/ Rakennushistoriallinen

Maatalousnormaalikoulu / Rakennushistoriallinen selvitys 26.1.2012 1

Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä: Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Terttu-Elina Vainio, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Heli Vauhkonen, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Sari Saresto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Hanna Nikander, Järvenpään kaupunki/museopalvelut Henrik Wager, Uudenmaan ELY-keskus Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17 00260 Helsinki marianna.heikinheimo@arkbyroo.fi www.arkbyroo.fi p. 09 4777 300 f. 09 4777 3010 Projein vetäjä Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Maisema-asiantuntija Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Työryhmä Eero Astala, graafikko, TaM Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Sami Heikinheimo, valokuvaaja, OTK Mia Puranen, arkkitehti Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Nykytilavalokuvat ja kannen kuva Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta 11/2011 01/2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2

Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 7 1.3 Perustiedot 8 2 Maatalousnormaalikoulun alue 12 2.1 Järvenpään tila 12 2.2 Kaavoitus pääpiirteissään 14 2.3 Suojelutilanne 18 3 Maatalousnormaalikoulun hanke 21 3.1 Hankkeen historia 21 3.3 Suunnittelijat 25 3.2 Maatalousnormaalikoulun arkkitehtuuri 27 4 Rakentumisen vaiheet 34 4.1 Perustamisvaihe 36 4.2 Uusi tilakeskus 39 4.3 Maatalous koneistuu 39 4.4 Muutosten kourissa 40 5 Rakennuskortit 41 6 Maisema 92 6.1 Maatalousnormaalikoulun maisema 96 6.2 Teiden ja pihojen vaiheet 96 6.3 Pihapiirit 98 7 Yhteenveto 112 lähteet 117 3

1 / Johdanto 1.1 Kohde Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä 12.11.1928. Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta. 1920-luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eri luonteisina pihapiireinä. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo. Karjanhoitokoulu on toinen alueen päärakennuksista. Sen siivessä oli opettajan asunto. Lehtorienmäelle sijoittuu pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja verstaspihan ympärille työpajoja ja talousrakennuksia. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki, verstaspihan etelänpuoleiset kone- ja työhallit, lämpökeskus, 1980-luvun oilasasuntolat ja hallintorakennus, alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset, sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, johon kuuluu etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään merkittävinä oilaitoskokonaisuuksina Suomen itsenäisyyden alkuajoilta. Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun ja karjanhoitajakoulu oli lopettanut toimintansa jo aikaisemmin vuonna 1970. Oilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoilatos 1996. Maatalouskoulun toiminta jatkui Järvenpäässä vuoteen 2000. 4

Karhumäen veljesten ottama ilmakuva vuodelta 1936. Päärakennuksen, yliopettajan talon ja tiestön lisäksi kuvassa näkyy Maatalousnormaalikoulun koetilan vanha talouskeskus Tuusulanjärven rannassa. Koristeellinen navetta paloi 1947. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Lepolan alueen osayleiskaava on vahvistettu 2010, ja siinä alue on esitetty pientalovaltaisena asuntoalueena. Parhaillaan alueelle on tekeillä asemakaava (Lepola III), jossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö on tarkoitus suojella ja jonka laatimiseen tämä selvitystyö liittyy. Suojelutarpeen määrittämiseen liittyy kaksi kriittistä kysymystä: millaisia suojavyöhykkeitä rakennuksilla ja pihapiireillä pitäisi olla, ja onko joissakin rakennuksissa sellaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja, joita myös tulisi suojella. Jälkimmäisen kysymyksen osalta on kuitenkin syytä tähdentää, että tämä selvitys ei sisällä sisätilojen laajempaa tarkastelua, vaan ainoastaan lisätutkimustarpeen toteamiseen. Asemakaavoitukseen ja suojelutarpeen ratkaisemiseen liittyvän selvitystyön toisessa vaiheessa on tarkoitus laatia tarkemmat rakennuskohtaiset selvitykset erikseen valittavista kohteista. Ensimmäiseen kysymykseen on etsitty näkökulmia alueen historiaa ja vaiheita tarkastelemalla niin rakennusten kuin maisema- ja pihatilojen osalta. Uuden asemakaavan lisäksi vireillä on myös rakennussuojelulain mukainen suojelu. Asemakaavoituksen ja rakennussuojelun vaiheita ja perusteluja on selvitetty tarkemmin luvussa 2. 5

Etualalla kuvassa ovat yliopettajan talo ja päärakennus. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Päärakennukselle johtava väylä talvella. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 6

1.2 Tehtävä Tehtävänä oli laatia koko maatalousnormaalikoulun aluekokonaisuutta käsittelevä rakennushistoriallinen selvitys, jonka avulla on mahdollista muodostaa riittävän yksityiskohtainen näkemys kohteen rakentumisen historiasta ja nykytilasta asemakaavoitustyön pohjaksi. Rakennusten ja rakennusryhmien ohella työssä on tarkasteltu erilaisia ympäristötekijöitä, kuten tiestöä, peltoaukeita, puustoa, metsiköitä ja näkymiä. Sisätilojen osalta tehtävä rajoittui jatkotutkimustarpeen osoittamiseen. Tehtävä oli rajattu ajallisesti Maatalousnormaalikoulun rakentamisesta tähän hetkeen. Siitä huolimatta, että tutkimme lukuisten eri arkistojen luetteloita, emme löytäneet Jussi ja Toivo Paatelan laatimia toteutussuunnitelmia Maatalousnormaalikoulun kekeisistä rakennuksista: päärakennuksesta, karjanhoitokoulusta ja kolmesta asuinrakennuksesta. Kansallisarkistossa sijaitsevat Maataloushallituksen ja Maatalousministeriön aineistot olivat kuitenkin arvokkaita tiedonlähteitä koskien hankkeen valmisteluvaiheita 1920-luvun puolivälissä. Myös Jussi Paatelan projeiesittely Arkkitehti-lehdessä 1932 avasi arkkitehdin näkökulmaa. Lepolan Helmi Oy:n eli rakennuksen nykyisen omistajan arkistossa on materiaalia lähinnä viimeisiltä vuosikymmeniltä. Lähdeluettelossa on kerrottu, mihin arkistoihin olemme olleet yhteydessä, mitä on saatu tietää, ja mitä materiaalia kustakin arkistosta on käytetty, jos on käytetty. Muita lähteitä ovat olleet kaavadokumentit, vanhat valokuvat, aikaisemmat selvitykset sekä Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa käsittelevät teokset. Kaavoituksen ja suojelun vaiheita käsittelevät osuudet on laadittu tilaajalta saadun dokumenttiaineiston perusteella. Luku 1 johdattaa aiheeseen ja luku 2 esittelee alueen eri näkökulmista: Järvenpään tilan varhemman historian lyhyenä referaattina sekä kaavoituksen ja suojelun vaiheita. Luku 3 käsittelee Maatalousnormaalikoulun hanketta ja arkkitehtuuria. Luvussa 4 alueen kehitystä on pyritty tarkastelemaan karaerisoimalla eri vuosikymmenien toimintaa ja keskeisiä muutoksia kuten rakennusten rakentamista ja alueliitoksia. Luvussa 5 kaikista kohdealueen rakennuksista (31 kpl) on esitetty perustiedot. Tämä osuus on koottu yhdistämällä eri tietolähteitä ja kenttätyön tuloksia. Luvussa 6 on analysoitu miljöön nykyistä ominaisluonnetta kokonaisuutena ja osa-alueittain karttaesitysten ja selostavien tekstien avulla. Luku 7 sisältää yhteenvetoa alueen ominaispiirteistä, säilyneisyydestä, rakennusten kunnostettavuudesta, uhkakuvista, arvion kohteen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä ja suositukset jatkotutkimukselle. 7

1.3 Perustiedot KOHDE Maatalousnormaalikoulu, Järvenpää SIJAINTI Osoite: Sibeliuksenväylä 42 Kaupunginosa: 22 Lepola Tilan rekisterinumerot: 186-22-2206-1 M502, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 3.11.2011) M503, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 3.11.2011) 186-22-2206-2 M501, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 4.1.2012) M502, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 4.1.2012) Kiinteistörekisterikartta on esitetty sivulla 11. TÄRKEIMMÄT VAIHEET (RAKENNUSAIKA, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJA) 1928 Maatalousnormaalikoulun päärakennus, karjanhoitokoulu, rehtorin asuinrakennus, yliopettajan asuinrakennus ja Lehtorienmäen asuinrakennus piharakennuksineen valmistuivat 1928--29. Rakennukset suunnittelivat Jussi ja Toivo Paatela. Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistossa työskentelivät: arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela arkkitehti Elna Kiljander, keittiösisustukset arkkitehti Yrjö Laine, kalustopiirustukset Jussi Paatela toimi työn valvojana (Paatela, Jussi 1932.) 1951 Maatalousnormaalikouluun rakennetaan uusi talouskeskus Navetanmäki. Rakennukset suunnitteli Jalmari Peltonen. 1971 1920-luvulla Kotitalousopettajaosaston emäntäkoulun harjoitustilaksi valmistunut Kyrölän mallitila liitetään Maatalousnormaalikouluun. 1970--77 Lämpökeskus, konehalli ja traori- ja kalustovaja rakennetaan. 1982, 1988 Asuntolat ja hallintorakennus rakennetaan 8

tilan ala 1925 Tilan koko kun se muodostettiin oli 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. 1968 Koulutila luovutti kaupungille 55,72 ha metsäalueen Wärtsilä Oy:n teollisuusalueeksi. Vastineeksi kaupunki luovutti koululle 53,73 ha metsää ja 3,75 ha peltoa. 1971 Kotitalousopettajaopiston emäntäkoulun havaintotilana toiminut Kyrölän koulutila liitettiin rakennuksineen normaalikoulun tilaan. Luovutetun alan pinta-ala oli 15,60 ha maatalousmaata ja 7,57 ha metsämaata. Käyttö Maatalousnormaalikoulun opetusohjelmissa opiskeli 1928-78, yhteensä 2939 oilasta. Lisäksi opettajakolutukseen osallistui samalla ajanjaksolla 651 henkilöä. 1 Opettajakoulutus jatkui pisimpään. Opetusohjelma Toimintakausi Maamieskoulu 1929 1972 Pienviljelijäkoulu 1958 1966 Viljelijäin maatalousteknillinen koulu 1972 1974 Maatalous-teknillinen koulu 1972 1975 Maatilatekninen koulu 1974 1978 Tietopuolinen karjanhoitajakoulu 1928 1970 Maatalousalan opettajankoulutus 1930 2000 Kohteen nimi 1928 1995 Maatalousnormaalikoulu 1995 1996 Hämeen ammattikorkeakoulu 1996 2000 Uudenmaan maatalousoilaitos Päärakennuksessa ja hallintorakennuksessa toimii 2009 alkaen kristillinen koulu. Asemakaava Lepola III valmisteilla. Suojelutilanne on selostettu luvussa 2. 1 Saarinen 1978, 4 5. 9

Rakennusryhmät ja pihat 2 1 3 4 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha 10 8 6 9 11 12 13 Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat 16 15 14 17 23 18 20 24 22 21 Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki 25 26 Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 2 Monttu 17 Navetta 27 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 28 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu (opetus- ja konehalli) 21 Halkosuoja 30 29 31 Ryhmä H: Kyrölän mallitila 6 Traorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 10 Autotalli 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta 10

Lepola III-kaava-alue Maanomistus 2011 alustava kaava-alueen rajaus 11

2 / Maatalous - normaalikoulun alue 2.1 Järvenpään tila Järvenpään kartano, jonka historia juontaa 1500-luvulle, on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauala muodostettiin 1951. Kartano on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon 1700- ja 1800-lukujen aikana liitettiin augmentit eli ratsutilan aputilat Sutela, Jäilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila. 2 Viimeisen omistajan tarina on erityinen, ja ansaitsee tulla kerrotuksi Maatalousnormaalikoulun historian yhteydessä. Bjarne Westermarck alkoi hoitaa Järvenpään kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla hänen isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli valmistautunut tehtäväänsä perusteellisesti opiskellen Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa ja opintomatkojensa kautta. Vuonna 1910 hän julkaisi tilakertomuksen Träskända gård 1742 1910, jossa hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien. 3 Vuonna 1910 kartanon koko oli 1 988 hehtaaria. 4 Tilalla oli 525 hehtaaria peltoa ja 325 hehtaaria niittyä sekä 1 099 hehtaaria metsää. Lyhyesti, Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Westermarck laajensi tilaa ostamalla mm. Haarajoen, Pietilän ja Harjulan tilat. Tämän suurtilan, jota alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi, pinta-ala hipoi pian 4 000 hehtaaria. Samaan ai- 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika 1540 66, Sipi Tuomaanpika Körre 1567 97, Martti Sipinpoika 1598 1618, jonka jälkeen tila oli autiona 1620-46. Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström 1863 99, tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck 1899 1923, ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, 38. 3 Raevuori 1953, 42 43. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, 43. 12

kaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä harjoitettiin siemenviljelystä, käytettiin väkilannoitteita ja peltoja salaojitettiin järjestelmällisesti. Tilalle hankittiin uudenaikaisia traoreita ja siellä harjoitettin kasvinjalostusta. 5 Myös karjataloutta kehitettiin mm. rakentamalla uusia suojia ja kehittämällä tilan tuotteiden jakelua ja jalostusta. Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää, koska sekä vanhempi että nuorempi Westermarck vastustivat kartanon maiden palstoittamista. Kun metsän myymisessäkin painottuivat hoidolliset näkökulmat, tulot jäivät niukoiksi. Nuori Westermarck turvautui pankkiluottooon. Kansalaissodan jälkeen hänen huomionsa kiinnittyi yhteiskunnallisiin tehtäviin ja hänestä tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle 6, ja lopulta hän joutui luopumaan kartanosta 1924. Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja louosan alueelle perustettiin oilaitoksia. 7 Maatalousnormaalikoulu ja Kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat Kotitalousopettajaopiston ja Maatalousnormaalikoulun. Entinen kartanorakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Osa Järvenpään Kartanoiden suurtilasta tuli tämän edistyksellisen koulutoiminnan käyttöön. Eduskunta teki päätöksen tilan ostamisesta valtiolle maatalousnormaalikoulun käyttöön jo 1924. Seuraavana vuonna se sääti lain Maatalousnormaalikoulusta. Vaikka tässä tutkimuksessa ei ole perehdytty kansanedustaja Bjarne Westermarckin poliittiseen toimintaan, on mitä todennäköisintä, että juuri hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. 5 Raevuori 1953, 43 44. 6 Raevuori 1953, 46 49. 7 Nikkilä 1952, 38. 13

K PY lp m V V AK PY AP lp V V kh/ii kh/m SL AP kh/v AK AK AP kh/iii kh/iii AK C AP PY kh/iii AK C pääpiirteissään 2.2 Kaavoitus PY Yleiskaava 2020 P PY Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 9.8.2004. Katso ote alla. kh/ii Oikeusvaikutteinen yleiskaava MRL 42 :n ja 43 :n mukaan. Kohdealueella esiintyy mm. seuraavia kaavamerkintöjä: P Palvelujen ja hallinnon alue. Kun P-alue on ruudutettu, merkintä tarkoittaa, että nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. kh/iii SR Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue. Alueen kh/ii arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Alueen käyttötarkoitus määrätään asemakaavalla. V Virkistysalue. Maisemaan muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaalptamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa surittaa ilman lupaa. kh Alue, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvot. PY P PY AK AK V P PY kh/m P AP P AP kh/m kh/iii EV kh/iii kh/v nat PY A VU AP AK V lp PY AK SL 1 TP AK lp kh/ii V P AK VU V kh/m kh/v kh/iii P V /k h AP lp P/k h V/k h PY SR /k h W /k h AP-1 P/k h SR /k h 14 Amid-1 /k h EV C AP-1 /k h VU PY

Lepolan osayleiskaava Osayleiskaava on saanut lainvoiman 11.4.2010. Katso ote alla. Lepolan ja Ristinummen alueiden suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 2006 2007, jonka tarkoituksena oli hahmottaa Lepolan-Ristinummen kasvusuunnan ratkaisuja erityisesti kulttuuriympäristön ja yhdyskuntarakenteen kannalta ja kehittää laadukkaita asuntokorttelisuunnitelmia. Lepolan osayleiskaava pohjautuu kilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka tekivät Kari Nykänen, avustajanaan Jaakko Kallio-Koski sekä liikennekonsultti Jorma Hämäläinen. Osayleiskaava tarkentaa voimassa olevan yleiskaavan osa-aluetta asemakaavoitusta varten. Osayleiskaavassa ne korttelit, joiden alueella Maatalousnormaalikoulun rakennusryhmät sijaitsevat, on merkitty merkinnällä AYTY/S (Asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue. Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puistoja virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa on alueen kulttuurihistorialliset arvot otettava huomioon), ja osa kortteleista on merkitty merkinnällä ARP (Asuinrivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja pientalojen alue). Navetanmäki ul un ka 45 Ma 1:389 43.1 yr Nu 27 34 41 77 45 46.2 43.3 45 46 43.8 22 43.8 43.9 21 43.4 1:681 46 42.5 43 45.5 48 45 47.5 48 49.5 46 42 45 46.5 47 49.5 ja ku ll in 47 50.5 45 47.5 50.5 20 k V 51 52 58 55 20 46.5 kv 50 47 48.5 50 52 52 47 48.5 kv 48 50 48 50 50 48 47 46 20 p 50 55 48 nt 45.0 45 45.0 Horsm 45 58.4 2 44.4 44.5 53 e 1281330 Ohjeellinen eritasoristeys 45 50 47.5 kv 20 kh/ v 47.9 47 VA Ainola sr/vnp 3. 52.1 p 1281400 Ohjeellinen pysäköintialue 44.5 47 44.5 1:442 45 3600+t360 44.2 5200+t650 44:1 47.1 44.3 44.2 44.1 VOIMASSA RINNAKKAIN JÄRVENPÄÄN YLE KANSSA (MRL 42 ) 44.4 45.1 45.9 44.5 48 45 46.7 45 -M601 52 sr/vnp 2. 44.4 44.4 43.2 25 45.4 46.2 44.8 50 8 14 45.5 52.1 sr/vnp 1. 36 AP 1:442 Yö 45dB(A) 7 221 44.0 44.6 ARP 47 LEPOLAN OSAYLEISKAAVA 1 : 2000 p 1:897 44.7 44.8 jv 55.3 44.5 47.6 44.5 1281301 Ohjeellinen alikulku 1259000 Eritasoristeys 47.2 VU 44.5 800 50 44.6 VL-1 2204 47 48 22 p 45 p 94067 271 55 VK-2 47.2 53.9 45 YM /sr-1 Ainola ar 45.6 48.0 a e 45.7 sr 6. 1 15 53 48 atie 47.5 21 44.9 p 44.8 tie 1281300 Alikulku JÄRVENPÄÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 47 46.1 28 45 lan a 1:63 45.7 1:441 p ie 3 20 2 Ai no 1281200 Ohjeellinen kevyenliikenteen reitti 45.3 44.6 6 44.6 48.1 48.7 46.6 46.1 51 enp 45 52 50 52 52 50 52 2100+t220 46.4 46.4 p 45.5 23 20 kv 48.5 23 1281100 Ohjeellinen kevyenliikenteen pääreitti 46.1 p 47.4 48.7 24 p 47.4 55 J rv 47 kv 20 48.5 53 49 55 56 48 48 48 47 45 48 47 ARP ARP 47.3 48.8 45.5 1281000 Pihakatu 45.4 3600+t440 50.5 15 58 6 46.7 50 p 49 26 88 45.8 47 5 28 47.5 46.5 46.2 58.7 1 45 20 30 45.8 88 24 LP 45.9 48.3 45.4 p 46.1 47.6 47 86 48.3 7 -M603 22 46.7 46.4 -M601 VL-1 20 18 46.7 20 EV 13 3 6 1:1767 47.2 kv 1:624 47.7 16 14 49 46.4 p 48.5 16 48 13 200 1:1767 12 10 49.4 2 88 47 -M601 48.3 22 p 47.5 2 45 p 1:1766 18 1 17 8 11 15 32 45.5 300 46.4 1:624 45.5 47.6 3 5 50 21 AO2203 51.6 47.5 47 p 45.7 EV Päivä 55dB(A) 1279300 Alueelle tulee rakentaa siten, että rakennukset ja muut rakenteet suojaavat asumiseen ja virkistykseen käytettäviä alueita melulta. Päivämelutaso (7-22) ei saa ylittää 55dB(A). 34 46.2 14 4 51.5 104 45.9 1279200 Alueelle tulee rakentaa siten, että rakennukset ja muut rakenteet suojaavat asumiseen ja virkistykseen käytettäviä alueita melulta. Yömelutaso (22-7) ei saa ylittää 45dB(A). Päivä 55dB(A) 41.7 42.8 94027 20 4 105 103 46.1 46 46.8 45 AO 47.3 19 1:2627 46.0 p 48.7 47.9 1:442 -M602 -M501 49 2 18 48.9 5 18 2205 12 Poikkitie 46.5 41.3 221 45 -M602 1 47.7 48.4 46.0 6 45.9 102 101 48 48.3 48.7 49.2 1 14 5 19 47.6 47.6 43 EV 48.9 49 49.4 50.8 9 47 48 48.5 53 55 väy lä p 52 50 49 45 50 liuk sen 46.5 48 52 48 53 48.5 50 52.5 50 47.5 kse eliu Sib 47 (A) 55 db Pä ivä ylä 50 48 17 tu 20 21 45.9 p 48.0 p p 98 97 10 15 a 42.7 44 53 22 nka p 49 Yö 45dB(A) 45 ola EV 4 7 3 44.7 Ain 48 1:624 1:1767 4 48 45.5 242 e 42.8 a 100 99 46.8 94068 31 13 11 44.5 46.5 47.9 71 106 49.7 LT 49.9 Poikkiti e 49.9 49.8 49.6 48.4 48.0 akatu 50 47 45 9 44:1 411 38 46.2 49.3 47 46.2 38 50 47.2 321 e 48.8 Poikkitie a 1 3 48.0 a 48 47.7 5 48.8 93 p 48 p 18 50 12 47.7 3 46.1 97 46.6 36 48.8 49.5 1279100 Jätevesien siirtoviemäri jv 45.9 p 240 p 91 48.3 16 14 1:624 p 10 16 1 28 46 Horsm EV 14 8 6 94066 48.4 2 20 47 53 29 4 47.4 49.4 21 1:1116 17 LR 16 88 p 94069 238 13 96 EV 2 2 46 50 nvä 52 Sibe 46 48 51 45 46 50 48 49 1615 48.8 48.5 3 236 46.3 18 1:110 47 42.0 1:2627 46.5 2 19 98 48.6 3 1279002 Mahdollisesti pilaantunut maa-alue Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. 20 16 48.3 p 34 92 47.6 45.5 ä 49 48.5 kv 20 51 52 50 50 47 48.7 48.8 90 51.0 p EV 49.5 52.3 saa-1 46.5 21 kr 1 47 50.8 1 22 46.0 7 46.1 45.9 15 46.1 2 p 45.7 50 53.2 47.3 4 46.4 46.1 4700+t500 p 55 sr/vnp 7. 52 47.9 48.5 28 14 46.2 48.5 53 48 48.8 48.4 8 29 46.2 95 47.4 46.6 46 p 13 46.3 1:1118 EV 3500+t220 1500 57.2 52.4 23 46.4 9 49 52 52.2 49.2 1224100 Hulevesien viivytysalue 46.4 13 46.1 50 49 47 ARP 53 YY 56.3 52.4 48.8 1224000 Hulevesien viivytysalueen tilanvaraus hk 46.2 57.1 52.7 52.1 p 17 47.8 5 48.0 1:3 hkv 46.3 26 46.3 27 46.2 ARP 49.3 AKL 4 46.6 3600+t200 50 9 46.5 30 47.8 51.9 49.2 Lepola 22 46.5 6 46.5 10 kh 48.2 VL-2 1223000 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. kh/v 46.4 5 46.4 46.4 46.6 46.7 47.2 50.1 p p k 31 11 48.5 YY 54 p 53.8 ntu 45.9 u 46.6 1 500 VK-2 p 50 45 VK-2 4910+t380 55 54.0 1600 52.7 ARP VL-1 55 53.0 Re 46.0 at kak 46.2 51 p 43 18 3 2 2 48.5 12 56 kr 1213101 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä +/-10% tarkkuudella Ensimmäinen luku ilmoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden ja toinen talousrakennusten ja muiden aputilojen rakennusoikeuden. 5 hk EV-1 hk PK 49.5 56.4 p 54.3 49.9 48 51.4 56.1 sr 9. 53.0 50.4 45.1 sr/vnp 8. 56 53 50.3 AYTY /sr-1 46.2 46.3 46.3 1 46.2 1 46.0 48.0 4140+t620 46.2 46.2 950+t180 p kv 33 50.4 50.3 50 VL VL-2 2000+t100 45.9 1:1122 37 4 p 20 AP VL-1 32 50.8 50.2 50 47.4 44.2 47 45 52 50 55 p 53.3 430 6 3 46.0 47.9 94 46.3 51.6 p 6 50.8 1800+t190 48.8 ka tu 47 kv 48.3 51.3 48.4 46.8 45.5 46.3 7 46.2 47.9 4000+t300 46.7 52 45 1:247 43.1 46.2 28 2 9 AKR ARP AP 49.5 VL-1 allas 4 11 51.4 p 52 51.3 35 29 46.3 50.4 1213000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä +/-10% tarkkuudella 100 12 41 46.2 tu p 20 VL-1 57 sr/vnp 10. 1:1120 46.5 1:1119 10 5 52 52.3 50.6 17 36 30 51.1 50.4 Hors maka p 52.5 48 41.5 43 93 46.1 48.9 57.6 1:1 46.4 31 51.3 51.0 3 45.5 46.8 55 52 42 53.0 sr/vnp 11. 30 50.9 50.7 kr 47.7 2040+t190 p p 1203000 Alueen raja 30 46.2 48.6 89 7 50.6 45.5 24 102 46.4 53.0 kki 50 50 45 20 VK-2 46.4 46.9 46.4 46.9 51.6 42.5 6 13 46.2 18 48.3 51.3 52 28 50.1 1201000 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee 31 46.6 14 40 46.1 39 8 52.3 42.4 46.8 46.1 1:992 46.2 15 46.3 48.1 51.2 53.6 52.5 kr 7 1:9 94 Or vo 55 48 43 41.5 48.6 p 53.7 0709500 Maantien alue. 46.7 46.7 1:993 16 46.4 48.1 50.1 55.5 51.5 50.4 47 46.7 46.6 46.4 ARP 48.9 34 55 53 300 52.3 47.7 kh p 56.7 55.6 AYTY /s 52.2 52.4 32 23 47.0 AKR 4050+t360 46.8 56.3 52.2 52.2 54.7 49.2 sr 21. 31 47.1 11 52.6 53 sr/vnp 17. 54.8 52.3 yr allas 17 46.8 p 57.8 52.3 53.7 55.2 8 46.7 32 sr/vnp 18. 52.7 52.4 Maaseutuopisto sr/vnp 16. 51.0 55.0 VA 49.0 33 46.7 10 46.6 46.6 48.2 p sr 20. 58.4 50.3 0709000 Yleinen pysäköintialue. LT 47.1 27 46.6 EV-1 p 2000 52.5 11 3450+T230 50.6 LP 46.7 46.8 46.5 Maaseutuopisto 50.8 34 46.6 18 1 47 57 12 ARP 6 58.7 51.4 AYTY /s 1000 49.8 VL-1 51.3 49.7 47.7 49.3 9 19 47 -M503 EV-1 47.4 49.4 8 46.8 14 47.3 11 22 46.9 3348 46.6 19 46.6 3 20 1 0704000 Rautatiealue. 4 47.2 21 44.1 48.3 46.6 54.7 54 a 45.1 1 47.0 Ky röl 46 49.2 49.0 44.4 43.6 PK /s 57.9 55.5 48.9 53 LR 67 än tie 46.8 1700+t110 49.6 p 50.1 48.7 48.3 61 46.9 59 66 7 1:91 50.8 2206 60 6 43.4 46.7 sr 19. 52.2 p 48.4 52.3 1 47.8 45 p 50.9 51.0 48.7 21 66 46.9 65 46.7 46.4 1:2666 5 47.5 48.3 48.3 92 Korttelien vierasautopaikkoja saa sijoittaa myös osoitettavalla tavalla. 47.2 Tanhup olku 47.6 VK-1 51.1 46.8 65 63 64 64 46.5 47 48.8 48.1 48.7 51.0 48.0 47.5 48 50 48.2 47.4 62 47.0 AKR 3500+t240 ARP 45 49.7 49.9 46.2 47 46.5 2 48.4 47 47.6 49.2 48.7 47.5 48.7 48.4 48.2 43.5 69 46.9 46.6 46.7 VK-2 51.6 Autopaikoitus AKR 1ap/85kem2 + vieraspaikoitusta 1ap/5 a ARP 1,5ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 a AP 2ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 asu 0507700 Urheilu ja virkistyspalvelujen alue / avoin maisematila. Suunnittelumääräys: mahdollisten käyttötarkoitusta palvelevien rakennusten rakennusoikeus tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa tarkempien alueenkäyttö- ja rakennusluonnosten pohjalta. VU 46.7 1:2666 47 3 61 p 50 9 51.8 52.5 52 1 70 47.2 46.6 51.3 51.0 50.8 47.1 46.8 59 47.2 3 48.5 50.8 1:2765 51.1 yr 58 62 6 47 48.5 2:6 47 45 1:2627 -M501 49.8 51 50.7 49.6 3850 52.3 47.9 42.5 58 56 55 47.2 63 46.8 47.2 1:2773 50.8 -M502 50 48.3 47.2 47.8 47.2 47 47.0 0507600 Puistoalue. Alueelle sijoitetaan kaupunginosaleikkipuisto. 0507650 Puistoalue. Alueelle sijoitetaan korttelileikkipaikka. 3 46.7 47.2 47 50 46.5 47 AYTY /s 40 48.7 48.6 VK-1 VK-2 68 47.2 7 1350+t140 51.3 1 47.1 48.0 47.8 48.6 kr 52.6 21 47.4 69 2 56 4 3740+t370 46.8 AP 51.1 606 49.4 47.5 47.3 46.9 ja 47.4 1200+t130 51.1 kr 10 y r 52.8 Kotitalousopettajaopisto yr 20 70 77 51.0 46.8 46.7 46.7 47.8 78 76 55 57 ARP 47.4 52 28 37 38 46.9 Kotiku 53 54 47.0 AKR 49.7 49.7 52.2 47.9 yr 33 47.3 47.2 8 5 47.3 p 53 45 38 36 71 85 26 47 50 6 Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito Kulttuuriympäristön rakennus- ja aluekohteide liittyvässä selostuksessa ja kulttuuriympäristön Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen alueiden sekä muiden valtakunnallisesti merk muita toimenpiteitä suunniteltaessa on kuultava 47.8 71 27 11 allas 47.1 48.6 47.3 51.0 51.2 72 47.2 47 45 47 48 28 84 48.6 hk 52.7 sr/vnp 15. 79 Tanhup olku VL-2 51.3 49.5 51.3 46.9 73 47.1 46.7 EV-1 hk 46.2 48.2 46 ksenv äylä 45.5 Sibeliu 47 a -1 50.5 yr 53.6 48.4 43.2 52.5 48 45 47 sa 48 40 47.3 10 52.9 53.4 10 48 AKR 46.7 43.8 44.9 ntie p -M602 46.5 47.0 83 45 47.5 50.0 0507500 Lähivirkistysalue / avoin maisematila. 1:2666 80 29 46.9 47.0 7 kr 50.3 0507400 Lähivirkistysalue / suljettu maisematila. Puuistutuksin täydennettävä alue. VL-2 47.4 47.2 12 47.2 VK-2 1350+t210 VL-1 81 82 8 4860+t420 AP p 46.5 Rautatien aiheuttaman värähtelyn ja runkomelu Alueilla, joilla ylitetään Valtion teknillisen tutkim mukainen värähtelyn tai vuonna 2009 enimmäissuositustaso, tulee rakennukset suo osoitettava tarpeelliset värähtely- ja runkomel asuin-, liike- ja toimistotiloja sisältävissä rak (2004) tarkoittamiin C-luokan värähtelyn esiselvityksen (2009) tarkoittamaan maksimitas ja LA,S,max on enintään 45dB liike- ja toimis 79 Pihak uja 46.9 VA 52.4 45.4 32 35 42 43 46.5 44 VL-1 48.4 9 Maaseutuopisto 53.2 Tanh um e 48.7 48.5 47 50 38 sr/vnp 14. 45.5 1:2627 47 48.7 17 41 47.1 47.7 47.9 284 2 49.7 49.1 18 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Meluntorjunta Melutaso virkistysalueella ja asuinrakennuksen db(a) eikä yöohjearvoa 45 db(a). Rakennust eikä yöohjearvoa 30dB(A). Asemakaavassa on osoitettava tarpeelliset melualueelle on luvissa edellytettävä sella etteivät ohjearvot ylity. 49 47.3 14 40 46.5 1:246 48.1 800+t100 52.7 VA 20 50 48.3 9 21 47.2 47.1 47.3 46.9 46.9 89 47.9 48.1 ARP VL-1 52.7 sr 13. 31 0507300 Virkistysalue / avoin maisematila. Alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteet säilyvät. 51.3 10 39 72 13 2000+t250 47.2 52.8 22 8 47.6 46.0 47.3 47.1 47.4 9 49 29 47 p 43 11 30 31 401 47.6 48.7 47.3 49.8 VL 46.4 46.3 ARP 49.0 45.8 46.4 47.8 31 47.4 16 0507200 Suojaviheralue / avoin maisematila. 23 48.2 47.1 294 44.3 33 47.4 36 35 10 2:7 53 38 17 47.6 47.5 77 47.6 47.4 4000+t360 ARP 1700+t130 kv 46.6 p 25 48 76 32 46.3 48.8 596 EV-1 11 51.9 1:2244 22 1500+t150 20 Maaseutuopisto EV-1 94030 75 47.5 2 87 89 90 47.7 47.3 44.3 44.4 1: jv 40 45.1 1:2627-M601 12 88 24 AKR 45.3 AP 800+t100 VL-1 45.4 12 1:2627 27 28 74 47.5 34 kv 20 48.4 45.3 48.1 0507100 Suojaviheralue. 55 28 50 3 4 1:2245 5 3 48.8 45.3 48.3 ARP 14 71 2 5 47.8 11 47.6 900 12. 47.6 5 1 EV 26 29 46.5 43.7 29 1 46.5 25 p 45 46.8 54.7 48.0 46.5 48.3 47.1 a -1 46.5 47 V 44.3 sa p a -1 AYTY / s sr 14 60 86 26 48.3 48.1 p sa 5 13 41 85 37.8 1: 22 Yö 45dB(A) hkv 44.5 1 43.8 86 1:292 84 p 42.5 31 77 45 38 1:2627 49 hkv 1 38 1:293 46.5 EV-1 45.2 27 171 6 49.1 45.3 30 m sp 12 49.1 7 48.9 s ili 46.4 hkv 4 1:294 61 22 45.2 45.4 s ili 37.8 ntie VL -M502 hkv 4 43.6 47.5 2 2 15 20040 43.9 9 8 356212 54 46.3 47.7 7 44.8 2 0305500 Palvelujen ja liikerakennusten alue. 58.3 91 1: 45 Sip 44.2 2 30 58.2 31 151 48.8 3 3 76 32 Tanh um e p 48.8 43.4 e oo nti 30 58.2 30 49.4 /v 40 5 3 48.9 48.0 -M501 43.8 6 11 13 kh 43 44.2 2 43.0 43.5 58.9 50 48.2 43.7 2 7 1 7 43.9 59.1 32 60 131 10 12 46.2 45.1 8 9 43.4 1 1:295 PK 1:2244 86 4 13 48.9 64.0 55 45.1 43.8 ar 44.0 2 44.4 5 0205000 Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten alue. 58 50.3 404 48.1 20 kv 6 5 44.9 2 9 0204500 Museorakennusten alue. YY 60.2 63.4 14 1:110 45.8 73 34 48 47 48 45 9 74 YM 59.9 87 141 16 15 VU 48.2 6 54.2 22 43.5 43.8 34 33 47.7 7 43.5 43.2 1:2158 is 64.6 47.6 43.6 3359 8 17 18 19 45.7 EV-1 43.8 13319 4 48.9 45.9 20 18 7 48.9 45.7 48.4 43.0 43.1 1 43.2 43.5 42.7 37.8 15 64.1 44.4 68 35 7 1. Ainola, päärakennus 2. Ainola, puuvaja 3. Ainola, talli 4. Ainola, sauna 5. Ainola, hauta 6. Ainola, vastaanottorakennus 7. Kyrölän mallitila, päärakennus 8. Kyrölän mallitila, talousrakennus 9. Mäyrylä 10. Entinen Notkon koulu 11. Mökki 12. Verstaspiha 13. Maatalousnormaalikoulun ulkorakennus 14. Rehtorin asuinrakennus 15. Maatalousnormaalikoulu 16. Lehtorinmäki, ulkorakennus 17. Lehtorinmäki, asuinrakennus 18. Entinen karjanhoitokoulu 19. Maatilan lato 20. Maatilan navetta 21. Maatilan asuinrakennus 48.6 44.7 43.0 10 181 19 21 1:8-M603 404-6 1:8 60 ar 8 6 42.1 3 8 32 33 20 45.6 11 9 46 4 5 12 ylä 46.7 1 12 401-24 45.6 44.6 4 44.5 7 64 43 3 4 102 3 9 56.3 26 17 42 e 11 50 45 ti 8 3553 60 a 1:2157 8 1:682 25 43.9 50 m 10 100 6 29 19 31 0109000 Asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue. Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puisto- ja muita virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa on alueen kulttuurihistorialliset arvot otettava huomioon. AYTY 53.8 55 a 7 59 10 56.1 58.0 8 58 lk 58 98 1:297 10 58.0 kr 47.9 45.3 5 6 43.4 16 42.4 0104800 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen alue. 10 24 47.0 43.7 28 29 2 42.4 e 53.1 54.8 1:8-M601 42.4 105 oo ar 31 7 30 56.5 p a Sibeliu ksenvä V 41.5 40.9 66 10612 42.7 44.1 42.1 42.4 13 186-401-1-242-M601 55 40 42.6 1 121 92 65 64 63 69 62 38 9 4 14 1 Sip 44.9 3 41.7 112 38.6 1:242 41.9 2 2 50 103 43.9 162 1 12 9 1:684 43.0 18 56.7 57.5 6 14 15 1023 33 25 13 u 152 42 41.1 0104700 Asuinkerrostalojen ja liikerakennusten alue. AKR 11 7 3 56.2 56.4 48.7 44.2 34 at 142 13 1:803 102 1:802 1 nti 45.1 7 27 nk 1:245 2 38.8 EV yr ar 13 la 41.9 44.3 10 18 17 8 41.9 41.9 405 20 45.3 18 tu 32 42.2 ho 3 41.5 15 0104600 Asuinrivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja pientalojen alue. AKL 23 32 22 9 45.4 ka 33 11 4 41.6 41.7 16 8 26 49.3 1:110 45.4 45.2 44.3 11 52.4 53.1 42 Tanhukuja 37 29 45.3 19 44.3 43.9 43 1:316 7 2 39.8 53.6 38 53.9 35 34 21 18 17 36 43.9 un 14 41.5 17 41.9 Ju 101 2 44.1 ul 39 1:684 41.0 4:15 43.4 ar 1 51.1 49.1 36 38 37 28 54.4 56.1 37 ko 43.1 7 ar 41.5 2 46.6 30 27 45.0 44.6 15 2 30 9 Sipoontie 43.4 26 25 31 25 5 41.1 0104500 Asuinpientalojen alue. ARP 12 38 29 50 45.7 43.8 43.8 49 nt ka no 40 1:677 113 40.4 16 53.3 50.4 49.6 27 20043 45 3 1:681 41.6 40.1 37 30 46 43.9 43.5 43.6 ar 16 1 4 3 40.6 3 53.8 53.6 12 31 47.1 44.7 ku 20 53.7 45.1 3 sa T er 21 6 ol K an va 41 1 24 39.5 38.6 ap 26 32 53.0 48.9 48.9 43.7 K is 10 AP 13 53.8 109 9 10 11 113 43.4 42.2 17 41.4 3 41.2 6 57.5 14 19 54.5 53.5 35 36 53.7 501 2 45.8 52.2 27 ar 2 4 54.6 10 35 115 45.4 40.5 10 40.1 11 6 5 49.1 38 46.4 45.5 22 ie 40 94037 34 53.2 33 51.6 4 3 28 2 503 54.5 52.9 33 34 35 49.7 3 1:1043 45 45.6 5 14 12 40 ar 45.5 ar 9 45.2 45.5 45.0 5 45 11 39.8 40 20 54.6 50 23 32 ar 33 45.5 45.3 1:388 8 45.8 III 43.1 4 0104000 Erillispientalojen alue. 7 52.8 1 23 43.4 12 AO 6 6 54.7 54.5 30 31 51.8 25 24 43.9 43.1 15 43.1 16 ar II 11 41.3 48 57.6 4 57 u 40.7 258 2560000 1:316 39.8 38.7 5 35 3384 58.3 54.7 1:118 26 III 43.0 42.9 9 18 2 4 3 ie 57.9 45.2 32 45.2 44.0 43.5 koulu ar II 19 41.0 6706500 11 56.5 132 nt 56.7 23 55 20 41.4 41.9 40.4 pa 1 2 24 3 45.6 31 uja ik ott OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 34 56.4 7 25 21 30 nti e at 3 1:465 112 41.3 5 2 kh 40.0 5 T or 54.8 55.0 22 54.8 27 51.6 51.8 4 44 19 39.0 56.7 8 27 26 25 3648 2 52.3 51.9 16 45.4 nn ila 42.8 40.7 4 10 55 tu nk 39 47 ko 41 2 13 8 katsomo 42.8 4 12 39.7 1:2174 la 40.5 1 4 6 14 ho ar 8 5 39.8 6 6 1 Ju 3 5 14 13 7 40.2 7 18 39.5 39.4 43.0 41.9 38.6 53.6 54.9 45.8 39.4 38.6 38.5 1:2162 ar 21 26 kr 51.1 ar 22 3 28 24 23 18 17 43 45.4 2 43.8 36 37 54.2 3 4 49.1 15 45.1 43.7 104 II kh 1:2050 10 52.5 46.0 ar 45.3 28 43.6 42.8 42.5 16 12 40.7 ar 39.3 39.0 52.6 6 29 42 45.0 41.4 1:684 28 29 53 43.8 42.8 13 7 4 40.7 2 14 17 16 29 7 1 1 40.3 39.5 tu 1 2 56.0 3 11 sa U rh 13 13 40.1 45.6 24 23 13 41.0 ka lu 5 43.8 42.4 II 8 40.5 12 ei 44.1 K an 40.7 39.0 41.2 29 1 4 1:684 1:316 yr 42.9 41.3 6 2 40.5 14 15 4 12 9 40.9 h-as 11 16 12 40.1 39.7 41.9 41.0 38 57 114 40.3 40.2 39.8 40 40.3 44 40.5 40.4 40.1 40.1 39.3 K 25 40.2 3 40.4 40.0 40.5 39.2 26 55 40.1 38.2 50 43.4 hk hk 44.1 11 4 4 45 44.1 a 44 44.3 522 tie p än 20 12 234 Jä 2 42 Horsm rv en 45.1 46.6 3003 44.2 22 54 44.2 43.9 43 44.2 42 46.8 atie 43.9 p 99 44.7 1 63 42 1287001 Alue, jonka ympäristö ja rakennukset ovat suojeltuja Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät. 44 1:110 53 p p562 p 43.0 16 43.0 41.6 /sr-1 45.9 563 p -M602 kv pä 43.7 43.7 43.8 hk 45.0 45 9 1:1767 42.5 42.7 44.1 1287000 Alue, jolla ympäristö säilytetään Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät. 46.9 4 12 p 44 5 8 43.9 44.8 44.7 hk 43 30 43.7 /s 45.0 45 45.2 EV p 10 44.2 44.3 p 45.4 1 44.7 47 45 VA EV-1 27 2 44.5 43.5 1 44.6 45.1 sr 5. sr/vnp 4. 26 45.3 47.0 44 44.7 -M1 32 45 p 44.8 43.7 1:250 45 45.0 45.2 62 43.6 43.7 43.2 44.9 5 42.9 39 38 29 43.1 15 42.9 10 9 16 42.9 26 10 17 42.1 43.7 42 60 59 42.3 41.9 41.9 42.3 20 42.0 33 42.0 42.2 42.1 42.2 5 38 42.4 1 42.3 42.4 ntie 43.5 43.4 Puot ilanti 44.1 43.8 Kaupungingeodeetti 44.1 3:97 2 43.8 44.1 15 11 46.6 12 42.6 Jukka Laitila 44.0 42.5 42.7 44.0 47 45 43 44.1 43 43 45.2 kr 9 42.3 46.5 43.2 44 28 2304 29 44.7 43.9 3:98 25 43.4 1287003 Asetuksen 480/85 nojalla suojellut rakennukset ja ympäristökokonaisuudet Valtioneuvoston päätös N:o 81/569/89 7.9.1989 1287004 Asetuksen 480/85 nojalla suojellut rakennukset ja ympäristökokonaisuudet Valtioneuvoston päätös N:o 81/569/89 7.9.1989 42.5 43.6 42 43.2 43.9 44.0 4 Päiväys 2.2.2009 Tarkistettu 25.5.2009 15 Ilkka Holmila Kaupunginarkkitehti 44.2 43.3 5 21 43 43 1 11 KAUP JÄRVENPÄÄN KAU Kaavoitus ja mittaus 44.1 14 43.3 42.2 43 12 43.8 43.4 44.1 43.2 43.6 1:67 kh 4:106 24 42 43.8 44.1 43.9 43.3 42.8 43.8 44.0 3:99 43.7 3 17 7 44.2 44.1 3 1:67 42.6 6 43.7 5 k t44.1 43.4 22 ar 43.8 41.4 13 47.9 21 42.6 43.7 43.3 20 44.0 44.0 47 20 43.6 43.3 4 7:29 tie 3:96 43.7 48 sr/vnp 7. 44.7 42.8 46 43.0 25.5.2009 44.1 43.9 45 8 43 7:28 18 13 43.4 6 tilan 43.8 43.5 44 7 7:27 Järvenpäässä 44.6 8 561 21 42.8 2 42.7 43 42 6 43.6 30 Puo 42.8 13 43 43.1 42.4 42.6 42.5 31 4:6 42.6 42.9 28 42.9 3 42.4 42.6 42.7 43.1 4 43.0 43.0 46.6 45.1 100 1:64 7 43.8 42.6 27 allas 19 42.7 42.4 21 42.1 7:12 40.8 44.1 6 49 50 65 42.3 39 42.4 42.6 42.8 22 allas 35 Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen (1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla. 43.3 10 7:1722 42.4 26 42.2 3 12 13 43.7 5 42.8 Ter ioja 2 42.4 42.2 7:11 41.0 40.7 66 42.5 42.2 42.2 100 42.8 42.5 42.3 42.3 42.0 41.9 0 10 20 30 40 50 43.0 42.9 74 34 42.3 42.3 41.9 42.3 41.8 42.0 42.5 27 42.9 42.4 42.6 42.7 sr/vnp 1. 44.1 Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti 29.5.-27.6.2008 Kaupunginhallitus 2.2.2009 89 Nähtävänä MRL 65 ja MRA 19 mukaisesti 18.2.-19.3.2009 Kaupunginhallitus 25.5.2009 321 Kaupunginvaltuusto 15.6.2009 93 44.0 43.8 42.6 23 67 1287002 Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde/kohteet Rakennus tulee pyrkiä säilyttämään siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. 43.5 53 75 44 2303 4 41.1 41.9 42.4 41.8 41.9 42.2 42.0 42.0 25 43.2 52 43.5 8 34 40.9 11 24 42.1 41.9 42.0 41.9 23 35 e 1 9 19 42.6 51 64 45 ja ku la an M uo 33 42.1 10 29 42.1 42 13 42.0 37 2 8 81 6 22 42.0 42.0 41.9 14 42.4 76 42.3 42.2 23 21 41.9 1 46.6 44.2 3:89 42.2 42 44.1 43.5 42.5 42.2 40.9 30 42.1 41.9 14 5 41.7 73 80 11 32 sr 15. 43.3 42.9 42.8 42.6 77 k24t 41.8 9 42.7 42.5 42.8 24 68 Kuokkalankuja ntie 7 32 41.2 54 55 31 43.1 43 6 41.9 7 42.8 56 42.5 42.6 42.7 42.9 43 14 6 Kellomäenkuja 4 41.9 5 105 31 7 42.3 Kuskinpo lku 109 1 42.9 15 41 25 41.8 Käsittelyvaiheet: 43.7 42.8 25 69 79 41.7 45.0 43.9 18 42.9 71 70 42.4 42 19 7:31 42.0 Ter ioja 43.5 57 42.2 32 42.3 1 78 8 41.8 13 41.7 46.7 58 40 37 36 30 27 26 33 41.7 41.9 103 28 41.8 12 41.4 41.8 16 17 18 2305 8 41.8 42.1 44 3 11 41.8 41.7 5 12 42.0 44.1 42.9 72 42.0 41.8 2 42.2 42.2 42.4 42.7 43 42.0 42.1 1 44.1 43.5 61 42.2 44 9 4 2 28 44 42.4 41.9 78 19 Niina Ahlfors Arkkitehti

on merkitty merkinnällä PK/S (Palvelujen ja liikerakennusten alue/alue, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön, ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät). Valtioneuvoston suojelupäätöksellä suojellut rakennukset on merkitty asemakavakarttaan erityisellä merkinnällä sr/vnp. Kyrölän mallitilan ja 1800-luvun lopun rakennusten kohdalla on merkintä AYTY/sr-1. Jälkimmäinen merkintä tarkoittaa, että rakennukset ovat suojeltuja. Suunnittelumääräys on sama kuin S-merkinnän kohdalla. Asemakaava 1982 Asemakaava 23/4 on vahvistettu 8.11.1982. Katso ote viereiseltä sivulta. Yo Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Y Yleisten rakennusten korttelialue sr Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia muutos- ja korjaustöitä, jotka muuttavat rakennuksen alkuperäistä ulkonäköä. p Pysäköimispaikka. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue 220009 Uuden asemakaavan Lepola III:n laatiminen on selvitysvaiheessa 2011. Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaattikiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. 16

17

2.3 Suojelutilanne Maatalousnormaalikoulun alue lähiympäristöineen on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa, joka valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita koskevan päätöksen mukaisesti on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Päivitetyssä RKY-inventoinnissa 2009 todetaan Maatalousnormaalikoulusta: Itsenäisyyden alkupuolen merkittävän oilaitoskokonaisuuden Tuusulanjärven ympäristössä Järvenpäässä muodostavat Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja Maatalousnormaalikoulu.... Kyrölän koetilan asuin- ja talousrakennukset muodostavat umpipihan. Maatalousnormaalikoulun klassistinen rakennusryhmä kivisine koulurakennuksineen ja opettajien asuinrakennuksineen sekä maatila sijaitsevat peltoaukealla Tuusulantien varrella. Maatalousnormaalikoulu, karjanhoitokoulu ja lehtorien asuinrakennus, verstaspiha ja maatila ovat kukin omalla mäellään. Tässä luvussa käytetyt rakennusten nimet ja numerot viittaavat tämän työn numerointiin. Näin on menetelty, koska eri dokumenteissa rakennusten nimet hieman vaihtelevat. Suojelu kaavoituksen avulla Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on hyväksytty Järvenpään yleiskaavan 2020 liitteeksi ja kaava on kokonaisuutena saanut lainvoiman. Hoitosuunnitelma pohjautuu Ulla Kervisen 1980-luvulla laatimaan selvitykseen. Sen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2000, ja sitä täydentävä toinen vaihe 2004. Hoitosuunnitelmassa huomattavasti Maatalousnormaalikoulun aluetta laajemman alueen rakennus- ja aluekohteet on luokiteltu neljään toimenpideluokkaan. Yleiskaavan mukaan Lepolan ja läntisen Ristinummen rautatiehen ja Poikkitiehen rajautuvat alueet rakennetaan asuntoalueiksi siten, että valtakunnallisen kulttuuriympäristöalueen vaatimukset ja arvot otetaan huomioon. Kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on kirjattu useita tähän päämäärään tähtääviä vaatimuksia, kuten aluetta koskevan arkkitehtikilpailun ja tarkemman osayleiskaavan laatiminen ennen asemakaavoitusta. Lepolan Ristinummen arkkitehtikilpailu järjestettiin 2006 2007 ja sen tuloksen pohjalta kaupunki laati Lepolan osayleiskaavan kaavarunkosuunnitelmineen. Kaupunki teki yhteistyötä Museoviraston kanssa arkkitehtikilpailun arvostelussa ja osayleiskaavan kaavarungon laadinnassa. Kaupunki ei pitänyt uusien asuntorakennusvyöhykkeiden sisällyttämistä Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema-alueeseen luontevana vuonna 1993 valmistuneen Museoviraston inventoinnin perusteella. Lepolan osayleiskaava hyväksyttiin 9.8.2004. Museovirasto valitti yleiskaavasta 2004 hallinto-oikeuteen ja vaati suunniteltujen uusien asuntovyöhykkeiden supistamista. Museovirasto perusteli vaatimustaan tarpeella laajentaa kulttuuriympäristörajausta ja rakennussuojelulailla suojeltaviksi ehdotettujen kohteiden tarvitsemilla suoja-alueilla. Helsingin hallinto-oikeus päätti 21.10.2005 hylätä valituksen. Kumpikaan osapuoli ei tehnyt jatkovalitusta. 18

Neuvottelu ELY-keskuksessa 7.5.2010 Järvenpään kaupunki lähtee alueen jatkosuunnittelussa siitä ajatuksesta, että alueen suojelukysymysten linjanveto on tehty lainvoimaisessa yleiskaavassa, jossa Lepolan peltoalueiden maankäytölliset periaatteet on ratkaistu. Niitä tarkennettiin vuonna 2009 hyväksytyssä Lepolan osayleiskaavassa, joka myös on saanut lainvoiman. Itäisen osan asemakaava Lepola I on hyväksytty ja saanut pääosin lainvoiman. Kaupunki kävi 2010 neuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen kanssa lopuista Lepolan maista ja tavoitteena oli alueen asemakaavoittaminen kolmen vuoden aikana. Lepola III Parhaillaan on valmisteilla uusi asemakaava, Lepola III, jonka osana tämä selvitys on tehty. Järvenpään kaupungin pyrkimyksenä on suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kulttuuriympäristön piirteet ensisijaisesti asemakaavalla. Vain viisi nyt tutkittavista 31 rakennuksesta (25 Mökki, 26 Notkon koulu, 27 Mäyrylä, 29 Kyrölän mallitilan päärakennus ja 30 Kyrölän mallitilan aitta-navetta) on suojeltu 1982 vahvistetussa asemakaavassa sr-merkinnällä. 1920-luvulla rakennettuja Maatalousnormaalikoulun rakennuksia ei siinä ole suojeltu. Tosin näiden osalta rakennusala on rajoitettu olevaan rakennusalaan ja rakennusoikeus on pienempi tai enintään samankokoinen kuin oleva rakennusoikeus, mikä on ennaltaehkäissyt mahdollisia purkuhaluja. Suojelu Valtion omistamista rakennuksista annetun asetuksen NOJALLA Valtioneuvosto määräsi joukon Maatalousnormaalikoulun alueeseen kuuluvia rakennuksia suojeltaviksi valtion omistamista rakennuksista annetun asetuksen 480/85 nojalla 7.9.1989 päätöksellään 81/569/89 Museoviraston esityksen mukaisesti. Seuraavat Maatalousnormaalikoulun rakennukset suojeltiin merkinnällä S2 (2 2) eli ne suojeltiin ulkoasun osalta, jos suojelupäätöksessä muuta ei ole mainittu: 9. Rehtorin asuinrakennus 11. Maatalousnormaalikoulun päärakennus 12. Yliopettajan asuinrakennus 20. Karjanhoitokoulu 23. Lehtorienmäen ulkorakennus 24. Lehtorienmäen asuinrakennus Kyrölän koulutilan osalta päärakennus (29) suojeltiin S1-merkinnällä eli kokonaan (11 ) ja muut S2-merkinnällä: 29. Mallitilan päärakennus 30. Mallitilan talouskeskus 31. Vilja-aitta 19

Kotitalousopettajaopisto rakennettiin samoihin aikoihin kuin takana näkyvä Maatalousnormaalikoulu. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Kotitalousopettajaopiston päärakennus valmistui vuonna 1928. Lähde: Järvenpään Kotitalousopettajaopisto 1928 2000. Valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevassa Museoviraston laatimassa dokumentissa seuraavia rakennuksia on suositettu varjeltaviksi (suluissa Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman 2000/2004 kohdenumerot ja toimenpideluokka): 27. Mäyrylän asuinrakennus (01.06, lk 1) 26. Notkon koulu (09.12, lk 1) 25. Mökki, puutarhurin rakennus (01.05, lk 1) Asetus 480/85 on tarkoitettu valtion omistamien kohteiden suojelun välineeksi. Kyseisen asetuksen nojalla 1989 Valtioneuvoston päätöksellä suojelluista rakennuksista osa ei enää ole valtion omistuksessa. Suojelu rakennussuojelulain nojalla Rakennusten siirryttyä pois valtion omistuksesta, Uudenmaan ympäristökeskus on omasta aloitteestaan ottanut harkittavaksi Järvenpään maatalousnormaalikoulun rakennusryhmän suojelun rakennussuojelulailla 9.12.2003. Prosessi on edelleen kesken. 20

3 / Maatalous - normaalikoulun hanke 3.1 Hankkeen historia Maataloushallitus laati Maatalousministeriön puolesta esityksen Eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta, asetukseksi Maatalousnormaalikoulusta, Järvenpäähän rakennettavien maataloudellisen normaalikoulun uudisrakennusten ja muiden laitteiden kustannusarvion, laskelman Järvenpään maatalouskoulun menoista, laskelman Maatalousnormaalikoulun tuloista, laskelman hankittavasta irtaimistosta ja piirustussarja, johon kuuluu asemapiirros ja rakennettavien rakennusten pohjapiirustukset vuonna 1925. 8 Presidentti vahvisti ehdotuksen Maatalousnormaalikoulun laista, asetuksesta ja ohjesäännöstä 11.2.1927. Maatalousministeriö oli jo 1924 velvoittanut Maatilahallituksen ostamaan valtiolle Järvenpään kartanon kantatilan Tuusulan pitäjän Järvenpään kylässä ja laatimaan sen jälkeen esityksen maataloudellisen normaalikoulun perustamisesta sanotulle tilalle. Kaua tehtiin 19.1.1925 varoilla, jotka Eduskunta oli myöntänyt 17.12.1924 lisäyksenä saman vuoden tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten. Maatalouden ammattikoulutus oli alkanut Suomessa 1840-luvulla kun Mustialaan oli perustettu Suomen Talousseuran aloitteesta maanviljelys-, karjanhoito-, meijeri- ja lampurikoulut. Vuosisadan vaihteessa perustettiin sekä kiinteitä että kiertäviä maamieskouluja ja tietopuolisia karjanhoitokouluja, joiden opetusohjelmiin kuului harjoittelu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta vedotaan juuri maatalousoilaitosten määrän kasvuun ja koulujen moninaistumiseen. Lisäksi aikaisempien maanviljelyskoulujen tilalle oli syntynyt kolme eri opetusmuotoa: maanmieskoulut, maanvijelyskoulut ja pienviljelijäkoulut. Tästä kehityksestä johtuen opettajien pätevyyteen kohdistui aikaisempaa suurempia vaatimuksia. Maatalousoilaitosten opettajien valmistus todettiin puutteelliseksi, 8 Maataloushallituksen kirje Maatalousministeriölle 30.11.1925. Maat. min. 401/244 1925 aissa. KA. 21

koska heillä ei ollut mahdollisuutta suorittaa opetusharjoittelua ennen kuin varsinaisessa työssään. Uudessa koulussa olisi mahdollisuus valmistautua opettajan toimeen ja suorittaa opetusnäytteet. Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Koulu koulutti opettajia ja siellä oli harjoituskouluina maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu. Oilaitoksessa oli kolme yliopettajan ja kaksi rehtorin virkaa. Koululla oli lisäksi oma koetila. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa. 9 Koulussa oli kotieläinhoito-opin ja maatalousopin yliopettaja, luonnontieteiden lehtori ja karjatalousopin lehtori. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata Maataloushallituksen lähemmän määräyksen mukaan. Opettajakokelailta vaadittiin asianomaista virkatutkintoa ja tutkintoa yleisessä opetusmenetelmäopissa yliopistossa, tai jollekin Maatalousnormaalikoulun yliopettajalle annettua näytettä. Opettajaopintoihin kuului yliopettajan opetuksen seuraaminen, harjoitustuntien antaminen, osallistuminen harjoitustunteja seuraaviin arvostelu- ja keskustelukokouksiin ja osallistuminen seminaariharjoituksiin. Lisäksi tuli antaa opetusnäytteet. Koulurakennukset: päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu, joka oli väliaikaisesti jo toiminut muualla, aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Oilasmäärältään koulut olivat alkuvaiheessa tasaveroisia, toisessa oli 28 ja toisessa 29 oilasta. 10 Ensimmäinen opettajaosaston kurssi alkoi 1930 tamikuussa seitsemän oilaan voimin. Opetusmaatila silloin, kun se muodostettiin, käsitti 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Jussi Paatelan allekirjoittamassa hankesuunnitelmassa tammikuulta 1926 oli tarkoitus rakentaa alueelle seuraavat rakennukset ja järjestelmät: Koulu- ja asuntolarakennus kivestä 4 400 m3 Ruokalarakennus kivestä 1 600 m3 Karjanhoitokoulun rakennus kivestä 2 600 m3 Kahden opettajan asuinrakennus puusta 1 500 m3 Sauna- ja pesutuparakennus kivestä, 350 m3 Kaksi käymälä- ja ulkohuonerakennusta Veistosali ja veisto-opettajien asunto vanhoihin rakennuksiin Kaivot, ulkopuoliset vesi- ja viemärijohdot, sähköpumput laitteineen, sekä valo- ja puhelinjohdot. Tässä vaiheessa suunnitelma sisälsi vain pohjapiirustuksia aiotuista rakennuksista, ja se poikkesi toteutuneesta versiosta. 9 Peusa 1953, 61. 10 Saarinen 1978, 3. 22