Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Samankaltaiset tiedostot
Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

A Vilkko 1. Palvelujärjestelmä ja omaiset Rai-seminaari, Helsinki Anni Vilkko

Kotihoidon myöntämisperusteet. Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015

Oikea apu oikeille ihmisille, apu ja palvelut tarpeen mukaan (MAPLe) Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Laitoksessa vai kotona?

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET IKÄIHMISTEN PALVELUISSA ASIAKASOHJAUS

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Virallisesti omaishoitaja -

IKÄÄNTYNEIDEN PITKÄAIKAISTEN ASUMISPALVELUJEN JA LAITOSHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Kotihoidon kriteerit alkaen

VANHUSTEN PALVELUJEN ASIAKASKRITEERIT

Ikäneuvo Työryhmä kokous

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Kotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Liite nro 5 Hallitus

Fyysinen kuntoutuminen

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

RAI ja hoidon suunnittelu Pia Vähäkangas, TtT, GeroFuture Oy Katriina Niemelä, TtM, GeroFuture Oy

MUISTISAIRAS ASUKAS PALVELUTALOSSA

Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET

Riitta Sernola

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Etäkotihoito palvelun suunnittelu - Lähtökohtia Espoon kotihoidon etäpalvelujen palvelumuotoilulle

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Ikääntyvä Suomi mistä tulossa, minne menossa?

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

HE 16/2018 Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT alkaen

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

Hoiva-asumisen asiakkuuden kriteerit Espoon vanhusten palveluissa

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Transkriptio:

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut

Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus Asiakkaat, joilla psykiatrisen ja/tai päihdediagnoosi Mielenterveysongelmat kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa 7.9.2011 B. Sohlman 2

Aineisto ja käytetyt asiakasryhmittelyt Aineisto: kotihoidonrai-arvioinnit ajalta 1.10.2010 31.3.2011 Arviointeja yhteensä 15 609 (eri henkilöitä) Asiakasryhmät: Mielenterveys- ja/tai päihdediagnoosin omaavat asiakkaat (psyk dg + päihdedg) - Vain päihdediagnoosin omaavat asiakkaat (päihdedg: F10-F10) Vain psykiatrisen diagnoosin omaavat asiakkaat (psyk dg:f20-f69, F80-F98) Sekä psykiatrisen että päihdediagnoosin omaavat (mp_pot/2-dg) Elimelliset aivo-oireyhtymät poistettu: F00-F09 7.9.2011 B. Sohlman 3

Taustatietoja asiakasryhmittäin keski-ikä nuorihin van- alle 65-v %- miesten %- N % osuus osuus psykiatrinen & 74 0.5 66 35 84 42.5 54.1 päihdedg päihdedg 218 1.4 68 35 90 35.1 65.6 psykiatrinen dg 2431 15.6 74 16 107 21.7 26.4 mp_as 2575 16.5 74 16 107 22.3 28.9 muut 13034 83.5 82 18 104 4.9 28.4 - Palvelutaloissa asuvia oli mielenterveys- ja päihdeasiakkaista vajaa 17 % (vs. 15.8 %) - Psykiatrisen diagnoosin omaavista 17 % asui palvelutalossa - Päihdeasiakkaat ja mielenterveys- ja päihdediagnoosin omaavat harvemmin pt:ssa 7.9.2011 B. Sohlman 4

Kotihoidon asiakkuuden syyt asiakasryhmittäin Psyk.dg Päihde_dg Psyk & päihde dg Jokin psyk tai päihde dg Muut Kotiutunut sairaalasta N 693 76 27 742 3748 % 28.5 34.9 36.5 28.8 28.8 Pitkäaikainen kh tarve N 1356 108 35 1429 6839 % 55.8 49.5 47.3 55.5 52.5 Tarkoituksenmukaisen N 46 2 0 48 324 hoitopaikan arviointi % 1.9.9.0 1.9 2.5 Arviointi kotihoidon N 175 17 7 185 1159 piiriin ottamisesta % 7.2 7.8 9.5 7.2 8.9 Päivähoito N 6 0 0 6 59 % 0,2 0,0 0,0 0,2.5 Muu N 155 15 5 165 900 % 6.4 6.9 6.8 6.4 6.9 Yhteensä 2431 218 74 2575 13029 Psykiatrisen diagnoosin ja jos jokin päihde tai psykiatrinen dg, niin asiakkuuden syynä on pitkäaikaisen kotihoidon tarve Mikäli päihde oli mukana, niin kotiutuminen sairaalasta oli syynä muita useammin 7.9.2011 B. Sohlman 5

Äkillinen hoito viim. 90 vrk aikana =suunnittelemattomat käynnit - hoitajan, - lääkärin tai - terapeutin vo:lla tai kotona - Ei eroja sairaalassa käynneissä - Pkl:lla mp-pot ja psyk.dg muita enemmän käyntejä Asiakasryhmät Ei Kyllä Yht. P-arvo Käyntien lkm % % N Jokin psyk tai päihde N=13034 N=2575 dg Ei käyntejä 80.4 79.0 12511 0.0002 1 käynti 14.1 13.4 2180 2 tai useampi käynti 5.5 7.6 918 Psyk dg ja päihde dg N=15535 N=74 Ei käyntejä 80.2 71.6 12511 0.0176 1 käynti 14.0 14.9 2180 2 tai useampi käynti 5.8 13.5 918 Vain päihde dg N=15391 N=218 Ei käyntejä 80.2 78.4 12511 0.7646 1 käynti 14.0 14.7 2180 2 tai useampi käynti 5.9 6.9 918 Vain psyk dg N=13178 N=2431 Ei käyntejä 80.4 78.8 12511 <.0001 1 käynti 14.1 13.3 2180 2 tai useampi käynti 5.5 7.9 918 7.9.2011 B. Sohlman 6

Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen asiakasryhmittäin (ADL-hier) Hierarkkinen ADL_ -mittari: liikkuminen kotona, ruokailu, WC:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia päihde- ja 2-dg asiakkaiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista muita huonompaa, vaikka ovat nuorempia psykiatrisen dg omaavat toimintakykyisempiä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % itsenäinen (0) 1 2 3 4 5 täysin autettava (6) muut mp_as psyk+päihde päihdedg psyk dg 7.9.2011 B. Sohlman 7

Kognitiivinen toimintakyky asiakasryhmittäin (CPS) CPS: lähimuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, kyky syödä itse päihde- ja 2-dg asiakkaista pienempi osa, joilla ei lainkaan häiriötä asiakkailla, joilla ei psyk tai päihdedg, eniten vaikeaa kognition alenemaa muistisairauden dg? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei häiriötä (0) 1 2 3 4 5 erittäin vaikea heikkeneminen (6) muut mp_pot psyk+päihde päihdedg psyk dg 7.9.2011 B. Sohlman 8

Palvelujen tarve asiakasryhmittäin (maple) Maple: kognitiivinen toimintakyky, ADL ja IADL, käytösoireet, päätöksentekokyky, kotiympäristö, lääkitys, kaatumiset, haavat, laitoshoidon uhka, riittämättömät ateriat. (Anja Noro) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vähäinen (1) 2 3 4 erittäin suuri (5) muut mp_as psyk+päihde päihdedg psyk dg 7.9.2011 B. Sohlman 9

Yksinäisyyden ja huonon terveyden kokemukset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat kokevat itsensä yksinäisiksi ja terveytensä huonoksi muita useammin (31 vs. 24 / 42 vs. 33) 2-dg asiakkaat kokivat useimmin sekä yksinäisyyttä (38 %) ja terveytensä huonoksi (44 %) 7.9.2011 B. Sohlman 10

Omaiset asiakkaan hoidossa Mielenterveys- ja päihdeasiakkailla oli omaishoitaja vajaalla 7 prosentilla (11.5 %) Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaishoitajista vajaalla 12 prosentilla ilmeni rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita (9,9 %) Eniten rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita esiintyi psykiatrisen ja päihdediagnoosin omaavien asiakkaiden omaishoitajilla (huom. N pieni) 7.9.2011 B. Sohlman 11

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden mielenterveys Aineisto: kotihoidonrai-arvioinnit ajalta 1.10.2010 31.3.2011 Asiakkaat, joilla ei ole psykiatrista ja tai päihdediagnoosia ja ovat iältään vähintään 65 vuotta N=9961, josta 2570 (25.8 %) miehiä Keski-ikä miehillä 80.9 vuotta ja naisilla 84.2 vuotta Palvelutaloissa asuvia 1273 (12.8 %) 7.9.2011 B. Sohlman 12

Kotihoidon asiakkaiden psyykkiset oireet Oireet N % Harhaluuloisuus 382 3.8 Harhaisuus 255 2.6 Kohtalaisesti masennusoireita (3-8) 1187 11.9 Runsaasti masennusoireita (9-14) 104 1.0 Tarve tai kehotus vähentää 380 3.8 alkoholinkäyttöä/viimeiset 90 vrk Krapularyyppy tai ongelmia alkoholista/viimeiset 90 vrk 153 1.5 - Masennusta ja alkoholin ongelmakäyttöä - 2011 (20.2 %) asiakkaalla oli jokin yllä olevista oireista (mp_as) - saman verran sekä miehillä että naisilla - mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien keski-iältään 2 v nuorempia 7.9.2011 B. Sohlman 13

Sairaalassa ym. käynnit viimeisten 90 vrk aikana Mp_oireita: jokin mielenterveysoire ja/tai päihdeongelma ei mp_oireita (N=7950) mp_oireita (N=2011) Sairaala, yön yli ei käyntejä 79.8 75.4 1 käynti 14.5 17.6 2+ käyntejä 5.7 7.0 Päivystyspoliklinikka ei käyntejä 83.2 80.6 1 käynti 11.7 13.5 2+ käyntejä 5.2 5.9 Suunnittelematon hoitajan ym käynnit ei käyntejä 82.2 74.8 1 käynti 13.2 16.6 2+ käyntejä 4.7 8.6 7.9.2011 B. Sohlman 14

Psyykelääkkeiden käyttö lääke ei mp_oireita (N=7950) mp_oireita (N=2011) Antipsykootti/neurolepti 6.5 18.0 Anksiolyytti 6.2 12.8 Antidepressantti 18.7 30.0 Unilääke 32.5 36.8 Mp_oireita: jokin mielenterveysoire ja/tai päihdeongelma 7.9.2011 B. Sohlman 15

Palvelujen tarve (maple) Maple: kognitiivinen toimintakyky, ADL ja IADL, käytösoireet, päätöksentekokyky, kotiympäristö, lääkitys, kaatumiset, haavat, laitoshoidon uhka, riittämättömät ateriat vähäinen 2 3 4 erittäin suuri 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mielenterveys- ja/tai päihdeoireista kärsivillä suurempi palvelutarve ei mpoire mpoire 7.9.2011 B. Sohlman 16

Omaishoitajatilanne ja asiakkaan kokemukset terveydestä ja yksinäisyydestä Mielenterveys- ja/että päihdeongelmista kärsivillä oli Lähes yhtä usein hoitoon osallistuva Huomattavasti useammin omaishoitajalla ilmeni rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita (15 % vs. 6 %) Terveyden huonoksi kokeminen 55 % vs. 28 % Yksinäisyyden kokemukset 45 % vs. 19 % 7.9.2011 B. Sohlman 17

Yhteenvetoa Mielenterveys- ja/tai päihdeasiakkaat (diagnoosin omaavat) 16.5 % psykiatrinen ja/tai päihdedg Nuorempia, pitkäaikaisen hoidon tarvetta Suunnittelemattomia käyntejä Päihdediagnoosin ja 2- diagnoosiasiakkaat tarvitsevat paljon apua Kotihoidon iäkkäät (ei psykiatrisen ja/tai päihdediagnoosin omaavat asiakkaat 20 prosentilla mielenterveys- ja/ tai päihdeongelmia Merkitsevästi enemmän suunnittelemattomia käyntejä Omaiset palvelujärjestelmä? kuormittuvat Saavatko tarvitsemansa avun/turvan? 7.9.2011 B. Sohlman 18

7.9.2011 B. Sohlman 19