeita tuloksia tai selätysvoittoja. Edunvalvonnan perusta on yhteistyökyky erilaisten samasta aiheesta kiinnostuneiden ryhmien kanssa, kuten myös vastapuolien näkökantojen ja tavoitteiden ymmärtäminen. Kyse on usein myös joukkuepelistä, jossa kannattaa syöttää pallo pelaajalle, joka on paremmassa maalintekopaikassa kuin itse. Kiinteistöliiton edunvalvontahistoriasta löytyy lukuisia hyviä esimerkkejä saavutuksista ja epäonnistumisista liittyen sekä lainsäädäntöön että oikeustapauksiin. Vuokrasääntelyn purkaminen loi toimivat vuokramarkkinat Kiinteistöliitto ajoi pitkään asuntojen vuokrasääntelyn purkamista. Tämä onnistui vihdoin vuonna 1995 pääministeri Esko Ahon hallituksen aikana. Kiinteistöliiton edunvalvontatyön vaikutuksesta säädetty huoneenvuokralainsäädäntö synnytti maahan hyvin toimivat vuokra-asuntomarkkinat. Suomen lainsäädäntöä pidetään kansainvälisessä vertailussa neutraalina, joka tasapainottaa hyvin sopijaosapuolten (vuokranantajan ja vuokralaisen) aseman lainsäädännössä ja jonka perusajatus on sopimisen vapaus. Asunto-osakeyhtiölakia tekemässä Vuoden 2010 kesällä voimaan tulleen uudistetun asunto-osakeyhtiölain moniin pykäliin sisältyvät ratkaisut niihin ongelmiin, joihin Kiinteistöliiton lakineuvonnassa oli törmätty edellisen lain aikana. Kiinteistöliiton edustajat olivat mukana lakiuudistuksen kaikissa vaiheissa. Kiinteistöliitto piti tärkeänä, että uusi laki kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan sekä selventää päätöksentekoa edistäen tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Samoin oli tärkeää selventää erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan muutostöitä, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä. Yhtiön johdolle eli hallitukselle tuli antaa välineitä kehittää yhtiötä sekä toteuttaa tarvittavia korjaus- ja kunnossapitotöitä mm. uudistamalla päätöksenteko- ja ilmoitusmenettelyitä. Markkoja ja euroja Kiinteistöliitto on kahdessa eri vaiheessa onnistunut vaikuttamaan siihen, että asunto-osakeyhtiöille on myönnetty korjausavustuksia osana rakennusalaa elvyttävää suhdannepolitiikkaa. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui 1990 luvun puolivälissä ja toisen kerran v. 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin elvytystoimien aikana. Jälkimmäiseen vaiheeseen liittyy myös kotitalousvähennyksen laajentaminen osakkaiden asunnossaan suorittamiin remontteihin. Korkein oikeus teki v. 2008 ennakkopäätöksen, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön rakennuttaja joutui maksamaan rakennuttamansa kerrostalon asukkaille korvauksia hinnanalennuksena myyntihetkellä liian alhaisiksi arvioitujen hoitokustannusten vuoksi. Rakennuttaja oli arvioinut taloussuunnitelmassa hoitovastikkeen ja vesimaksun selvästi alhaisemmiksi kuin taloussuunnitelmaa laadittaessa olisi ollut ennakoitavissa. Korkeimman oikeuden mukaan tämän harhaanjohtavan tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppoihin. Kaukolämpö tuli energiahyödykkeenä liikevaihtoverotuksen piiriin 1.8.1986 alkaen. Ne lämpölaitokset, joilla oli viisivuotinen sopimuskausi kesken, joutuivat soveltamaan veroa hinnoittelussaan lainsäädännön osalta epäselvässä tilanteessa. Kiinteistöliitto riitautti liikevaihtoveron vaikutuksen mukaisen korotuksen kaukolämmön hintaan Helsingissä. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan lämpölaitos joutui palauttamaan sopimuskauden loppuajalta perityt korotukset korkoineen, yhteensä noin 70 miljoonaa markkaa. Viimeisin merkittävä asunnonomistajien ja asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden verotukseen liittyvä edunvalvonta-asia oli yleisradioverolaki. Kiinteistöliitto vaikutti lain sisältöön alkukesästä valiokuntakäsittelyvaiheessa siten, että asunto-osakeyhtiöt vapautettiin verovelvollisuudesta. Posti huoneiston luukusta kerrostaloissa Postilakia uudistettaessa oli esillä jakelutapa, jossa kerrostalojen alakertaan olisi eräiden muiden maiden tavoin tullut kaikkien asukkaiden postilaatikot, joihin Harri Hiltunen posti olisi sitten jaeltu. Perinteinen huoneistojen luukkujakelu olisi joko loppunut tai muuttunut maksulliseksi lisäpalveluksi. Kiinteistöliitto vaikutti lainsäädäntöön siten, että kerrostalojen asuinhuoneistoihin jaettavat kirjelähetykset tulee kantaa huoneistokohtaisiin postiluukkuihin. Energiatodistukset osana isännöitsijäntodistusta Suomi hyväksyi EU:n jäsenmaana v. 2002 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin rakennusten energiatehokkuudesta, jonka pantiin toimeen mm. lailla rakennuksen energiatodistuksesta v. 2009. Kiinteistöliitto osallistui Euroopan kiinteistöfederaation (EPF) jäsenenä direktiivin valmisteluun EU:n komissiossa, ministerineuvostossa ja parlamentissa. Vaikuttamistoiminnan tuloksena energiatodistusmenettelyä onnistuttiin keventämään ja yksinkertaistamaan taloyhtiöiden kannalta järkevään suuntaan. Todistus rajattiin koskemaan vähintään seitsemän asuinhuoneiston taloyhtiöitä, sen piti perustua toteutuneisiin energian kulutustietoihin ja se voitiin antaa osana isännöitsijäntodistusta. Näin todistuksen laatimis- ja päivittämiskustannuksia onnistuttiin alentamaan sekä liittämään todistus osaksi energiankulutusseurantaa taloyhtiöissä. Todistus tuli esittää rakennusta tai sen osaa myytäessä tai vuokrattaessa. Energiatodistuksia koskeva lainsäädäntö uudistuu ensi vuonna. Myös tähän lainsäädäntöön Kiinteistöliitto on vaikuttanut sekä EU-vaiheessa että kotimaisessa lakivalmistelussa. Olemme olleet mukana myös korjausrakentamiseen liitettävien energiatehokkuusvaatimuksien valmistelussa. Patterikohtaisia energiamittareita ei tule EU:n komissio tavoitteena oli sisällyttää uudistettuun energiatehokkuusdirektiivin velvoite asentaa asuntoihin huone- tai jopa lämpöpatterikohtainen kulutusmittari, jotta asukkaille voitaisiin tuottaa tietoa asuntonsa energiakulutuksesta sekä Harri Hiltunen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Euroopan kiinteistöfederaation hallituksen jäsen harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi http://www.epf-fepi.com/index2. html ohjata heitä säästämään energiaa. Tällainen mittausja laskutustapa on käytössä mm. Saksassa. Huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus olisi merkinnyt yksin Suomessa yli miljoonan mittarin asentamista asuin-, toimisto- ym. huoneistoihin, mikä olisi maksanut toista miljardia euroa. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, ettei huoneistokohtaisella lämmönmittauksella ole saavutettu energiansäästöä tai energiansäästö on ollut hyvin pientä. Saavutetuilla säästöillä ei pystyttäisi kattamaan laiteinvestoinnista ja laskutuksesta aiheutuvia kuluja eli kysymyksessä ei olisi kustannustehokas keino parantaa energiatehokkuutta. Kiinteistöliitto oli EPF:n piirissä suunnittelemassa ja toteuttamassa vaikuttamiskampanjaa, joka kohdistui EU:n komissioon, ministerineuvostoon, Euroopan parlamentin valiokuntiin ja kansallisiin ministeriöihin. Kampanjoinnin tuloksena pakollisesta mittaroinnista luovuttiin. Direktiiviin tuli myös monia muita kiinteistönomistajien toivomia parannuksia. Sopimusehtoja taloyhtiöiden tarpeisiin Kiinteistönomistajat ostavat erilaisia palveluita miljardeilla euroilla vuosittain, joten käytettävät sopimusehdot ovat tärkeä yhteiskunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamisen kohde. Esimerkiksi isännöinnin yleiset sopimusehdot (ISE 2007), isännöinnin eettiset ohjeet (2008) ja kiinteistöpalveluiden yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) ovat tärkeä osa palveluostamista. Yleiset sopimusehdot ovat hyvän kauppatavan perusta, joiden laadinnassa on pyritty tasapuolisesti ottamaan sopimusosapuolten näkökulmat. Ne auttavat ostajaa ja myyjää rakentamaan toimivan asiakassuhteen mahdollistaen aina asioista sopimisen myös toisin. Sekä EU:ssa että Suomessa on käynnissä useita säädöshankkeita, jotka vaikuttavat asunto-osakeyhtiöiden toimintaan. Yleisten ja yhteisten etujen valvonta jatkuu.
12 Laadukasta Kotiapua ja hoivaa www.sivina.fi Hyödynnä kotitalousvähennys 45% Sivina tarjoaa yksillöllisiä ja laadukkaita siivous, kodinhoito- ja hoivapalveluja senioreille ja lapsiperheille. Saat meiltä luotettavan ammattilaisen avuksesi arkisiin kodin askareisiin, asiointiin tai ulkoiluun tarvittaessa vaikka päivittäin. Otathan yhteyttä, kun kaipaat apua omaan tai läheisesi arkeen. Soita ja sovi aika maksuttomaan arviointikäyntiin Sivina Hämeenlinna Kasarmikatu 3 13100 Hämeenlinna 043-824 4729 hameenlinna@sivina.fi KAURIALASSA: Metalliromun kierrätyspiste Ostamme/otamme vastaan kaikkea rauta- ja metalliromua nouto- ja vaihtolavapalvelu MEiLLä MyöS MonipUoLinEn rautavarasto Sertifioitu metallienkierrättäjä. Hämeen Teräsmyynti Uhrikivenk. 4 Eino Leinon katu 19, HML p. 03-6533 446 Ma pe 8.00 16.00 Parasta palvelua Hämeessä Stefan Pönnighaus 045 674 8805 stefan.ponnighaus@finnlamelli.fi FLOORTEC 350 B Toimitetaan kokonaisuudessaan sisäisellä varaajalla, akuilla ja harjoilla FLOORTEC 480 M FLOORTEC 350 B Akkukäyttöinen perässä-käveltävä lakaisukone pölyntalteenottolla ja vetomoottorilla kustannustehokkaaseen lakaisuun. Puhdistusleveys: 720 mm Työteho: 2880 m2/h Roskasäiliön tilavuus: 60 l Pää- ja kaksi sivuharjaa tekevät tästä kompaktista lakaisulaitteesta erittäin tehokkaan. Taittuva työntökahva helpottaa kuljetusta sekä säilytystä. Työleveys sivuharjoilla: 840 mm Säiliö: 34 l Paino: 16 kg 2295:- alv 0% SCRUBTEC 343 B COMBI Kompakti yhdistelmäkone, jossa yhdistyvät helppokäyttöisyys sekä tehokkuus. Puhdistusleveys: 430 mm Työteho: 1720 m2/h 349:- alv 0% 6495:- 3495:- alv 0% SCRUBTEC 553 COMBI Leveämpi sekä tehokkaampi lattianhoitokone kaikenlaisille pinnoille. Puhdistusleveys: 530 mm Työteho: 2120 m2/h alv 0% SCRUBTEC -koneet Toimitetaan käyttövalmiina sisäänrakennetulla varaajalla, akuilla ja harjoilla Luukkaankatu 2, 13110 HämeenLinna www.hydrauliikkaoy.fi MEILTÄ TAATUSTI AMMATTITAIDOLLA HUOLTO JA URAKOINTI PUTKI SÄHKÖ KYLMÄ AUTOMAATIO VÄESTÖNSUOJAHUOLLOT LASSILA&TIKANOJA OYJ KIINTEISTÖTEKNIIKKA UURAANTIE 3 13600 HÄMEENLINNA PUH: 050 385 1671 KLO 7.30 16.00 Työlavat Telineet Henkilönostimet Työmaatilat Rakennus- koneet Vuokrakoneet ja -laitteet rakentamiseen sekä huoltotöihin: Putoamissuojaus, työmaatilat, lämmitys- ja kuivauskalusto. Autamme valitsemaan parhaan laiteratkaisun työhösi. Ota yhteyttä! Hämeensaarentie 4, 13100 Hml puh. 020 7789 066 Uurantie 5, 13600 Hämeenlinna puh. 040 1431 998 Tampere, Kangasala, Lahti, Hämeenlinna, Vantaa