ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT Helmikuu 2008 Näkyvien brändien taustalta löytyy lähes poikkeuksetta erinomaista toimitusketjun hallintaa SivuT 6-7 DIGITAALINEN VALMISTUS TUOTANNON 7 HUKKAA SCM:n hallinta - kasvava kilpailuvaltti RFID- TEKNIIKKA TEHOSTAJANA CASE: HUHTAMÄKI Auto- ja lentoteollisuus panostavat yhä enemmän digitaaliseen suunnitteluun. - Ja muut seuraavat perässä. Toyotan johtava insinööri on määritellyt yleisimmät hukkakohteet tarkkailemalla lattiatason työtä. Toimitusketjun hallinta on yhä tärkeämpi osa toiminnanohjausjärjestelmää. Kokoonpanoteollisuudessa edut näkyvät virtauksen tehostumisessa ja helpottumisessa. Huhtamäelle suunniteltu ja toteutettu automaatiojärjestelmä on heidän tarpeisiinsa räätälöity ratkaisu. Sivut 4-5 Sivut 4-5 Sivut 8-9 Sivu 9 Sivut 10-11
2 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE Pääkirjoitus ILMOITUSLIITE Helmikuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT Näkyvien brändien taustalta löytyy lähes poikkeuksetta erinomaista toimitusketjun hallintaa SIVUT 6-7 DIGITAALINEN TUOTANNON SCM:N HALLINTA RFID- TEKNIIKKA CASE: VALMISTUS 7 HUKKAA - KASVAVA KILPAILUVALTTI TEHOSTAJANA HUHTAMÄKI Auto- ja lentoteollisuus panostavat Toyotan johtava insinööri on mää- Toimitusketjun hallinta on yhä tär- Kokoonpanoteollisuudessa edut Huhtamäelle suunniteltu ja toteu- yhä enemmän digitaaliseen suunnit- ritellyt yleisimmät hukkakohteet keämpi osa toiminnanohjausjärjes- näkyvät virtauksen tehostumisessa tettu automaatiojärjestelmä on hei- teluun. - Ja muut seuraavat perässä. tarkkailemalla lattiatason työtä. telmää. ja helpottumisessa. dän tarpeisiinsa räätälöity ratkaisu. Sivut 4-5 Sivut 4-5 Sivut 8-9 Sivu 9 Sivut 10-11 LEAN MANAGEMENT on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JOKA ilmestyy KAUPPALEHDEN yhteydessä 14.2.2008 tavoittaen 208 000 lukijaa. Kannen kuva: PENTIK Kuva: Andrew Johnson Toimintaperiaatteita Vaikka usein se tärkein unohtuukin, yrityksen toiminnan lähtökohtana on asiakas. Yrityksen kaikki toiminnot ovat tukitoimintoja asiakkaan palvelemiseksi. Näistä tukitoiminnoista asiakas ei maksa. Asiakas maksaa lopputuotteesta, ei siihen käytetystä ajasta, materiaalista tai muista kustannuksista. Tuotteen hintaan edellä mainitut kustannukset toki sisältyvät, mutta asiakasta ei välttämättä kiinnosta mistä hinta koostuu. Häntä kiinnostaa mikä hinta on, ja miten tuote palvelee sitä tarkoitusta mihin se hankitaan. Ajatuksesta olisikin syytä johtaa kysymys: Mitkä prosessit ja toimintatavat ovat yrityksessä välttämättömiä, mitkä turhia, ja mitä voitaisiin kehittää? Voiko toimintaa tehostaa niin, että lopputuotteen arvo ei heikkene? Lean-toimintatavan yksi ydinajatuksista onkin palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Tällöin joustava palvelu ei kariudu kankeaan organisaatiorakenteeseen eikä toimitusajat veny toimitusketjun hajanaisuuden takia. Olennainen osa Lean-toimintatapaa onkin asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen. Nämä eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään. Lean-toiminta antaa siis mahdollisuuden olla samaan aikaan sekä kustannustehokas että asiakaslähtöinen. Tämä on mahdollista vain, jos henkilöstö on motivoitunut ja innostunut työtehtävistään. Monet Lean-ajattelun asiantuntijat väittävätkin, että Lean-ajattelutapa vaatii paljon organisaatiolta. Ajattelutapa, joka ajaa kustannukset alas ja vie tehokkuuden ylös, ei kuulosta organisaatioiden rakennusaineen, työntekijöiden näkökulmasta tavoittelemisen arvoiselta. Kuitenkin prosessien takaa löytyy aina ihminen. Lean-ajattelutapa kattaakin kaikki tehtaanjohtajan toiveet: Henkilöstö on motivoitunutta, tuotanto ei junnaa, turhia varastoja ei ole, kustannukset ovat alhaalla, ja ennen kaikkea asiakas on tyytyväinen. Sopiikin kysyä, onko Leanajattelutapa pinnalle noussut muotitermi, jolla tarkoitetaan tuotannon tavoitetilaa? Kukapa ei haluaisi johtaa organisaatiota, joka toimii Lean-periaatteella. Haaste lienee siinä, miten se saavutetaan. Tässä lehdessä esitellään keinoja, joilla tähän Lean-ajattelutapaan, tai tuotannon tavoitetilaan, on mahdollista päästä. Mediaplanet toimitus SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Kerralla oikein!...4-5 Hukka vaanii valmistajaa...4-5 Mitä laatu on?...5 Oikeaan aikaan oikeassa paikassa...6-7 Lihat on jaettu - missä karhu?...7 SCM:n tehokas hallinta kasvava kilpailuvaltti...8-9 Tehostajana RFID- tekniikka...9 Toimivuudesta todelliseen tehokkuuteen - case Huhtamäki... 10-11 Sähköinen taloushallinto tehostaa toimintaa...11 PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Pietari Suvanto, pietari.suvanto@mediaplanet.com, 09-56584020 TOIMITTAJAT: Päivi Remes, Päivi Surakka TuotantopäälLikkö: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, 09-56584032 taitto: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com, 09-56584033 helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK VARSOVA MALMÖ Jaetaan KAUPPALEHDEN välissä: 14.2.2008 Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: 09-5658400 Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, 00130 Helsinki www.mediaplanet.com
ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT 3
4 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE Kerralla oikein! Maailman johtavat auto ja lentokoneteollisuuden yritykset ovat kertoneet viime vuosina panostuksistaan digitaaliseen valmistukseen. Autoteollisuus on toiminut usein tuottavuuden kehitysasioissa suunnan näyttäjänä. JOT, Lean, laatu, jatkuvan parantamisen (Kaizen) filosofiat sekä CAD/PDM ovat tulleet tutuiksi autoteollisuuden opeista. Viimeisintä uutta on ollut digitaalinen valmistus, johon esim. Toyota ja Daimler ovat kohdistaneet viimeisen 5 vuoden aikana suurimmat IT-investointinsa. Miksi näin? Meillä Suomessahan miljoonat sijoitetaan ERP hankkeisiin, kun simuloinnit on jätetty perinteisesti diplomityöntekijöille. Onko painotuksissa meillä Suomessa jotain vikaa vai ovatko Toyota, Nissan, Renault, Boeing menneet sijoittamaan tyhmyyksissään rahansa johonkin aivan turhaan eli tuotannon tehostamiseen. tuotetiedon hallintaa tuotteen koko elinkaaren aikana. Tähän lukeutuvat mukaan resurssit ja prosessit, tuotteen, sen valmistuksen ja ylläpidon suunnittelu, valmistusmateriaalit ja sekä työkalut. Yhtälailla PLM:n piiriin kuuluvat tuotteen huoltotoimenpiteet ja huoltokirjat. PLM ei siis ole pelkkää tiedonhallintaa, kuten Suomessa edelleen ajatellaan, vaan suunnittelumetodi. Digitaalisen valmistuksen avulla voidaan optimoida tuotteiden valmistettavuus, tuotantoresurssit ja kustannukset sekä vähentää prosessien määrä ja parantaa tuotteiden laatua. Kaikki tämä voidaan tehdä jo tuotesuunnittelun aikana, jolloin suunnittelumuutosten tekeminen on vielä halpaa. Kuulostaako loogiselta? Vuoden 2003 Toyotan vuosikertomus antoi jo hieman vinkkiä tulevasta. Siinä Toyota kertoo parilla sivulla Digitaalisen valmistuksen projektistaan ja vallankumouksellisesta suunnittelumetodista, jonka avulla voidaan parantaa laatua ja alentaa kustannuksia. Mitä digitaalinen valmistus on ja miksi siihen kannattaisi satsata? Digitaalinen valmistus nähdään tänään osana tuotteen elinkaaren hallintaa (PLM). PLM mahdollistaa Autoteollisuus puhuu jo 10-12 kuukauden autosta, jossa suunnittelun aloituksesta tuotannon aloitukseen kuluu alle vuosi. Lyhyt aika tarkoittaa nopeampaa markkinareagointia, minkä avulla taas on pystytty nostamaan markkinaosuuksia. Toyota kertoo, että digitaaliset mallit tuovat ongelmia esille 30 prosenttia enemmän kuin prototyypit ja vasteaika ongelmien korjaamisen digimaailmassa lyhentyi kahdesta viikosta kahteen päivään. Boeing kertoo, että digitaalisen valmistuksen avulla he pystyvät rakentamaan ensimmäisen lentokoneen samalla tehokkuudella kuin noin kymmenennen koneen perinteisellä tavalla tehtynä. CIMdatan tekemän teollisuustutkimuksen mukaan digitaalisen valmistuksen hyödyntäminen on vähentänyt tuotantokustannuksia 13 prosentilla, lyhentänyt tuotannon läpimenoaikaa 15 prosenttia sekä nopeuttanut tuotteen valmistuksen aloitusta 30 prosentilla. Miten tämä on mahdollista? Nopea aikataulu pakottaa protojen ja testituotannon vähentämiseen tai poistamiseen. Kaikki mahdollinen kuten käytettävyys, valmistettavuus, toimitus ja huolto tulee simuloida. Lisäksi on siirrettävä painopiste mittaamisesta ja suunniteluun. Perinteiseen kokeillaan, mitataan ja korjataan ei ole enää varaa, ei ajassa eikä rahassa. Uusi toimintamalli vaatii suurempia Hukka vaanii valmistajaa 7 hukkaa on hyödyllinen työkalu mille tahansa organisaatiolle, joka haluaa aktivoida Lean-johtamisen tuotantoa ohjaavaksi tekijäksi. Teksti: Päivi Surakka Lean Management suomennetaan usein hoikaksi tai niukaksi johtamiseksi. Pähkinänkuoressa Lean-ajattelu kokoaa useita johtamisjärjestelmiä perimmäisenä tarkoituksenaan vähentää tuotannon hukkia ja virheitä sekä ylipäänsä auttaa organisaatio- ta keskittymään olennaiseen. Yrityksen tulisi panostaa siihen, mistä on asiakkaalle hyötyä. Muut prosessit voidaan tietyin varauksin karsia pois tehtäväkentästä. Kuten useimmilla johtamisjärjestelmillä, myös Lean Managementilla on tavoitteena laatu. ISO-määritelmän mu- Tuotannon 7 hukkaa: Ylituotanto: Yritys tuottaa enemmän kuin on tarpeen. Ylituotanto johtuu usein prosessin tai laitteiston epäluotettavuudesta, ja ennen kaikkea kommunikaation huonosta laadusta. Liikatuotannon varastoiminen ja siitä huolehtiminen aiheuttavat turhaa työtä. Odottaminen: Syntyy joko odotellessa materiaalien saapumista, tuotannon valmistumista tai tuotteen odottaessa varastossa. Materiaalin siirrot: Tuotteiden siirtely ei luo lisäarvoa ja aiheuttaa riskejä. Turhia materiaalisiirtoja mahtuu tavarantoimittaja-valmistaja-loppukäyttäjä ketjuun useita kymmeniä. Ylimääräinen prosessointi: Väärän prosessin, liian monimutkaisen laitteen tai epäsopivan alihankkijan käyttö ja siitä seuraavan ylimääräisen työn tekeminen. Johtuu usein epäonnistuneesta kommunikoinnista. Varastointi: Varasto voi koostua raakamateriaaleista, osittain valmiista tai täysin valmiista tuotteista. Tarpeettoman varaston kertyminen on usein seurausta huonosta informaatiovirrasta.
ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT 5 KUVA: TOYOTA AUTO FINLAND OY Mitä laatu on? Laadulla, sillä mikä nähdään hyvänä ja tavoiteltavana, on oma määritelmänsä, joka on vaihdellut vuosikymmenestä toiseen. Laatugurut ovat kirjoittaneet omat määritelmänsä ajan hengessä. Yhteistä kaikille mainituille laadun määritelmille on sopivuus tarkoituksen mukaiseen käyttöön. Voisi sanoa ensimmäiseksi, että lähestymistapa on tuoteperusteinen, onpa kysymyksessä palvelutuote tai perinteinen tuote. Toisena asiana voisi sanoa, että määritelmä keskittyy asiakastyytyväisyyteen, jonka parantaminen on pohja koko laatutyölle. Harva osaa yhdistää, että laatuasiat koskettavat myös toimintaa. Onpa kysymyksessä julkishallinto, yritystoiminta, palvelu- tai tuotanto-organisaatio. Puhutaankin tuotelaadusta ja toiminnan laadusta. Nyt on taas päivitetty laadun määritelmä. Uuden määritelmän on kirjoittanut Tri Mikel J. Harry. Nykyinen määritelmä on käyttökelpoisempi. Määritelmä käsittää sopivuuden käyttöön, asiakastyytyväisyyden ja tuo painotetusti palvelun esille. Uutena asiana tulee arvon korvaus (=raha) ja ennen kaikkea se huomioi tuottajatyytyväisyyden. Tuottajatyytyväisyysnäkökulma on tärkeä, koska nykyään on yleistä pitkät toimittajaketjut ja vaarana tappion tekeminen laadun kustannuksella. Painotetaan tuottavuutta ja kannattavuutta. Puhutaankin kumppanuudesta, jossa molempien, niin asiakkaan kuin toimittajan pitää elää, siis saada riittävä korvaus. Laatu on muutakin; laatu on sana, joka kuvaa edellä esitettyä asiaa, mutta harva tietää, että meillä on olemassa laatujohtamisen lisäksi myös oma tieteenala laatutekniikka (Quality Engineering). Tieteenala, jonka teknologiaa (= laatutekniikan konsepteja) voi soveltaa toimialasta ja toiminnasta riippumatta. Toisin sanoen on löydetty ja löydetään yhä uusia yleisiä kausaalilakeja, jolla laatu saadaan aikaan. Laatu ei ole vain ammattitaitoa. Se on osaamista, jota voidaan opettaa! Kirjoittajat: Eero E Karjalainen sekä Antti Piirainen, Quality knowhow Karjalainen Laadun määritelmiä: Deming (1940): asiakkaan nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla TQM (1950): asiakkaan odotusten täyttäminen Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Juran (1989): sopivuus käyttöön tai tarkoitukseen Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Lillrank (1998): vaihdannassa eli transaktiossa näkyvä ominaisuus, joka vaikuttaa asiakkaan arviointeihin ja päätöksiin satsauksia suunnittelun alkumetreille. Kun valmistettavuuden kustannukset ja ongelmat huomioidaan konseptisuunnitteluvaiheessa, kustannuksiin ja laatuun voidaan vaikuttaa radikaalisti jo aikaisessa vaiheessa. Tämä vaatii toimintatapamuutosta ja siilomaisten organisaatioiden purkua. On uskallettava tehdä myös ratkaisuja, joita kilpailijoilla ei jo ole. Teknologiateollisuuden raporttien mukaan metalliteollisuutemme tuottavuus ei ole kehittynyt kymmenessä vuodessa juurikaan. Paljon on siis edelleen tehtävissä. Kirjoittaja: Raimo Puro CEO, Delfoi Oy A I N U T L A AT U I N E N K O K O N A I S U U S VARASTOINTIIN. Kun etsit tuottavuutta varastointiin ja logistiikkaan, saat nyt kaikki johtavat ratkaisut samalta toimittajalta. SSI SCHÄFERin logistiset ratkaisut on luotu säästämään tilaa, aikaa ja kustannuksia. kaan laatuun sisältyy tuotteen tai palvelun kaikki ne piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet. Laatu on siis asiakkaan vaatimusten täyttämistä ja mahdollisesti jopa niiden ylittämistä. Lean-ajattelun keskeistä käsitteistöä on seitsemän hukkaa. Toyotan joh- tava insinööri Taiichi Ohno määritti aikoinaan yleisimmät hukkakohdat tarkkailemalla lattiatason työtä Toyotan tehtaalla. Hukka-määritteet auttavat ohjaamaan prosessien osia joustaviksi kokonaisuuksiksi ja karsimaan niistä turhat virheet ja menetykset pois. Turhat liikkeet: Henkilöstö joutuu poistumaan työalueeltaan noutaakseen tarvittavia työkaluja, tietoa, materiaaleja jne., jolloin aikaa tuhlaantuu tarpeettomasti ja riskejä syntyy. Virheet: Vialliset tuotteet sekä viallinen informaatio. Pahimmillaan viallinen tuote liikkuu eri tuotantopaikkojen välillä, mikä johtaa ekstratyöhön. Paperityö lisää osaltaan virheitä, jonka takia Lean-ajattelussa suositaan kauttaaltaan implementoituja tiedonhallintajärjestelmiä. HYLLYT TASOT LAATIKOT AUTOMAATTIVARASTOT OHJELMISTOT SUUNNITTELU RAKENTAMINEN SSI SCHÄFER FINLAND Teknobulevardi 3-5, PL 35 01531 Vantaa Puhelin 09 25178420 S-posti info@ssi-schaefer.fi www.ssi-schaefer.fi SSI SCHÄFER FINLAND, Turku Linnankatu 64 20100 Turku Puhelin 02 231 3190
6 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE Oikeaan aikaan oikeassa paikassa Näkyvien brändien taustalta löytyy lähes poikkeuksetta erinomaista toimitusketjun hallintaa. Pentikillä Leanajattelu edesauttaa tuotemerkin näkyvyyttä. Yrityksessä on kehitetty toimitusketjun hallintaa lisäämällä varastojärjestelmien automatisaatiota, minkä seurauksena virheet ovat vähentyneet ja tehokkuus lisääntynyt. Pentikin mallisto uusiutuu neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi valikoiman perustuotteiden tulee olla myymälöissa saatavilla aina. Teksti: Päivi Surakka Pentik on vuosien saatossa kasvanut yli 300 henkilön työllistäjäksi kotimaisen sisustustuotebrändinsä voimin. Anu Pentikin Posiolla 70-luvulla perustama yritys on laajentunut pienestä keramiikkapajasta arvostetuksi sisustusmyymäläketjuksi, jonka Pentik-myymälöitä löytyy eri puolilta Skandinaviaa lähes seitsemältäkymmeneltä paikkakunnalta. Mutta kuinka suurta roolia Pentikin menestyksessä varastonhallinnan ja logistiikan taitaminen näyttelevät? - Hyvin suurta. Pentikin mallisto uusiutuu neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi valikoiman perustuotteiden tulee olla myymälöissa saatavilla aina. Tuotteiden täytyy olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vastaa Pentikin varatoimitusjohtaja Harri Bergman. - Toimitusketjun hallinta mahdollistaa nopeuden. Lean-ajattelu näkyy Pentikillä monessa. - Palvelun laatuun kuuluu virheettömyys. Kaikki hankkimamme varastointijärjestelmät nopeuttavat läpimenoa ja vähentävät virheitä sekä turhaa työtä. Pentik on automatisoinut varastojärjestelmiään useamman vuoden ajan, ja päivityksiä ajetaan läpi jatkuvasti. Yrityksessä on käytössä Winstore-varastonhallintajärjestelmä sekä useampi varastoautomaatti. Bergman selventää varastoautomaatin toimintalogiikkaa: - Ero perinteiseen lavakeräilyyn on se, että varastoautomaatti tuo tuotteen keräilijän luo, ei päin vastoin. Varastoautomaatti on yksinkertaisesti laite, joka varastoi tuotteita. Automaatin sisällä oleva hissi noutaa hallintajärjestelmän kautta tilatut tuotteet työskentelypisteeseen noutoa odottamaan. Automaatin konkreettiset hyödyt näkyvät tilan- ja ajansäästössä, paremmassa keruutiheydessä sekä hallinnan lisääntymisessä. Kaikki hankkimamme varastointijärjestelmät nopeuttavat läpimenoa ja vähentävät virheitä sekä turhaa työtä. Pentikille hankitut varastoautomaatit ovat 9,5 metrin korkuisia, joten varastointi onnistuu huomattavan vähällä neliöpinta-alalla. - Meillä varastoautomaatteja on käytetty lähinnä ns. sillisalaattituotteiden varastoimisessa. Koska automaatin tila on pölytön, on siinä hyvä säilyttää myymälämateriaalia, tarroja, pesuohjeita ja esitteitä välttämättömyyksiä, joiden tulee löytyä jokaisesta myyntipisteestämme, Bergman kertoo. Pikkutuotteet eivät välttämättä näyttele suurta roolia Pentikin kokonaiskuvassa, mutta hyöty tuleekin juuri sen kautta ettei oheistuotteista huolehtimiseen tarvitse käyttää energiaa. - Suoritamme ensin normaalin lavakeruun, jonka jälkeen tilaukseen lisätään oheistuotteet. Kardexin tuottamat varastointiratkaisut on räätälöity juuri Pentikille, joka on itse muokannut ja päivittänyt toimintoja edelleen. - Järjestelmästä on saatu tehokas ja nopea. Käytännön varastotyötä on hallintaohjelmalla äärimmäisen helppo pyörittää, sillä hoituu varastonsiirrot, keruut, inventoinnit ja kollitarrojen tulostukset, Bergman toteaa. Varastonhallintaohjelmisto on ollut Pentikillä käytössä viisi vuotta ja automaatit pari vuotta. Investoinnit ovat tulleet konkreettiseen tarpeeseen. -Tämä on selkeä paketti, jossa kaikki toimii samassa järjestelmässä. Meille tärkeintä varastoautomaateissa on, että mekaniikka toimii, Bergman lisää.
ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT 7 Kuvat: PENTIK Lihat on jaettu - missä karhu? Lean syntyi ohjaamaan tuotannon sujuvoittamista, Lean Enterprise vastaavasti muiden toimintojen virtaviivaistamiseen. Aikana, jolloin paljon tehtiin itse, kyettiin kokonaisuuksia hallitsemaan ja ohjaamaan. Leanin periaatteiden soveltaminen oli selväpiirteistä. Enää ei virtaviivaistaminen ole yhtä helppoa. Päivän sana on verkostoina toimiminen. Ulkoistuksilla haetaan säästöjä ja joustavuutta. Monella kuitenkin on ongelmia verkostokumppaneidensa kanssa. Ulkoistusten ja verkostojen myötä asioiden johtaminen on monesti karannut käsistä ja sopimusjuridiikka noussut tilalle. Sopimuksilla ei kuitenkaan voida korvata toiminnan johtamista eikä ainakaan järkevillä kustannuksilla vaikuttaa kaikessa vaikuttavaan vaihteluun ja epävarmuuteen. Vaihtelu ei tottele sopimuksia. Verkostoituneessa maailmassa on noustava omasta laatikosta katsomaan laajempia kokonaisuuksia. Leanin periaatteita on sovellettava koko verkostoon. Asiakasta ei kiinnosta teemmekö asiat itse vai käytämmekö kumppaneita. Vain lopputulos ratkaisee. Omistajaakin kiinnostaa vain yrityksen tuotto ja arvo, syntyi se millä rakenteella hyvänsä. Verkostojen ja ulkoistusten edullisuus kaatuu helposti puutteelliseen kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Matalilla hinnoilla tai palkoilla on merkitystä vasta kun koko verkosto on trimmattu niin, että rahaa ei enää kulu sähläämiseen ja laaduttomuuteen. Tehdyt analyysit osoittavat, että laaduttomuuden kustannukset yrityksissä ovat kaksinumeroinen luku, 12-25 prosenttia liikevaihdosta. Verkostoissa tilanne on pahempi, rahareiät kun ovat piilossa ja kontrollin ulkopuolella. Posiolainen Pentik Oy sai alkunsa Anu Pentikin keramiikka- ja nahkaharrastuksesta vuonna 1971. Toiminta alkoi lastenhuoneessa ja omakotitalon kellarissa. Pentikin ensimmäinen myymälä avattiin Helsingin Esplanadille vuonna 1976. 1990-luvulla yritys keskittyi ydinosaamiseensa: keramiikan valmistukseen ja myyntiin. Muista toimialoista luovuttiin ja oma myymäläketju rakennettiin nopeasti. Keramiikkamallisto uudistettiin lähes kokonaisuudessaan ja muu tuotteisto, kuten lasistot, tekstiilit, sisustustuotteet ja herkut, kehitettiin muodostamaan PENTIK life style -kokonaisuuksia. Pentik-myymälöitä on Suomessa tällä hetkellä kuutisenkymmentä ja Pohjoismaissa kymmenkunta. Posion keramiikkatehtaassa valmistuu vuodessa yli miljoona esinettä. Lähde: www.pentik.fi Päähankkija vastaa asiakkaille aina myös toimittajiensa laadusta tai sen puutteesta, ja yksittäisen yrityksen kehittäminen verkostossa johtaa osaoptimointiin. Tänään kilpailevat verkostot keskenään, eivät yritykset. Kilpailussa selviämisen haasteet ovat verkostojen laaduttomuuskustannusten tunnistaminen ja yhteistyö kokonaisuuden kehittämiseksi. Vain kokonaiskustannuksilla on merkitystä. Kiina ja Intia tulevat, ehdimmekö ymmärtää kokonaisuuksien ja yhteistyön arvon? Pekka O. Einistö Kirjoittaja on nykymenosta huolestunut Laatukeskuksen vanhempi konsultti. Suomenkieliset LEAN SIX SIGMA -valmennukset Sibeliustalossa vuodesta 1999 Onnistuvatko kehitysprojektit? Black Belt -koulutusprojektien vuotuinen keskituotto 210 000 euroa/henkilö. Katso: www.sixsigma.fi Seuraavat suositut suomenkieliset Lean Six Sigma -valmennukset: Green Belt (8 pv), aloitus 10.3.2008 Black Belt (23 pv), aloitus 7.4.2008 Valmennamme myös Lean filosofiaa ja laatutekniikoita sekä niihin liittyviä menetelmiä, kuten 5S, VSM, SPC, ISO, DoE jne. Tutustu myös Suomen suurimpaan Lean- ja laatukirjojen myymälään: www.laatutieto.fi. Lisätietoja: www.qk-karjalainen.fi tai www.sixsigma.fi tai 03-7804264
8 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE SCM:n tehokas kilpailuvaltti Toimitusketjun hallinta (SCM) on yhä tärkeämmäksi muodostuva osa toiminnanohjausjärjestelmää. Sen kehittäminen olisikin hyvä yhdistää kiinteästi tietojärjestelmien kehittämisprojekteihin ja yrityksen ylimmän johdon strategiasuunnitteluun. - Ymmärrystä on, mutta hallinnan mestareina suomalaisia yrityksiä harvemmin maailmalla näkee, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston logistiikan professori ja toimitusketjujohtamisen dosentti Olli-Pekka Hilmola. MATKALLA HUIPULLE. Sähköiset taloushallintopalvelumme tarjoavat sinulle helpomman tien. Katso missä kaikessa voimme auttaa: www.administer.fi Teksti: Päivi Remes Toimitusketjun johtamisella (SCM, Supply Chain Management) tarkoitetaan tuotteiden toimituksen ja palveluketjun optimointia. SCM tehostaa parhaimmillaan toimitusketjun eri osapuolten - toimittajien, jakelijoiden, alihankkijoiden ja liikepartnereiden - yhdistämistä ja koko ketjun tehokasta hallinnointia. Tavoitteena on lisätä ja yhtenäistää kaikkien osapuolten välistä kommunikointia ja siten alentaa kustannuksia, kasvattaa myyntiä ja tehostaa asiakaspalvelua. - Jos SCM nähdään logististen ja osittain tietojärjestelmiin liittyvien kysymysten nostona ylimmän johdon päätöksenteon keskeiseksi teemaksi siten, että toimitusketjussa luodaan kustannusten lisäksi asiakkaalle lisäarvoa sekä yritykselle kate-euroja, ja näkemällä yritys yhtenä linkkinä yhteistyöketjussa, niin suomalaiset yritykset suoriutuvat tässä tehtävässään keskinkertaisesti. Ymmärrystä on, mutta hallinnan mestareina suomalaisia yrityksiä harvemmin maailmalla näkee, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston logistiikan professori ja toimitusketjujohtamisen dosentti Olli-Pekka Hilmola. - Syynä on usein se, että yritystemme keskeisenä menestystekijänä ovat perinteisesti olleet teknisesti ylivoimaiset, uudet tuotteet, ja markkinoille ollaan menty hieman kurvit suoriksi toimintatavalla, Hilmola pohtii. SCM:n toimivuus punnitaan kriisitilanteessa - Ajatellaan vaikkapa amerikkalaista Wal-Mart -vähittäiskauppaketjua, jolla on yli 1.9 miljoonaa työntekijää: kuinka näinkin suuri organisaatio toistuvasti kykenee avaamaan esimerkiksi pyörremyrskyjen jälkeen ympäristökriisialueiden kauppansa useita viikkoja ennen kilpailijoitaan, Hilmola konkretisoi ja viittaa toimivaan SCM:iin. Hänen mukaansa SCM:n kehittämiseen ja tutkimukseen panostetaan nykyisin maailmanlaajuisesti paljon ja siihen on olemassa selvät syynsä. - Kansainvälisessä ympäristössä tehdasverkoston, kuljetusten sekä varastoinnin hallinta korostuu huomattavasti. Tuotanto Aasiassa onnistuu edullisesti, mutta kuljetuksen aiheuttamat viiveet, riskit, muuttuvat kustannukset ja varastotasot ovat usein ongelmallisia hallita. Tulevaisuudessa lähialueillamme nopeasti kehittyvät taloudet, kuten entinen Itä-Eurooppa, Ukraina javenäjä ovat Aasian rinnalla tärkeä osa toimitusketjujen kehitysaluetta, Hilmola ennustaa. Sähköiset järjestelmät, automatisointi - Joku viisas on sanonut, että tilauksen käsittelyssä tilauksesta toimitukseen käytetystä ajasta on yli 90 % turhaa. Perinteisesti tilauksen saapuessa se syötetään järjestelmään ja viedään varastoon. Jos tuotetta ei ole varastossa, sitä on ostettava. Tähän prosessiin sekaantuu monta henkilöä, jotka käsittelevät samoja asioita ja prosessiin kuluu aikaa. Tehokkaimmillaan myyntitilaus luo automaattisesti ostotilauksen ja lähettää sen suoraan toimittajalle sähköisesti. Samalla järjestelmä tarkastaa toimittajan järjestelmästä saatavuuden ja toimitusajan. Tieto päivittyy suoraan tilaavaan järjestelmään ja uudesta toimitusajasta lähtee ilmoitus myyjälle ja asiakkaalle automaattisesti. Myös tavaran vastaanotto ja toimitusrutiinit voidaan samalla automatisoida. Tähän prosessiin kuluu aikaa ehkä sekunteja, kuvailee Matti Pulla Epicor Oy:stä. Prosessin nopeutuminen mahdollistaa myös suurten varmuusvarastojen siirtymisen historiaan - Nykyaikaisessa mallissa ostetaan vain mitä on kulutettu ja toimitetaan tai valmistetaan vain mitä on tilattu. Lisäksi kommunikointi kansainvälisessä toiminnassa helpottuu mm. aikaerojen merkityksen poistuessa.
ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT 9 Kuva: ABB hallinta kasvava Muutos ja automatisointi on järkevää tehdä mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja kustannustehokkaasti. - Nykyaikainen SOA-pohjainen (Service Oriented Architecture) järjestelmä pienentää integrointien kustannuksia ja nopeuttaa uusien prosessien käyttöönottoa. Matti Pulla korostaa vielä yhtä tärkeätä seikkaa: - On huolehdittava, että automatisoidaan oikeita asioita. Se, mikä ei toimi manuaalisesti, ei toimi myöskään automaattisesti. Sisäisen toimitusketjun merkitys - Lopputuotteiden ja puolivalmisteiden valmistus on usein hajautunut moniin eri toimipisteisiin, monesti myös useisiin maihin. Oleellista onkin tarkastella ja puntaroida eri kantilta nykytilannetta ennen SCM-kehityshanketta. Onko yrityksellä ns. order desk tai vastaava käytössä tai harkinnassa, eli hallinnoidaanko asiakastilaukset yhdestä paikasta, josta ne osoitetaan sopivaan toimipisteeseen, vai onko käytössä ns. myyntikonttorimenettely, jossa tilaukset tulevat esimerkiksi maakohtaisesti yhteen osoitteeseen, kuvailee Jaakko Mäntyniemi IFS Finland:sta. Sisäisten muutosten onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti myös toimittajiin ja asiakkaisiin kohdistuviin muutoksiin. - Usein varsinkin muutostilanteessa ilmenee sisäisiä haasteita, koska prosessit ja yksittäisten ihmisten toimenkuvat saattavat muuttua paljonkin. Kannattaakin pohtia syvällisesti, ovatko halutut muutoskuviot ylipäänsä mahdollisia ja minkälaisella aikataululla sekä sitä, kuinka automaattiseksi tällaiset ketjut halutaan ja mitä toisaalta ihminen ohjaa, Mäntyniemi neuvoo. Nopeammin, tehokkaammin, yhtenäisemmin - Käytännön elämässä tietojärjestelmävaatimuksiin on tullut yhä laajemmassa määrin esimerkiksi tarkentunut tuotteiden valmistusaika viikoista tunteihin aivan yksittäiskappalevalmistuksessakin, Mäntyniemi sanoo ja mainitsee vielä yhden laajemman muutoksen organisaatiorajojen ylittävästä viestintäketjun yhtenäistämisestä. - Nimikkeiden ja tuoterakenteiden hallinnan yhteisen PDM:n avulla yrityksen eri toimipaikkojen järjestelmissä on huomattu olevan myös tärkeä osa toimitusketjua, jota ei ole mahdollista kitkatta hoitaa mikäli tuotteet, puolivalmisteet tai materiaalit eivät ole yhteisesti tunnistettavissa. Lue lisää aiheesta Mediaplanetin SOA - teemalehdestä Kauppalehden yhteydessä 13.3. - On huolehdittava, että automatisoidaan oikeita asioita. Se, mikä ei toimi manuaalisesti, ei toimi myöskään automaattisesti, kertoo Matti Pulla Epicor Oy:stä. Tehostajana RFIDtekniikka Työntekijä vahvistaa ruudulta RFID-lukijan tunnistaman RFID-merkityn materiaalilaatikon. Järjestelmä liipaisee täydennystilauksen. RFID-tekniikan ensimmäisiä sovelluksia on käytetty jo toisen maailmansodan aikaan omien ja viholliskoneiden tunnistuksessa. Moderni maailma hyödyntää teknologiaa nyt erityisesti tuotannon tehostajana. Teksti: Päivi Surakka Suomessa kuluttajakäytössä RFID auttaa uudehkojen sovellusten muodossa. HKL:n lippujärjestelmä sekä monilla työpaikoilla käytössä olevat ovilukijat pohjaavat RFID-tekniikkaan. - Kyseessä on evoluutio, ei niinkään revoluutio, toimitusjohtaja Antti Virkkunen selittää RFID-pohjaisiin tunnistusjärjestelmiin erikoistuneesta Vilant Systems Oy:stä. - Viivakooditekniikka on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yleistynyt valtavirran käyttöön. RFID on tunnistuksen kehittyneempi muoto, jolla on edessä vastaava kehityskaari. RFID-lyhenne tulee sanoista Radio Frequency Identification. Kuvainnollisesti voidaan puhua sähköisestä viivakoodista. Kun perinteistä viivakooditarraa luetaan useimmiten kädessä pidettävällä laserviivakoodilukijalla, luetaan RFID-tunniste puolestaan automaattisella RFID-lukijalla, joka ei vaadi visuaalista yhteyttä koodiin. Tunniste kiinnitetään kolliin esim. tarrana, joka RFID-lukijaporttiin joutuessaan aktivoituu portin lähettämistä radioaalloista. Tarra ikään kuin morsettaa kaikuna itsestään tietoa, josta portti tunnistaa mitä tageja sen alueella on. - Tämä on passiivista RFID-tekniikkaa eli tunnisteessa ei ole patteria. Sen elinikä on ääretön, Virkkunen selventää. Kokoonpanoteollisuudessa merkittävimmät RFIDtekniikan tarjoamat edut näkyvät virtauksen tehostumisessa ja helpottumisessa. RFID:tä hyödynnetään mm. tavaran vastaanotossa, imukutsuissa ja materiaalisiirroissa. Lukuisat suuryritykset, kuten ABB Drives, Aker Yards, Nokia, Rautaruukki ja Itella hyödyntävät jo RFID-tekniikkaa tuotannossaan. (lähde: RFID Lab Finland) Uuden teknologian implementointi on aina sekä rahallinen että ajallinen investointi. Virkkunen korostaakin portaittaisen siirtymisen tärkeyttä: - Yrityksellä, jolla on toimitusketju, on tyypillisesti hallittavanaan runsaasti yksittäisiä prosesseja. Missään nimessä ei pidä ajatella, että RFID tulisi ottaa kerralla käyttöön kaikkialla. Meidän tehtävämme on analysoida järkevimmät kohteet, joilla lähdetään liikkeelle. RFID-tekniikan soveltamisen säännöstö 1. Mallinna materiaaliprosessi paperille. - Missä tarvitaan imukutsu- tai materiaalisiirtolukijoita? - Missä tarvitaan tavaran vastaanottolukijoita? - Minkälaisia tunnistettavat kohteet ovat? Miten ne saadaan merkittyä? 2. Tee tarvittaessa lukuvarmuuden todentamismittaukset. 3. Suunnittele pilottijärjestelmä ja hahmottele tuotantojärjestelmä, arvioi kustannus. Vertaa säästöihin. 4. Mikäli säästöpotentiaali on ilmeinen, toteuta pilotti, aja prosessia 3 kk. 5. Laajenna tuotantoon portaittain: parhaiten säästöjä tuottava prosessi aina seuraavaksi.
10 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE Toimivuudesta todelliseen tehokkuuteen - case Huhtamäki Robotisoituihin kappaleenkäsittelyjärjestelmiin erikoistunut Orfer Oy tietää miten tehokkuutta synnytetään. Orferin Huhtamäelle suunnittelema ja toteuttama automaatiojärjestelmä on räätälöity ratkaisu Huhtamäen tarpeisiin. Teksti: Päivi Surakka Lean-ajattelu ohjaa yritystä keskittymään toiminnassaan siihen, mikä luo asiakkaalle lisäarvoa. Tavoitteena on nopeuttaa toimitusketjuja ja rakentaa eri prosesseista toimivia kokonaisuuksia, joiden hallintaa tehostetaan laitteilla sekä ohjausjärjestelmillä. Prosessienhallinnasta seuraa parhaimmillaan sulavaa tiedonkulkua, joka organisaation sisällä edelleen edistää tehokkuuden ja tuottavuuden kasvua. Perinteisestä logiikasta siirtyminen Lean Managementiin ei kuitenkaan käy kädenkäänteessä. Muutoksen toteuttaminen ja ajaminen toimintakuntoon on aikaa vievä ja työläs prosessi. Markkinointijohtaja Jukka Kettunen Orferilta tuntee muutosprosessin aikajänteet hyvin. Orimattilaan sijoittunut Orfer Oy kehittää, suunnittelee ja valmistaa kokonaisvaltaisia kappaleenkäsittelyjärjestelmiä teollisuuden käyttöön. Järjestelmissä hyödynnetään robottitekniikkaa. - Toimitimme Huhtamäelle pienemmän järjestelmän vuonna 2001, minkä yhteydessä tuli esiin, että heille on tulossa suuri laajennus. Käytännössä asiakkaan tarve tuli tietoisuuteemme kahvipöytäkeskustelussa ja suuntaa-antavat neuvottelut aloitettiin saman tien. Ensimmäiset suunnitelmat piirrettiin heti paikan päällä pahvilaatikon kanteen, muistelee Kettunen, koulutukseltaan diplomiinsinööri. Esisuunnittelun jälkeen Huhtamäki teki järjestelmän hankkimisesta investointipäätöksen ja kilpailutettuaan mahdolliset toimittajat Euroopan suurimman yksittäisen robottikeskuslavaamon toteuttajaksi valittiin Orfer Oy. Automaation kehittämisprosessi oli pitkä ja järjestelmä kehittyi matkan varrella asiakkaan tarpeiden täsmennyttyä. Lopullinen malli on täysin miehittämätön keskuslavaamo, joka toimii kolmessa vuorossa käsitellen yli 400 laatikkoa tunnissa. Huhtamäen keskuslavaamoon saapuu yli viideltäkymmeneltä tuotantolinjalta erikokoisia ja eri tuotteita sisältäviä laatikoita, jotka lavataan viivakoodin tunnistamisen jälkeen kahden lineaariradalla liikkuvan robotin avulla 51:lle lavapaikalle. Lavaamisen lisäksi robotit hoitavat tyhjien lavojen siirtämisen lavauspaikoille. Täydet lavat kuljetetaan täysin automaattisesti siirtovaunun avulla lavakäärintään ja sieltä vihivaunulla varastoon.
ILMOITUSLIITE LEAN MANAGEMENT 11 KuvaT: Orfer Oy, Niina Voutilainen Sähköinen taloushallinto tehostaa toimintaa Taloushallinnon prosessien tehostaminen käy helposti sähköisen taloushallinnon ja ulkoistamisen avulla. Näin päästään olennaisesti leikkaamaan turhia kustannuksia ja parantamaan kontrollia. Huhtamäen keskuslavaamoon saapuu yli viideltäkymmeneltä tuotantolinjalta erikokoisia ja eri tuotteita sisältäviä laatikoita, jotka lavataan viivakoodin tunnistamisen jälkeen kahden lineaariradalla liikkuvan robotin avulla 51:lle lavapaikalle. Teksti: Päivi Remes Taloushallinnan prosesseihin saattaa sisältyä paljon hukkatyötä, jota voidaan olennaisesti vähentää sähköistämisellä ja automatisoinnilla. Näin manuaaliset, päällekkäiset rutiinit vähenevät ja inhimilliset virheet minimoituvat. Prosesseista tulee läpinäkyvämpiä ja näin ollen myös tehokkaampia. - Reaaliaikaisuus, nettipohjaisuus ja ulkoistaminen, siinä tämän hetken trendit, kiteyttää Administer Oy:n toimitusjohtaja Peter Aho. Manual versus automatic Aho antaa yksinkertaisen esimerkin siitä, kuinka manuaalisesti tehtävä laskunkäsittely hoituu näppärästi automaattisesti ja mitä se maksaa. - Perinteinen paperi-ostolaskun käsittely maksaa 30-40 euroa per lasku. Työvaiheita siinä on useita ja aikaa kuluu: vastaanottaja avaa kuoren, silmäilee laskun, laittaa puumerkin ja laskun eteenpäin hyväksyjälle, joka tutkii laskun ja hyväksyy sen ja laittaa maksettavaksi sihteerille, joka hoitaa maksun ja toimittaa laskun kirjanpitäjälle. Mappeihin syntyy kopioita ja välillä lasku makaa jonkun pöydällä viikon päivät tai pahimmassa tapauksessa häviää kokonaan. Sitten se toinen vaihtoehto: - Käsittelyaika pudotetaan minimiin: verkkolaskuna saapunut tai paperilaskusta skannattu lasku taltioidaan taloushallintojärjestelmään. Lasku hyväksytään sähköisen kierrätyksen avulla, jonka jälkeen automatisoitu maksuliikenne hoitaa maksatuksen eräpäivänä: samaa laskua ei esimerkiksi tule maksettua kahteen kertaan, kuten manuaalisesti tehtynä yllättävänkin paljon tapahtuu. Käsittelykulu jää murto-osaan perinteisesti hoidetusta. Hyvästit kouluajan kirjanpitotaulukoille Kehitys kehittyy ja moni meistä luovuttaa helpottuneena kaksinkertaisen kirjanpidon sinisten vihkojen ylivallan tietokoneelle ja siirtyy painamaan ok -painiketta. - Esimerkiksi, kun suoritus tulee yritykseen, myyntilaskusta se näkyy heti. Kirjanpito muuttuu sivutuotteeksi, koska järjestelmät ovat yhtä ja samaa ja näin ollen kirjanpito elää koko ajan päivittäisten kirjausten mukana. Ulkoistaminen nyt helppoa Aikaisemmin, kun taloushallinto hoidettiin perinteisesti, sitä oli oikeastaan mahdotonta kokonaan ulkoistaa, koska yritys ei olisi pystynyt tekemään ajantasaseurantaa taloushallintoon. - Toisin on nyt: netti on mahdollistanut reaaliaikaisen seurannan mistä päin maailmaa tahansa ja tämä onkin antanut uutta potkua ulkoistamiselle. Ja mitä turvallisuuteen tulee, jokaiselle käyttäjälle voidaan määritellä halutuntasoiset käyttöoikeudet, Aho muistuttaa. Ja mukavuusnäkökulmakin löytyy: esimerkiksi ostolaskujen sähköinen hyväksyminen vapauttaa käymästä toimistolla loma-aikana. Sähköistä taloushallintoa sähköinen taloushallinta vähentää kustannuksia inhimillisen toiminnan mukana tuomat virheet minimoituvat kirjanpito nähtävissä reaaliajassa käyttöoikeudet myönnettävissä eri asteisina ulkoistaminen helpottuu Huhtamäki on maailman suurimpia kuluttajapakkauksia valmistava yritys, jonka tuotteistoon kuuluu mm. elintarvikepakkauksia sekä paperiastioita. Tuotteet eivät sinänsä vaikuta monimutkaisilta, mutta todellisuus on toinen. - Kertakäyttökuppi ei ole high-tech tuote, mutta sen valmistamiseen liittyy paljon tekniikkaa ja teknologiaa, Huhtamäen teknisen osaston päällikkö Jari Nuuttila kertoo. Tekniikan lisääntyminen kuuluu oleellisesti Leanajatteluun. Se on myös tapa säilyttää tuotantoa Suomessa. Huhtamäellä on paljon asiakkaita lähietäisyydellä, mikä on osin vaikuttanut siihen, ettei tuotantoa ole haluttu lähteä ulkoistamaan. - Kustannustehokkuuden lisääminen on yksi keino pitää tuotanto lähellä, Nuuttila toteaa. Ja kustannustehokkuutta Huhtamäki onkin saanut. Orferin järjestelmä on tilausohjautuva ja toteuttaa tuotevaihdot itsestään. - Olemme valmistaneet järjestelmän, joka vastaa juuri Huhtamäen tarpeisiin. Lean Management näkyy siinäkin, että nimenomaan asiakkaan tarpeista on lähdetty liikkeelle, Kettunen toteaa. Räätälöity lopputulos on ollut Huhtamäelle mieluinen. - Tehostaminen on meille avainasia. Nyt tavarat kulkevat itsestään oikeisiin paikkoihin, virheet ja hukka ovat vähentyneet, listaa Nuuttila automatisaation hyötyjä. - Aiemmin esim. kirjausvirheistä seurasi jonkin verran ekstratöitä ja jälkikäteen paikkailua. Nyt siitäkin on päästy.
12 LEAN MANAGEMENT ILMOITUSLIITE GROWTH IN SIGHT Kun valitsemasi suunta on ylös. Ota vastaan haasteet ja hyödy niistä. Epicor-ratkaisut Tuotantoon lisäävät yrityksesi reagointiherkkyyttä ja toiminnan joustoa. Sen avulla löytyvät tuotannon pullonkaulat ja ratkaisut työprosessien- ja materiaalivirtojen hallintaan. Oli tuotantomallisi varasto-tai lean managementiin perustuva, Epicor auttaa tuotannon toimimista tehokkaasti ja tukemaan yrityksesi kasvua myös muutosten keskellä. Asiakkaita meillä on 146 maassa yli 20 000 ja Suomessa olemme olleet jo vuodesta 1991. Epicor Ratkaisut: Taloushallinto Tuotanto Logistiikka Projektinhallinta Business Intelligence Epicor auttaa sinua kasvattamaan bisnestäsi kannattavasti. info.finland@epicor.com www.epicor.com/fi 2008 Epicor Software Corporation. Epicor and the Epicor logo are registered trademarks of Epicor Software Corporation.