Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen

2 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti nuorisotyöttömyydestä 4. Johtopäätöksiä 2

3 Rakennemuutos Kaakkois-Suomessa Rakennemuutos on monen asian yhtäaikainen murros: Työ ja työelämä muuttuvat: teollisen suorittavan työn muutos on jatkunut jo kauan, nyt muuttuu myös keskiluokan työ Ikärakenne Kaakkois-Suomessa vähentää työikäistä työvoimaa ja sitä kautta taloudellista aktiviteettia -> paikallinen kysyntä heikkenee Globaali vs. lokaali: Kaakkois-Suomessa muutamia suuria ja runsas joukko aivan pieniä yrityksiä Osaaminen: Kaakkois-Suomessa on maan keskiarvoa matalampi työikäisten koulutusaste (pl Lappeenranta) Uutena, joskaan ei teknologian osalta yllättävänä ilmiönä kaupan ja palveluiden murros: verkkokauppa, sähköiset palvelut. Kaakkois-Suomessa Venäjän tilanne tuo oman lisänsä. 3

4 Taantuma tai hitaan kasvun aika Lisää työttömyyttä ja muuttaa sen rakennetta Toimii monien trendien murroskohtana Tuotantorakenteiden muutos ei tapahdu tasaisesti Pakottaa tuottavuuden kasvattamiseen Tuotantopaikat Organisaatiorakenteet Osaaminen Digitalisaatio Uudet tavat toimia -> Maailma ei palaa vanhaan, vaikka talouskasvu taas käynnistyisikin! 4

5 Taantuma ja hitaan kasvun aika menevät ohitse, mutta mitä sen jälkeen? Osaamistarpeet ja työnhakijoiden osaaminen tulevat olemaan nykyistäkin kauempana toisistaan Rakenteellinen työttömyys jää korkealle tasolle Nykytilanteessa syntyy väistämättä väliinputoajia -> jatkossa samanaikainen työttömyys ja pula osaajista? -> tarve välityömarkkinoille ja koulutukselle on suurempi kuin ehkä koskaan 5

6 Työvoimapula ja työttömyys eivät ole toisiaan poissulkevia ilmiöitä Määrällinen pula voi syntyä, jos talous kasvaa voimakkaasti Laadullinen pula voi syntyä, jos tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa... Ennusteissa ei näy talouskasvua Ikärakenne vaikuttaa hyvin merkittävästi työvoiman määrään jo nyt ja myös lähivuosina Työvoima vaikuttaa myös merkittävästi tuotannon sijoittumiseen (vrt pääkaupunkiseutu) 6

7 Tilanne Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomessa työttömiä n (+6,2%, koko maa 7,3%) Imatran seutukunta 2781 (+6,8%), Imatran kaupunki 2037 Työttömien osuus työvoimasta 14,9%, Imatran seutukunta 15,1%, Imatra 16,4% Nuorten työttömyys kasvoi alueella 4,8%; seutukuntakohtaiset erot suuria; nuorten miesten työttömyys kasvoi nopeammin Imatran seutu +8% (koko maa +8% Pitkäaikaistyöttömiä 18 % enemmän kuin viime vuonna Yli vuoden työttömänä olleita Imatran seutukunta 760, Imatra 531 Rakennetyöttömiä Imatran seutukunnassa yli 1700 henkilöä, mikä on 33% kaikista työnhakijoista ja 66% työttömistä Avoimia työpaikkoja 2,4% vähemmän kuin 9/2014 Aktivointiasteeseen laskettaviin työvoimapalveluihin osallistui syyskuun lopussa 8700 asiakasta

8 Työttömyys Kaakkois-Suomessa on ollut korkea jo pitkään 1990-luvun laman jälkeen työttömyys laski Kaakkois- Suomessa hitaasti; elinkeinorakenne ei tukenut uutta työllistymistä samaan tapaan kuin teknologia-suomessa. Alueelle jäi jo tuolloin merkittävä rakenteellinen työttömyys Teollisuuden rakennemuutokset 2000-luvulla ovat pahentaneet tilannetta 2008 saavutettiin matalin työttömyyden taso sitten luvun laman, mutta sekin oli vain vähän alle 10%. Toimenpiteet työllisyyden hoidossa ovat käytännössä muuttuneet silti vain vähän. 8

9 Luova tuho on Kaakkois-Suomessa vähäistä perustetut yritykset lopetetut yritykset yrityskanta Luova tuho kertoo yrityskannan uusiutumisnopeuden Tämä uusiutuminen on Kaakkois-Suomessa hidasta 9

10 Yrityksen näkökulma työllistämiseen Ketään ei työllistetä, jokainen ansaitsee paikkansa Henkilön palkkaaminen on yritykselle aina merkittävä riski Työllistämisen tulee olla helppoa, toimijoiden ammattimaisia Vaikka yritykset eivät vielä usein käytä asiantuntijapalveluita, suuntaus vie yksityisten rekrytointipalveluiden käyttöön Tarjontaa ei usein tunneta, toisaalta omat tarpeetkaan eivät aina ole aivan kristallinkirkkaita Osaamisen määrittely on tärkeää: yrityksen tulee tietää millaista työvoimaa se on saamassa Myös yritysten odotusten pitäisi olla realistisia -> kilpailutilanne työvoimasta todennäköisesti johtaa tähän, suuri työvoiman tarjonta taas ei edesauta asiaa 10

11 Työllistäminen ja työllistyminen ovat henkilökohtaisia asioita Yrittäjä ja yritys ovat yksilöitä Työnhakija on yksilö Miksi työllisyydestä puhutaan siis (lähes) aina luokittelun kautta? Otetaanko yritysten tarpeet edelleenkään aidosti huomioon? 11

12 Nuorisotyöttömyys on erityinen ongelma Kaakkois-Suomessa kuten muuallakin nuorten työttömyys on erityinen ja kasvussa oleva ongelma Nuorisotyöttömyys on kuin ilmapuntari tulevasta: työttömien joukossa on niin korkeasti koulutettuja kuin täysin kouluttamattomiakin henkilöitä Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä noin 3000 nuorta työtöntä ja määrä on kasvussa. Työttömyysajat ovat myös pitkittyneet. Onko syntymässä pysyvä väliinputoajien luokka? 12

13 Yrittäjien näkemyksiä nuorten työntekijöiden palkkaukseen Nykyinen ammattikoulutus ei vastaa työelämän tarpeita, yrittäjät kokevat koulutusvastuun jäävän entistä enemmän heille Vastaavasti yritysten kilpailutilanne ja markkinoiden vaatimukset eivät mahdollista perehdytystä entiseen tapaan Nuoria ei kiinnosta yritysten tarjoama työ, odotukset työstä ja palkasta ovat epärealistisia. Pitkäjänteisyyttä itsensä kehittämiseen ei usein ole. Vastuullisuus, sovitusta kiinni pitäminen, aikatauluissa pysyminen ym. työelämän perusasiat ovat liiankin usein ongelmia. Nuoren palkkaaminen koetaan suuremmaksi riskiksi kuin kokeneen, tätä ei kuitenkaan voi kompensoida palkkauksessa tai työehdoissa. 13

14 Laajempia kysymyksiä Suomalainen yhteiskunta ajattelee työtä edelleen teollisten arvojen pohjalta nuoriso ehkä ei niinkään Arvostetaanko nuorten lähipiirissä koulutusta? Onko työn tekeminen arvostettua sinänsä? Miksi jotkut toimialat ja yritykset koetaan vanhanaikaisiksi ja tylsiksi ja toisia ei? Miksi osa työstä koetaan paskaduuniksi? Vaaditaanko nuorilta liikaa/liian vähän? 14

15 4. Johtopäätöksiä Nykyisellä työllisyyden hoidon mallilla ei tulla ratkaisemaan (Kaakkois-Suomen) työllisyysongelmia, vaan tarvitaan aivan uutta ajattelua ja merkittäviä muutoksia vanhoihin toimintamalleihin. Kuitenkin, ehkä eniten vanhanaikaista on suomalainen ajattelu työstä. Työmarkkinat ovat eriytymässä, jolloin ratkaisutkaan eivät voi olla standardiratkaisuja. Työllisyyden hoidon vastuut ja resurssit ovat hajallaan, tarvitaan jämäkämpää yhteistyötä Kysynnän ja kysynnän edellytysten luomisen tulisi olla keskiössä julkisessa työllisyyden edistämisessä Myös elinkeinoelämän on uudistuttava 15

16 Kannattaa muistaa, että luovuus ei katoa 16