Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Transkriptio

1 Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

2 Kommentin sisältö 1. Maiden välisistä eroista 2. Reformien vaikutusarvioista 3. Menestyksellisestä työmarkkinareformista yleisemmin 4. Lopuksi 2

3 Äärimmäinen yksinkertaistus naapurimaiden välisistä eroista? Ruotsin ja Suomen työllisyysasteet eroavat huolimatta siitä, että työttömyys ja työmarkkinoiden uudistukset muistuttavat toisiaan 3

4 Ruotsi vs. Suomi valikoituja eroja Ruotsi Suomi Osa aikaisten osuus työllisistä (%) julkisen sektorin osuus työllisistä (%) ** Työvoiman ulkopuolella olevien osuus v. väestöstä (%), josta pääasiallisena syynä opiskelu tai koulutus (%) sairaus tai vajaakuntoisuus (%) eläkkeellä (%) lasten tai vanhempien hoitaminen (%) Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä (%) Lähde: Eurostat vuoden 2011 työvoimatutkimus 4

5 Mitä tiedetään aiempien uudistusten työllisyysvaikutuksista Suomessa? Eläkeputken ikärajan nosto (+) Ansiopäivärahan korotus ensimmäiseltä 150 päivältä (-) Pitkäaikaistyöttömien aktivointi (0) Nuorten yhteiskuntatakuu 2005 (0?) Matalapalkkatuki (0) Nuorten vähimmäispalkkojen alennus (0) Yritysten sotu-maksujen alentaminen (0) 5

6 Ruotsin VM:n laskennallinen arvio uudistusten pitkän aikavälin vaikutuksista Työvoima Työllisyys Työttömyys Työtunnit Työssäkäyvien ansiotulovähennys Työttömyysturva Sairauspoissaoloihin liittyvät uudistukset Kotitalousvähennys Sosiaaliturvamaksujen alennus Aktiivinen työvoimapolitiikka Rakenteelliset uudistukset yhteensä Korkeimpien työttömyyskorvausten jäädyttäminen Kokonaisvaikutus Lähde: Taulukko 3.2 julkaisusta: How should the functioning of the labour market be assessed?, Report from the Economic Affairs Department at the Ministry of Finance 2012:5 Huom: Luvut ovat prosentteja, paitsi työttömyyden kohdalla luvut ovat prosenttiyksiköitä. 6

7 Kommentti kalvoon: menestyksellinen työmarkkinareformi Aktivointipolitiikka Teoreettisesti varsin hankalasti hahmoteltava: workfare vs. welfare Periaatteessa mahdollista tehdä heikentämättä heikoimmassa asemassa olevien asemaa Empiiristen havaintojen perusteella aktivointi vaikuttaa lähinnä etuudelle tapahtuvan sisäänvirtauksen kautta Velvoitteet, valvonta, sanktiot taso? Työvoimapolitiikassa saavutetaan parhaita tuloksia toimilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä normaalia työtä Miten mitataan tulos ja miten arvioidaan vuodot? Arvioidut vaikutukset pienehköjä Kenelle palkkatuki maksettaisiin US havainto: palkkatuki yksilölle Suomi: ei vaikutuksia yrityksille maksetuilla 7

8 Mitä toivoisi hyvän työmarkkinareformin lähtökohdiksi? Pohdintaa siitä, mitkä ovat yhteiskunnan tavoitteet Tavoitellaanko jotakin tiettyä hyvinvoinnin tasoa vai pelkkiä säästöjä Keihin/mihin reformilla yritetään vaikuttaa, miksi ja miten? Kaikki työttömät? Paltamon kokemuksista pari esimerkkiä: lääkärin toteama selkäsairaus 38%:lla ja lääkärin toteama masennus 26%:lla työttömistä Etuuksien väärinkäyttäjät? Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat? Pohdintaa siitä, mitä reformin eri osa-alueiden vaikutuksista (suorista ja epäsuorista) tiedetään ja suunnitelma sille, miten tietovajeita pyritään uskottavasti paikkamaan Yllämainittujen julkituomista 8

9 Lopuksi pari kysymystä pohdittavaksi Miksi niin kovin harva uudistus on tuottanut positiivisia työllisyysvaikutuksia? Heikin esityksessä erinomaisia havaintoja! Millainen voisi olla tulevaisuuden työmarkkinareformi? Tulevaisuuden työelämäksi on mm. hahmoteltu sellaista, että se pitää sisällään useita työuria Yhdistää joustavasti perheen ja työelämän Yhdistää joustavasti yrittäjyyttä ja työn tekemistä voidaan pitkälti tehdä missä tahansa 9