Kunnallishallinnon uudistaminen, visio ja toimenpiteet Aija Tuimala Projektipäällikkö Uusi Kunta 2017 -ohjelma Suomen kuntaliitto Väestöntiheys Suomessa Koko EU alueen asukastiheys on n. 114 as/km2. Suomen asukastiheys on 17,6 as/km2. Uudenmaan maakunnan asukastiheys 222,6 as/km2 vastaa keskimäärin Saksan asukastiheyttä. Helsingin asukastiheys on 2730,3 as/km2. Maan harvimmin asutuissa kunnissa asukastiheys on vain 0,2 as/km2. 2 Väestöntiheys / km² %-osuus koko väestöstä km² ruutujen lkm km² ruutujen % osuus koko maan maapintaalasta Asukkaiden lkm 500-3 350 757 63,6 2 328 0,8 100-499 843 055 16,0 3 671 1,2 50-99 253 320 4,8 3 733 1,2 25-49 257 482 4,9 7 559 2,5 10-24 315 156 6,0 20 972 6,9 1-9 251 634 4,8 63 486 20,9 Yhteensä 5 271 404 100,0 101 749 33,5 EI ASUTUSTA 66,5 27.10.2010 1
9/28/2011 Väestönmuutos 2009-2030 Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. 25 000 5 000-5 000-25 000 Rovaniemi Oulu Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. -50 000 Kajaani Kokkola Maarianhamina Vaasa Pori Turku 14.9.2011 Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Lahti Kuopio Mikkeli Lappeenranta Joensuu Kotka Porvoo Helsinki Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen erilaiset ratkaisut 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 85 Yli 20 000 asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011 23.8.2011 2
Yhteistoiminta-alueiden sote-yhtenäisyys Tilanne 12.9.2011 Kaikki sosiaalitoimen tehtävät, 24 kuntaa Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. Päivähoito, 135 kuntaa Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, 46 kuntaa Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä 2 kuntaa) Selvitys käynnissä, 31 kuntaa Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus Käytettyjä kuntien talouden ja elinvoiman mittareita Muuttuja 1.Vuosilta 1997-2009 kertynyt tulorahoitusjäämä 1), /as. minimi Manner- Suomi maksimi -6 740-1 489 1 977 2. Tulovero-% 2010 16,50 18,98 21,00 3. Verotulot 2009, /as. 1 833 3 292 6 250 4. Valtionosuudet/verorahoitus 2009, % -0,3 28,2 67,4 5. Suhteellinen velkaantuneisuus 2) 2009, % 8,6 44,6 103,2 6. Omavaraisuusaste 2009, % -28,8 64,6 91,0 7. Asukasluvun muutos 2000-2010, % -21,5 3,7 57,1 8. Väestöllinen huoltosuhde 3) 2010 39,9 51,6 91,0 9. Työttömyysaste 2010, % 3,6 10,2 21,1 10.Työpaikkaomavaraisuus 2008, % 41,9 99,9 139,7 11.Työpaikkojen muutos 2000-2008, % -28,2 6,7 38,6 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot Käyttötulot = toimintatulot + verotulot + valtionosuudet 3) (0-14 v. + yli 64 v.)/(15-64 v./100) 3
Erityisissä taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat (puitelain 9 :n mukaan) Utsjoki Enontekiö Muonio Selvittelyyn piiriin joutuneet kunnat, joissa Pello ei ole tehty päätöstä kuntaliitoksesta Keminmaa (23 kuntaa) Kemi Ii Kunnat, joissa puitelain 9 :n ehdot Ylikiiminki ovat täyttyneet, mutta on tehty kuntaliitos (18 Siikajoki kuntaa) Vihanti Oulainen Ylivieska Nivala Haapajärvi Lohtaja Lehtimäki Ähtäri Suolahti Längelmäki Lavia Tarvasjoki Askainen Perniö Västanfjärd 2.9.2011/hp Pohja Karjaa Hanko Pelkosenniemi Puolanka Utajärvi Vaala Vuolijoki Kestilä Rantsila Rääkkylä Kesälahti Korpilahti Leivonmäki Puumala Hartola Ylämaa Kuntarajat: Tilastokeskus. % 70 60 50 Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % 40 30 20 10 238 kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0 Minimi: Espoo -0,3 % -10 0 50 100 150 200 250 300 Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus 8 4
Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. Kunnallisveroprosentti 1998-2011 % 20,0 19,0 18,0 17,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13,0 1998 00 02 04 06 08 10** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 14.9.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille Kuntaliiton kannanotto 20.4.2011 1. Vuosina 2013-2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on suurten kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 10 5
Hallitusohjelma: Vahvat peruskunnat ja niihin pohjautuva kuntauudistus tavoitteena Vahvat peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto). Peruskunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä hallitsemaan markkinoita Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoiminta-rakenteille vähenee. Tämä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Hallitusohjelman toteuttaminen Itsenäinen Yt-alue Liitos Vastuukuntamalli Pieni kunta Ei vaihtoehto, paitsi poikkeustilantei ssa Tuleeko ytalueesta vahva peruskunta tai vastuukuntamalli? Onko haettava uusia kumppanuuksia? Ensisijainen tapa luoda vahva peruskunta, etäisyydet ja sijainti kenties esteenä Vähimmäisvaati mus, sopivat kumppanit löydettävä Keskisuuri kunta Itsenäisyys riippuu kunnan koosta ja sijainnista sekä tehtävistä Onko mahdollista laajentua ytalueena liitoksella tai vastuukuntamal lilla? Onko liitosmahdollisuuksia naapurikuntien kesken? Voimmeko toimia vastuukuntana? Suuri kunta Edelleen vaihtoehto mikä velvoite toimia aloitteellisena? Onko mahdollista laajentua ytalueena? Onko liitosmahdollisuuksia naapurikuntien kesken? Voimmeko toimia vastuukuntana? 6
Uusi Kunta 2017 ohjelman perustehtävä ja hankkeen tuotos»rakentaa yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. v.2012 lopussa valmiina prosessikuvauksia vuoteen 2017 -Visio kuntakentän tulevaisuudesta vuodesta 2017 eteenpäin -Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehityspolut 28.9.2011 7
Elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat Turvataan kuntayhteisön kokonaisetu Kestävä kehitys ja laadukas elinympäristö Elävä itsehallinto Kuntalaisten vahva osallisuus UUSI KUNTA 2017-10 tavoitetta vision toteuttamisessa Erilaiset ratkaisut ja kehittämispolut löydettävä erilaisille kunnille Hyvinvointi ja turvatut palvelut koko maassa Osaava ja riittävä henkilöstö Aito mahdollisuus päättää tehtävistä Tehtävät ja tulot tasapainossa Palvelua yli sektorirajojen Mikä on kunta? Millainen tulevaisuus? Olemus ja olemassaolon tarkoitus» Asukkaiden itsehallinto Vastuut» Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan» Asukkaiden valitsema valtuusto tekee päätökset Tehtävät» itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät, itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa Epäselvyyttä aiheuttavia termejä/asioita kunnallishallinnon kehitystyössä» Vahva peruskunta» Itsehallinto» Lähidemokratia» Palvelujen järjestämisvastuu» Rahoitusjärjestelmä» Työnjako valtion kanssa Jatkuvaa muutosjohtamista ilman selkeää tulevaisuuskuvaa 28.9.2011 8
5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä (Kuntaliiton hallituksen linjaus 20.4.2011) Kuntalakiin valmistellaan säännökset siitä, millä tavoin uusissa väestöltään tai pintaalaltaan suurissa kunnissa turvataan kunnan eri osissa asuvien mahdollisuus lähidemokratiaan. Lähidemokratian mallit ja niiden käyttöönotto ovat kuntien päätösvallassa. Lähidemokratia tarkoittaa kunnanosan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista omaa lähiympäristöään ja lähipalveluita koskevissa asioissa, esimerkiksi suorilla tai välillisillä vaaleilla valittua kunnanosahallintoa. Myös kunnanosien riittävä edustavuus kunnan päätöksenteossa on turvattava. On selvitettävä esimerkiksi Ruotsissa isoissa kunnissa käytössä olevan vaalipiiriratkaisun soveltuvuus Suomen olosuhteisiin. Eri puolilla maata on turvattava palvelujen saavutettavuus. Tämä edellyttää uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. kuntien ja valtion yhteispalvelupisteitä, joissa kuntalaiset voivat saada palvelut joko paikan päällä, etäpalveluna videoneuvotteluyhteyden kautta tai sähköisenä asiakaspalveluna. 28.9.2011 17 Lähidemokratian näkökulmia Lähidemokratian yleisin näkökulma Kuntalainen voi vaikuttaa palveluiden sisältöön ja olla päättämässä jopa palveluiden hankinnasta (palveluseteli) Edustuksellinen demokratia Käyttäjädemokratia Lähidemokratia Lähidemokratian suurimmat kehittämisen tarpeet Kuntalaisten kiinnostus Suora vaikuttaminen Kuntalainen kokee, että lähiympäristössä on joku päättävä henkilö, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä Aloitteet ja kansanäänestykset, lisäksi kysytään kunnan palveluista tai kuntalainen voi ilmaista mielipiteensä alueeni kaavasta 9
Kysely USO -hankkeen kunnille Toteutettiin elokuussa 2011 Lähetettiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohankkeen yhdyshenkilöille, kunnanjohtajille ja kunnanhallitusten varsinaisille puheenjohtajille, yhteensä 86 henkilöä Vastauksia tuli 47 kappaletta, vastausprosentti 54,7 % Tuloksia hyödynnetään Uusi Kunta 2017 - ohjelman ja USO -verkostohankkeen kehittämistyössä 20.9.2011 3 tärkeintä seikkaa, jotka tulisi ottaa huomioon kuntien rakenteiden uudistamisessa (% kaikista vastaajista) 70 60 50 40 30 20 10 0 Elinvoiman vahvistaminen Kuntien taloudellinen toimintakyky Palvelujen turvaaminen 10
Tärkeimmät seikat, jotka tulisi ottaa huomioon kuntien rakenteiden uudistamisessa (%, aseman mukaan) Tulevaisuuden ennakointi Alueiden erilaisuus Elinvoiman vahvistaminen Kuntien ja valtion välinen tehtävänjako Kunnallinen itsehallinto Kunnanjohtajat Kehittäjä Kunnanhallituksen puheenjohtajat Palvelujen turvaaminen Kunnan taloudellinen toimintakyky 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Uudistuksessa huomioitavia muita seikkoja 11
Mahdollisuudet vahvan kunnan soveltuvuudelle ja muodostamiselle vastaajan alueella Mahdollisuudet Pitkien etäisyyksien kunnat eivät puolla vahvoja peruskuntia Luonnollinen jatkumo kuntien runsaalle yhteistyölle Erinomainen mahdollisuus suuremman kaupungin ympärillä olevasta työssäkäyntialueesta Mahdollisuutena, että maakuntakeskusta ympäröivät kunnat yhdistyvät maakuntakeskukseen Mahdollisuutena, että 7-8 kuntaa liittyisi yhteen Yli 50 km keskuskaupunkiin 20-50 km keskuskaupunkiin Alle 20 km keskuskau punkiin Alueen keskuskaupunki Ei mahdollisuutta, sillä keskuskaupungin imu ei riitä On jo vahva peruskunta Ei mahdollisuutta, sillä työssäkäyntialueen kokoista jättisuurta kuntaa ei ole järkevää perustaa Mahdollista, jos valtio pakottaa Koko maakunta ei voi muodostaa yhtä kuntaa Odotuksia Kuntaliitolle ja valtiolle Kuntaliitto Valtio Kuntien kuuleminen, vuorovaikutteisuus Vaihtoehtojen esittäminen erilaisille alueille Hyvinvointivaltion ja palvelujen kirjon kriittinen arviointi Taloudelliset vertailut Uusien toiminta- ja demokratiamallien esittäminen Tiedon ja erilaisten kokemusten välittäminen Uudistusten ja prosessien tukeminen Selkeät tavoitteet, linjaukset, kriteerit, aikataulut, ohjeet Kuntien ja valtion välisen tehtäväjaon tarkastelu Eri ministeriöiden yhteinen valmistelu uudistuksessa Kestävä rahoituspohja kunnille Kuntien kuuleminen Kunnille työrauhaa 12
Demokratia ja päätöksentekovalta Kansainvaltaisen ohjauksen toimivuus (vaalit, valtuustot) Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Yhteistyösuhteet poliittisen ja ammatillisen johdon kanssa Hallinnon avoimuus Palvelut Vahva kunta Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus Yhtenäinen alue, jolla kuntalainen käy työssä ja asioi Kaupunkiseutujen tarkastelu Vahva talous ja riittävät Taloudelliset resurssit Palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnalla Valtuuston päätöksentekovalta palveluista Mahdollisuus monituottajamalliin ja kuntalaisen valinnan mahdollisuuksiin olemassa Riittävä palvelujen saatavuus ja laatu Asiakaslähtöinen toimintatapa 14.9.2011 Elinvoimaisuus Vetovoimainen ympäristö Kilpailukykyinen yrityskanta Osaamisen saatavuus Kuntalaisten ja muiden toimijoiden aktiivisuus Kunnan imago ja vetovoimaisuus Tasapainoinen kuntatalous Investointisuunnitelma säilyttää omaisuuden arvon ja kattaa palvelutarpeet Talous ennakoitavaa ja hallittavaa Kunnalla merkittäviä muita tuloja kuin valtionosuus UUDEN SUKUPOLVEN ODOTUKSET VAIKUTTAMISEEN Veteraanit Baby Boomerit (suurten ikäluokkien edustajat) -sukupolvi Y-Sukupolvi 1922-1945 1946-1964 1965-1980 1981-2000 Työetiikka ja Kova työnteko, Työnarkomaanit, Tehtävien toteuttaminen Mitä seuraavaksi?, arvot Auktoriteettien Työnteon tehokkuus Omavaraisuus, Monialaisuus, kunnioitus, Syiden etsintä Skeptisyys, Sinnikkyys, Uhrautuminen, Henkilökohtainen Halutaan rakenteet ja Yrittäjyys, Velvollisuus, tyydytys suunnat Suvaitsevaisuus Sääntöjen noudattaminen Halu laatuun Tavoitteellisuus Työ on Velvollisuus Mielenkiintoinen Vaikea haaste seikkailu Itsensä toteuttamista Johtamis- Suora, ohjaus- ja valvonta Konsensushakuinen Toisten haastaminen, *Ei vielä tietoa tyyli Kollegiaalinen Kaikki ovat yhtäläisiä Vuorovaikutus- Yksilöllisyys Tiimipelaaja, rakastaa Yrittäjyys Osallistuva tyyli kokoustamista Viestintä Muodolliset muistiot Henkilökohtaisesti Suoraan, heti S-posti Palaute ja "Ei uutisia - hyvä uutinen" Ei arvosta palautetta, Palautteen kysyminen, Napin painalluksella, palkitseminen Tyytyväisyys hyvin Raha, tittelit Vapaus paras palkinto Merkityksellinen työ tehdystä työstä paras palkinto Viesti, joka Kokemustasi arvostetaan Sinua arvostetaan, Tee omalla tyylilläsi, Tulet työskentelemään motivoi Sinua tarvitaan Unohda säännöt muiden luovien ja osaavien ihmisten kanssa Työ ja perhe- Koskaan nämä kaksi Ei tasapainoa, Tasapaino Tasapaino elämä eivät saa tavata elää työtään varten 13
Uudistuksen onnistuminen edellyttää hyvää johtamista joka tasolla Poliittiset linjaukset valtakunnan tasolla Hallitusohjelman ja kuntauudistuksen määrittely Konkretiaa: Linjaukset, ohjausmenetelmät, tuki kunnille ja mahdolliset sanktiot Yhteinen arviointiprosessi ja aikataulu looginen jatko PARAShankkeelle Valmistelu vuoro- vaikutuksessa- Uudistuksen toteutus kunnissa Tarve ja innostus asiaan Hyvinvoinnin turvaaminen keskiössä 14