Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd.

Transkriptio

1 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,2 KUNNAT verotulot 21,8 1,6 VALTIO verotulot 39,9 28,0 1,6 18,5 6,4 2,8 2,7 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista jh/hp

2 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji e 2016e 2017e Kunnallisvero 18,19 18,52 18,73 19,03 Yhteisövero 1,46 1,64 1,34 1,31 Kiinteistövero 1,51 1,60 1,65 1,71 Verotulot yhteensä 21,17 21,77 21,72 22,05 Muutos, %: Kunnallisvero 1,3 1,8 1,1 1,6 Yhteisövero 11,4 12,3-18,4-2,2 Kiinteistövero 10,9 6,1 2,9 3,6 Verotulot yhteensä 2,5 2,9-0,2 1,5 Tuloveroprosentti, keskim. 19,74 19,83 19,87 19,87 Yhteisöveroprosentti Osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 1) 30,92 2) 30,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto

3 Kuntien verotulot , mrd. Käyvin hinnoin kuntien tilinpäätösten mukaan Kiinteistövero ym. Osuus yhteisöveron tuotosta Kunnallisvero e 16e 17e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto

4 24,0 22,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuntien verotulot , mrd. kiintein ja käyvin hinnoin e 16e 17e 24,0 22,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Verotulot vuoden 2000 hinnoin 1) Verotulot käyvin hinnoin 1) Deflatoitu peruspalvelujen hintaindeksillä Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet Kuntaliitto

5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti ,0 20,5 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 Aritmeettinen keskiarvo Verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo

6 Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta Vuosi Keski-. Muutos Aritm. Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen %-yks. keski- tulovero-%: tulo- tulotulovero-% 1) arvo nousi laski vero-% vero-% 2016* 19,87 0,04 20, ,50 16, ,83 0,09 20, ,50 16, ,74 0,36 20, ,50 16, ,38 0, ,00 16, ,24 0,08 19, ,75 16, ,16 0,19 19, ,50 16, ,97 0,38 19, ,00 16, ,59 0,05 19, ,00 16, ,54 0,09 19, ,00 16, ,45 0,06 19, ,00 16, ,39 0,10 18, ,00 16, ,29 0,18 18, ,00 16, ,12 0,09 18, , ,04 0,25 18, , ,78 0,11 18, ,75 15, ,67 0,02 18, ,75 15, ,65 0,05 18, ,75 15,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla 2) Vuoden 2009 luvuissa ei ole mukana kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia

7 Kuntien tuloveroprosentit ,0 22,0 21,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 Korkein tuloveroprosentti Keskimääräinen tuloveroprosentti Alhaisin tuloveroprosentti ,0 22,0 21,0 19,0 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,

8 % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat Kuntien lkm , ,0 18,5 18,0 17, ,0 16, ,0 15, * Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia)

9 Kuntien lukumäärät vuoden 2016 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 313 kuntaa) ,50 16,75 17,00 17,25 17,50 17,75 18,00 18,50 19,00 19,25 19,50 19, ,25 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 22,00 22,25 22,

10 Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2016 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,87 % - aritmeettinen keskiarvo 20,60 % Korkeimmat: Alimmat: Savonlinna 22,50 Kauniainen 16,50 Orivesi 22,25 Brändö 16,75 Outokumpu 22,25 Lemland 16,75 Ruovesi 22,25 Saltvik 16,75 Siikalatva 22,25 Jomala 17,00 Vimpeli 22,25 Föglö 17,25 Alajärvi 22,00 Hammarland 17,25 Haapajärvi 22,00 Geta 17,50 Haapavesi 22,00 Maarianhamina 17,75 Hankasalmi 22,00 Espoo 18,00 Isojoki 22,00 Eurajoki 18,00 Karijoki 22,00 Sottunga 18,00 Kauhajoki 22,00 Eckerö 18,50 Kitee 22,00 Helsinki 18,50 Mänttä-Vilppula 22,00 Luhanka 18,50 Paltamo 22,00 Naantali 18,50 Pieksämäki 22,00 Inari 19,00 Pukkila 22,00 Kumlinge 19,00 Raasepori 22,00 Sysmä 19,00 Rautalampi 22,00 Vantaa 19,00 Reisjärvi 22,00 Vårdö 19,00 Siikajoki 22,00 Kaarina 19,25 Simo 22,00 Kerava 19,25 Suonenjoki 22,00 Kustavi 19,25 Teuva 22,00 Sipoo 19,25 Tuusniemi 22,00 Ylitornio 19,25 Urjala 22,00 Veteli 22,00 Ähtäri 22,00 Tuloveroprosentti 2016: 16,50 19,25 (26) 19,50 20,25 (74) 20,50 20,75 (71) 21,00 21,50 (101) 21,75 22,50 (41) = maakuntakeskus Kuntarajat: MML

11 Mrd Maksuunpannun kunnallisveron muodostuminen Koko maa vuonna 2014, mrd. euroa 0 122,7 Muut 12,4 Eläketulot 28,9 Palkat 81,4 Ansiotulot yhteensä 97,1 19,74 % = keskim. tulovero-% Ansiotulot - vähennykset Vähennykset yht. 25,6: - palkansaajan vak.maksut 5,7 - tulonhankkimisväh. 4,2 - eläketulovähennys 6,1 - ansiotulovähennys 6,3 - perusvähennys 2,9 - muut vähennykset 0,4 19,2 Vero (tulon perusteella) Vähennykset verosta -0,8 122,7 Maksuunpantu vero = 14,94 % ansiotuloista = Efektiivinen veroaste ,3 Maksuunpantu kunnallisvero /hp

12 Kunnallisveroprosentti % Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 17,0 16,0 15,0 14,0 Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 13, e

13 Milj Kuntien tuloveroprosenttien muutosten vaikutus kuntien verotuloihin , milj. (Keskim. tulovero-% v ,60 ja v ,87) Ko. vuoden muutoksen vaikutus Aikaisempien vuosien muutoksen vaikutus Tulovero-%:n muutos * 0,05 0, , ,26 0,08 0,17 0,10 0,06 0,09 0,05 0,38 0,19 0,08 0,14 0,36 0,09 0,04 %-yks. Vuosien tuloveroprosenttien muutosten johdosta kunnat saavat vuonna ,3 mrd. euroa enemmän verotuloja

14 milj Arvio veroperustemuutosten vaikutuksesta (netto) kunnallisveroihin , milj Ko. vuoden kompensoitu verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoidut verotulomenetykset Ko. vuoden kompensoimaton verotulomenetys Aikaisempien vuosien kompensoimattomat verotulomenetykset Vuosien veroperustemuutosten johdosta kunnat saavat vuonna 2016 noin 3,3 mrd. euroa vähemmän verotuloja, josta kompensoimatta on yli 800 milj. euroa milj

15 Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) Vuoden 2016 kehysriihessä sovittu uusi 75 milj. euron lisäleikkaus Tehdyt leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 200 milj. vuoden 2019 tasolla sl/hp

16 Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina käyvin hinnoin, mrd. Käyttötalouden valtionavut Verotulot * 16** 1) Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 2015, mistä johtuen vuosien taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 2002 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,5 mrd. (23 %) /hp

17 Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina , kiintein hinnoin indeksoituina (1990=100) Käyttötalouden valtionavut Verotulot Yhteensä * 16** 1) Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 2015, mistä johtuen vuosien taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 2002 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,5 mrd. (23 %) /hp

18 145 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut sekä verotulot ja valtionavut 1) vuosina kiintein hinnoin indeksoituina (1990=100) Toimintakulut Verotulot + valtionavut 1) * 16** 1) Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistuksen johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuosien lukujen tasoon vaikuttaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen /hp

19 Verotuloihin (v. 2014) perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 2016, /as. Tasausvähennys 3) = ( ,78)*38,17 % /as /as. Laskennalliset verotulot 1) = 3 654,78 /as. = tasausraja (100 %) Tasauslisä 2) /as /as. Laskennalliset verotulot 1) Laskennalliset verotulot 1) /as /as. Manner-Suomi keskimäärin Merijärvi Kauniainen 1) Kunnan laskennallisissa verotuloissa otetaan huomioon laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet ydinvoimalaitosten laskennallisesta kiinteistöverosta. 2) Kunnan tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisten verotulojen erotuksesta 3) Kunnan tasausvähennysprosentti tasausrajan ylimenevältä osalta on 30 + ylimenevän osan luonnollinen logaritmi /hp

20 Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuosina Tasauksen maksajat: Kuntien lkm milj Tasauksen saajat: Kuntien lkm milj Yhteensä: Kuntien lkm milj Vuosina verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina kahden vuoden viive. Vuosina tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laski 40 %:sta 37 %:iin. Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kiinteistövero-%:n mukaan. Vuodesta 2010 alkaen tasauksien nettomäärä on palautettu kaikille kunnille asukaslukujen suhteessa valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2012 kiinteistövero poistettu tasausperusteista. Vuonna 2015 tasausraja nostettu 100 %:iin. Tasausvähennysprosentti = 30 + tasausrajan ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. Ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta puolet mukaan tasausperusteisiin /hp Lähde: VM/Kuntaosasto