STRATEGINEN Tämä johdetaan Tähän tulee konkreettinen Kuvaa mitä pitää tehdä Kuvaa kuka tai ketkä Kuvaa niitä voimavaroja Määrittelee miten Palvelutasopäätöksestä, vuoden 2012 tulostavoite, että tulostavoite kantavat päävastuun (sisäisiä ja ulkoisia) joita tulostavoitteeseen Espoo-strategiasta, joka toteuttaa strategista saavutetaan siitä, että tulostavoite tulostavoitteen pääseminen voidaan Pelastustoimen strategiasta päätöstä saavutetaan saavuttamiseksi mitata, määrällisesti ja tai säädöksistä. Päätös tarvitaan. Osa laadullisesti kuvaa laitoksen linjaa, resursseista tahtotilaa missä halutaan talousarviossa. olla tai minne halutaan päästä. 2. Riskianalyysi ja uhkien arviointi Käytössä oleva Yksittäisten riskikohteiden Arvioidaan yksittäisten Kimmo Markkanen Pelastuslaitos, muut Erikseen arvioidut riskialuejako on arviointimenetelmä on kohteiden merkitystä pelastuslaitokset sekä kohteet ja asuinalueet ajantasainen ja käytössä. pelastustoiminnan pelastusopiston tutkimusriskialueiden muutoksiin valmiuden ja ja kehittämisyksikkö on varauduttu. onnettomuusehkäisytoi Yksittäisten menpiteille riskikohteiden riskit on kohdesuunnittelun arvioitu ja otettu yhteydessä ja huomioon asuinalueluokitusaineist riskianalyysissä. on avulla. 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Valistus ja neuvonta Ihmiset tunnistavat Ihmisten erilaisia vaaran turvallisuustietous on aiheuttajia, osaavat lisääntynyt. ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Turvallisuusviestintä Kimmo Markkanen Kunnat, pelastusalan järjestöt Kyselytutkimuksen tulokset Riskialuejako on päivitetty uuden ohjeen mukaiseksi. Asuinalueluokituksen ja kohdesuunnittelun avulla ei saatu luotua erillistä arviointimenetelmää yksittäisille riskikohteille. Turvallisuustietoisuuden lisääntymistä osittavia tutkimuksia ei tehty v. 2012. Kaupunkipalvelututkimu ksen mukaan Espoossa koettu turvallisuus on vertailukuntien kärkitasoa. Paloturvallisuusseuranna n mukaan Länsi- Uudenmaan fokus turvallisuuden avainhenkilöihin ja erityisriskiryhmiin on parantunut, minkä lisäksi kohdentamaton
Onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat vähentyneet pelastustoimen alueella suhteessa asukaslukuun. Valistustyön strategia on toteutettu turvallisuuskoulutuksen kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppanien antamalla turvallisuuskoulutuksella on tavoitettu vuosittain suoraan 10 % alueen Pelastustehtävien määrä on 10,5 tuhatta asukasta kohti. Palokuolemia ei satu ja muut henkilövahingot ovat vähentyneet. Turvallisuusviestintäsuunn itelma on tehty ja suunnitelmaa on toteutettu. 39 000 henkilöä on tavoitettu mahdollisimman tasaisesti kaikissa kunnissa ja turvallisuusviestintäseloste iden kirjaamista on Tehokas onnettomuuksien ehkäisy- ja pelastustoiminta Tehdään turvallisuusviestintästrat egiaa toteuttava suunnitelma Turvallisuusviestintä suunnitelman mukaisesti. Koulutus ja ohjeistus selosteiden täyttämisestä Veli-Pekka Ihamäki Pauliina Kopra Pauliina Kopra Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat, pelastusalan järjestöt Pelastustehtävien määrä 1000 asukasta kohti ilman yhteistoiminta- ja ensivastetehtäviä. Palokuolemien ja muiden henkilövahinkojen määrä 100 000 asukasta kohti Tarkistettu kolmivuotissuunnitelma Tavoitetut henkilöt suhteessa asukaslukuun. Toteutettu koulutus. turvallisuusviestintä on vähentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Kesällä 2012 tarkastuskohteille laitetun kyselyn perusteella lähes kaikilla oli palotarkastustapahtuma oli lisännyt tietoisuutta. Pelastustoimen tehtävien määrä oli 15,0 1000 asukasta kohden ja laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Palokuolemia oli 7 eli 1,6 100 000 asukasta kohden, mikä vastaa lähivuosien keskiarvoa. Tulipaloissa loukkaantui 41 henkilöä (9,5 per 100 000), joka myös vastaa keskiarvoa.. Turvallisuusviestintäsuun nitelmaa päivitettiin vuoden 2012 aikana, kolmivuotissuunnitelmast a turvallisuusviestintäsuun nitelmaksi. Lausuntokierros päättyi vuoden lopussa. Uusi turvallisuusviestintäsuun nitelma voimaan keväällä 2013. Tavoitettiin 12 % eli 54 031 henkilöä. Tasaisuus ei toteutunut. Maahanmuuttajia tavoitettiin noin 550. Lisäksi sekä nettisivujen
STRATEGINEN asukkaista. parannettu. että sosiaalisen median välityksellä tavoitettiin joka viikko noin 1000 ihmistä molempien väylien kautta. 3.2 Kaavoitus ja rakentaminen Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja pelastustoiminnan tarpeet on otettu huomioon kaavoituksessa ja rakennussuunnitelmissa. Kuntien kaavoittajille, rakennusvalvontaviranomaisille ja rakennuttajille on annettu perehdytystä pelastustoimen vaatimusten huomioon Neuvontapalvelut. Pelastuslaitoksen ja kuntien rakennusvalvontojen yhteinen seminaari sekä järjestetty muuta Jarkko Häyrinen Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Järjestetty tilaisuus ja saatu palaute Tilaisuus pidettiin 6.- 7.2.2013 ja pääosa rakennusvalvonnoista oli mukana. Maankäytön suunnittelusta vastaavia ei osallistunut. Tarkastustehtäviä, lausuntoja ja opastuksia on suunnattu niihin tehtäviin, joissa tarvitaan pelastusviranomaisen erityistä asiantuntemusta. Sammutusvesitarve on otettu huomioon kuntien kaavoituksessa. 3.3 Palotarkastukset Kaikki valvontasuunnitelman ottamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty pelastustoiminnan saavutettavuuteen tilanteessa, joka johtaa alueen riskiluokan muuttumisen vaativammaksi. Sammutusvesisuunnitelma on ajan tasalla. I ja II riskialueilla ovat kunnat huolehtineet riittävän sammutusveden saannin järjestelyistä yleisestä vesijohtoverkostosta. Asuinrakennusten ja valvontakohteiden perehdytystä Lausuntopyyntöihin vastataan ja pyritään osallistumaan aktiivisesti kuntien kehittämisprojekteihin Suunnitelman päivittäminen Kaavalausunnoissa ja kaavoitukseen osallistuttaessa kiinnitetään erityistä huomiota sammutusveden saatavuuteen automaattisille sammutuslaitteistoille. Palotarkastusten suorittaminen. Jarkko Häyrinen Pelastuslaitos Toimintaympäristöanalyy sissä esille tulevat muutokset Länsimetro -hankkeessa on oltu tiiviisti mukana. Lausuntopyyntöihin on annettu vastaukset. Stig Granström Kehittämisyksikkö Päivitetty suunnitelma Sammutusvesisuunnitelm an päivitys on aloitettu yhteistyössä kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa. Jarkko Häyrinen Palvelutuotanto Annetut kaavalausunnot Kaavalausunnoissa on kiinnitetty huomiota sammutusveden saatavuusjärjestelyihin. Tuomas Pälviä Palvelutuotanto Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten Valvontakohteiden yleisistä
STRATEGINEN mukaiset palotarkastukset on tehty. Ylimääräisiä palotarkastuksia on suunnattu kokoontumisja liiketiloihin ennen sesonkiaikoja, sekä kohteisiin joista tulee kohteen laajuuteen tai toimintaan nähden kohtuuttoman paljon erheellisiä automaattisia paloilmoituksia. Ylimääräisiä palotarkastuksia on kohdistettu asumisen riskikohteisiin 3.4 Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. palotarkastukset on määrä suoritettu. Järjestetään Valvontasuunnitelma on perehdytyskoulutusta perehdytetty suunnitelmasta. palotarkastuksia tekevälle henkilöstölle. Suurmyymälät ja ravintolat on tarkastettu sesonkiaikana ja erheellisten paloilmoitusten perusteella on suoritettu ylimääräisiä palotarkastuksia Riskikohteita on tarkastettu mm. ensihoidosta, poliisilta ja sosiaali- sekä päihdehuollolta saatujen tietojen perusteella. Yleisten palotarkastusten yhteydessä on suoritettu olosuhdevalvontaa. Saapuneet kemikaalien käsittely- ja varastointiilmoitukset on käsitelty. Myymälöiden ja ravintoloiden ylimääräiset palotarkastukset ja erheellisten hälytysten seuraaminen ja tarvittavat toimenpiteet Ylimääräiset palotarkastukset ja viranomaisyhteistyö Tarkastukset ja tarkastusten yhteydessä tapahtuva valvonta Tuomas Pälviä Tuomas Pälviä Tuomas Pälviä, Anu Puttonen Palotarkastajat, pelastustoiminnan johtajat Palotarkastajat, pelastustoiminnan johtajat Palotarkastajat Tarkastusmäärät. Viranomaisyhteistyön seuranta valvontasuunnitelman mukaisesti Tehdyt päätökset ja palotarkastukset kemikaalikohteissa palotarkastuksista suoritettiin 97% suunnitellusta, asuinrakennusten yleisistä palotarkastuksista 73% suunnitellusta. Valvontasuunnitelma perehdytettiin palotarkastajille. Suurmyymälät palotarkastettiin joulusesongin alla riskiperusteisesti. Ravintoloiden ylimääräiset palotarkastukset suoritettiin yhdessä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa, 26 kappaletta. Paloriskiasuntoihin suoritettiin 44 ylimääräistä palotarkastusta ja 28 jälkitarkastusta. Valvontasuunnitelman mukaisista kemikaalikohteiden yleisistä palotarkastuksista suoritetiin 99%. Ilmoitusten käsittely Anu Puttonen Palotarkastajat Käsitellyt ilmoitukset 20 käsiteltyä ilmoitusta.
STRATEGINEN 3.5 Muut tarkastustehtävät Öljylämmityslaitteistojen Katsastukset on tehty. Suoritetaan katsastukset Tuomas Pälviä Palotarkastajat Tarkastusmäärät 33 katsastusta. katsastukset on suoritettu kahden viikon kuluessa pyynnöstä. Ilotulitteiden ja muiden Tarkastukset on tehty. Arvioidaan tulleet Anu Puttonen Palotarkastajat Tarkastusmäärät 103 tarkastusta. pyroteknisten välineiden varastoinnin ja myynnin lupahakemukset sekä tarkastukset on hoidettu. ilmoitukset ja tehdään tarvittavat tarkastukset Ilmoitukset ilotulituksesta Ilotulitusilmoitukset on Ilmoitusten käsittely. Anu Puttonen Palotarkastajat, muu Tulleet ilmoitukset ja 38 käsiteltyä ilmoitusta. on käsitelty kahden viikon kuluessa ilmoituksesta. käsitelty. päällystö tehdyt päätökset. 3.6 Onnettomuuksien tutkinta Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Niissä on arvioitu onnettomuuden syy. PRONTO-selosteet ovat oikein täytetyt. PRONTO-selosteiden täyttäminen ohjeistetaan jotta niitä täytetään ajallaan ja sisällöllisesti vertailukelpoisella tiedolla. Jokaisen tulipalon syttymissyy on Stig Granström ja Jaakko Niskala Palontutkintaryhmä, PRONTO-pääkäyttäjät Arvio selosteiden pohjalta tehtyjen tilastojen perusteella. PRONTO-selosteiden ohjeistus on työn alla. Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön on saatu tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja on hyödynnetty myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. 3.7 Nuohous Tarkempi palontutkinta ja pelastustoiminnan arviointi on tehty tarvittaessa ja saatuja tietoja on hyödynnetty. arvioitu. Tutkintojen ja arviointien suorittaminen, saatujen tietojen järjestelmällinen hyödyntäminen Stig Granström, Tuomas Pälviä Palontutkijat, pelastustoiminnan johtajat Laaditut tutkinta- ja arviointiselosteet Palontutkintoja suoritettiin 25 kappaletta. Tietoja hyödynnettiin sisäisessä koulutuksessa ja turvallisuusviestinnässä. Pelastustoiminnan arviointiprosessi on kuvattu ja otettu käyttöön.
Piirinuohoojat ovat tarjonneet kaikille lakisääteisen nuohouksen tarvitsijoille riittävät nuohouspalvelut nuohouspalvelusopimusten mukaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Nuohous on suoritettu Jarkko Häyrinen Saatu palaute ajallaan. Arvioidaan palautteiden ja vuosikertomusten perusteella nuohoussopimusten toimivuutta sekä toteutusta ja ohjataan tarvittaessa piirinuohoojia Piirinuohoojat, Uudenmaan nuohoojat sekä Nuohousalan keskusliitto Nuohouspalveluissa on alueellisia eroja, mutta kokonaisuudessaan palvelut on hoidettu n. 80 %:sti ajallaan. Palautteita nuohouspalvelusta on annettu kaikkiaan n. 20, joka on varsin vähän verrattuna suoritemäärään n. 60 000 nuohoustapahtumaa vuodessa. Nuohoojat ovat tarjonneet asiakaspalvelutilanteissa valistusta ja neuvontaa tulisijan turvallisesta käytöstä. Nuohoojille on annettu koulutusta. 4. Omatoiminen varautuminen 4.1 Omatoimisen varautumisen suunnittelu Erheellisiä paloilmoituksia tulee enintään 0,4 hälytystä laitetta kohti vuodessa Pelastussuunnitelmavelvo lliset ovat laatineet turvalliseen toimintaan ja omaan käyttöönsä soveltuvan pelastussuunnitelman. Niissä rakennuksissa, joissa asuvien toimintakyky on alentunut, on toiminnanharjoittaja Erheellisiä paloilmoituksia on enintään 0,6 hälytystä ilmoitinlaitetta kohti. Lainsäädännön edellyttämät pelastussuunnitelmat on laadittu. Poistumisturvallisuusselvit ykset on tehty ja kohteet ovat ryhtyneet toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Järjestetään koulutustilaisuus ja arvioidaan nuohoojien saamaa muuta koulutusta Erheellisistä paloilmoituksista laskuttaminen on aloitettu ja ylimääräisiä palotarkastuksia suoritettu Turvallisuusviestintä ja ohjaus palotarkastusten yhteydessä Poistumisturvallisuussel vitysten valvonta palotarkastuksilla ja ilmoitusten perusteella Jarkko Häyrinen Markku Hallamaa, Mika Mäkelä Tuomas Pälviä, Pauliina Kopra Jarkko Häyrinen, Tuomas Pälviä Pelastuslaitos, pelastusalan järjestöt, Uudenmaan nuohoojat ja Nuohousalan keskusliitto Päivystävät palomestarit, palotarkastajat Pelastuslaitos Palotarkastajat Toteutuma Erheelliset ilmoitukset paloilmoitinlaitetta kohti, Alkanut laskutustoiminta Arvioitu suunnitelmien määrä suhteessa suunnitelmavelvollisiin. Tehdyt poistumisturvallisuusselv itykset ja suunnitellut toimenpiteet Koulutustilaisuus pidettiin 29.11.2012. Yksi piirinuohooja ei osallistunut koulutukseen. Erheellisiä paloilmoituksia oli 1,1 ilmoitinlaitetta kohden. Pelastussuunnitelmista on laadittu noin 80%. Luotettavaa arviointimenetelmää ei ole käytössä. 14 poistumisturvallisuusselv itysvelvollisen kohteen poistumisturvallisuusselv itys on puutteellinen.
STRATEGINEN tehnyt turvallisuusselvityksen ja ryhtynyt siinä toimenpiteisiin. 4.2 Omatoimisen varautumisen henkilöstön koulutus Yritysten ja taloyhtiöiden Turvallisuuskoulutustilaisuuksissa on tavoitettu tarvitsema turvallisuushenkilöstö on 1000 henkilöä. nimetty ja koulutettu. Henkilöstö on varautunut ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä ja ryhtymään tarvittaessa omatoimisesti pelastustoimenpiteisiin. 4.3 Suuret yleisötilaisuudet Pelastustoimen alueella järjestettävissä suurissa yleisötilaisuuksissa turvallisuusjärjestelyt ja pelastustoiminnan toimintavalmius on otettu huomioon tilaisuuksien suunnittelussa. 5. Pelastustoiminta 5.1 Toimintavalmius 5.1.1 Päivittäiset onnettomuudet Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden Yleisötilaisuusilmoitukset on käsitelty ja annettu opastusta sekä tarvittaessa suoritettu palotarkastuksia. Yleisötilaisuuksissa käytettävä pyrotekniikkaa on valvottu Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden Järjestetään koulutuksia yhdessä pelastusalan järjestöjen kanssa Saapuneiden pelastussuunnitelmien hyväksyntä ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Sopimuspalokuntien yksiköiden valmius järjestetään uusien sopimusten mukaiseksi. Pauliina Kopra Tuomas Pälviä, Anu Puttonen Heikki Kervinen ja Pasi Lamminaho Pelastusalan järjestöt, pelastuslaitos Pelastuslaitos Pelastuslaitos Koulutettujen lukumäärä Saapuneiden suunnitelmien ja tehtyjen palotarkastusten määrä Lähtöaikojen seuranta (Jukka Iirola) Pekka Hynynen. Pelastuslaitos Sopimukset ja lähtöaikojen seuranta (Iirola, Ryhänen) 174 henkilö osallistui koulutuksiin Saapuneet pelastussuunnitelmat on käsitelty ja tarvittaessa tehty tarkastus ja muita valvontakäyntejä. Näitä ei ole erikseen tilastoitu. Selvitystyö on kesken. Palokuntasopimuksia on tarkistettu kahden kappaleen osalta tukipalokunnista
STRATEGINEN tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Pelastustoimen alueella eri riskialueet tavoitetaan pelastusyksiköillä seuraavasti: I riskialueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia. II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. tavoitteiden ja Valmiutta voimassaolevien Hankoniemellä pyritään sopimusten mukainen. lisäksi parantamaan toimenpidepalkkaisella henkilöstöllä. I riskialueella 70 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia. II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. 5.1.2 Luonnononnettomuudet Alueen kuntia ja muita Kuntien ohjaus tärkeitä toimijoita on ohjattu luonnononnettomuuksiin varautumisessa. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Tuodaan kuntien tietoon SM:n johtaman kansallisen yhteistyöverkoston laatima toimintaohjelma Heikki Kervinen ja Pasi Lamminaho. Heikki Kervinen ja Pasi Lamminaho. Pelastuslaitos Pelastuslaitos Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö Kunnille järjestetty seminaari. peruspalokuntiin. Hankoniemelle testattu savusukeltaja ja kaksi puolivakinaista on hankkinut kuorma-auton ajokortin. Selvitystyö on kesken. Selvitystyö on kesken. Kunnille järjestetty seminaarikokonaisuus (6 työkokousta) sekä yhteistoimintaharjoitus joissa
5.1.3 Suuronnettomuudet Suuronnettomuusvalmiuk sia on testattu harjoituksilla vähintään kerran vuodessa. luonnononnettomuuksie n vahinkojen rajoittamiseksi Pelastustoiminnan johtamista laajassa luonnononnettomuudessa on harjoiteltu. Suunnitellaan ja toteutetaan suuronnettomuusharjoitus luonnononnettomuustilanteessa. Heikki Kervinen ja Stig Granström Pelastuslaitos. Toteutettu harjoitus luonnononnettomuustee ma keskeisessä asemassa. Toteutunut. Niissä kohteissa, joissa on vaadittu ulkoinen pelastussuunnitelma, on pidetty harjoitus vähintään joka kolmas vuosi. 5.1.4 Pelastustoiminta poikkeusoloissa Pelastustoimen johtokeskuksen ja alueen kuntien johtokeskuksien yhteistoiminta on saumatonta ja johtokeskustyöskentelystä on laadittu toimintaohjeet. 5.1.5 Väestön suojaaminen Pelastuslaitos on huolehtinut osaltaan siitä, että kuntien omia rakennushankkeita toteutettaessa suojapaikkoja tulee rakennettua tarkoituksenmukaisesti. Pelastuslaitoksen eri onnettomuus- ja kohdeharjoitusten toteutusjärjestelmä on suunniteltu. Pelastustoimen johtokeskuksen ja alueen kuntien johtokeskuksien yhteistoiminta on saumatonta ja johtokeskustyöskentelystä on laadittu toimintaohjeet. Yhteistyö kuntien omissa rakennushankkeissa 5.1.6 Pelastusyksiköt ja niiden vahvuudet Pelastusyksikön miehistövahvuus on aina vähintään 1+3. Pelastusyksikön miehistövahvuus 1+3 on kyetty ylläpitämään Suunnitellaan useamman vuoden kattavan erilaisten onnettomuus- ja kohdeharjoitusten toteutusjärjestelmä. Päivitetään johtokeskustoiminnan ohjeet. Avustetaan kuntia toimintaohjeen laadinnassa sekä kehitetään yhteisen tilannekuvan ylläpitämistä. Annetuissa lausunnoissa otetaan huomioon väestönsuojapaikkojen tarve alueella. Ohje pelastustoiminnan vahvuuksien ylläpidosta päivitetään Stig Granström ja Heikki Kervinen Heikki Kervinen, Stig Granström ja Jaakko Pekki Pelastuslaitos. Kehittämisyksikkö Valmis toteutusjärjestelmä Johtokeskustoiminnan ohje päivitetty. kuntia varten. 50 % kunnista on avustettu toimintaohjeen laatimisessa siten, että kunnan oma ohje on päivitetty. Häyrinen, Pekki Kehittämisyksikkö Suojapaikkojen lukumäärä suhteessa asukaslukuun. Heikki Kervinen Pelastuslaitos. Henkilöstökulujen ja ylitöiden määrä. Toteutunut. Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyst ä on laadittu menetelmäohje ja sitä on harjoiteltu. Selvitetty ja valmisteltu tietojen siirtämistä yhteiseen tietojärjestelmään. Toteutunut.
5.1.7 Vahvennukset Espoon keskuspaloasemalle sijoitetun raivausauton minimivahvuus on 1+2. pääasiassa ilman ylityötä. javahvuuksien hallintaa parannetaan. Espoon keskuspaloasemalle sijoitetun raivausauton minimivahvuus on 1+2. 5.2 Pelastustoiminnan johtaminen 5.2.1 Pelastusmuodostelmien johtaminen Kaikki päällikkö- ja päällystöpäivystäjät sekä päivystävät palomestarit kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa Päällikköpäivystäjän ja päivystävän palomestarin osaamista on arvioitu testin avulla. Suunnitellaan aikataulu valmiuden parantamiselle. Kehitetään testijärjestelmää siten, että jokaiselle johtamistasolle on oma testi joka vastaa johtamisen tasoa Heikki Kervinen Pelastuslaitos. Toteutunut vahvuus Toteutunut. Heikki Kervinen Pelastuslaitos. Suunniteltu testausjärjestelmä ja toteutunut testaus Testausjärjestelmä on suunniteltu, testausta eri johtamistasoille ei ole vielä toteutettu. 5.3 Pelastustoiminnan suunnitelmat Kohdekorttia yksityiskohtaisempi pelastustoiminnan suunnitelma on tehty noin 200 merkittävimmästä riskikohteesta. 6. Yhteistoiminta 6.1 Öljyntorjunta Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelman ja sen liitteiden sekä täydentävien suunnitelmien mukaisesti. 6.2 Meripelastustehtävät Kohdekorttia yksityiskohtaisempi pelastustoiminnan suunnitelma on tehty 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Kuntien kanssa on suunniteltu niiden osallistumisesta öljyntorjuntaan ja niiden vastuusta huolehtia jälkitorjunnassa. Ohjeistetaan toiminta ja laaditaan suunnitelmat 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Suunnitellaan ja ohjeistetaan yhteistyössä ELY ja AVI:n kanssa kuntia niiden osallistumista öljyntorjuntaan ja vastuuta huolehtia jälkivahingontorjunnasta. Stig Granström Päivystävät palomestarit. Valmiit suunnitelmat 30 merkittävimmästä riskikohteesta. Stig Granström, Stig Saarinen ja Jaakko Pekki. Pelastuslaitos. Valmis ohjeistus kuntien osallistumista öljytorjuntaan ja jälkitorjunnasta. Toiminta on ohjeistettu ja seitsemän suunnitelmaa merkittävimmistä riskikohteista laadittu. Kuntien kanssa on suunniteltu niiden osallistumista öljyntorjuntaan sekä vastuuta huolehtia jälkitorjunnasta.
Pelastuslaitos osallistuu tehokkaalla ja turvallisella tavalla meripelastustoimen tehtäviin tulipaloissa sekä muissa onnettomuuksissa. 7. Varautuminen Pelastuslaitos on tukenut kuntien valmiussuunnittelua siten, että kunnat pystyvät huolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaalioloissa, häiriötiloissa ja poikkeusoloissa. 8. Ensihoitopalvelut Yhteistoimintasopimukse n tekeminen. Pelastuslaitos osallistuu Stig Granström, Clas Pelastuslaitos meripelastustoimintaan Tallberg ja Kaj Artela. rajavartiolaitos. yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja muiden pelastuslaitosten kanssa. Kunnille on annettu tukea siten, että ne pystyvät huolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteistoimintasopimus sairaanhoitopiirin kanssa on tehty. Toteutetaan MIRGperuskurssi yhteistyössä FSB:n kanssa, sekä suunnitellaan jatko- ja ylläpitokoulutus. Meripelastustoiminta on suunniteltu ja henkilöstö koulutettu ja varustettu siten että vuoden 2012 loppuun mennessä saadaan MIRG - ryhmä vahvuudella 1 + 3 valmiuteen. Aloitetaan kuntien varautumisen verkoston rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa. Järjestetään kunnille valmiussuunnittelusemi naareja ja ohjataan sekä tuetaan kuntien erityistilanneharjoituksi a. Valmistellaan yhteistoimintasopimusluonnos yhteistyössä sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Jaakko Pekki Juha Karhu Veli-Pekka Ihamäki Kehittämisyksikkö, pelastuslaitos Ensihoidon palvelualueen henkilöstö. Järjestetty peruskurssi. Valmis jatko- ja ylläpitokoulutussuunnitel ma. Meripelastusryhmän valmius. Järjestetyt valmiussuunnittelusemin aarit sekä tuetut kuntien erityistilanneharjoitukset. Yhteistoimintasopimus on valmis. Suunnittelu pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastustoimintaan jatkui yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa. MIRG-peruskurssi yhteistyössä FSB:n kanssa ei toteutunut. Vuoden 2012 lopppuun mennessä ei saatu varustettua MIRGryhmää vahvuudella 1+3 valmiuteen. Kuntien kanssa sovittu uudistetusta tukemisen toteutustavasta ja aloitettu käytännön työ yhteisellä seminaarilla (6 työkokousta). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 15.8.2012. Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on Terveydenhuoltoviranomaisten kanssa on tehty säännöllisesti Järjestetään säännöllisesti yhteistyökokouksia Juha Karhu Ensihoidon palvelualueen henkilöstö. Pidetyt kokoukset. Toiminta on järjestetty palvelutasopäätöksen mukaisesti.
järjestetty ensihoidon palvelutasomäärityksen mukaisesti taloudellista voittoa tavoittelematta. yhteistyötä ja toiminta on sairaanhoitopiirin järjestetty edustajien kanssa. palvelutasopäätöksen mukaisesti. 9. Tukipalvelut ja resurssit 9.1 Tukipalvelut 9.1.1 Tutkimus ja kehittäminen EFQM-mallin mukaista itsearviointia on tehty pelastuslaitoksen kaikilla osa-alueilla ja toimintaa on kehitetty arvioinnin perusteella. Pelastuslaitoksen johtaminen on arvioitu EFQM- mallin mukaisesti soveltuvin ja valituin osin. Yksi kehittämiskohde on valittu ja toimeenpano aloitettu. Suoritetaan EFQMmallin mukainen itsearviointi valituin osin Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Jaakko Pekki Johtoryhmä, kehittämisyksikkö Suoritetut itsearvioinnit Tavoitetta ei saavutettu. 9.1.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Pelastuslaitokselle on Koko henkilöstölle on luotu koulutusmyönteinen tehty osaamisen kartoitus ilmapiiri, jossa henkilöstö ja määritelty osaamisen voi käyttää luontevasti tarve eri tehtävissä. omia vahvuuksiaan. Määritellään eri tehtävien osaamistarve ja kartoitetaan henkilöstön osaamistasot. Jaakko Pekki Pelastuslaitos. Koulutussuunnitelma 2012, Henkilöstön kehittämissuunnitelma. Nimetty henkilö koordinoimaan osaamisen kehittämistä ja laadittu tarvittavat suunnitelmat. palotarkastajien osaamiskartoitus pohja luotiin opinnäytetyönä vuonna 2012. Osaamiskartoitus teetettiin palotarkastajilla ja sen tuloksia on hyödynnetty koulutustilaisuuksien suunnittelussa sekä hyödynnetään v. 2013 ammatillisissa kehityskeskusteluissa. Pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnilla on riittävä määrä pätevää Sopimuspalokuntien veneenkuljettajat ja heidän pätevyytensä on Kartoitetaan sopimuspalokuntien veneenkuljettajat ja Pekka Hynynen, Kaj Artela ja Stig Saarinen Pelastuslaitos. Tehty suunnitelma ja aloitettu koulutus. Sopimuspalokuntien Sopimuspalokuntien venemieskartoitus on kesken.
henkilöstöä veneiden miehittämiseksi. Koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot hoitaa työtehtävänsä ammattimaisesti ja turvallisesti. määritelty. heidän pätevyytensä. venemiehet kartoitettu. Koulutus on toteutettu koulutuksesta annetun ohjeen mukaisesti niin, että työvuoroharjoituksia on järjestetty 40 kpl/työvuoro/paloasema Toteutetaan koulutus suunnitelman mukaisesti. Pekka Hynynen, paloaseman palomestarit Pelastushenkilöstö. Koulutusohjelmien toteutuminen. Tavoite on saavutettu. 9.1.3 Pelastustoimen tieto- ja viestijärjestelmät
Pelastuslaitoksella on käytössään riittävän toimintakykyinen tietojärjestelmien kokonaisuus, joka tukee päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuksien, häiriötilojen ja poikkeusolojen tehokasta johtamistoimintaa sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Järjestelmät ovat tarpeellisilta osiltaan yhteensopiva muiden toimintaa tukevien tietojärjestelmien kanssa. Tietojärjestelmät : Merlot Mediin ja Espoon Communityyn liitetty yhteensopiva laskutusjärjestelmä on käytössä vuoden 2012 aikana. Tarkoituksenmukainen sähköinen toimistotyöympäristö tehostaa ja tukee pelastuspalvelujen ohjaus- ja johtamistoimintoja sekä toimistotyötä Tietoturvallinen valtakunnallinen pelastustoimen IP- verkko ja pelastuslaitoksen verkko tukevat tehokasta johtamistoimintaa ja tilannekuvan ylläpitämistä. Valmistellaan laskutusjärjestelmää yhteistyössä Logican kanssa. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön sähköinen työpöytäympäristö (MOSS) ja uudistetaan verkkolevypalvelut Otetaan Peip käyttöön. Suunnitellaan ja rakennetaan tietoturvallinen ja toimintavarma tietoverkko. Seppänen Jorma Juha Karhu Seppänen Jorma Seppänen Jorma Jari Arteli Markus Puolakka, Susanne Vuorinen, Stefan Sauerland Tukipalvelut Espoon kaupungin tietohallinto Toimiva ja tietotuvallinen laskutusprosessi ja järjestelmä on otettu tuotantokäyttöön sekä järjestelmä toimii. Toimiva, tietotuvallinen ja selkeä sähköinen toimisto ja verkkolevy-ympäristö käytössä Toimiva ja tietoturvallinen tietoverkko Ensihoidon sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu vuoden 2012 aikana. Käyttöönotto on viivästynyt. Järjestelmä otettaneen käyttöön helmi- tai maaliskuussa 2013. Pelastuslaitoksen Sharepoint pääsivun ja erillisten työryhmien käyttöönotto toteutui vuonna 2012, käyttöönottoa jatketaan 2013 aikana. PeIP liittymän tekninen suunnitelma ja laitehankinnat tehtiin 2012, Espoon TTP:n toimitukset siirtäneet käyttöönoton vuodelle 2013. Viestijärjestelmät: Hätäkeskusuudistuksen velvoittamat muutokset virveverkossa ja viesti- ja hälytysliikenteessä on tehty ajallaan ja toimintaa häiritsemättä. Virve- päätelaitehankinnat on kilpailutettu. Päivitetään hätäkeskusuudistuksen vaatimat yksikkötunnus- ja puheryhmämuutokset verkkoon, laitteisiin ja ohjeistuksiin. Virve- päätelaitteiden hankinta kilpailutetaan. Kervinen Heikki Koskela Päivi Kervinen Heikki Koskela Päivi Tilanneyksikkö Pelastuslaitos Pelastuslaitos Asiakaspalaute. Vika- ja häiriöilmoitukset. Pelastuslaitoksella on tilattavissaan ja käytössään viestiliikenteen eri käyttötarkoituksiin tarkoituksenmukaiset virve- päätelaitteet. Toteutunut. Toteutunut.
STRATEGINEN Pelastustoimen alueen kunnissa I ja II riskialueilla, taajamissa ja pääteillä, ulkona liikkuvat ihmiset on tavoitettu yleisillä kiinteillä väestöhälyttimillä ja koko alueen väestöstä on tavoitettu 90 %. 9.1.4 Johtaminen Strategioita toteutetaan ja toimintaa johdetaan prosessien mukaisesti hyvällä yhteistyöllä, yhtenäisillä toimintavoilla ja toimintaa oikein arvioimalla. Johtaminen ja esimiestyön laatu on parantunut. Pelastustoimen alueen Laaditaan Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö, Laadittu kunnissa I ja II laskennallinen tilanneyksikkö ja kuuluvuusaluelaskelma ja riskialueilla, taajamissa ja kuuluvuusaluelaskelma, tekninen yksikkö kehittämissuunnitelma pääteillä, ulkona liikkuvat jonka perusteella ihmiset on tavoitettu tehdään yleisillä kiinteillä väestöhälytinjärjestelmä väestöhälyttimillä ja koko n kehittämissuunnitelma alueen väestöstä on vuosille 2013-2015. tavoitettu 90 %. Pelastuslaitoksen toiminnasta 80% on kuvattu prosessien muotoon ja prosesseille on nimetty omistajat, joiden johdolla edelleen kehitetään kuvattuja prosesseja. EFQM-mallin mukaisesti itsearvioituna pelastuslaitoksen johtaminen ja esimiestyön laatu on parantunut. Pääprosessien omistajat koordinoi kehitysyksikkö Jaakko Pekki ja palvelualueiden päälliköt. Kuuluvuusaluelaskelma laadittu, aloitettu kehittämissuunnitelman laadinta. Pelastuslaitos Tehdyt prosessikuvaukset Tavoitetta ei saavutettu. Prosessikartta on kuvatta ja 1-tason prosesseja kuvattu jonkin verran. Pelastuslaitos Tavoitetta ei saavutettu Sisäistä viestintää on kehitetty niin että se tukee johtamista. Sisäisen viestinnän ohjelma on vahvistettu ja ohje sisäisestä viestinnästä on laadittu. Martti Sneck Vahvistettu sisäisen viestinnän strategia ja laadittu suunnitelma Sisäistä viestintää on kehitetty, mutta suunnitelma puuttuu. Kaikki palomestarit ja paloesimiehet ovat saaneet valmentavan johtamisen koulutus. Johto- ja ohjausryhmien valmennus on käynnistetty Järjestetään riittävä määrä valmentavan johtamisen koulutustilaisuuksia. Järjestetään johto- ja ohjausryhmille valmennus Jaakko Pekki Jaakko Pekki Koulutetut palomestarit ja paloesimiehet. Järjestetty valmennus Tavoitetta ei saavutettu Johtoryhmälle sekä ohjausryhmille järjestetty johtamisen henkilökohtainen arviointi sekä koulutustilaisuudet.
Kehityskeskustelut on pidetty ja henkilökohtainen kehittymissuunnitelma on laadittu. 9.2 Resurssit 9.2.1 Henkilöstö Kehityskeskustelut on Laaditaan kehittymissuunnitelmapohja Jaakko Pekki, Pelastuslaitos, Pekka Käydyt käyty ja kehittymissuunnitelmat ja esimiehet Hynynen kehityskeskustelut ja on laadittu. tuloskorttimallin. laaditut Tuloskortti on otettu Esimiehet ohjeistetaan. kehittymissuunnitelmat käyttöön. Kehityskeskustelu on käyty 339 henkilön kanssa (77% henkilöstöstä). Henkilöstön terveys ja työkyky on työtehtävien vaatimalla tasolla. Työtapaturmien lukumäärä 100 työntekijää kohti on enintään kaksi ja työtapaturmista johtuvat työstä poissaolot ovat vähentyneet vuosien 2006 2008 keskimääräisestä tasosta. 9.3. Toimitilat Pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltuja paloasemia on rakennettu ja rakennetaan alueille missä eri riskialueiden toimintavalmiusaikavaatimuksen perusteella edellytetään välittömässä valmiudessa olevaa pelastusyksikköä tai muut toiminnalliset syyt sitä edellyttävät. Testit ja terveystarkastukset ovat toteutuneet suunnitellusti. Työtapaturmien lukumäärä 100 työntekijää kohti on enintään kolme ja työtapaturmista johtuvat työstä poissaolot ovat vähentyneet vuosien 2006 2008 keskimääräisestä tasosta. Suunnitelma uusien paloasemien tarpeesta ja sijoittamisesta vuoteen 2030 asti on tehty yhteistyössä naapurialueiden kanssa ja riskialueiden kehittymisselvityksen pohjalta. Testit ja terveystarkastukset on hoidettu ajallaan. Kerätään tietoa ja analysoidaan tapaturmien syitä (ja kohdennetaan toimenpiteet eniten tapaturmia aiheuttaviin syihin). Tehdään riskialueiden kehittymisselvitykseen pohjautuva suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta uuden toimintavalmiusohjeen valmistuttua. Artela Kehitysyksikkö Stig Granström ja Stefan Lindholm. Pelastuslaitos ja työterveyshuollot. Esimiehet, Branders, Artela Suoritetut testit, terveystarkastukset ja käyttöönotettu testausjärjestelmä. Työtapaturmien määrä Tavoite saavutettu. Tavoite saavutettu Pelastuslaitos. Valmis suunnitelma. Työryhmä Paloasema 2030 on perustettu. Suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta käynnistetty (valm. 5/2013) Pelastuslaitoksen käytössä olevat tilat ja Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien Ohjataan vuokranantajia ja sopimuspalokuntia Stefan Lindholm Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat ja Tehdyt ohjeet ja suunnitelmat. Huoltokirja tehty osalle VPK:ista ja opastetu
pelastustoimen käytössä olevat sopimuspalokuntien tilat ovat hyvässä kunnossa ja ne täyttävät työturvallisuus- sekä toiminnalliset vaatimukset. käytössä olevien käyttämään alueen kuntien kiinteistöjen hallinnointia vuokratulonsa ja vastuuhenkilöt. on parannettu. kiinteistökorvauksensa oikein. Ohjataan sopimuspalokuntia tekemään rakennuksen ylläpito- ja perusparannussuunnitelmat. käyttämään sitä. Opastettu VPK:ita tekemään PTSsuunnitelmia. Kiinteistökorvauksen maksuperusteet on tarkastelu neliöhinnan osalta. Tarkistetaan neliöhintojen laskentaperusteet. Stefan Lindholm Pelastuslaitos. Tarkistetut neliöhinnat. Annettu ohjausta seminaareissa siitä, mihin kiinteistökorvaus tulisi käyttää. Joissakin kohteissa neliöhinta tarkistettu. Keskuspaloaseman laajennuksen ja perusparannuksen hankesuunnitelman ja rakennussuunnitelmien tekoon on osallistuttu. Osallistutaan keskuspaloaseman hankesuunnitelman tekoon ja rakennussuunnitteluun. Stefan Lindholm Pelastuslaitos. Espoon kaupunki. Tehty hankesuunnitelma ja valmiit rakennussuunnitelmat. Hankesuunnitelmaa ei aloitettu, siirtyi keväälle 2013. 9.4. Väestönsuojelun resurssit Pelastuslaitoksella ja alueen kunnissa on tarvittavat resurssit (henkilö- materiaali ja toimitilat) väestönsuojelutehtävien hoitamiseksi. 10. Kaupunki- tai toimialatasoiset (PALI) Henkilö-, ajoneuvo- ja rakennusvaraukset ovat ajan tasalla. Kartoitetaan yhteistyössä kuntien kanssa nykyinen varaustilanne sekä tarpeet. Aloitetaan korjaavat toimenpiteet. Jaakko Pekki Kehittämisyksikkö Tehty varaustilanteen ja tarpeiden kartoitus. Korjaavat toimenpiteet on aloitettu. Varaustilanne on kartoitettu ja tiedotettu kunnille sekä ohjeistus korjaavista toimenpiteistä on annettu. 10.1 Toimintakate on vähintään Toimintakate-% Paula Kantis Nimetyt vastuuhenkilöt Kuukausiraportointi Tavoite toteutunut.
STRATEGINEN tavoitteet 11. Muut tavoitteet Controller-toiminto (johdon laskentatoimi ja muut arvioinnit) tukevat tehokkaasti pelastuslaitoksen johdon päätöksentekoa ja johtamista. Pelastuslaitoksella toimii pelastuslaitoksen koko organisaatiota, pelastustoimintaa ja kuntia tukeva tilannekeskus Pelastuslaitoksen ulkoinen viestintä palvelee tavoitteita alkuperäisen talousarvion mukainen 10.5 LUP-liikelaitoksen tulos Paula Kantis Paula Kantis Seurantaraportit kertaa on 0 vuodessa 10.6 Laskutus on kuukausitasolla ajan tasalla ylläpitäen hyvää ennustettavuutta. Controller-toiminnon rakentaminen. Kehityssuunnitelma on laadittu. Ulkoisen viestinnän suunnitelma on laadittu. Menot katetaan täysimääräisesti tulorahoituksella Laskutus kk/vrt talousarviooon Aloitetaan kehittäminen hankkimalla tarvittava koulutus ja osaaminen. Käydään vuoropuhelua johtoryhmän kanssa sekä laaditaan kehikko mitattavista tunnusluvuista. Laaditaan kehityssuunnitelma. Laaditaan ulkoisen viestinnän suunnitelma Jaakko Pekki Laskuttajat Kuukausiraportointi Johtoryhmä Tukipalvelut Laaditaan kehikko mitattavista tunnusluvuista perustuen pelastuslaitoksen tuloskorttiin. Tavoite saavutettu. Tavoite ei täysin toetutunut. Pelastuslaitoksen controller nimetty, aloittaa 1.1.2013. Päivi Koskela Pelastuslaitos Valmis suunnitelma Suunnitelma aloitettu, vielä keskeneräinen. Minna Branders, Martti Sneck Pelastuslaitos Valmis suunnitelma Suunnitelmaa ei ole aloitettu.