Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:



Samankaltaiset tiedostot
Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI- RAAHE

Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KH Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää Pudasjärven kaupungin lausuntoa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

POHJOIS- POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUS MRA 13 MUKAINEN LAUSUNTOAINEISTO

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen 2. vaihemaakuntakaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 2

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214

ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 107

HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Seljänperän asemakaava

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

KORTTELEIDEN 27 JA 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Raahen kaupungin lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. KH 175 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausuntopyyntö 20.3.

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

TAIVALKOSKEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET KORTTELEISSA 49 JA 20A OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maisema-alueet maankäytössä

kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun.

Olkijoki. kk-2. Pirttipaljas SL A-1 R-1 SL PATTIJOKI A-1 A. Jokela. Palonkylä SALOINEN. Ylipää. Haapajärven tekojärvi. Äyrinmäki

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Kainuun maakuntakaavan tarkistaminen Luonnos

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kehittämisperiaatemerkinnät maakuntakaavoituksessa

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

RAKENNEMALLI 2040

Iin rannikon ja saarten osayleiskaavan tarkistaminen Karhun alueella

LUVALAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 256 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset

Temmeksen Haurukylän asemakaavan laajentaminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA 2030

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

KALAJOEN KAUPUNKI HIMANGAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LOPOTINTIEN ALUEELLE

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2030

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

ASEMAKAAVAN MUUTOS LIMINGAN SYDÄN

Pihtipudasta koskevat kaavamerkinnät ja määräykset pääpiirteissään:

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN: 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA EHDOTUS

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat:

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

OAS HYVÄKSYTTY KH 190, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Utajärven kirkonkylän asemakaavan muutos, korttelit 32 ja 33.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Asemanseudun osayleiskaava

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

POHJOIS-POHJANMAAN ALUERAKENTEEN KEHITYSKUVA. Valtakunnanosakeskus ja aluekeskukset. Aluekeskuksiin sisältyvä ja niitä täydentävä maaseutualue

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Transkriptio:

Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen toinen vaihe (2.vaihemaakuntakaava) koskee maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä, virkistys- ja matkailualueita, materiaalikeskus- ja jäteenkäisttelyalueita, ampumaratoja ja puolustusvoimien alueita. Pohjois- Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti nähtävillä 25.3.- 30.4.2015 mm. Lumijoen kunnanvirastossa. Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Maasaeutuasutus ja aluerakenne - Kehitetään maaseudun tasapainoista aluerakennetta olemassa oleviin taajama-, kylä- ja vapaa-ajan asumisen rakenteisiin, palveluihin ja omiin vahvuuksiin perustuen. - Lisätään maaseudun elinvoimaa edistämällä uusiutuviin, paikallisiin energiavaroihin perustuvaa energiataloutta. - Edestetään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta kehittämällä liikenneyhteyksiä ja vahvistamalla olemassa olevaa kylärakennetta. - Kehitetään yhdyskuntia ja elinympäristöjä asukkaiden kohtaamispaikkoja lisääviksi. - Varaudutaan alueidenkäytössä ilmastonmuutokseen ehkäisemällä tulviin ja muihin äkillisiin sääilmiöihin liittyviä riskejä. - Turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset ohjaamalla alueidenkäyttöä niin että riittävät yhtenäiset alueet säilyvät. - Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamaista. Parannetaan erityisesti jokivesistöjen tilaa. - Turvataan ranta-alueiden kestävä käyttö. - Otetaan huomioon porotalouden toimintaedellytykset muussa maankäytön suunnittelussa. Maakuntakaavassa osoitetaan maaseudun asutusrakenne, kehittämisvyöhykkeet ja maaseutuasutuksen ja aluerakenteen kannalta tärkeät kylät. Virkistysverkko ja matkailu - Edistetään monipuoliseen lähiluontoon perustuvaa virkistäytymistä. - Matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä kehitetään osana maakunnan monikeskuksista aluerakennetta ja -palveluverkkoa.

- Kehitetäänmonipuolista matkailu- ja virkistysalueverkostoa. Tuetaan lähialuematkailua ja -virkistäytymistä. - Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijänä. - Kehitetään suoluonnon palvelurakenteita kansainväliselle tasolle. - Turvataan ranta-alueiden kestävä käyttö. - Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset otetaan huomioon rannikon ja jokien suistoalueiden suunnittelussa. - Hyödynnetään merellisyyttä ja rannikkoseudun ympäristöarvoja alueen erityisenä vetovoimatekijänä. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallinen virkistysalueiden ja -reittien verkosto, laajat matkailun vetovoima-alueet ja virkistyksen kehittämisen kannalta tärkeät vyöhykkeet sekä matkailukeskusten alueet ja muut matkailupalvelujen keskittymät. Kulttuuriympäristö - Edistetään maakunnan kulttuuriperintökohteiden tunnettavuutta, säilymistä ja hyödyntämistä. - Hyödynnetään asemanseutujen ja kirkonseutujen kulttuuriympäristöjä ja viheralueita taajamien vetovoimatekijänä. - Vahvistetaan kulttuuriympäristöjen merkitystä matkailun ja virkistyksen vetovoimatekijänä. - Kehitetään maakunnallisesti merkittäviä kylämaisemakokonaisuuksia. - Edistetään yhtenäisten, laajojen maisema-alueiden säilymistä. - Luodaan edellytyksiä kansallisten kaupunkipuistojen ja maisemaalueiden säilymistä. - Maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset otetaan huomioon rannikon ja jokien suistoalueiden suunnittelussa. - Turvataan maankohoamisrannikon luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti, maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöaluheet päivitysinvestointien perusteella. Seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet - Osoitetaan maakunnalliset ja seudulliset materiaalikeskukset ja jätteenkäsittelyalueet. - Edistetään uusiutuvan energian ja jäteperäisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Maakuntakaavassa osoitetaan Oulun seudun materiaalikeskuksen ratkaisu ja muut seudulliset jätteenkäsittelyalueet.

Seudulliset ampumaradat ja puolustusvoimien alueet Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti puolustusvoimien ja rajavalvonnan aluetarpeet. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullinen ampumaratojen verkko. Lumijoen osalta 2. vaihemaakuntakaavan luonnokseen on merkitty seuraavaa: Maaseutuasutus ja aluerakenne: Maaseudun kehittämisen kohdealueeksi on merkitty mm. Lakeuden alue Tyrnävän-Limingan-Lumijoen alueelle. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alu- eita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja - maisemaan perustavana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luonnonmatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehittäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja lomaasutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Suunnittelumäääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureittien kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kyläksi on merkitty Lapinkylä. Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Suunnittelumääräykset:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinalueita toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittumaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole merkitty yhtään Lumijoen kylää. Voimassa olevaan maakuntakaavaan merkitty kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue on esitetty poistettavaksi. Virkistysverkko ja matkailu Matkailun vetovoima-alueeksi / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi on merkitty mm. Liminganlahti-Hailuotoi-Oulu. Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. Liminganlahden-Hailuodon-Oulun alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöjen eritisiin arvoihin sekä maaseudun ja kaupunkikulttuurin vuorovaikutukseen. Luonnon monikäyttöalueeksi on merkitty mm. Lumijoen meren ranta-alueet. Merkinällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaiden luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reittien muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Virkistys- matkailualueita tai -kohteita ei ole merkitty Lumijoen alueelta yhrtään kohdetta. Venesatama Seudullisesti merkittäväksi venesatamaksi on merkitty Varjakan

venesatama ja samoin veneväylä on merkitty Varjakkaan. Muita reittejä (ulkoilu, moottorikelkka ym) ei Lumijoen alueelle ole merkitty. Kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi on merkitty mm. Limingan lakeuden kulttuurimaisema, joka kattaa mm. Liminganlahden lisäksi Varjakan, Lapinkylän ja Hirvasniemen kylät sekä keskusta-alueen. Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa maisema-alueiden valtakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden konaisuudet ja ominaispiirteet. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty mm. Kankaanpääntien kylämaisema. Alueiden käytön suunnittelussa tulee varmistaa kulttuuriympäristön valtakunnallisten arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet. Lumijoen osalta aluevalikoima täydentyy kohdeinvestointien valmistuttua. Kaavaan on merkitty myös Pohjanmaan rantatie. Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset -luettelossa on Lumijoen alueelta 17 kohdetta. Kaavassa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi kaupunkiseutujen kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Oulun seudulta muut kuntakeskukset on merkitty C:llä, mutta Hailuotoa ja Lumijokea ei ole merkitty keskustoimintojen alueeksi. Seudulliset ampumaradat Ruutikankaan alueen tuleva ampumaurheilukeskus on merkitty seudullisesti merkittäväksi ampumaradaksi. Ehdotus: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Lumijoen kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on

erittäin huolellisten valmistelujen jälkeen merkitty maakunnan kannalta merkittävät maaseutuasutuksen, virkisverkon, matkailun, kulttuuriympäristön, materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, ampumaradat ja puolustusvoimien alueet. Lumijoen kunnan mielestä Lapinkylän lisäksi Hirvasniemen kylä on kehittynyt merkittäväksi kyläksi, joka tulisi merkitä kaavaan. Varjakan alue on myös seudullisesti merkittävä matkailu- /virkistyskohde, joka täydentää Liminganlahden luontokeskuksen matkailuvirkistysaluetta ja olisi syytä merkitä virkistys- ja matkailukohteeksi. Lumijoen kunnan tapaiselle kuntakeskukselle tulisi myös löytää sopiva merkintä kaavaan, sillä kaavassa ei esitetä kuntakeskusta mitenkään. Lumijoen kunta esittää myös huolensa siitä, että koko kuntakeskus lähitaajamineen on merkitty arvokkaaksi maisema-alueeksi, mikä ei saa estää kuntakeskuksen kehittämistä viihtyisänä asumisalueena. Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.