KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 4.12.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 740 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA/19, SUINULA/20 KORTTELIT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 8200-8216 SEKÄ NIIHIN LIITTY- VÄT KATU-, VIRKISTYS- JA ERI- TYISALUEET VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 2.6.2014 KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTO KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

OHEISMATERIAALI Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014. Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012. Lamminrahkan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman - Vatialan ympäristöjen liito-oravaselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012. Ruutanan osayleiskaavan luontoselvitys. FCG Planeko Oy, 2009. Ruutanan osayleiskaavan hulevesiselvitys. FCG Finnish Consulting Group Oy, 2010. Ruutanan osayleiskaava, selvitys rakennetusta ympäristöstä. Selvitystyö Ahola, 2009. Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti, 2009. Ruutanan osayleiskaavan maisemaselvitys. Kangasalan kunta, 2009. Liito-oravahavaintoja, M. Schrader,2004. Ruutanan osayleiskaavaehdotus. Kangasalan kunta, 2010. Ojalan osayleiskaavaehdotus. Tampereen kaupunki, 2014. Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, Pirkanmaan ELY-keskus, 2010 Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, 2010. Pirkanmaan seudullisen maanvastaanottotoiminnan kehittäminen, Ramboll, 2013. Pirkanmaan ekologinen verkosto, luonnos 22.10.2014, Pirkanmaan liitto Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle, Työpaikka-alueet 2040, Pirkanmaan liitto, 2014. Pirkanmaan puuterminaalit, Pirkanmaan liitto, 2014. Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitykset, Pirkanmaan liitto 2012-2014 Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma. Pirkanmaan liitto, 2014. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelman mukaista. Alueelle on suunniteltu Ruutanan osayleiskaavaehdotus vuonna 2010 ja Taajamien oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta 2000. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 2.6.-2.7.2014 samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Yhteinen yleisötilaisuus järjestettiin 5.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin muutama mielipide. Ennen ehdotusvaihetta laaditaan lisää selvityksiä mm. rakennettavuudesta ja kallioperän kiviaineksesta. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa, asemakaava on vireillä Tampereella Jyväskyläntien pohjoispuolella. 2.2 Asemakaava Asemakaava laaditaan pääosin Ruutanan osayleiskaavaehdotuksen mukaiselle tarkemman suunnittelun tarvealueelle, teollisuus- ja varastoalueelle ja työpaikkatoimintojen alueelle. Alueelle muodostetaan erikokoisia tontteja teollisuutta, kierrätystoimintaa, energian tuotantoa, toimitiloja ja varastointia varten tarpeellisille toiminnoille. Tuleva työpaikka-alue on mahdollista profiloida ympäristöteollisuuden keskittymäksi. Pääkulkuyhteys alueelle valtatieltä 9 on Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Myös Ruutanantien varresta ja valtatien uuden alikulun kautta on yhteys tonteille. Valtatien näkyvyyttä voi hyödyntää tien varren tonteilla. 2

Valmisteluvaiheessa on esillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mm. kaava-alueen laajuuden, katuverkon ja käyttötarkoitusten osalta. Nykyiset omakotitalot valtatien eteläpuolella on toisessa vaihtoehdossa merkitty asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavaluonnokset eivät mahdollista tuulivoiman sijoittumista alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta pyrkii hankkimaan omistukseensa alueelta maata. Osalle alueesta on mahdollista laatia myös sopimuksia asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Kunta hankkii omistukseensa asemakaavan mukaiset katu- ja puistoalueet. 3 LÄHTÖKOHDAT Vesihuoltoa suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä kun rakennettavuusselvitys on valmistunut. Alue on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Rakentaminen edellyttää kallionlouhintoja ja täyttöjä. Monet alueelle suunnitellut toiminnot vaativat ympäristöluvan, luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa on määritelty ne tilanteet, joissa lupa on tarpeen. Alueen halki kulkeva Kaarinanpolku toteutetaan Ruutanan ja Haralanharjun kautta ennen Tarastenjärven alueen toteuttamista. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Tampereen rajalle, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen viereen, valtatien 9 kummallekin puolelle. Tarastenjärven eritasoliittymä jää alueen länsipuolelle. Alue on maastoltaan vaihtelevaa. 400 kv:n voimalinja halkoo alueen lounas-koillinen suunnassa. Kaakkoiskulmassa sijaitsee Siperiantien varressa muutaman omakotitalon muodostama kokonaisuus, valtatien pohjoispuolella yksi omakotitalo. Huoltoasema toimii valtatien varressa. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä 3

Kallioperältään alue kuuluu Tampereen migmatiittivyöhykkeeseen, joka on tyypiltään liuskeista. Alueella on myös jonkin verran kulutusta kestäviä kivilajeja, kuten pegmatiittia, amfiboliittia. Heti Ruutanan taajaman pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen kallioperän ruhjelinja. Sen tuottamaan uurteeseen on muodostunut mm. Matkajärvi, joka laskee Näsijärveen. Maaperältään alue on pääosin moreenia (Mr) ja saraturvetta (Ct) sekä jonkin verran kallioalueita (Ka). Ks. kartta oikealla. Vesisuhteet Alue ei ole pohjavesialuetta. Pintavedet laskevat suunnittelualueelta kohti Näsijärveä, suurin osa pohjoisen Tiikonojan ja pieni osa Matkajärvestä lähtevän ojan kautta. Ka Ct Mr Korkeussuhteet Suunnittelualueen korkein kohta on alueen koilliskulmassa sijaitseva mäki, +143 merenpinnasta. Jos mäki jätetään rakentamisen ulkopuolelle, maaston korkeudet vaihtelevat +119 mpy:n ja +134 mpy:n välillä. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen täyttökorkeus on n. +155 mpy. Alueen poikki kulkevat voimalinjat määrittävät myös tulevia maanpinnan korkeustasoja linjan alla. (Ks. kartta alla) 4

Tummaverkkoperhonen Tummaverkkoperhonen on erittäin uhanalainen päiväperhonen, jonka tärkeimmät suomalaiset esiintymisalueet ovat Tampereen Aitolahden-Teiskon ja Oriveden alueella. Laji on luonnonsuojelulain 47 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :n tarkoittama erityisesti suojeltava laji, jonka säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Tummaverkkoperhosen toukkavaiheen ainoana ravintokasvina toimii lehtovirmanjuuri, ja lajin elinalueita ovat kosteapohjaiset turveniityt, vesijättömaa-alueet ja kosteat laidunmaat. Vieressä on usein lämmin avoin rinnealue: hakkuuaukea, sähkölinja, tie yms. Tavallisesti perhosesiintymä on suppea-alainen ja rajoittuu lähes aina avo-ojaan, puroon tai jokeen. Esiintymä siirtyilee niittyalueella vuosien kuluessa sen mukaan miten kasvillisuus niityn eri kohdissa kehittyy. Seuraavassa Ruutanan osayleiskaavan luontoselvityksen ja Vatialan-Lamminrahkan- Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenvedon mukaiset luontokohteet. Suositukset maankäytölle kohteittain on esitetty kursiivilla. 1. Liito-oravan havaintopaikat Muutama liito-oravan käyttämä puu, Siperiantien alueella ja Matkajärven länsipuolella 2004 ja 2009. Havaintopaikat ja rajatut esiintymät on säilytettävä rakentamattomina siten, että havaintopaikalla säästyy yhtenäinen metsikkö sekä muille metsäalueille johtava kulkuyhteys. 2. Tummaverkkoperhosen esiintymäalueet Tummaverkkoperhoselle soveltuva alue, ei havaintoja vuonna 2008. (Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Ruutanan alueen niityt eivät sijaitse suojelualueilla eikä niille ole tehty erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöstä. Kuusi niittyä (mukaan lukien Siperiantien varren niitty 255) on tummaverkkoperhoselle vielä kunnostettavissa, mutta kunnostus ei ole kui- 5

tenkaan perusteltua, sillä elinvoimaiset tummaverkkoperhoskannat sijaitsevat nykyisellään niin kaukana, että lajin leviäminen kunnostettaville niityille ei ole mahdollista. Niitty on soveltuva elinympäristö, hoitoluokka 5 eli hoito ei ole tarkoituksenmukaista. (Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, Marja-Liisa Pitkänen, 2010.) Esiintymäniityt on säilytettävä rakentamattomina. Lähiympäristön rakentamisen vaikutukset niittyjen kosteustasapainoon on otettava erityisesti huomioon. 3. Tarasjärven luhta Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Tarasjärven länsiranta on kosteaa vähäpuustoista luhtaa, joka on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) metsäluhdat on mainittu Etelä-Suomessa vaarantuneena uhanalaisena luontotyyppinä; pensaikko- ja avoluhdat on mainittu silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Luhdalla kasvaa harvaa nuorta koivikkoa ja pajukkoa. Luhdan muuta kasvillisuutta ovat järviruoko, kurjenjalka, raate, luhtavuohennokka, vehka, pullo-, luhta- ja viiltosara, ulpukka. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana. Ojituksia ja muita maaperän muokkauksia tulisi välttää luhta-alueella. 4. Rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Kohde on ruohoinen heinäkorpi sekä sinivuokko-käenkaali-metsäimarretyypin tuore lehto. Kohteen luonnontilaa heikentää vuonna 2006 tehty harvennushakkuu. Hakkuussa jätettyä puustoa ovat järeä kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen lajistoa ovat nuokkuhelmikkä, tesma, metsäimarre, kivikkoalvejuuri, isoalvejuuri, lillukka, sormisara ja kielo. Pohjakerroslajistona kasvaa mm. ruusukesammalta. Kohteeseen sisältyy Tiikonojan latvahaara, missä kasvaa korpisorsimoa. Korpisorsimo lukeutuu Suomen kansainväliseksi erityisvastuulajiksi. Vastuulajeilla ei ole mitään lainsäädännössä määritettyä statusta; maininta vastuulajiluettelossa ilmentää tarvetta lajien tutkimuksen ja seurannan tehostamiseen sekä vastuulajien elinympäristöjen huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. (Tampereen kaupunki 2008) Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 5. Matkajärven räme II Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Matkajärven ja valtatien 9 välissä sijaitsee rämelaikku, jonka puusto on aiemmin ollut lähes luonnontilassa ja joukossa on ollut runsaasti keloja ja suotyypeistä ovat edustettuina ainakin isovarpu-, tupasvilla- ja rahkaräme. Valtakunnallisessa luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) isovarpu- ja tupasvillarämeet on mainittu Etelä-Suomessa silmälläpidettävinä luontotyyppeinä. Kohteen luonnontila on nykyisellään heikentynyt Tarastenjärven eritasoliittymän rakentamisen ja alueella suoritettujen metsänhakkuiden myötä. Suositellaan säilytettäväksi rakentamattomana mahdollisuuksien mukaan. 6. Matkajärven ympäristö Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU, luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji), rusokääpä Uhanalaiset ja suojeltavat luontotyypit: keski-ikäiset ja vanhat kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat (NT), isovarpurämeet (NT), tupasvillarämeet (NT), metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen tärkeät elinympäristöt (pienvesien välittömät lähiympäristöt) Arvoluokka: Seudullisesti arvokas Matkajärven ympäristö on monipuolinen kokonaisuus, joka muodostaa myös merkittävän ekologisen jatkumon ja yhteyden kuntarajan yli Haapakorvesta Ruutanan pohjoispuolelle. Alueella on aiemmin esiintynyt liito-oravaa sekä Tampereen Haapakor- 6

ven alueella että Matkajärven ratametsissä ja alueella on yhä lajille sopivaa elinympäristöä. Matkajärven länsipuolella suojaisessa notkelmassa sijaitsee puro ja hieno, vanha puronvarsikuusikko. Puronvarsimetsä on mahdollinen metsälain 10 mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnontilaltaan hyvässä metsässä on paljon lahopuuta eli koivupökkelöitä sekä koivu- ja kuusimaapuuta. Puissa on runsaasti kääpiä, mm. harvinainen rusokääpä. Matkajärven rantametsissä on paikoin myös ympäristöstään selvästi erottuvaa luhtaista ja rehevää lehtimetsää, jossa kasvaa vaihtelevan ikäistä harmaaleppää, raitaa, haapaa ja koivua. Matkajärven ja Ruutanantien itäpuolella on luonnontilaltaan hyvää tupasvillarämettä ja tupasvillarahkarämettä. Matkajärven ympäristö ja sen itäpuolinen suo sekä Ruutanajärven rantametsät muodostavat merkittävän itä länsisuuntaisen ekologisen yhteyden. Alue on myös luonnonmaiseman ja virkistyksen kannalta merkittävä. Ruutanantien länsipuoli: Rakentamista vain pakottavassa tarpeessa. Ruutanantien itäpuoli: Olisi hyvä jättää rakentamatta. Rakennettu ympäristö Alueen keskelle sijoittuu huoltoasema, jossa toimii myös postipalvelut. Tontilta on liittymä Jyväskyläntielle. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä, pääosin Siperiantien varressa. Ruutanantien varressa sijaitsevat tällä hetkellä päiväkoti ja kauppa. Ruutanan kouluun on matkaa Siperiantieltä vajaa kolme kilometriä. Rakennetusta ympäristöstä ja arkeologiasta tehtiin selvitykset Ruutanan osayleiskaava-alueelta vuonna 2009. Alueelta ei havaittu muinaisjäännöksiä tai erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemakaava-alueen rakennusryhmää Siperiantien varrella on selvityksessä kuvattu karjalais- ja rintamamiestiloiksi. Nykyinen rakennuskanta Omakotirakennuspaikoista monet on muodostettu jo 1930-luvulla. Siperiantien varressa valtatien eteläpuolella on muutama omakotitalotontti, joiden rakennuskanta on tyyliltään hyvin vaihtelevaa. Lähin asutus valtatien pohjoispuolella sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueen rajasta lukuun ottamatta Siperiantien varren omakotitaloa, joka sisältyy asemakaava-alueeseen. Lounaassa Tampereen puolella asuinrakennus sijoittuu noin 300 metrin päähän asemakaava-alueesta. Verkostot Huoltoasemalle on rakennettu vesijohto. Tampereen hyötyvoimalaa varten on rakennettu vesihuoltoa ja kaukolämpöverkostoa. 7

Fingridin 400 kv:n voimajohdot kulkevat suunnittelualueen poikki. Ilmajohto Siperiantien länsipuolella on vedetty maakaapeliin. Mm. huoltoasemalta kulkee sähkökaapeleita itään. Jätteenkäsittelykeskus, Tampere Jätteenkäsittelykeskuksessa toimivat tällä hetkellä vaaka-asema, pientuojien lajittelupaikka, Ressu-jätteenkäsittelylaitos, kompostointilaitos, vaarallisten jätteiden asema, loppusijoitusalue, kaatopaikkakaasujen talteenotto, hyötyjätteiden ja kierrätyspolttoaineen varastointikenttä, tuhkan läjitysalue, öljyisten maiden kompostointikenttä, rakennusjätteen lajittelukenttä ja nestemäisten jätteiden vastaanottoallas. Jätetäyttöalueen pinta-ala on noin 30 ha ja täytön korkein kohta on noin +155 metriä merenpinnasta. Vaaka-aseman kohdalla pihan taso on noin +121 metriä merenpinnasta. HyötyvoimalaitosTampere Rakenteilla olevassa Tammervoiman laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin 150 000 tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä. Voimalaitos otetaan energiantuotantoon tammikuussa 2016. www.tammervoima.fi (Rakennuslupa 06/2013, Ympäristölupa 02/2013). Maanomistus Maa-alue on osittain kunnan omistama. Kunta omistaa violetilla värjätyt alueet. (Ks. viereinen kartta) Liikenne Aluetta halkoo valtatie 9 Jyväskylään. Tampereen puolelle on rakennettu eritasoliittymä. Tarastenjärven eritasoliittymä valmistui vuonna 2006. Valtatie 9 on osa Suomen TEN -tieverkkoa ja on maan tärkein valtakunnallisia keskuksia yhdistävä poikittaisyhteys Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Valtatien 9 parantamisesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2010. Eritasoliittymästä alkaa Ruutanantie eli maantie 3400 Ruutanan asuinalueen suuntaan. Huoltoaseman tontille on valtatieltä liittymä ja Siperiantie kulkee tällä hetkellä tasossa valtatien poikki. Hyötyjätevoimalalla käy arkipäivisin noin 95 135 ajoneuvoa. Jätteenpolttolaitokselle suuntautuva liikenne vähentää Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle suuntautuvaa liikennettä (Hyötyvoimalan ympäristölupa 2013). Vaaka-aseman kautta kulkee päivittäin noin 170 raskasta ajoneuvoa ja keskimäärin 250 pientuojaa (Pirkanmaan jätehuollon vuosikertomus 2013). Joukkoliikenne Bussi numero 47 kulkee Tampereen ja Suinulan välillä Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Pysäkkejä ei tällä hetkellä ole jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Kaarinanpolku Kaarinanpolku kulkee asemakaava-alueen poikki pohjois-eteläsuunnassa Tarastenjärveä ja kunnan rajaa sivuten. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty 8

vaihtoehtoinen reitti ruutanan taajaman itäpuolelta pohjoiseen. Kaarinanpolku on tarkoitus siirtää tälle uudelle, muodostettavalle reitille, pois kaatopaikan läheisyydestä. Ympäristön häiriötekijät Valtatien 9 ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä melun ennustetarkastelussa Siperian omakotitalot ulottuvat melualueelle, yli 55 db:n vyöhykkeelle. Valtatien yleissuunnitelmassa on meluvalleja sijoitettu tien kummallekin puolelle. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa haju ja lokit. Kompostointimenetelmien kehittyessä ongelmat ovat todennäköisesti vähenemässä. Valtatien 9 varressa olevalla huoltoasemalla säilytetään räjähtäviä ja maaperään joutuessaan saastuttavia aineita. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) alue on Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu jätteenkäsittelyaluetta (EJ) ja sen suojavyöhyke (sv), teollisuusja varastoaluetta (T), työpaikka-aluetta (TP), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Ulkoilureitti eli Kaarinanpolku on merkitty avoimella palloviivalla ja viheryhteys-tarve vihreällä katkoviivalla. Voimalinja kulkee alueen poikki lounas-koillinen -suunnassa. Tampereen puolella on osoitettu teknisen huollon kehittämisen kohdealue (tk3) ja suunniteltu sähköasema (EN1-15). Pirkanmaan 2. maakuntakaavaa 2040 ollaan laatimassa. Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmän 28.4.2014 päätetyssä perusratkaisussa varaudutaan ns. 2-kehään, joka on linjattu Hervannasta Lentolaan valtatielle 12. Siitä eteenpäin valtatielle 9 asti 2-kehä on osoitettu optiona. Maakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä vuodelta 2013, Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - Uudet tuulivoiman selvitysalueet, on osoitettu Kangasalan puolelle kaksiosainen alue 110, Tarastejärvi-Loukkaankorvensuo, tuuli-voimaloiden esitetty lukumäärä on näillä alueilla yhteensä 5 kpl. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Rakennesuunnitelmassa alue on osoitettu merkinnällä uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue, 34 VT9 varsi, Tarastenjärvi Kangasala, Tampere. Alue on Uusi/kehitettävä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alue, kierrätys ja ympäristöteknologia, arviolta 2500 työpaikkaa Kangasalan puolella ja 3000 Tampereen puolella. Alueen on mainittu edellyttävän kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä. 9

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 luonnos 28.8.2014 Tarastenjärven alue on uusi/merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Alueelle on merkitty tähdellä osaamiskeskittymä. Uusi/parannettava tie (Valtatie 9 ja kehä II etelästä) on merkitty violetilla. Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa (2010) alueelle on osoitettu tarkemman suunnittelun tarvealuetta (sel), teollisuus- ja varastoaluetta (T), työpaikkatoimintojen aluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), työpaikkatoimintojen aluetta, jossa voi myös vähäisesti rakentaa pientalovaltaista asutusta (TY-2), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ulkoilunohjaamistarvetta (MU), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde/alue (luo), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue vihreällä koukeroviivalla, viheryhteystarve vihreällä katkoviivalla ja 400 kv:n sähkölinja. Tieliikenteen yhteystarve on merkitty mustalla katkoviivalla. Nuolella osoitetaan yhteystarve Siperiantieltä Mustijärventielle Jyväskyläntien eteläpuolitse sekä Tarasjärven ympäristössä yhteys Tampereen puolella olevalle työpaikka- ja teollisuusalueelle. (Kaarinanpolku on osayleiskaavaehdotuksen mukaan tarkoitus siirtää idemmäksi, pois tältä suunnittelualueelta.) Taajamien osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, 2000) alueelle on osoitettujätteenkäsittelyaluetta, teollisuus- ja varastoaluetta sekä työpaikka-aluetta valtatien eteläpuolelle. 10

Asemakaavoja ei ole alueella. Lähimmät Kangasalan puolella ovat Ruutanassa. Valtatien 9 yleissuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset (Pirkanmaan ELYkeskus, 2010) Hankkeen YVA-menettely on vuodelta 2009. Yleissuunnitelmaratkaisu on 2-ajoratainen moottoritie välillä Alasjärvi Ruutana ja keskikaiteellinen nelikaistatie välillä Ruutana Orivesi. Toisessa vaihtoehdossa moottoritien osuus jäisi lyhyemmäksi. Pohjanvahvistuksena pehmeiköillä käytetään massanvaihtoa kaivamalla. Alustavasti on massanvaihtoa katsottu tarvittavan huoltoaseman ja Siperiantien välillä. Valtatielle toteutetaan Tarastenjärven eritasoliittymän yhteyteen korkeatasoiset pikavuoropysäkit kevyen liikenteen järjestelyineen. Nopeusrajoitus on 100 km/h. Tarvittava tiealue on alustavasti esitetty suunnitelmakartoilla ja ulottuu 2 metriä riista-aidan ulkopuolelle. Suoja-alueen leveys on moottoritiellä 30 metriä ja 4-kaistaisella osuudella 30 metriä mitattuna lähimmän ajoradan keskeltä. Rampeilla ja risteävillä teillä suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta. ELY:n ja suunnittelualueen kuntien välinen kustannusvastuu määräytyy kuntien ja valtion sopimien yleisperiaatteiden mukaan ja se sovitaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuntien korvattavia ovat mm. maankäytön tarpeista johtuvat tie- ja katujärjestelyt. Tampereen kaupunki Ojalan osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2014. Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2013, mutta osayleiskaavan laatiminen on keskeytetty. Tarastenjärven asemakaava 8475 on vireillä jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen ympäristössä. Tampereen ja Kangasalan asemakaavoja on laadittu yhteistyössä. Ympäristöluvat Pirkanmaan ympäristökeskus on 31.5.2006 myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 14.2.2013 Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotannolle ympäristöluvan toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien Tampereen Infran jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa sekä kallion louhintaa ja 11

murskausta, kiinteää asfalttiasemaa sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä ja varastointia Tarastenjärven varastoalueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 28.2.2013 Tammervoima Oy:lle ympäristöluvan jätteenpolttolaitoksen toimintaan Tarastenjärven alueella. Laitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitosyhtiöiden sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Jätteenpolttolaitoksen toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Rakennuskielto Asemakaava-alueelle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto Kangasalan valtuustossa 13.10.2014. Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2030, 15.1.2014 Tarastenjärven aluetta ei ole mainittu. Selvitykset Tyopaikka-alueselvitys, luonnos.15.5.2014, Pirkanmaan liitto Työpaikkakeskittymät syntyvät sijaintitekijöiden lisäksi myös kasautumisetujen seurauksena, jotka synnyttävät yrityksille ennen kaikkea tuottavuus- ja synergiaetuja. Tampereen ja Kangasalan yhteisen hulevesiselvityksen 1. vaihe on valmistunut, laatijana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014. Kiviainesselvitys on tekeillä ja valmistuu vuoden 2015 alussa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kangasalan kunnan Elinkeino-ohjelman 2014-2020 yhtenä päätavoitteena on kehittää Tarastenjärven alueelle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yritysalue, joka on luontainen paikka ympäristö- ja energialiiketoiminnalle sekä logistiikalle. Taajamien yleiskaavassa 2000 ja Ruutanan osayleiskaavaehdotuksessa 2010 alueelle on osoitettu teollisuusalueita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan käynnistämisestä on päätetty kaavan vireille tullessa 2.6.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Maanomistajat, alueen ja ympäristön asukkaat, Ruutanan asukasyhdistys ry, Ruutanan omakotiyhdistys ry, Päivärinteen omakotiyhdistys ry, yksityistiekunnat Kangasalan Yrittäjät ry, Alueen toiminnanharjoittajat Kangasalan Latu ry, Kangasalan Retkeilijät ry, Kangasalan luonto ry, Metsästysseurat Kunnan hallintokunnat (elinkeinot, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, ympäristöterveydenhuolto) Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Kangasalan Lämpö Oy, Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Vesi, Kangasalan Vesi liikelaitos, Fingrid Oyj, Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Elenia Oyj, Elisa Oy Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Tukes, Tredea Oy 12

Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu Kangasalan sanomissa 27.5.2014. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.6.-2.7.2014 samaan aikaan Tampereen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Siitä saatiin seuraavat mielipiteet (lyhennelty): Heikki Mustila 1. Yleistä: Koska maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee tehdä niin että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, niin on käsittämätöntä että kunta on tuomassa Ruutanan asukkaille uuden ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alueen. Jo tällä hetkellä on Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksesta asukkaille riittävästi (ehkä jopa liikaakin) haittatekijöitä kuten hajut, linnut, rotat, riskit vesistöjen pilaamisesta jne., ei liene kohtuullista että ympäristöhaittoja ehdoin tahdoin lisätään. 2. Tavoitteet : Suunnitelma lähtökohtaisesti virheellinen; ei järkeä keskittyä kierrätykseen ja uusiomateriaaleihin. Ei tuulivoimaloita. Ei kiviteollisuutta eikä muutakaan suurta melua tuottavaa toimintaa. Ei kananlanta- tai vastaavaa hajua aiheuttavaa teollisuutta. Tilalle normaali teollisuusalue, kuten Tampereen Hervannan tai Sarankulman teollisuusalueet. Pyrittävä hyödyntämään 9-tien suomat mahdollisuudet. Riittävät tonttikoot ja joustavat rakentamis- ja myyntiehdot (ei siis niin kuin Kallion alueella). Tavoitteena tulee olla Ruutanan nykyisten ja tulevien asukkaiden oikeuksien huomioon ottaminen ja alueen vetovoiman ja positiivisen brändin vaaliminen, joten viherpiiperryksen alttarille ei saa uhrata aikaisempien sukupolvien työtä. 3. Arvioitavat vaikutukset : Asukkaiden elinympäristön viihtyvyys ja terveellisyys (esim. tuulivoimaloiden melu) Alueen haluttavuus asuinpaikkana, asuntojen arvojen säilyminen. 4. Muuta: Pyrittävä kerrankin Kangasalan kunnassa avoimuuteen ja aitoon vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa, sillä voidaan jo ennalta ehkäistä ongelmien synty ja mahdollistaa sellainen asemakaava, että sen tontit kiinnostaisivat laajalti erilaisia yrittäjiä ja kävisivät kaupaksi. Kangasalla on riittävästi esimerkkejä epäonnistumisista. Jari Kolehmainen TAVOITTEET: OAS:ssa mainittujen tavoitteiden lisäksi kaavahankkeen tavoitteeksi tulee asettaa se, että laajentuva yritysalue edesauttaa myös Ruutanan kehittymistä vetovoimaisena ja viihtyisänä asuintaajamana. Tämä lisäisi merkittävästi yritysalueen hyväksyttävyyttä Ruutanan asukkaiden keskuudessa. OSALLISTUMISPROSESSI JA VAIKUTUSARVIOINNIT : Kaavahankkeen osallistumisprosesseihin ja vaikutusarviointeihin tulisi sisällyttää seuraavat näkökulmat: Yritysalueen vaikutukset Ruutanan kaupallisiin palveluihin: Kaavaprosessissa tulisi selvittää a)millaisia tavallisia ruutanalaisia palvelevia yksityisiä ja julkisia palveluita tulisi ja voisi sijoittaa yritysalueelle sekä b)kuinka yritysalueen rakentuminen voisi edistää yksityisten ja julkisten palveluiden kehittymistä Ruutanassa (esim. toinen päivittäistavarakaupan yksikkö)? Yritysalueen liikenteelliset vaikutukset: Ruutanasta ei ole toimivaa ja turvallista kevyen liikenteen yhteyttä Tampereen suuntaan. Yritysalueen rakentumisen yhteydessä tämä kysymys on ratkaistava jo sen vuoksi, että alueen liikennemäärät kasvavat. Vaikutustenarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka yritysalueen rakentuminen voi edesauttaa myös Ruutanan joukkoliikenteen kehittymistä. Yritysalueen esteettinen laatu sekä sopivuus maisemaan ja ympäristöön: Kaavaprosessin yhteydessä on arvioitava yritysalueen vaikutuksia alueen esteettiseen laatuun. Oleellista on, että VT9:n, Tarastejärven eritasoliittymän ja Ruutanantien varteen sijoitettavat rakennukset ja niiden pihapiirit ovat myös esteettisesti korkealaatuisia ja lä- 13

hiympäristön piirteisiin sopivia. Melua, pölyä, hajuja ja esteettistä haittaa aiheuttavat toiminnot on sijoitettava suunnittelualueella siten, että niiden haitat lähiympäristölle poistuvat tai minimoituvat. Kaija Auterinen Kaavan pohjoisraja on vedetty "suorana viivana". Rajan vedosta olisi hyvä keskustella ja ottaa huomioon maanomistus myös katsottuna Tampereen puolella. Mielipidettä miten raja olisi hyvä vetää meillä ei ole vielä, mutta nykyinen ehdotus tekee meille mutkan. Jos alueelle tulee toimintaa, jolle tarvitaan suojavyöhyke, tämä alue on oltava Kangasalan kunnan omistamalla maalla. Vertailuna Tampereen puolella kaatopaikan suojavyöhyke levittäytyy laajasti yksityiseen metsään ja tuloksena on metsän paha roskaantuminen jo vuosikymmenien aikana. Tosin kaatopaikan edustajan mielestä tämä roskaaminen on hyväksyttävää (keskustelutilaisuus 5.6.2014). Alueella tehtävät muutokset pitäisi myös täyttää metsälain määräykset, taas esimerkki Tarastejärven kaatopaikasta: kaatopaikka aukaisi ojan luonnonkauniiseen Tiikonojaan ilman selkeytysallasta. Pohjoispuolella olevassa metsässä ei tällaista saa tehdä ilman selkeytymisallasta (lain pitäisi olla sama kaikille). Kari Mäkiö ja 53 allekirjoittajaa Kaikki allekirjoittaneet ovat osallisia. Osallisten määrää on tarkennettu keskustelutilaisuudessa 5.6.2014 ja siihen tulee varmaankin vielä lisäyksiä. Maakuntakaavan yhteydessä etsitään sopivia alueita tuulivoimaloille ja ollaan sijoittamassa viisi tuulivoimalaa tälle alueelle, sekä sen välittömässä läheisyydessä pohjoiseen sijoittuvalle alueelle, alue nro 110 Pirkanmaan Liiton tuulivoimaselvityksessä. Ilmoitan tuulivoimalahankkeeseen VASTUSTAVAN mielipiteeni ja perustelen sitä seuraavasti: 1. Suurten tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Pelkästään melu-, varjostus-, ja välkevaikutukset ulottuvat usean kilometrin säteelle ja maisemavaikutukset jopa 20-25 km:n päähän. 2. Tuulivoima-Atlaksen mukaan Tarastenjärven alueella tuulen keskinopeus vuositasolla on alle 6 m/s. Tuulivoimaloiden energiantuotannon kannalta tuulen keskinopeus on niin alhainen, että sähköenergian järkevän tuottamisen kannalta alueelle pitäisi rakentaa jättimäisiä tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on vähintään 140 150 m ja pyyhkäisykorkeus vähintään yli 200 m. Silti niiden vuotuinen sähköntuotanto jäisi arviolta noin 20 % niiden nimelliskapasiteetista. 3. Suomeen on jo nyt suunnitteilla ainakin 10.000 MW:n edestä tuulivoimaa, pääasiassa rannikkoalueille. Tästäkin vain osa, eli 2500 MW voi käytännössä toteutua valtion tukeman syöttötariffituen turvin. Ei ole enää perusteltua lähteä suunnittelemaan tällaista hanketta Tarastenjärvelle, kun tuulisemmille alueille on jo suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita. Tuulivoiman tuotanto Suomessa on tappiollista ilman valtion mittavaa tukea. 4. Suurten tuulivoimaloiden läheisyydessä asuville ihmisille on todistetusti aiheutunut haittaa ja ongelmia asuinympäristön muutoksista. Merkittävimpinä syinä ovat voimaloiden meluhaitat, joita on mittaustuloksilla osoitettu Suomessa. Suurten tuulivoimaloiden matalat, jaksottaiset äänet tunkeutuvat asuntojen rakenteiden lävitse aiheuttaen terveyshaittoja, mm. uniongelmia. Kun näitä haittoja on ilmennyt, on niiden tutkiminen ja todistaminen osoittautunut hintavaksi operaatioksi. Kuntien viranomaisilla ei ole riittäviä laitteistoja tai mahdollisuuksia tarpeellisten mittausten suorittamiseen, vaan mittaukset tulee teettää ulkopuolisilla, tuulivoiman melumittauksiin perehtyneillä yhtiöillä. Suurten tuulivoimaloiden suurin meluhäiriö ilmenee pääasiassa juuri ilta- ja yöaikaan, jolloin kuntien virkamiehiltä ei voida edellyttää tällaista mittaustyötä virkaajan ulkopuolella. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun lisäksi huomattavia haitallisia vaikutuksia on voimaloiden aiheuttamalla valon ja varjon vuorottelusta seuraavalla välkkeellä. Välkevaikutus tuulivoimaloiden läheisyydessä on laaja ja ulottuu voimalasta 2-3 kilomet- 14

rin päähän. Tämä on erittäin häiritsevää lähialueen asukkaille esim. kesällä auringon paistaessa ja talvella pimeänä aikana sekä eri vuorokauden aikoina. Tiedetään myös, että eläimistä varsinkin hevoset ja hirvet säikkyvät suurten tuulivoimaloiden lapojen pyörimistä ja välkettä. Hevosten pito ja esimerkiksi ratsastusharrastus saattaa tästä suuresti kärsiä tai jopa joudutaan lopettamaan kokonaan. 6. Maisema, kulttuuriarvot ja suurten tuulivoimaloiden vaikutus ympäröivään maisemaan: Tarastenjärven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Haralanharjun valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Haralanharjun näkötorni on suunnitellun tuulipuiston välittömässä läheisyydessä noin neljän kilometrin päässä. Luonnonkauniilla Haralanharjulla on suuri kulttuuriarvo Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin. Haralanharju on nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisemaalueista. Suuret tuulivoimalat hallitsisivat korkeutensa takia maisemaa 3-5 km:n säteellä ja pilaisivat arvokkaan maiseman mittasuhteet ja eheän kokonaisuuden. Vaalean värinsä ja pyörivien lapojen takia ne näkyvät maisemassa 20-25 km:n päähän. On järjetöntä tuhota ainutkertainen, kansallinen ja maakunnallinen kulttuuriarvokohde, rakentamalla Tarastenjärven alueelle veronmaksajien tuella muutama tuulivoimala, joilla energiantuotannon kokonaisuuden kannalta ei ole mitään merkitystä. Zacharias Topeliuksen kuvaama, alueen ainutlaatuinen kauneus niin kauas kuin silmä siintää, nään järviä lahtineen, on mennyttä, jos suunnitelma toteutetaan. 7. Tuulivoimalan pystytyskustannuksista n. 90 % menee ulkomaille. Vaasa Energialaskelman mukaan pelkän koneiston osuus voimalasta on 75 % ja ne kaikki hankitaan nyt ja jatkossa ulkomailta. Asennukseen tarvittavat osaajat tulevat turbiinivalmistajilta ulkomailta. Maansiirtourakat kilpailutetaan ja urakoitsijat voivat tulla esim. Virosta, joten hankkeen merkitys paikalliselle työvoimalle on vähäinen. Pystytysurakka kestää 2-3 kuukautta. Kunnan saama kiinteistövero ei ole merkittävä, varsinkaan jos sitä verrataan siihen, että rakentamiskelpoista ja kaavoitettua rakennusmaata jää rakentamatta voimalan laajalle alueelle ulottuvasta haittavaikutuksesta. 8. Uudis- ja täydennysrakentaminen tuulivoimaloiden läheisyydessä voi loppua kokonaan. Tarastenjärven voimaloiden vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä ja suunnitteilla olevia kaavoituksia rakentamiseen. Tampereen kaupunki suunnittelee uudisrakentamista Nurmi-Sorilaan. Suunnitelmassa talojen tarvitsema energia tuotetaan aurinkokennoilla. Tuulivoimaloiden vaikutus tuhoaa tämän suunnitelman, koska tuskin kukaan haluaisi muuttaa tuulivoima-alueelle. Olemassa olevat asukkaat taas pyrkivät pois sieltä. Voimaloiden vaikutus on huomattava asuntojen jälkimarkkinoinnin hintoihin. Aktia Kiinteistövälityksen mukaan arvonalennus on keskimäärin 1/3 normaalista hinnasta. Asuntojen arvonalennusten yhteismäärä voimaloiden vaikutusalueella voi olla kymmeniä miljoonia euroja. 9. Aitovuoren ilmavalvontatutka sijaitsee hyvin lähellä Tarastenjärveä. Liikennevirasto Trafin määräysten mukaan suurten, 150 metrin kokonaiskorkeuden ylittävien voimaloiden koneiston päälle on asennettava kaksi korkeatehoista lentoestevaloa. Kokonaiskorkeus tarkoittaa siis lavan ylintä pyyhkäisykorkeutta. Määräysten mukaan valojen on oltava B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Välähdysnopeus on 40-60 kertaa minuutissa. Tehon on oltava 2 x 50.000 kandelaa päivällä ja 2 x 2000 kandelaa yöllä. Koska Tampere-Pirkkala lentokenttä sijaitsee vain muutaman kymmenen kilometrin päässä, on selvää, että Tarastenjärven alueella korkeisiin tuulivoimaloihin vaadittaisiin B-tyypin korkeatehoiset, valkoiset, välähtelevät lentoestevalot. Lentoestevalojen välke näkyy todistetusti syksyisellä tai pimeällä säällä 30-40 kilometrin päähän. Näin täytyykin olla, koska ne on tarkoitettu lentäjille varoitusvaloiksi. Tarastenjärvelle ei voida rakentaa niin suurta tuulivoimapuistoa, että Aitovuoren tutka voitaisiin lakkauttaa ja rakentaa uusi tutka-asema jonnekin muualle. Kansallista turvallisuutta ei pidä uhrata muutaman tuulivoimalan takia. 15

Päivärinteen Omakotiyhdistys ry (saap.5.9.2014) Vetoomus Tarastenjärven alueelle kaavaillun tuulipuiston sijoittamisesta kauemmaksi Onkijärven asuinalueesta Me, Päivärinteen Omakotiyhdistyksen jäsenet, vaadimme, että Tarastenjärven tuulipuisto sijoitetaan mahdollisimman kauas Onkijärven asuinalueesta. Alueella on merkittävä määrä ympärivuotista asutusta ja uusia omakotitaloja rakennetaan kokoajan lisää. Tuulimyllyjen aiheuttama matalataajuinen melu kantautuu muunlaista melua kauemmaksi ja sitä on käytännössä mahdotonta torjua. Melu aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja ja vähentää alueen asuinmukavuutta. Kaavailtu tuulipuisto sijaitsee liian lähellä asuinaluettamme. Tänne kohdistuu jo nyt meluhaittoja 9-tieltä emmekä halua tänne lisää melurasitusta. Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu on järjestetty asemakaavan aloitusvaiheessa 16.9.2014. Neuvottelussa sovittiin mm. seuraavista asioista: Pirkanmaan ELY keskus ei näe Kehä II maantieyhteytenä perusteltuna. Asemakaavoissa varataan valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelman mukaiset liikennealueen aluevaraukset. Yleissuunnitelmaan ei ole tällä alueella tullut muutoksia. Kangasala olisi muuttamassa rinnakkaisteiden kulkuja. Rinnakkaistiejärjestelyistä on tarpeen käydä työneuvottelu Pirkanmaan ELY keskuksen liikennevastuualueen kanssa. Valtatien 9 iikenneselvitystä päivitetään arvioimalla maankäytön lisääntymisen aiheuttama liikenne sekä arvioimalla rinnakkaistien vaikutukset. Tällä perusteella tehdään toimivuustarkastelu. Molempien kuntien yhteinen kokonaishulevesiselvitys laaditaan Tampereen ja Kangasalan asemakaavoitettaville alueille. Lähtökohtana on vesien viivyttäminen tonteilla ja tummaverkkoperhosniittyjen vesitasapainon säilyminen. Luontoselvitys ja muut luontoarvot on päivitettävä. Viherverkkotarkastelu tulisi laatia kuntien yhteisenä ja ulottaa myös kaavojen ulkopuolisille alueille seudun hahmottamiseksi. Tulivoima-asiassa odotetaan maakuntakaavan lainvoimaisuutta ja tutkitaan mahdollisesti toisessa kaavatyössä. Tarastenjärven jätekeskuksessa voidaan ottaa vastaan vain puhtaita maamassoja. Tampereen seudulla on tarve löytää myös muille maamassoille sijoitusalueita. Pirkanmaan liitto näkee, että Energiapuuterminaalille olisi kova tarve Tampereen kaupunkiseudulla. Puuterminaalin sijoittumista Tarastenjärven alueelle tukevat hyvät liikenneyhteydet. Viranomaisneuvottelu järjestetään myös ehdotusvaiheessa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle seudullisesti merkittävä yritysalue teollisuus- ja työpaikka-alue sekä osoittaa laajentumisaluetta jätehuoltoalueelle (ei läjitysalue). Aluetta suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tavoitteena on suunnitella yritysalue, jossa toimijoilla on mahdollisuudet hyödyntää synergia jätteenkäsittelykeskuksen ja Tampereen työpaikka-alueiden kanssa, esim. kierrätykseen ja uusiomateriaaliin keskittyen. Alueelle harkitaan myös seudullisesti merkittävän tai paikallisen energiapuuterminaalin ja maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelypaikan sijoittamista. Suurin osa toiminnoista vaatii rakennusoikeutta hallien rakentamista varten. Näkyvyys valtatielle on mahdollista käyttää hyväksi ja sijoittaa edustavia rakennuksia sen varteen. Alueelle sijoittuvan mahdollisen mainostornin paikka on hyvä määritellä asemakaavassa. 16

Asutuksen suuntaan on tavoitteena sijoittaa toimintoja, jotka eivät aiheuta merkittävää ympäristöhäiriötä. Ympäristön osalta tavoitteena on laadukas yritysympäristö ja alueen luontoarvojen turvaaminen. Energiapuuterminaali Energiapuun terminaalivarastoinnilla tarkoitetaan rankapuun, kantojen ja hakkuutähteiden varastointia sekä mahdollista käsittelyä (kuivaus, murskaus, haketus ja karsinta) terminaalissa, mistä raaka-aine edelleen toimitetaan tarpeen mukaan käyttäjille. Terminaalit toimivat myös puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Puuraaka-aineen käsittelyn (haketus ja murskaus) keskittäminen terminaaleihin tuo huomattavat säästöt metsätievarastoissa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna. Lisäksi raaka-aineen kuivuminen ja laaduntarkkailu ovat tehokkaammin järjestettävissä terminaaleissa. Energiapuuterminaaleihin voidaan integroida myös muun bioenergian (pelto- ja järvibiomassa) käsittely ja varastointi sekä lisäksi soveltuvin osin rakennus- ja purkujätteen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineen käsittely ja varastointi. Uusien terminaalien tarve on ilmeinen sillä uusiutuvan puuenergian hyödyntäminen on voimakkaassa kasvussa. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan laatimisen tavoitteena on alueen osoittaminen pääosin yritysalueeksi maakuntakaavan, rakennesuunnitelman ja yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Pelastuslaitoksen harjoittelualuetta on kaavailtu Tampereen puolelle, mutta vaihtoehtoisesti on harkinnassa kentän sijoittuminen Kangasalle. Tuulivoimaa ei ole tarkoitus osoittaa alueelle tämän asemakaavan yhteydessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös 2.6.2014 Luonnos nähtävillä Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen valtuustossa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualeen pinta-ala laajemmassa Lenkki-vaihtoehdossa on n. 200 hehtaaria. Uutta rakentamista osoitetaan hyvin erikokoisille yritystonteille, joiden tehokkuus E alueilla on 0,2, teollisuus- ja varasto- sekä toimitilatonteilla 0,4. Asuin- ja työhuonerakennusten korttelialueella rakennusoikeus on 500 kerrosneliömetriä tonttia kohti. Asemakaava osoittaa uutta kerrosalaa vaihtoehdosta riippuen 305 000 375 000 k- m 2, mutta monilla alueilla rakentamisen määrä jää vähäisemmäksi, toiminnasta riippuen. Työpaikkojen määrä voi vaihdella suuresti alueelle sijoittuvien yritysten kesken. Asemakaava-alueella asuu tällä hetkellä n. 20 ihmistä. 17

Palvelut Jyväskyläntien eteläpuolella sijaitsee huolto-asema, jossa toimii myös postin palvelupiste. Valtatien parantamisen yleissuunnitelmassa liittymä valtatielle suljetaan, jolloin toiminta saattaa muuttua tai sijoittua lähemmäksi eritasoliittymää. Alueelle on tulossa työpaikkoja, joiden lounas- ja kokouspalvelut voisivat muodostaa alueelle palvelujen paikan. Sijoittuessaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle, tavoitteeksi nousi myös tilaa vaativan kaupan sekä paljon tilaa vievien liikuntatoimintojen mahdollistaminen valtatien läheisyydessä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelta tutkitaan ja kaavassa osoitetaan tarkoituksenmukaiset tulevan maanpinnan korkeudet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakennusten julkisivuja ja hulevesien käsittelyä. Alueen rakentamista ohjataan myös rakentamistapaohjein. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa on osoitettu uusia rakentamisalueita 1) toimitilarakennusten korttelialueelle (KTY) valtatien 9 varteen. Alueelle saa rakentaa toimistotiloja, liikuntatiloja ja teollisuus- ja varastorakennuksia, joista ei aiheudu merkittävää haittaa asumiselle. 2) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T ja TY). 3) Lenkki-vaihtoehdossa on esitetty nykyisten omakotitalojen alueelle asuin- ja työhuonerakennusten korttelialuetta (AT). Muut alueet 1) erityisalue (E-2) on osoitettu maa-ainesten ja jätteiden käsittelyyn, kierrätystoimintaan ja energiantuotantoon. Alueelle on mahdollista sijoittaa seudullinen energiapuuterminaali sekä Pirkanmaan jätehuollon laajentaa toimintaansa. Energiapuuterminaaliin menee energiapuuta 10 000 30 000 m3/ha. Jos energiapuuterminaalin koko on n. 8 hehtaaria (vaihtoehto laaja kortteli 8212), alueella voi arvioida käyvän 20-25 rekkaa vuorokaudessa. 2) seudullinen maanvastaanottopaikka ja maa-ainespankki voi sijoittua erityisalueelle E-3. Alue on sijoitettu maaperältään heikoimmalle alueelle, jota olisi mahdollista täyttää puhtailla maamassoilla. 3) yleisten rakennusten korttelialue pelastuslaitoksen harjoittelukentän rakentamista varten (Y) vaihtoehdossa Lenkki. Virkistysalueet ja suojaviheralueet Luonnosvaihtoehdossa Lenkki Matkajärven ympäristö on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Matkajärven pohjoispuolelle sijoittuu arvokas luontokokonaisuus sekä ekologinen yhteys. Suojaviheralueet (EV) on sijoitettu alueelle ekologisten yhteyksien turvaamiseksi, hulevesien pidättämiseksi alueella, luontokohteiden säilymiseksi sekä suoja-alueiksi teollisuus- ja materiaalikäsittelytoimintojen ympärille. Liikenne, reitit ja katualueet Valtatien 9 eli Jyväskyläntien tiealueen (LT) tilavaraus ja suoja-alue on arvioitu valtatien yleissuunnitelmasta, tilavaraus tarkistetaan. Nykyisen asutuksen yhteydet turvataan tasoristeysten poistumisen jälkeen rinnakkaisteillä tai asemakaavan katuverkon kautta. Yhdyskuntatekninen huolto 18

Vesihuollon osalta laaditaan yleissuunnitelma ehdotusvaiheessa. Voimalinjojen alue on merkitty 62 metriä leveäksi johtoalueeksi, jonne rakennusten sijoittaminen ei ole mahdollista. Johtoalueen toiminnoista pyydetään Fingridiltä risteämälausunto. 5.4 Yleiskaavallinen tarkastelu Tarastenjärven asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton taajamien osayleiskaava, joka on vanhentunut. Sen vuoksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimusten huomioiminen: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueelle sijoittuu todennäköisesti sellaista yritystoimintaa, joka käyttää hyödyksi logistista sijaintia hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Alueelle on mahdollista sijoittua kierrätystoimintaan erikoistuneita yrityksiä. Mahdollisen energiapuuterminaalin sijoittuminen alueelle edistää uusiutuvan energian käyttöä. Terminaalit toimivat puskurivarastoina ja niillä voidaan parantaa raakaaineenhankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Merkittäviä luontovaikutuksia ei ole nähtävissä. Toisessa luonnosvaihtoehdossa alue rehevä korpi ja Tiikonojan latvahaara jonkin verran pienenee. Luontoarvot päivitetään keväällä 2014. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Yhdyskuntarakenne jatkuu yhtenäisenä Tampereen puolelta. Alueen kunnallistekniikan verkostot suunnitellaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Nykyisen toiminnan viereen voi sijoittua ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Olemassa oleva valtatien eritasoliittymä palvelee alueen liikennetarvetta. Asemakaavoitettuun asutukseen jää toiminnan luonteen vuoksi uudessakin rakenteessa suojaviher- ja virkistysalueita. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueelle on kaavaluonnosten mukaan mahdollista sijoittua tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa KTY-alueelle. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai päivittäistavarakaupan sijoittumista ei sallita, koska niillä voisi olla haitallisia vaikutuksia Ruutanassa nykyisin lähikauppana toimivaan elintarvikekauppaan. KTY-alue on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tarastenjärven alue sijoittuu työpaikkaalueelle kaupunkiseudun rakenteeseen. Nykyisen asutuksen välittömässä läheisyydessä ei ole tarjolla palveluita lukuun ottamatta virkistysmahdollisuuksia. Huoltoasema ja Ruutanan palvelut sijaitsevat noin 1-2 kilometrin päässä. Palvelut ovat saavutettavissa sekä jalan, pyörällä että autolla. Nykyisen asutuksen yhteyteen voi rakentaa toisessa vaihtoehdossa työtiloja ja asunnoille rakennetaan vesihuolto. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ruutanantiellä kulkee bussireitti ja sen varressa erillinen kävely- ja pyörätie. Työpaikka-alueelle on mahdollista rakentaa kävely- ja pyöräteitä katujen yhteyteen. Vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen tutkitaan ehdotusvaiheessa yhdessä Tampereen ja Kangasalan vesilaitosten kanssa. Kaukolämpöverkostot ovat lähimmillään Tampereen puolella kun hyötyvoimala ja sen verkostot valmistuvat. Raskas liikenne voi liittyä alueelle suoraan valtatien eritasoliittymästä. 19

5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Valtatien liikennemelu ulottuu asuin- ja työpaikka-alueelle. Tien parantamisen yleissuunnitelmassa on meluvalleja osoitettu nykyisten talojen kohdalle. Uusia asuinkortteleita ei esitetä. Lähelle asumista sijoittuvien kortteleiden toiminnoissa ei sallita merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Toisessa vaihtoehdossa yksi nykyinen asuinkiinteistö poistuisi käytöstä. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaava osoittaa runsaasti uusia mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle ja hyötyvoimalan ja jätteenkäsittelykeskuksen synergian hyödyntämiseen. Alueelle voi sijoittua sellaista toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, toisin kuin asutuksen välittömässä läheisyydessä oleville alueille. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Tieliikenteen meluhaittoja on tutkittu valtatien YVA:ssa. Meluhaittoja voidaan vähentää asuin- ja työpaikkatonteilla rakenteellisesti tai rakennusten sijoituksella. Toimintojen sijoittuminen halleihin vähentää ympäristöhäiriöitä. Puustoiset suojaviheralueet estävät joidenkin haittojen leviämistä. Hulevesien käsittelyllä tonteilla ja suojaviheralueilla hallitaan hulevesien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöluvissa määritellään tarkemmin haittojen vähentämisen tarve. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavan tarkemmassa suunnittelussa huomioidaan korkean rakentamisen vaikutukset Haralanharjun maisema-alueeseen. Nykyinen rakennuskanta voi säilyä lukuun ottamatta toisen vaihtoehdon teollisuus- ja varastotonttia, jonka osaksi Siperiantien varren omakotitalo on merkitty. Asemakaava turvaa Matkajärven virkistyskäyttöä ja sen ympäristön luontoarvoja. Rakentamisen vaikutuksia pintavesiin tutkitaan Tampereen ja Kangasalan kaavaalueilta kokonaisuutena ja annetaan tarpeellisia määräyksiä hulevesien viivyttämisestä ja imeyttämisestä. Luontoselvitys päivitetään. Luonnosvaihtoehdosta riippuen arvokkaat alueet jonkun verran pienenevät. Kuva Tampereen kaupunki. 20