Ikääntyvä Suomi mistä tulossa, minne menossa?

Transkriptio

1 Ikääntyvä Suomi mistä tulossa, minne menossa? Anja Noro, THT, Gerontologian dosentti Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL Helsinki

2 Esityksen rakenne Nykyinen palvelujärjestelmä ja sen haasteet Tilastotietoa sosiaali- ja terveyspalveluista Tietoa toimintakyvystä ja palveluista: THL Vanhuspalvelulain seuranta Kuntakysely 2013 Väestökysely y 2013 Yhteenvetoa Anja Noro 2

3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT IKÄÄNTYNEILLE Anja Noro 3

4 Palvelujärjestelmän haasteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnalla Monikanavainen rahoitus (valtio, kunta, KELA, asiakas) Palvelujen tuotanto julkinen ja ostopalvelut (kilpailutettu: yritykset ja järjestöt) ja yksityinen Tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia hoito- ja palveluketjut ongelmallisia, vastuutaho puuttuu Sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa koskevat eri lait vanhuspalvelulaki 07/2013 Seurannat Tulokset Järjestämislaki (työn alla) Itsemääräämislaki (työn alla) Sosiaalihuoltolaki (työn alla) Anja Noro 4

5 TERVEYDENHUOLTO SOSIAALIPALVELUT Akuutti vuodeosastohoito Akuutti-/ Pitkäaikainen vuode osastohoito Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito - somaattinen -psykiatrinen Erikoissairaanhoidon avohoito Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito IKÄÄNTYNEDEN HOITO JA PALVELUT Vanhainkodit Pääasiassa pitkäaikaishoitoa Palveluasuminen (tavallinen / th tehostettu/ryhmäkodit) ttt/ h äkdit) Avohoito Päivä- ja yöhoito, päiväsairaalat Kotisairaanhoito - Kotihoito Päiväkeskukset Kotipalvelu Avohoito Yksityinen/kilpailutettu palvelutuotanto: Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoidon avohoito - somaattinen - psykiatrinen Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus Tukipalvelut (ateriapalvelu, kuljetuspalvelu jne) Omaishoidon tuki Eläkkeensaajien hoitotuki järjestöt ja yritykset Ennakoiva toiminta: Riskiväestöjen kartoittaminen Anja Noro 5

6 MONIKANAVAINEN RAHOITUS Anja Noro 6

7 Sosiaalimenot vuosina vuoden 2011 hinnoin, i mrd. Lähde: THL: Sosiaalimenot ja rahoitus -tilasto Anja Noro 7

8 Terveydenhuoltomenojen rakenne e vuonna 2011, % Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto) Suun terveydenhuolto Työterveys- ja opiskeluterveydenhuolto Vanhusten laitoshoito Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen terveydenhuolto Muu terveydenhuolto Lääkkeet ja muut lääkinnälliset kulutustavarat Hoitolaitteet ja muut lääkinnälliset kestokulutustavarat Terveydenhuollon hallintomenot Matkat Terveydenhuollon bruttoinvestoinnit Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus Anja Noro 8

9 Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina % 100 Työnantajat Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus Avustuskassat 30 Kela Kunnat Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus Anja Noro 9

10 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet kustannuksista k t Anja Noro 10

11 Miten hoitopäivien tuottaminen ja asiakkaat jakaantuivat julkisten ja yksityisten y palveluntuottajien kesken ikäihmisten palveluissa vuonna 2010? Vanhainkotien: Hoitopäivät Asiakkaat (n=16082) Kunnat ja Yksityinen, kuntayhtymät josta järjestöt yritykset 87.2% 12.8% 3.3% 9.5% 89.0 % 11.0% Tehostetun palveluasumisen Hoitopäivät 41.8% 58.2% 26.4% 31.8% Asiakkaat (n=28644) (n=28644) 48.0% 52.0% Anja Noro 11

12 TILASTOTIETOA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA Anja Noro 12

13 Väestöennuste / 65+ väestö, Lähde: Sotkanet, THL Anja Noro 13

14 Palveluiden piirissä olevien 75+ -vuotiaiden osuus, % ikäluokasta. Lähde: THL, Hoitoilmoitusrekisteri Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 9 Omaishoidon tuen asiakkaat p Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat Anja Noro 14

15 Ikääntyneiden sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat yhteensä vuosien lopussa Asiakka aiden lukumäärä Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Anja Noro 15

16 Alle 65-vuotiaiden muun palveluasumisen asiakkaat kunkin vuoden lopussa Asiakka aiden lukumäärä Ympärivuorokautinen Ei ympärivuorokautinen Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut Anja Noro 16

17 Vähintään keskivaikeasti muistisairaiden ihmisten arvioitu määrä väestössä 2009, 2015 & 2020; Lähde: Ikähoivaraportti, STM 2010: M M M Yhteensä vuotiaista i t joka kahdeskymmenes k vuotiaista joka kymmenes 85+ -vuotiaista noin joka kolmas Vuonna 2010 ikäihmisten säännöllisissä palveluissa oli vuotta täyttänyttä asiakasta Anja Noro 17

18 Muistisairaiden asiakkaiden osuus (%) eräissä sosiaali- ja terveyspalveluissa Lähde: THL, Hoitoilmoitusrekisteri Muistisairaat asiakkaat erikoissairaanhoidon laitoshoidossa , % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat terveyskeskusten lhtiki lyhytaikaisessa laitoshoidossa lit hid , 12 % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat terveyskeskusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa , % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat vanhainkodeissa , % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat tehostetussa palveluasumisessa , % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat tavallisessa palveluasumisessa , % asiakkaista Muistisairaat asiakkaat säännöllisessä kotihoidossa , % asiakkaista Anja Noro 18

19 Sairaalahoito vanhimmissa ikäryhmissä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Sairaalahoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Sairaalahoidon 85 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä Anja Noro 19

20 Kotihoidon asiakkaiden ikärakenne, %. Lähde: THL, Kotihoidon laskenta Anja Noro 20

21 Omaishoidon tuen asiakkaat, % ikäryhmästä. Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto 7,0 6,0 5,0 4,0 3, ,0 1,0 0, Anja Noro 21

22 Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä (lkm), kunnan kustantamat palvelut. Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto Alle tai yli Anja Noro 22

23 TOIMINTAKYVYN MITTAAMISESTA Anja Noro 23

24 Toimintakyky Miksi tietoa toimintakyvystä tarvitaan? Kuinka mitata toimintakykyä ja palvelutarvetta on keskeinen kysymys sekä oikeudenmukaisuus että tasa-arvoisuus näkökulmasta sekä palveluja l ja tukia haettaessa että palvelujen l ja hoivan piirissä ollessa Millaisia menetelmiä tarjolla? Väestötaso riskiryhmien arviointi Palveluita/tukea hakevat Palveluiden piirissä olevat Anja Noro 24

25 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen Fyysinen sisältää arkitoiminnat siivous, lääkkeiden ottaminen, omatoiminen liikkuminen ympäristössä, ym. Perustoiminnat wc:ssä käynti, peseytyminen ja kylpeminen, syöminen, ym. Kognitiivinen sisältää Kyky päätöksentekoon, muistitoiminnot, ymmärtämisen, ym. Psyykkinen sisältää masennuksen sekä käytösoireet Sosiaalinen: yhteydenpito läheisiin ii ja omaisiin ii sekä yksinäisyyden kokemus Anja Noro 25

26 Palvelun ja hoidon tarpeeseen vaikuttaa millaisissa oloissa iäkäs ihminen asuu, koti ja kotiympäristö, onko omais-/läheisapua saatavilla akuutit ja krooniset sairaudet ja muutokset niissä vaikuttavat palvelutarpeeseen Suosituksia Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn y mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä: päteviksi arvioidut mittarit toimintakyvyn arvioinnin mittarit iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä Aikuisten geneeriset elämänlaatumittarit väestötutkimuksissa ja arvioitaessa interventioiden vaikutuksia elämänlaatuun Anja Noro 26

27 Palvelutarve (RAI: MAPLe) säännöllisen kotihoidon asiakkailla ikäryhmittäin vuonna 2011 (n=11985), %. Lähde: THL, RAI-tietokanta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Erittäin suuri Melko suuri Keskimääräinen Jonkin verran Vähäinen 20 % 10 % 0 % (n=1743) (n=5172) 85- (n=5070) Anja Noro 27

28 Tarvitsee yhden tai kahden auttajan apua (ADL_H=4-6), %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito(n=83620) 50 Palveluasuminen (n=47589) Vanhainkoti (n=59475) 40 Terveyskeskussairaala (n=31918) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 28

29 Keskivaikeaa vaikeampi kognition alenema (CPS=4-6), %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito(n=83620) 50 Palveluasuminen (n=47589) Vanhainkoti (n=59475) 40 Terveyskeskussairaala (n=31918) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 29

30 Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö (esiintyvyys), %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito (n=78527) 50 Palveluasuminen (n=40464) Vanhainkoti (n=48417) 40 Terveyskeskussairaala (n=26595) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 30

31 Unilääkkeiden käyttö, %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito(n=83620) 50 Palveluasuminen (n=47589) Vanhainkoti (n=59475) 40 Terveyskeskussairaala (n=31918) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 31

32 Asiakas uskoo itse oman toimintakykynsä kohentamismahdollisuuksiin, %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito(n=83620) 50 Palveluasuminen (n=47589) Vanhainkoti (n=59475) 40 Terveyskeskussairaala (n=31918) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 32

33 Hoitaja uskoo asiakkaan toimintakyvyn kuntoutumismahdollisuuteen, %. Lähde: THL, RAI-tietokanta Kotihoito(n=83620) 50 Palveluasuminen (n=47589) Vanhainkoti (n=59475) 40 Terveyskeskussairaala (n=31918) _1 2004_1 2005_1 2006_1 2007_1 2008_1 2009_1 2010_1 2011_1 2012_1 2013_ Anja Noro 33

34 Yhteenvetoa: Palveluntarve väestössä Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa huoltosuhde muuttuu Ikääntyneiden toimintakykyisyys kuitenkin paranee, ei kuitenkaan vanhimmissa ikäryhmissä Palveluntarvetta a e a määrittää osaltaan aa muistisairaudet sa aude Vaikka muistisairauksien osuus väestössä ei kasva, iäkkäämpien väestönosien kasvu kasvattaa myös dementiaa sairastavien määrää ja siten palvelun tarvetta Suurin palvelunkäyttö kohdentuu viimeisiin elinvuosiin iästä riippumatta Ikäihmiset myös voimavara (esim. omaishoito) Anja Noro 34

35 Yhteenvetoa: Palvelujärjestelmän muutos 1/2 Palveluja kohdennetaan yhä tarkemmin, yhteisöllisyyttä ja ennakoivaa toimintaa korostaen ja normaali elämää tukevaksi (esim. yksiportainen ympärivuorokautinen hoito) ja pyritään tehostamaan voimavarojen käyttöä Omaishoito lisääntyy (omaishoidon tuki); Onko osa virallista palvelujärjestelmää? Muuttaako läheisten välisiä suhteita? Työssäkäynti, palkka, eläke, työterveyshuolto?) Ikäihmisten oman tahdon huomioiminen Vapaus valita vs. tuettu valinnanvapaus (muistisairaat), palveluseteli, palveluntuottajan valinta (Palveluvaaka: ) Anja Noro 35

36 Yhteenvetoa: Palvelujärjestelmän muutos 2/2 Valvonnan lisäys (Valvira, Aluehallintovirastot yksityinen, julkinen ammattihenkilöstön valvonta) Kansallisen rahoituspohjan muuttaminen/yhtenäistäminen? alueellinen rahoitusmalli? SOTE alueet? kuntarakenneuudistus? yksityinen ja julkinen palvelutuotanto samalle viivalle? asumisen ja palvelun/hoivan erottaminen Kansallisen ohjauksen lisääntyminen/tehostuminen? Vanhuspalvelulain vaikutukset? Anja Noro 36

37 VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANON SEURANTA Anja Noro 37

38 Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki ( astui voimaan Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää ikäihmisten palveluiden tila ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa ja voimaantulon jälkeen 1. Ennen - jälkeen asetelma: Uudet tiedonkeruut (THL ja Valvira) 2013 ja Kuntakysely/Kuntayhtymä/yhteistoiminta-alue 2. Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt (ml. henkilöstömitoitukset) 3. Kotihoidon toimintayksiköt 2. Ikääntyneen väestön hyvinvointi, toimintakyky ja palvelutarve (THL) 3. Vanhuspalvelulain toimeenpanon kustannukset (THL) Anja Noro 38

39 I Kuntakyselyn 2013 toteutus ja julkistus Tiedonkeruut 05/2013 (sähköisenä kyselynä) yhteistyössä THL ja Valvira Kysely y lähetettiin kuntiin/kuntayhtymiin/yhteistoiminta-alueille y y vanhuspalveluista vastaaville viranhaltijoille Vastausprosentti yli 85 ja väestöpeittävyys yli 92 % Tulokset ja yhteenveto: Julkinen raportointi Tunnusluvut laskettu Aluehallintovirastojen lli i t toimialueittain i itt i Kunnittaiset tiedot on sijoitettu Aluehallintovirastojen toimialueittain Yhteenveto ja tulkinta tuloksista Anja Noro 39

40 Esimerkki tuloksista: Kootaanko tietoa säännöllisesti iäkkäiden henkilöiden palveluihin käytetyistä voimavaroista (6 )? 86 % kyllä Anja Noro 40

41 II Ikääntyvien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja palveluiden saannin seuranta Väestötason tarkastelua: THL:n uusi väestötason seurantajärjestelmä antaa monipuolisen kuvan siitä, millaiseksi ikääntyneet itse kokevat hyvinvointinsa, toimintakykynsä ja palvelujen saannin: Noin 60 osoitinta toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja palveluiden eri ulottuvuuksilta Osoittimet perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) Tulokset kuvaavat nyt koko maan tilannetta ennen lain voimaantuloa (63 vuotta täyttäneitä edustava otos, n=13 280) Hyvinvointisuunnitelman pohjaksi (5 ) tietoa ikääntyneen väestön palvelutarpeesta Lähde: Anja Noro 41

42 Esimerkkejä osoittimista: 75 vuotta täyttäneiden kotihoidon palvelut Kotihoidon palveluja riittämättömästi, osuus väestöstä (%), kevät 2013 Kotihoidon palveluja riittämättömästi, osuus kotihoidon palveluja tarvinneista (%), kevät 2013 Lähde: Anja Noro 42

43 Demo Vanhuspalvelulain seuranta: Kuntakyselyn tulossivu Anja Noro 43

44 Jatkoa seuraa Ikääntyneen väestön hyvinvointi, toimintakyky ja palvelutarve tuottaa lisätietoa vuoden 2014 aikana Toimintayksikkökyselyn tulokset julkinen ja yksityinen ml. suunniteltu ja toteutunut t t t henkilöstömitoitus it it Ympärivuorokautinen hoito 12/2013 Kotihoito 02/2014 Kustannusten seuranta myöhemmin Raportti Vanhuspalvelujen uje tila / Kaikki kyselyt uusitaan 2014 lopulla tulosten julkinen raportointi Anja Noro 44

45 KIITOS! Anja Noro 45