LIIKUNTAPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

LIIKUNTAPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS 26.2.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 26. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2019 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 6. kaupunginosan puisto-, lähivirkistys-, urheilu-, pysäköimis- ja katualueita. 4. ja 5. kaupunginosan katualueita. 7. kaupunginosan lähivirkistys- ja katualuetta. 16. kaupunginosan korttelia 430 (osa) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. kaupunginosan kortteli 652, lähivirkistys-, katu-, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita. 4. ja 5. kaupunginosan katualueita. 7. kaupunginosan lähivirkistys- ja katualuetta. 16. kaupunginosan katualuetta. Tonttijako asemakaava-alueella on sitova. Kaavan nimi Liikuntapuiston asemakaavan muutos Kaavan päiväys 26.2.2019 Kaavan laatija Vireilletulo Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Päätös kaupunginhallituksessa 7.12.2009 kaavoituskatsauksen yhteydessä Ilmoitus vireille tulosta 29.12.2009 (Sisä-Suomen lehti ja Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos I 10.7. 10.8.2012 Kaavaluonnos II 9.1. 8.2.2019 Kaavaehdotus.... 20 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto..20 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueena on Äänekosken Liikuntapuiston alue noin 1 km Äänekosken keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty kansilehdellä.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Alueen yleiskuvaus... 4 3.2. Maisemarakenne ja maisemakuva... 4 3.3. Luonnonympäristö... 4 3.4. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö... 6 3.5. Maaomistus... 7 4. SUUNNITTELUTILANNE... 7 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 4.2. Maakuntakaava... 7 4.3. Yleiskaava... 8 4.4. Asemakaava... 9 4.5. Muut selvitykset ja suunnitelmat... 9 4.6. Pohjakartta... 10 5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 6.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 10 6.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 6.3. Luonnosvaihe I... 11 6.4. Luonnosvaihe II... 13 6.5. Ehdotusvaihe... 14 6.6. Hyväksyminen... 14 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 7.1. Kaavan rakenne ja mitoitus... 14 7.2. Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 7.3. Yleismääräykset... 15 7.4. Nimistö... 15 8. KAAVAN VAIKUTUKSET... 15 8.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 15 8.2. Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 16 8.3. Vaikutukset liikenteeseen... 16 8.4. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 16 8.5. Vaikutukset tekniseen huoltoon... 17 8.6. Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen... 17 9. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavan seurantalomake LIITE 3 Kaavoittajan vastine kaavaluonnos II:n lausuntoihin.

2. TIIVISTELMÄ Suunnittelualueena on Äänekosken liikuntapuiston alue. Suunnittelualueen koko on noin 50 ha. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa liikuntapuistosuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden toteuttaminen ja samalla tarkistaa puiston alueella asemakaava ajantasalle. Tarkoituksena on mahdollistaa liikuntapuiston alueen kehittäminen monipuolisena urheilu- ja virkistysalueena voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kaavassa osoitetaan mm. tontti nykyiselle tennishallille ja laajennusmahdollisuus siihen liittyville toiminnoille sekä osoitetaan rakennusoikeudet liikuntapuiston alueelle suunnitteluille muille mahdollisille toiminnoille. Asemakaava on ollut vireillä laajempana suunnittelualueena jo vuodesta 2010 ja ensimmäisen kerran kaava oli luonnoksena nähtävillä 2012. Asemakaavaprosessin aikana kaava-alueeseen ilmeni isoja laajennustarpeita, joten koko kaavamuutosalue jaettiin erillisiksi kaavahankkeiksi siten, että liikuntapuiston asemakaavan muutos käsittää vain liikuntapuiston alueen. 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kokonaan liikuntapuiston aluetta. Suurin osa suunnittelualueesta on virkistyskäytössä olevaa metsää, jossa on ulkoilureittejä. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat tennishalli ja urheilukenttä sekä niihin kuuluvia huoltorakennuksia. Alueetta rajaavat Römminkatu, Mämmensalmentie ja Mäkikatu sekä Markkamäen ja Karhunlähteen pientaloalueet. Liikuntapuisto sijaitsee keskeisellä paikalla Äänekosken taajamaa. Puiston käyttöaste on korkea ja puiston kehittäminen on ajankohtaista puiston toimivuuden kannalta. 3.2. Maisemarakenne ja maisemakuva Liikuntapuiston alue on kaupungin keskustan läheisyydessä sijaitseva laaja urheilu- ja virkistysalue. Liikuntapuiston alue jatkuu kaava-alueen ulkopuolella kaava-alueesta pohjoiseen. Kaavamuutosaluetta rajaavat etelä- itä- ja länsisivuilta pientalovaltaiset asuntoalueet. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuvat rakennetut toiminnot, kuten tennishalli ja urheilukenttä sekä pysäköintialueita. Muilta osin alue on pääosin luonnontilaista metsää, jossa kulkee rakennettuja ja valaistuja ulkoilureittejä. 3.3. Luonnonympäristö Liikuntapuiston ympäristössä metsä on pääosin loivassa rinteessä kasvavaa tuoreehkoa kangasta. Joukossa löytyy kuitenkin myös kuivempia ja tuoreempia alueita. Metsikkö on suurimmaksi osaksi kivistä puolukkatyypin nuorta männyn kasvatusmetsää. Alue on suhteellisen kivistä. Siirryttäessä pohjoisemmaksi Haaparinteen ja Markkamäen asuinalueiden väliin jäävälle lähivirkistysalueelle kasvupaikkatyyppi muuttuu jopa lehtomaiseksi kankaaksi. Puusto vaihtuu varttuneeksi kasvatusmetsäksi, jossa kasvaa kuusta, koivua ja mäntyä sekä lepän tainta. Mäkikadun ja Mämmensalmentien risteyksen alueella metsikkö on suurelta osin lehtomaista kangasta, joka kuitenkin mäen noustessa muuttuu kuivemmaksi. Alueen puusto on varsin iäkästä ja nuoren puuston osalta maasto on vaikeakulkuista. Alueen maasto on liikuntapuiston alueella varsin jyrkästi pohjoista kohden nousevaa. Erityisesti Haaparinteen ja Markkamäen asuinalueet sijaitsevat jyrkästi nousevassa rinteessä. Asuinrakennusten alue Römminkadun eteläpuolella sitä vastoin on kohtalaisen tasaista aluetta. Suunnittelualueelta ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin tai luonnonsuojelulain määrittelemistä suojelluista luontotyypeistä eikä alueella ole metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita ympäristöjä. Kaavoitettava alue on pääasiassa moreenipitoista maaperää, jossa esiintyy liikuntapuiston alueella myös hietaa. Kalliomaata esiintyy kaava-alueen luoteis-, koillis- ja pohjoispuolella, mutta varsinaisia kallioalueita ei kaava-alueeseen kuitenkaan sisälly.

5 Kuva 1. Vasemmalla liikuntapuiston ympäristön metsää ja oikealla Mäkikadun ympäristön metsää. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueella ei ole vesistöjä eikä alueella sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä pohjavesialueita. Äänekoskella on tekeillä asemakaava-alueen hulevesiselvitys (Äänekoski, Äänekosken asemakaavaalueen hulevesiselvitys -luonnos, Ramboll 2018). Hulevesiselvityksen mukaan asemakaavoitettava alue on lähes kokonaan Markkamäki etelä -nimisellä valuma-alueella. Liikuntapuiston eteläosassa, lähellä urheilukenttää ja tennishallia on pieni alue Römmin valuma-aluetta ja Karhunlähteen valuma-aluetta. Liikuntapuistossa, kenttien pohjoispuolella on hulevesireittien pääuoma sekä päähulevesiviemäri. Alueelle osuu myös hulevesiviemärin purkukohtia. Hulevesiselvityksessä on esitetty, että alueen maankäytön suunnittelussa huomioidaan ohjeellisena tulvareittinä liikuntapuiston läpi kulkeva hulevesiuoma. Kuva 2. Valuma-alueet ja päähulevesireitit nykytilanteessa (hulevesiselvitys, luonnos 2018)

6 Kuva 3. Hulevesien kehittämiskartta (hulevesiselvitys, luonnos 2018) 3.4. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Liikuntapuisto on osa rakennettua ympäristöä ja nykyistä yhdyskuntarakennetta. Äänekosken liikuntapuisto toimii kaupunkilaisten merkittävänä liikunta- ja ulkoilualueena ja liikuntapuisto sijaitsee myös lähellä koulua. Liikuntapuistoa ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinalueet sekä rakennetut katualueet. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta. Rakennettu ympäristö koostuu puiston eteläosaan sijoittuvista urheilutoimintaa tukevista huolto- ja varastorakennuksista sekä urheilukentistä. Liikuntapuiston lounaiskulmassa sijaitsee vuonna 1988 rakennettu tennishalli. Liikuntapuistossa sijaitseva urheilukentän katsomo on todettu paikallisesti merkittävänä. Katsomosta ja sen arvoista on kerrottu tarkemmin jäljempänä. Alueella on rakennettuja ulkoilureittejä ja hiihtolatuja ja alueella on suunnitteilla ylipainehallin rakentaminen. Ylipainehallin hankkeesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.5. Suunnittelualue kuuluu kunnallistekniikan toiminta-alueeseen. Vesi- ja viemärilinjat sekä kaukolämpöverkosto kulkevat pääosin katualueilla ja puistossa. Joitain sähkö- ja kaukolämpölinjoja osuu suunnitellulle korttelialueelle. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja. Keski-Suomen museon toimesta on laadittu rakennusperinnön inventointeja vuosina 2006 ja 2014 sekä maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä vuonna 2016. Vuoden 2006 inventoinnissa liikuntapuistoon sijoittuva urheilukentän katsomo on todettu paikallisesti arvokkaaksi (Äänekosken kaupungin rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo 2006). Vuoden 2014 ja 2016 inventoinneissa kohdetta ei ole todettu (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014, Keski-Suomen museo 2014; Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, kohdeluettelo, Keski-Suomen museo 2016). Vuoden 2006 inventoinnissa urheilukentän katsomosta (kohde nro 230) todetaan seuraavaa: Näkyvällä paikalla sijaitseva puurakenteinen liikuntapuiston urheilukentän katsomo. Valkoiseksi maalattu katsomorakennelma edustaa 1900-luvun puolivälin katsomomallia. Ympärillä urheilukentät jalkapallokenttä, tekojäärata ja hiihtokeskus. Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja liikuntahistoriallisesti arvokas puinen urheilukentän katsomo 1900-luvun puolivälin julkisen liikuntapaikkarakentamisen esimerkkinä. Paikallista modernia rakennusperintöä. Liikuntapuiston alueella paikallisesti merkittävän urheilukentän katsomon säilymisedellytykset on arvioitu huonoksi, sillä katsomo edellyttäisi perusteellista kunnostusta, jonka yhteydessä todennäköisesti

menetettäisiin katsomon alkuperäiset arvot. Keski-Suomen museo on kaavaluonnos II:sta antamassa lausunnossaan 25.1.2019 tuonut esiin kuitenkin, että Liikuntapuiston modernia rakennusperintöä edustavaa kulttuuriympäristön ominaispiirteitä voitaneen hyödyntää jatkosuunnittelussa säilyttämällä joitakin alueen historiallisesta 1970-luvun muokkaamasta liikuntaympäristöstä tai rakennelmasta, joihin puukatsomo kuuluu. Liikuntatieteellisen Seuran ja museoviraston yhteistyönä on laadittu opas, jonka avulla tarkastellaan yhdessä liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista (Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 170, toim. Teijo Pyykkönen 2013). Oppaassa on mm. kuvattu erilaisia liikuntaympäristötyyppejä sekä perusteita, joilla kulttuurihistoriallista merkittävyyttä voi erilaisissa liikuntaympäristöissä arvioida. Äänekosken liikuntapuistoa kuvaa parhaiten seuraava oppaan mukainen luokitus: Liikunta- ja urheilupuisto tai -keskus, joka on kaavoitettu, suunniteltu ja rakennettu yksinomaan liikunnan ja urheilun käyttöön kaupungin kasvun mukana syntyneiden uusien asuinalueiden väliin usein lähelle kouluja ja oppilaitoksia. Puistossa on tiiviisti erilaisia kenttiä, halleja sekä reittejä, joista on kevyen liikenteen ja lenkkeilyn/hiihdon reittiyhteydet kunnan muihin liikuntaympäristöihin ja asuinalueille. Alue ja sen liikuntarakennukset ovat kunnan ja / tai elinkeinonharjoittajan (kuten suurteollisuuslaitoksen) rahoittamia ja rakentamia. Merkittävyyden arviointi: Puisto voi olla kunnan liikunta ja urheilulajien ja -kulttuurin kehitysvaiheiden kannalta merkittävä tai rakennus- ja viherympäristönä, maisemasuunnittelultaan ja luonnonarvoiltaan merkittävä. Alue voi olla myös kansallisen tai jopa kansainvälisen liikunta- ja urheiluhistorian vaiheiden kannalta merkittävä. Liikuntapuisto on maakuntakaavan mukaan seudullisesti merkittävä virkistysalue, seudullinen ulkoilualue. Maakuntakaavasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.2. 3.5. Maaomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. 7 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Valtioneuvoston 14.12.2017 päättämät ja 1.4.2018 voimaan tulleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto 4.2. Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2017 ja se on tullut voimaan 26.1.2018. Koko Keski-Suomi on maakuntakaavassa osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Äänekosken ja Suolahden taajamat muodostavat alueen seutukeskuksen / kuntakeskuksen (ruskea ympyrä), jonka sisälle suunnittelualue sijoittuu. Suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (vihreä). Lisäksi alue on kulttuuriympäristön vetovoima-alue -merkinnän (ruskea vinorasteri) sisällä. Virkistysaluemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkintään liittyvän rakentamismääräyksen mukaan alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Liikuntapuiston alue (Niinimäki) on maakuntakaavan alueluettelon mukaan seudullinen ulkoilualue.

8 Kuva 4. Ote tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella 4.3. Yleiskaava Äänekoski 2030 osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.5.2017 ja se on saanut lainvoiman heinäkuussa 2017. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU), jossa on ohjeellisia ulkoilureittejä. Alueen kaakkoiskulmasta alueelle on osoitettu viheryhteystarve. Lisäksi suunnittelualuetta koskee kehittämisalue -merkintä (keltainen viivoitus, kohdenumero 3). Kehittämisalue -merkinnän mukaan liikuntapuiston aluetta kehitetään monipuolisena ja ympärivuotisena urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä vapaa-ajan alueena. Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan eri väestöryhmille soveltuva liikuntapuisto, jossa erityistä huomiota kiinnitetään monipuolisten urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä ulkoilupuiston toteuttamiseen. Alue kytketään tiiviiksi osaksi kaupunkirakennetta ja viheralueiden verkostoa sekä muita kehittämisalueita. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon erilaiset liikunta- ja urheilumuodot. Kuva 5. Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on osoitettu punaisella.

9 4.4. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 24.9.1966, 5.7.1967, 20.3.1969, 18.4.1972, 8.12.1975, 28.11.1984, 4.3.1985, 18.4.1991 ja 26.2.1996 hyväksytyt/vahvistetut asemakaavat. Suunnittelualuetta on voimassa olevassa kaavassa pääosin puistoa (P). Römminkadun varteen on osoitettu urheilualue (U) sekä kaksi pysäköintialuetta (LP). Kuva 6. 4.5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto - Uuden Äänekosken rakennusinventointi, Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo, 2006/2007 - Äänekosken liikuntapuistosuunnitelma 2020 (Kimmo Suomi ja Vesa Rajaniemi, Jyväskylän yliopisto 2008) Liikuntapuiston pysäköintijärjestelyjä on suunniteltu syksyllä 2018 laaditussa pysäköintialueen yleissuunnitelmassa (Viherteema 2018) (Kuva 7). Liikuntapuiston alueella sijaitsevalle harjoituskentän alueelle on suunnitteilla ylipainehallin rakentaminen. Ylipainehalliin sijoittuisi jalkapallokenttä ja yleisurheilualue. Suunnittelun hallin koko on noin 60 m x 100 m. Ylipainehallin rakentamiseksi on saatu poikkeamispäätös 5.3.2018 42, päätös on lainvoimainen.

10 Kuva 7. Liikuntapuiston pysäköintialueen yleissuunnitelma (Viherteema 2018) 4.6. Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakarttana käytetään 8.11.2018 päivättyä pohjakarttaa. 5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa liikuntapuistosuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden toteuttaminen ja samalla tarkistaa puiston alueella asemakaava ajantasalle. Kaavassa on tarkoitus osoittaa mm. tontti nykyiselle tennishallille ja laajennusmahdollisuus siihen liittyville toiminnoille ja osoittaa rakennusoikeudet liikuntapuiston alueelle suunnitteluille muille mahdollisille toiminnoille sekä osoittaa alueen pysäköintijärjestelyt laadittujen suunnitelmien mukaisina. Liikuntapuisto on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi ja Äänekosken osayleiskaava 2030:ssa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jota koskee lisäksi kehittämisaluemerkintä, jonka mukaan aluetta kehitetään monipuolisena ja ympärivuotisena urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä vapaa-ajan alueena. 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsauksen 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa 7.12.2009 ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

6.2. Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Keski-Suomen museo - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta - Äänekosken Energia Oy Kaavan aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on kerrottu kaavan vuorovaikutusmenettelyistä. Ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 16.11.2009 ja sitä on päivitetty suunnittelun edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Tässä tapauksessa kaavaluonnos asetetaan nähtäville kahteen otteeseen. Kaavan vireilletulosta ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin kotisivuilla ja Pikkukaupunkilainen - lehdessä sekä erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungintalon aulassa (Hallintokatu 4) ja kaupungin kotisivuilla. Kaavasta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavoitettava alue on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi, joten kaavaehdotuksesta pyydetään Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski- Suomen liiton lausunnot. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 6.3. Luonnosvaihe I Kaavaluonnos I oli nähtävillä 10.7. 10.8.2012 MRA 30 :n mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen museolta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kaavasta saatiin kolme yksityisten mielipidettä, jossa yhdessä oli yhteensä 48 allekirjoittajaa Seuraavassa on kooste kaavasta saaduista lausunnoista sekä kaavoittajan vastine palautteeseen: 11 Lausunto Vastine 1. Keski-Suomen museo a) Selitys kaavamääräykselle AO-2 puuttuu kaavamääräyksistä. b) Kaavan sisältö tulee tarkistaa rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistavoitteiden mukaiseksi. Kaavan taustaselvityksiin tulee liittää Keski-Suomen museon vuosien 2006 2007 Äänekosken rakennusinventointi. Tiiviit ja yhtenäiset tyyppiomakotitaloalueet tulee säilyttää kaupunkihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävinä aluekokonaisuuksina. a) Kaava-alueen rajausta tarkistetaan koskemaan vain liikuntapuiston aluetta, jolloin liikuntapuiston eteläpuolella oleva omakotitaloalue, jossa käytetty kaavamääräystä AO-2, käsitellään toisessa kaavassa. b) Liikuntapuiston alueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristöarvoja. Huomioidaan omakotialuetta koskevat kulttuuriympäristöarvot sitä koskevassa kaavassa. Ks. vastine 1a. Lisätään kaavan lähtötietoihin mainittu selvitys. 2. Ympäristölautakunta a) Asemakaavan ajantasaistaminen ja digitointi parantaa kaavan käytettävyyttä. b) Kaavan sisältyy myös asuinalueita, jolloin kaavan nimi voi aiheuttaa epätietoisuutta sen ulottuvuudesta. a) Merkitään tiedoksi. b) Kaavan rajausta tarkistetaan siten, että kaavamuutosalue koskee vain liikuntapuiston aluetta. Asuinalueet käsitellään toisessa kaavassa.

12 c) Kaavaluonnoksen mukainen VU-alue on perustellusti raskaammin rakennettavaa ja voimakkaammin muutettavaa aluetta kuin VL-alue. VLmerkintä vastaa yleisellä tasolla oikein alueen luonnetta ulkoilukäyttöön tarkoitettuna taajama rakenteen sisään tai siihen välittömästi liittyvänä alueena, jota ei ole tarkoitus rakentaa varsinaiseksi puistoksi. Yleisluonteisena merkintä ei kuitenkaan kuvaa alueen luonnonolosuhteita ja yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Onko alueella tarkoitus säilyttää tyypiltään luonnonmukaista metsää, jossa voi sijaita esim. ulkoilupolkuja ja levähdyspaikkoja, vai onko sinne sallittu toteuttaa vielä olemassa olevia uria leveämpiä, maisemaa voimakkaasti muuttavia ja muuta virkistyskäyttöä supistavia kilpalatu-uria? Tätä harkintaa varten tulisi olla käytettävissä ajantasaiset tiedot kohteen käytöstä erityyppisiin virkistys käyttötoimintoihin sekä alueen luonto- ja maisema-arvoista. d) Tarvittavilta osin luonto- ja maisema-arvot tulisi myös kaavassa osoittaa. Selvitystarve koskee vielä suuremmassa määrin nyt muutoksen ulkopuolelle jääviä osia virkistysalue kokonaisuuden asemakaavoitetuista alueista siinä vaiheessa, kun niiden kaavoja ja kaavamerkintöjä ajantasaistetaan. Taajamien laajennus alueille rakenneyleiskaava työn yhteydessä 2006 tehdyt luonto- ja maisema selvitykset eivät kata ko. alueita. c) Liikuntapuisto on voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisesti merkittävää virkistysaluetta ja yleiskaavan kehittämisalue -merkinnän mukaan liikuntapuiston aluetta kehitetään monipuolisena ja ympärivuotisena urheilu- ja virkistyspalveluiden sekä vapaa-ajan alueena. Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että rakentamiseen varatut alueet osoitetaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alueena (YU) ja siihen kiinteästi liittyvä alue urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena (VU) ja loppuosa kaava-alueelle sijoittuvasta liikuntapuiston alueesta osoitetaan lähivirkistysalueena (VL). Kaavassa osoitetaan olemassa olevat ladut ja ulkoilureitit. Liikuntapuiston alueella järjestetään hiihdon SMkilpailut keväällä 2019, jolloin liikuntapuiston alueella on jo tehty tulevien kilpailujen vuoksi latuurien leventämisiä sekä muita toimenpiteitä, kuten puuston poistoa. Alue on käytössä kaupunkilaisten ulkoilu- virkistysalueena ja kaupungilla on tavoitteena säilyttää alue monipuolisena ja viihtyisänä ja kehittää sitä monipuolisena urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Mahdollisista suunnitelmista ja toimenpiteistä, joita alueelle tehdään, neuvotellaan eri hallintokuntien kesken (mm. ympäristötoimi, tekninen toimi ja vapaa-aikatoimi). Liikuntapuiston alueella, kaavamuutosalueen ulkopuolella, on myös luonnontilaisia alueita ja mm. luontopolku. d) Täydennetään kaavaselostusta luonnonympäristön kuvauksella. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luonto- tai maisema-arvoja, joiden osoittaminen kaavassa olisi tarpeen eikä alue ole potentiaalista ympäristöä esim. direktiivilajeille. Tämän kaavamuutoksen ulkopuolisilta alueilta selvityksiä täydennetään tarvittaessa tulevissa kaavamuutoksissa. 3. Tekninen lautakunta Kaavaluonnokseen merkityt uudet kapeat tontit muutetaan puistoalueeksi. Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että kaavamuutosalue koskee vain liikuntapuiston aluetta, jolloin asuinrakentamista koskevat kaavaratkaisut käsitellään erillisessä kaavaprosessissa. 4. Vapaa-aikalautakunta Kaavoitus on toteutettava liikuntapuiston yleissuunnitelma 2020 mukaisesti, jossa esitetään tennishallin ja hiihtoalueen paikoitustilojen laajentamista ja yhdistämistä ajotiellä toisiinsa. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta annetiin kolme yksityisen mielipidettä, jossa yhdessä oli yhteensä 48 allekirjoittajaa. Kaikissa mielipiteissä vastustettiin uusien omakotitonttien sijoittamista Mäkikadun alaosaan (neljä tonttia kortteliin 212). Alueen merkitystä osana Markkamäen kulttuurihistoriallista ympäristöä pidettiin tärkeänä. Kaavaluonnosta tarkistetaan liikuntapuiston alueella tehtyjen suunnitelmien mukaiseksi. Alueelta on tehty myös pysäköintijärjestelyjen yleissuunnitelma v. 2018, joka huomioidaan kaavaratkaisussa. Ks. vastine 2 c. Vastine Kaavaluonnosta tarkistetaan siten, että kaavamuutosalue koskee vain liikuntapuiston aluetta siten, jolloin asuinrakentamista koskevat kaavaratkaisut myös Mäkikadun alaosaan suunniteltujen uusien omakotitalojen osalta ratkaistaan toisessa kaavaprosessissa

13 Kuva 8. Kaavaluonnos I (nähtävillä 10.7. 10.8.2012) 6.4. Luonnosvaihe II Ensimmäisen kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaava-alueeseen ilmeni laajennustarpeita. Kaava-alueen rajausta päätettiin tarkistaa siten, että liikuntapuiston asemakaavan muutos käsittää vain liikuntapuiston alueen ja asumiseen tarkoitetut alueet käsitellään erikseen toisessa kaavaprosessissa. Kaava-alue rajattiin eteläreunassa Römminkatuun, Mämmensalmentiehen ja Mäkikatuun. Liikuntapuiston pohjoisosassa kaava-aluetta laajennettiin pidemmälle liikuntapuistoon. Toisessa kaavaluonnoksessa rakentamiseen varattua urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (VU) laajennettiin ja alueen rakennusoikeuksia tarkistettiin. YU-alueelle osoitettiin ohjeelliset pysäköintialueet ja sopivat liittymien paikat laaditun pysäköintisuunnitelman mukaisesti. Lähivirkistysalueen (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) välistä rajaa täsmennettiin siten, että VU-merkinnällä osoitetaan kiinteästi urheilutoimintaa palvelevat alueet. Toinen kaavaluonnos oli nähtävillä 9.1. 8.2.2019 välisen ajan kaupungintalolla ja kaupungin kotisivuilla. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen museolta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä ympäristö-, vapaa-aika- ja tekniseltä lautakunnilta.. Kaavaluonnoksesta ei annettu mielipiteitä. Kaavoittajan vastine lausuntoihin on selostuksen liitteenä.

6.5. Ehdotusvaihe Kaavaehdotukseen tehtiin kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella mm. seuraavia tarkistuksia: - rakennusoikeuksien tarkistaminen: suunnitellulle ylipainehallille rakennusoikeudeksi 8500 k-m², nykyisen tennishallin ja urheilukentän väliselle alueelle rakennusoikeudeksi 8500 k-m² - johtorasitteiden sijaintien tarkistaminen ja puuttuneiden johtorasitteiden sekä puistomuuntamoiden lisääminen - rakentamisen tapaa ja rakentamisen laatua sekä hulevesien käsittelyä ja metsien hoitoa koskevien määräyksien lisääminen Ehdotusvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupungintalolle ja kaupungin kotisivuille....2019 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tarvittaessa tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. 6.6. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy Äänekosken kaupunginvaltuusto. 14 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Asemakaavassa alueen eteläosaan nykyisen tennishallin ja urheilukentän alueelle on osoitettu noin 12 ha suuruinen urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU) ja se on jaettu kolmeen tonttiin. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu yhteensä 18 900 k-m². Varsinaisen liikuntapuiston alue lähellä hiihtostadionia on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) ja loppuosa kaavamuutosalueella olevasta liikuntapuiston alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) ovat yhteensä noin 34 ha. VU-alue on kooltaan noin 16 ha ja VL-alue noin 18 ha. VL-alueella sijaitsevalle mastolle ja sen huoltorakennukselle (et) on osoitettu 20 k-m² rakennusoikeutta ja lisäksi kaavassa sallitaan koko alueella virkistystä palvelevien vähäisien rakennelmien ja laitteiden rakentaminen siten, että yksittäinen rakennelma on enintään 30 m². Asemakaava-alue rajautuu etelässä Römminkatuun, Mämmensalmentiehen ja Mäkikatuun. Römminkadun ja Mämmensalmentien katualueet ovat mukana kaavassa ja kaduille on osoitettu liittymäkieltoalueet siten, että urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle on järjestettävissä turvallisesti ajoneuvoliittymät. Liikuntapuistosta kohti Mäkikatua on osoitettu alueella oleva tulvareitti ohjeellisena. YU-korttelialueen itäosaan on osoitettu ohjeellinen hulevesien johtamiseen, käsittelyyn ja viivytykseen varattu alue (hule- 4) 7.2. Kaavamerkinnät ja määräykset Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Merkinnällä on osoitettu nykyinen tennishalli ja urheilukenttä ympäristöineen. Nykyiselle tennishallille on osoitettu tontti voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaisesti. Rakennusoikeutta tennishallille on osoitettu 1900 k-m². Suunnitellulle ylipainehallille on osoitettu tontti ja ohjeellinen rakennusala poikkeamishakemuksen mukaisesti. Rakennusoikeutta on osoitettu 8500 k-m². Nykyisen tennishallin ja urheilukentän väliselle alueelle, jossa sijaitsee mm. huoltorakennuksia on osoitettu tontti ja ohjeellinen rakennusala. Tälle tontille on osoitettu rakennusoikeutta 8500 k-m², jolloin tontille voi sijoittua merkittävääkin uutta rakentamista.

Pysäköintiin varatut alueet on osoitettu ohjeellisina laaditun pysäköintijärjestelyjen yleissuunnitelman mukaisina. Kulkuyhteys tennishallille on osoitettu ajoyhteytenä toisen tontin kautta. Korttelialueen pohjoisosaan on osoitettu ohjeellinen tulvareitti ja hulevesien käsittelyyn varattu alue (hule-4). Lisäksi tontin pohjoisreunalle lähelle Markkamäen asutusta on merkitty mai Maisemoitava alueen osa. Alueelle on istutettava pensasmaista ja puumaista havukasvillisuutta. Mämmensalmentien ja Römminkadun puoleiselle reunalle on osoitettu istutettava puurivi sekä liittymäkieltoalueet. Alueen läpi on osoitettu Mämmensalmentieltä Markkamäen asuntoalueelle johtava rakennettu kevyenliikenteen yhteys. Lisäksi korttelialueella olevat kaukolämpö- ja sähköjohdot on osoitettu rasitteina. 15 Lähivirkistysalue. Merkinnällä on osoitettu kaavamuutosalueelle osuva liikuntapuiston pohjoisosa. Alueen eteläreunalle on osoitettu ajoyhteys (ajo), joka johtaa liikuntapuistossa sijaitsevalle mastolle. Alueen luoteiskulmaan on osoitettu ohjeellisena et-merkinnällä nykyinen puistomuuntamo. Nykyiset ladut ja ulkoilureitit on osoitettu ulkoilureitti -merkinnällä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Merkinnällä on osoitettu varsinaisen liikuntapuiston alue, jolle sijoittuu osin ns. hiihtostadionin alueita. Nykyiset ladut ja ulkoilureitit on osoitettu ulkoilureitti -merkinnällä. Alueella sijaitsee masto, jolle on osoitettu 20 k-m² rakennusoikeus sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala (et). 7.3. Yleismääräykset Ympäristö ja rakennustapa Alueella tapahtuvan korjaus- ja uudisrakentamisen tulee sopeutua alueen luonteeseen eikä se saa tarpeettomasti turmella alueen maisemakuvaa ja alueeseen liittyviä kulttuuriperintöarvoja. Alue tulee toteuttaa korkealuokkaisena. Alueen metsien hoidossa ja käsittelyssä tulee huomioida metsien monimuotoisuuden turvaaminen. Korttelialueen ulkopuolelle saa rakentaa virkistystä palvelevia vähäisiä rakennelmia ja laitteita. Yksittäinen rakennelmia saa olla enintään 30 m². Hulevedet Alueen tarkemmassa suunnittelussa on varattava riittävät alueet hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. Korttelialueelta tulevat hulevedet tulee viivyttää ja imeyttää alueella ja niillä tulee olla hallittu ylivuoto. Alueella tulee käyttää pääasiassa vettä läpäiseviä pinnoitteita. Hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. 7.4. Nimistö Kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle esitetään nimeksi Liikuntapuisto ja Mämmensalmentien ja Mustikkasuonkadun väliselle kevyenliikenteen yhteydelle esitetään nimeksi Mustikkasuonpolku. 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Laadittava asemakaavan muutos on voimassa olevien maakuntakaavan ja yleiskaavan ja niiden tavoitteiden mukainen. Liikuntapuisto on maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Liikuntapuisto on osa rakennettua ympäristöä ja yhdyskuntarakennetta. Liikuntapuistolla on merkitystä kaupunkilaisten liikunta- ja ulkoilualueena ja alue on myös merkittävä osa kaupungin viherympäristöä.

Kaavassa tehokkaampi rakentaminen on osoitettu puiston eteläosaan melko tiiviille alueelle, jolloin liikuntapuiston alueella säilyy laajat metsäisemmät ja rakentamattomat alueet. Liikuntapuistolla on merkitystä myös kulttuuriperinnön kannalta, sillä mm. vanha katsomo alueella kertoo osaltaan alueen kehitysvaiheista ja liikuntahistoriasta. Kaavamuutos mahdollistaa alueen käytön ja kehittämisen myös jatkossa monipuolisena liikunta- ja urheilualueena. Kaavan toteutuminen mahdollistaa alueelle suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen sekä uusien hankkeiden rakentamisen. Uudisrakentaminen aiheuttaa vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikuntapuiston alueella on todettu paikallisesti merkittävänä urheilukentän katsomo, jonka säilymisedellytykset ovat kuitenkin huonot. Katsomo edellyttäisi perusteellista kunnostusta, jonka yhteydessä todennäköisesti menetettäisiin katsomon alkuperäiset arvot. Katsomolla on kuitenkin merkitystä myös alueen kulttuuriperinnön ja liikuntahistorian kannalta ja niiden arvojen säilymistä pyritään turvaamaan kaavamääräyksellä, jonka mukaan: alueella tapahtuvan korjaus- ja uudisrakentamisen tulee sopeutua alueen luonteeseen eikä se saa tarpeettomasti turmella alueen maisemakuvaa ja alueeseen liittyviä kulttuuriperintöarvoja. Lisäksi kaavassa on annettu määräys, että alue tulee toteuttaa korkealuokkaisena. 8.2. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Liikuntapuiston alueella ei ole todettu erityisiä luonnon ja maiseman arvoja. Alue on pääosin urheilu- ja virkistyskäytössä olevaa aluetta, jossa on jo runsaasti rakennettua ulkoilureitistöä ja latuverkkoa. Kaavan toteuttaminen ei muuta alueen luonnonoloja lähivirkistysalueella (VL) eikä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU). Kaavan yleismääräys mahdollistaa pienimuotoisen rakentamisen liikuntapuistoon, mutta sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Alueen eteläosaan on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU), jonka toteutuminen aiheuttaa muutoksia lähimaisemassa. Alue on kuitenkin jo nykyisellään osin rakennettu urheilutoimintoihin ja alue on osa rakennettua ympäristöä, joten vaikutukset maisemaan eivät ole merkittäviä. Liikuntapuiston sijaitessa keskeisellä paikalla kaupunkia ja alueen ollessa myös merkittävä viherympäristö on kaavamääräyksillä pyritty turvaamaan myös metsien hoidossa metsien monimuotoisuuden turvaaminen. Metsien monimuotoisuuden huomioimisella voidaan lieventää myös kulttuuriympäristöön kohdistuvia maisemavaikutuksia. Lisäksi vaikutuksia maisemaan on pyritty lieventämään osoittamalla istutettava puurivi Mämmensalmentien ja Römminkadun varteen sekä maisemoitava alueen osa Markkamäen asuntoaluetta vasten. Maiseman ja kulttuuriympäristön merkitystä on korostettu myös osoittamalla kaavamääräys, jonka mukaan alue tulee toteuttaa korkealuokkaisena. 8.3. Vaikutukset liikenteeseen Kaava mahdollistaa uutta rakentamista liikuntapuiston alueelle, jolloin liikennemäärä alueella voi lisääntyä. Aluetta käytetään jo nyt liikunta- ja virkistyspalveluihin ja alueelle saavutaan useimmiten autolla, joten liikennemäärän lisäys verrattuna nykytilanteeseen ei ole merkittävä. Voimassa olevassa kaavassa on kaksi isoa pysäköintialuetta (LPA) eikä nyt laadittava kaava merkittävästi lisää pysäköintiin tarkoitettuja alueita. Tapahtumien aikaan liikenne alueen lähiympäristössä voi ruuhkauta. Kaavassa on osoitettu kohdat, joista ei voi järjestää ajoneuvoliittymiä liikuntapuiston alueelle. Mahdollisten liittymien paikat on osoitettu siten, että liikenneturvallisuusnäkökohdat on voitu huomioida. Kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kevyeen liikenteeseen eikä kaava aiheuta muutostarpeita kevyenliikenteen järjestelyihin. Kaavassa on osoitettu nykyiset kevyenliikenteen yhteydet. Kaavan yhteydessä on tarkistettu olemassa olevien katujen (Römminkatu, Mämmensalmentie) katualuevaraukset toteutuneen mukaiseksi. 8.4. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavan toteutumisella on myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, sillä kaava mahdollistaa yleisesti käytössä olevan liikuntapuiston alueen ja liikuntaan liittyvien palvelujen monipuolisen kehittämisen keskeisellä paikalla Äänekoskella. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Liikuntapuisto on pääosin jo rakennettu ja alueelle on hyvät liikenteelliset yhteydet. Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. 16

8.5. Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusia teknisen huollon verkostojen rakentamista. Nykyiset verkostot on osoitettu kaavassa rasitteina. Kaavan mahdollistamat uudet rakennukset on liitettävissä nykyisiin verkostoihin, myös kaukolämpöverkkoon. Alueen lämmönjakelua on vahvistettu ja varmistettu pääosin uutta yleisurheilu- ja palloiluhallia varten, mikä mahdollistaa myös alueen muiden mahdollisesti rakentuvien kiinteistöjen liittämisen kaukolämpöverkkoon. Kaavassa on huomioitu alueella olevat hulevesien kulkureitit ja YU-korttelialueella on osoitettu ohjeellinen hulevesien viivytysalue. 8.6. Vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen Kaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Asemakaava mahdollistaa alueelle jo suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen ja alueen kehittämisen liikunta- ja virkistystarkoituksiin. Uudet rakennukset on liitettävissä kaukolämpöön. Kaavassa on osoitettu alueen läpi kulkeva hulevesiuoma sekä annettu määräyksiä hulevesien käsittelystä. Alue sijaitsee rakennetussa ympäristössä hyvien kevyenliikenteen yhteyksien äärellä, joten liikuntapuiston alue on saavutettavissa myös jalan tai pyörällä. Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan alueen metsien hoidossa ja käsittelyssä tulee huomioida metsien monimuotoisuuden turvaaminen. 17 9. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Liikuntapuiston pysäköintijärjestelyn toteuttamiseksi on laadittu yleissuunnitelma. Äänekoskella 26.2.2019 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT