RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero 3@11/1 JA MARKKAVUORI 2, kaivosrekisterinumero 3811/2 Karttalehti 2143 09 Sijainti 1: 400 000 ARK
Aulis Kinnunen/amao 8.12.1989 RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 2 SELOSTUS VALTAUSALUEILLA "MARKKAVUORI 1 JA 2" TEHDVISTE TUTKIMUKSISTA Tutkimusaihe Ensimmäinen vihje tutkittavana olleesta Markkavuoren Ni-aiheesta saatiin nikkelietsintäkohdekartan jatkeeksi Päijät-Hämeen alueella tehdyn lisäselvitystyön aikana. Mainitussa lisäselvitystyössäpadasjoer'~ 1: 100 000 -kallioperäkartallakin (KL2143) esitettyä Markkavuoren ultramafista intruusiota pidettiin isäntäkivityyppinsä ja paljastumista löydettyjen kiisuuntumien takia 1.upaavana Ni-aiheena. Tätä käsitystä vahvistivat GTK:n hallussa olleet tiedot Markkavuoren alueelta löydetystä kahdesta nikkelipitoisesta lokareesta. Lohkareet oli lähetetty jo vuosia sitten J. Litun toimesta. Näistä toinen (7383-7700, liite B) oli hieman plagioklaasia sisältävää hornblendiittia tai metaperkniittiä, jossa analyysin mukaan Ni-pitoisuus on 0,37 %. Toista näytettä (7385-7701) oli niin vähän ettei siitä riittänyt kemialliseen analyysiin. Kiilloitetun ohuthieen perusteella siinä on magneettikiisun ja kuparikiisun ohella merkittävästi pentlandiittia. Isäntäkivi on lähinnä perkniittiä. Edellä mainituista syistä Markkavuoren alue otettiin tarkemman tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksia on johtanut geologi Lauri Pekkarinen. Suoritetut tutkimukset Vuoden 1984 alussa tehtiin kaksi geofysikaalista mittausprofiilia (magneettinen + slingram + painovoima). Syksyllä 1984 päätettiin tehdä laajemmalla, kriittiseksi arvioidulla alueella geofysikaalisia maastomittauksia (magneettinen + slingram + painovoima). Mittaukset tehtiin syysja kevättalvella (1984-1985).. Kesällä 1985 tehtiin mitatul.la alueella kesäapulaisvoimin geologista kartoitusta 1: 10 000 ja joillakin osa-alueilla myös detaljikartoitusta 1: 10 000. Geofysikaalisten mittautulosten ja geologisten havaintojen perusteella Markkavuoren alueella tehtiin syväkairauksia ja kairattiin kaikkiaan kolme reikää, yhteispituudeltaan 430,9 m. Tutkimustulokset Geologisella kartoituksella todettiin, että alueen valtakivilaji on voimakkaasti rnetamorfoitunut ja migmatiittiutunut kiillegneissi. Kiillegneisissä on harvakseltaan kapeita amfiboliitti-, kvartsi- maasälpägneissi- ja sarvivälkegneissivälikerroksia. Aivan alueen kaakkoislaidalla tulee vastaan raja laajaan grancidio-
Aulis Kinnunen/amao 8.12.1989 riittialueeseen. Miqmatiittisen kiillegneissin muodostamassa ympäristössä on noin 1 km:n pituinen ultramafiitti-intruusio. Kartoitukseen ja osaksi geofysikaaliseen tulkintaan perustuen on arveltu, että kyse on jonkinlaisesta keskeltä kapenevasta kaksoisintruusiosta tai peräti kahdesta erillisestä pikkuintruusiosta. Pääosa intruusion kivilajeista koostuu sarvivälkevaltaisista ultramafiiteista (metaperkniiteistä), mutta sen lisäksi esiintyy tummempia muunnoksia, joissa on merkittävästi serpentiiniä oliviinin muuttumistuloksena (metacortlandiitteja ja metaperidotiitteja). Intruusion kollispäässä kivilaji vaihtuu gabroksi. Useissa paljastumissa näkyi magneettikiisua usein kolikon kokoisina läiskinä ("Markkavuori"). Magneettisella kartalla ultramafiitit sijoittuvat pääosin alueelle, jossa on 300-2000 nt:n magneettisia anomalioita. Osa ultramafiiteista sijaitsee myös minimialueella. Mittausalueella on myös muita magneettisia anomalioita, jotka liittyvät ilmeisesti kiisuliuskeisiin. Pelkän magneettisen kartan perusteella ei ultramafiittia pysty paikantamaan eikä rajaamaan, mutta sitä voi käyttää hyväksi intruusion sisäisen rakenteen selvittämiseksi. Gravimetrisellä kartalla intruusio näkyy kahtena toisistaan lähes irti kuroutuneena anomaliana, joiden maksimit ovat Bouger-kartalla 1,O ja 1,4 mgal ja jäännös'anomaliakartalla 0'5 ja 0,6 mgal. Slingramkartoilla selvin piirre on mittausalueen ylittävät johteet, joihin liittyy myös magneettinen anomalia. Nämä ovat ilmeisesti magneettikiisupitoisia kiillegneissejä tsi kiisuliuskeita. Intruusion kontakteihin liittyy heikompia johteita, jotka on lävistetty rei'illä -1 ja -2 ja jotka ovat intruusion kiisuuntunutta reunavyöhykettä. Kairauksia varten tulkittiin kairausprofiilit sekä gravimetrisesti että magneettisesti. Intruusion syvyyden maäräämiseksi tulkittiin gravimetrisia profiileja kaksiulotteisella mallilla sekä määritettiin intruusion pohjan kontakti käyttäen kolmiulotteista mallia ja nomogrammeja. Geofysikaalisten mittausten perusteella intruusio on kooltaan 50 m - 300 m x 1500 m mahdollisesti kaksiosainen. SM-pään syvyysulottuvuus on 200 m - 300 m, NE-pään ainakin yhden kilometrin luokkaa. Geofysikaalisten ja geologisten lähtötietojen perusteella voitiin mafiitti-ultramafiitti-
RAPORTTI 080/2143 09/AAK/1989 4 Aulis Kinnunen/amao intruusion todennäköiset kontaktit jollakin tavoin rajata. Eniten kiinnostavat, magneettisten ja gravimetristen anomalioiden reunoihin liittyvät sähköiset anomaliat, jotka sijaitsivat Ni-malmimielessä lupaavassa paikassa lävistettiin kahdessa profiilissa. Kaksoisintruusion pohjoisimman osan kaakkoiskontakti lävistettiin yhdellä reiällä (R1) ja eteläisimmän osan molemmat kontaktit kairaamalla kaksi reikää. Kairauksella todettiin, että lähestyttäessä intruusion pohjoisemman pään kaakkoiskontaktia perkniittinen kivi vaihettuu lähinnä metacortlandiitiksi ja kiisujen määrä on suurimmillaan lähinnä kontaktia. Analysoiduissa kairausnäytteissä nikkelipitoisuudet osoittautuivat mitättömiksi (korkeimmillaan muutamia 1/100 %). Tilanne on suurin piirtein sama intruusion eteläisimmän pään suhteen ja sielläkin kiisurikkaimmat osat keskittyvät lähemmäksi intruusion kumpaakin kontaktia. Paras nikkelipitoisuus on 0,155 %. Kuitenkin samassa analyysissa rikkipitoisuus on noin 5 %. Sulfidifaasin nikkelipitoisuus jää siis hyvin alhaiseksi. Alueelta löydetyssä nikkelipitoisessa lohkareessa sulfidifaasin nikkelipitoisuus on noin 5 %. Näyttäisi siis silta, että lohkareet eivät ole peräisin ainakaan Markkavuoren intruusiosta. Johtopäätökset Tukimuksissa on pystytty rajaamaan noin 1 km:n pituinen ultramafinen-mafinen kaksoisintruusio, jonka oliviini-serpentiinirikkaimmissa osissa on runsaasti kiisuainesta, etenkin intruusion kontaktivyöhykkeillä. Pääosa kiisuaineksesta on magneettikiisua. Pentlandiittiä samoin kuin kuparikiisua on erittäin vähän. Tutkimustulosten perusteella ei intruusiota voida pitää nikkelikriittisenä. Tästä syystä jatkotutkimuksista ja valtauksesta on luovuttu. Outokumpu Oy Malminetsintä : Aulis Kinnunen geologi
Aulis Kinnunen/amao 8.12.1989 RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 5 LI ITTEET Kuhmoisten markkavuoren tutkimusalueen sijainti/aerogeofys. magneettikenttäkartta 1 : 100 000. ' Magneettinen totaalikenttä/kairausreiät 1: 10 000 Gravimetrinen residuaali/kairausreiät 1: 10 000 Gravimetrinen tulkinta, intruusion alapinnan syvyys 1: 10 000 Geologinen kartta 1: 10 000 Kairausprofiili R1 1 : 500 Kairausprofiili R2 1 : 500 Kairausprofiili R3 1 : 500