Työelämän kehittämisstrategia Työministeri Lauri Ihalainen Työelämän kehittämisen verkostopäivä 10.12.2013
Hallituksen työpolitiikka
Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka Työelämän laatu Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Nuorten yhteiskuntatakuu TYÖ- POLITIIKKA Kärkihankkeet Osaava työvoima Työelämän kehittämisstrategia 3
Työ & työllisyys -lukuja (syyskuu 2013) Työlliset (Tilastokeskus TK) 2 418 000 henkilöä Työllisyysaste (15 64-v) 67,3 %, vuosimuutos -0,8 % -yks. Tavoite 2015: 72 % Työttömät työnhakijat (TEM) 285 000 henkilöä Työttömien osuus työvoimasta 10,5 % TK työttömyysaste 7,6 %, (199 000), vuosimuutos +6,4 % -yks. Tavoite 2015: 5 % Pitkäaikaistyöttömät (TEM) 77 000 henkilöä 26,9 % kaikista työttömistä Yli 2 vuotta jatkunut työttömyys kasvaa hieman Nuoret työttömät (TEM) 37 000 alle 25v työtöntä työnhakijaa, +22,9 % v.-muutos Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu TK 15 24v työttömyysaste 17,9 %, työttömiä 48 000 Muutos työmarkkinoilla 2011 2015 Noin 77 000 lähtee vuosittain Noin 67 000 tulee vuosittain Maahanmuuttajat 2012 2020 195 000 330 000 2012: Yli kaksinkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys Aktivointiaste Toimenpiteillä sijoitettujen suhde laajaan työttömyyteen 2012 keski-arvo 30 % = 107 000 henkilöä 2013 I III keskiarvo 26,4 % = 104 000 henkilöä Tilastokeskuksen luvut perustuvat otospohjaiseen työvoimatutkimukseen (15 74-vuotiaat) ja TEM:n luvut työttömien työnhakijoiden rekisteriin. 4
Suomi jää Ruotsia jälkeen työllisyysasteessa lähes kaikissa ikäryhmissä (2011) Erityisen suuret erot ovat vanhemmissa ikäryhmissä hallitusohjelmatavoite Lähde: Eurostat 5
Työelämän kehittämisstrategia
TEM:in johdolla valmisteltu työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 7
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: ENITEN KEHITETTÄVÄÄ VAHVUUDET Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä. 8
Parempaan elämään työllä! kansalaiskysely Keskeiset huomiot 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena. Runsas 4 600 vastausta Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. toisten huomioonottaminen 2. avoimuus 3. tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi. 9
Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä 21-28 v. Yliopistot / korkeakoulut Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työhyvinvointikori Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle Työkyvyttömyyseläkeläisiä n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia Tavoite: 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä Keskimääräinen työstälähtöikä v. 2025 mennessä 62,4 vuotta 63-68 v. Joustava eläkeikä - eläkekarttuma 4,5 % - elinaikakerroin vaikuttaa - osa-aikaeläke - työttömyysturvaputki - eläkeläisten paluumuutto työelämään (40.000) 10
Palkansaajien työsuhteen tyyppi 2000 2011 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % Määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Jatkuva osa-aikatyö Jatkuva kokoaikatyö 20,0 % 10,0 % 0,0 % 11 11
Suomen työelämästä eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehty organisaatio-uudistuksia viime vuosina enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Suomea lähellä Ruotsi ja Tanska. Aktiivinen uudistaminen sinänsä hyvä asia, mutta onko muutostahti ollut välillä liiankin kovaa? Moni suomalainen (erityisesti 30 49 -vuotiaista) katsoo, ettei pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaana. Olemme tässä jäljessä muita Pohjoismaita. Uudistuksia on tehtävä jatkossakin. Niiden toteutus myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla on avainkysymys. Henkilöstön osallistuminen organisaatiouudistuksissa! Uudistusten vaikutusten ennakointi ja jälkihoito! 12
Strategian painopistealueet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. 13
Työelämästrategian kulmakivet LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Edelläkävijät INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS Kehittäjät OSAAVA TYÖVOIMA Hyvä perustaso 14
Mihin strategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. 15
Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteet Työelämästrategian toimeenpano 1 2 3 Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta. Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle. Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. 4 Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. 16
Mitä Suomi hyötyy siitä, kun maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen: Suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään ja kompensoivat kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomen ikärakenteen vuoksi Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus: Suomeen houkutellaan muualta osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä uutta luovaa ajattelua työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena: Euroopan paras työelämä on brändi, jota voidaan käyttää hyväksi investointien houkuttelemiseksi. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää brändiä luodessaan yrityskuvaa maailmalla. Uudet vientimahdollisuudet: Suomalaista työelämäosaamista kohtaan syntyy kysyntää. Se lisää vientimahdollisuuksia ja synnyttää uusia vientiyrityksiä. 17
Työelämästrategian viesti työpaikoille Työelämästrategia haastaa työpaikat kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on, että kaikki työpaikat saavuttavat vähintään hyvän perustason. Kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoissa yrityksissä on tarpeellista kehittää tuottavuutta ja työelämän laatua, julkisissa organisaatioissa myös palvelun vaikuttavuutta. Työelämästrategian viesti on, että työyhteisöjen toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla. Kehityksen avaimet ovat kunkin organisaation omissa käsissä. 18
Työpaikkojen kehityspolut Edelläkävijät Kehittäjät Hyvä perustaso Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 19
Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen Työpaikkojen tavoittaminen Arvot 20
Strategiasta toteutukseen Valmistellaan työelämän kansallisen yhteistyöhankkeen toimeenpano- ja viestintäsuunnitelma tammikuu 2013 Toiminta organisoitu: Johtoryhmä: Strategian valmistellut johtoryhmä jatkaa, toimii samalla Tekesin Liideri- ohjelman neuvottelukuntana Valmisteluryhmä/sihteeristö nimetty Hankejohtajaesitys nimitetty marraskuussa 2012 21