SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221
1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Metson ja teeren... 1 2.1 Menetelmä... 1 2.2 Tulokset... 2 2.2.1 Metso... 2 2.2.2 Teeri... 4 3 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi... 5 3.1 Metso... 5 3.2 Teeri... 5 4 Viitteet... 5 Kansi: pohjoisosan metsolle soveltuvaa kallioaluetta. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2015
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) tuulivoimapuiston luontoselvitykset 1 Johdanto Viitasaaren tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä ja alkukesällä 2014 useita luontoselvityksiä. Keväällä 2015 selvityksiä täydennettiin metson ja teeren soidinalueiden selvityksillä. Tässä raportissa esitellään selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Tausta-aineistona on käytetty kaavaehdotusta ja sen liitteenä olevia kauden 2014 aikana tehtyjä luontoselvityksiä sekä Tiira-havaintopalvelun tietoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys 2014). Soidinselvityksen maastotyöt ja raportoinnin suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Viitasaarella Keitelepohjan kylän pohjoispuolella. Selvitysalue rajattiin perustuen suunnitellun tuulivoimapuiston 40 db melualueeseen. Kuva 1. Selvitysalue noudattaa oranssia 40 db:n vyöhykettä. 2 Metson ja teeren 2.1 Menetelmä Soidinselvitys suoritettiin kahdella maastokäynnillä 21.4. ja 6.5.2015. Alueella liikuttiin autolla ja jalan. Havainnointia tehtiin myös vuoden 2014 pesimälinnusto- ja luontotyyppiselvitysten yhteydessä. Metson soitimia etsittiin jalan lajin soitimille puuston rakenteeltaan sopivilta alueilta. Metson soidinselvitykset tehtiin aamuyön ja varhaisaamuntunteina pääosin hämärän
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (6) tunteina. Soitimien lisäksi havainnoitiin metson jätöksien yleisyyttä alueella. Samalla havainnoitiin myös koppeloita ja mahdollisia lajin hakomapuita. Teeren soitimien sijainti selvitettiin kuuntelemalla, jonka jälkeen paikannetuilla soitimilla käytiin laskemassa soitimen kukkojen määrä. Teeren soitimet paikannettiin varhaisaamun tunteina. 2.2 Tulokset 2.2.1 Metso Kuva 2. Metsohavainnot alueelta (soidintava kukko =punainen, koppelo=vihreä, jätökset=oranssi). Sinisellä on merkitty metson soidinalueeksi soveltuvaksi arvioitu alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (6) Selvitysalue on mäntyvaltaista kangasmetsää ja ojitettua suota. Metso on yksi tällaisen metsämaiseman tyyppilajeista. Selvitysalueella on useita silmämäärin arvioituna lajin soidinpaikoiksi soveltuvia alueita. Erityisesti tällaisia ovat lakialueen kallioiset osat, joissa metsän rakenne on metson soitimille sopivan harvaa. Koko tämä soveltuva alue tarkastettiin kulkemalla jalan koko kallioalueen läpi. Tämä alue on esitetty sinisellä kuvassa 2. Kuva 3 kallioaluetta aamuhämärissä. Muuten alueella ei esiinny metsäkuvasta erottuvia erityisen vanhoja metsäkuvioita, ja suuri osa selvitysalueesta on myös tuoreita hakkuuaukeita tai hyvin nuoria, rakenteeltaan metson soidinalueiksi liian tiheitä, metsiä Tyypillisesti metsätalouskäytössä olevilla alueilla soitimien keskikoko on pieni, ja monet kukot voivat myös soidintaa yksittäin. Soidinpaikkojen vaihtuvuus on perinteisiä vanhan metsän alueita suurempaa ja soidinpaikan keskus voi vaihtua vuosien välillä useita satoja metrejä (Kursula ym. 2014). Jopa päivien välillä voi olla satojen metrien siirtymiä. Tiira-havaintoarkistossa alueelta ei ollut havaintoja metsosta. Selvityksissä saatiin havainto vain yhdestä soidintavasta metsokukosta. Havainto sijoittuu Tyynelä karttasanan länsipuolelle kallioalueiden keskivaiheille (kuva 2.). Alueella ei havaittu lähestyttäessä muita kukkoja, joten kyseessä on todennäköisesti yksittäin soidintava lintu. Soidinpaikan pysyvyyttä on vaikea arvioida. Havainto sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Jätöksiä alueella havaittiin niukasti, vain neljässä kohtaa alueen halki kulkevalla metsätiellä. Nämä jätökset syntyvät pääosin talvisin, jolloin metsot käyttävät muuta ympäristöä lumisempia tieuria kieppipaikkoina. Soidinalueeksi sopivaksi arvioiduilla
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (6) alueilla ei havaittu lainkaan jätöksiä. Jätösten vähäisyyden perusteella voidaan arvioida, että alueen metsokanta ei ole erityisen vahva. Vastaavalla selvitysmäärällä alueilla, joilla on runsaammin metsoja, jätöksiä havaitaan selvästi enemmän. Koppeloista ei saatu havaintoja 2015, mutta kevään 2014 selvityksissä havaittiin yksi metsopoikue pohjoisreunalla. Havaintopaikka on merkitty kuvassa 2 vihreällä. 2.2.2 Teeri Kuva 4. Havaitut teeren soidinpaikat (siniset pisteet) ja niillä havaitut kukkomäärät. Mustalla on esitetty kaavan mukaiset voimalapaikat. Tiira-havaintoarkistossa oli satunnainen havainto soidintavista teeristä selvitysalueella, jota selvityksessä saadut havainnot tukevat (havainnot 2006 vuodelta). Selvitysalueella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (6) havaittiin kohtalaisesti soidintavia teeriä. Soidinrakenne alueella vaikutti hajanaiselta, sillä alueella ei ole avosuota tai muuta paikkaa, jolle pysyvä soidin voisi muodostua. Suuri osa havaituista soidinalueista oli alueen hakkuilla. Nämä eivät muodosta pysyviä soitimia, vaan niiden paikat muuttuvat metsärakenteen muutoksien mukana. Kukkojen liikehdintää näiden pienten soidinkeskuksien välillä näytti tapahtuvan myös soidinaamujen sisällä. Kukkoja näillä pienillä soitimilla havaittiin 1-3 soidinpaikkaa kohden. Eteläiset kaksi soidinta sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta ja pohjoinen yksittäinen kukko noin 100 metrin päähän lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Alueen keskeisin soidin havaittiin selvitysalueen itäpuolella Korpelan talon pellolla. Tässäkin havaittiin enimmillään vain viisi kukkoa. 3 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi 3.1 Metso 3.2 Teeri 4 Viitteet Selvitysalue on metson elinaluetta, jolla havaittiin vain yksi soidintava kukko ja aiemmassa selvityksessä myös yksi poikue. Yleisesti ottaen alueen metsokanta arvioitiin korkeintaan kohtalaiseksi. Selvitysalueelta ei kuitenkaan paikannettu sellaista metson soidinta, joka täytyisi erityisesti huomioida alueen suunnittelussa. Havaittu yksi soidintava kukko sijoittui lähelle suunniteltua voimalapaikkaa. Toteutuessaan tuulivoimahanke heikentäisi jonkun verran alueen sopivuutta metson elinalueeksi ja aiheuttaisi nyt havaitun soitimen todennäköisen siirtymisen. Alueella on kuitenkin vastaavan laista ympäristöä laajalti. Suuri osa tästä ympäristöstä sijoittuu voimalapaikkojen muodostaman yhtenäisen alueen ulkopuolelle. Iin Olhavassa tehdyissä seurannoissa metson ja teeren ei ole havaittu karttavan tuulivoima-aluetta rakentamisen jälkeen, vaan molemmat lajit ovat soidintaneet keskellä jo rakennettua ja toiminnassa olevaa tuulivoima-aluetta. Myöskään voimaloihin törmänneitä kanalintuja ei tuon alueen seurannoissa ole löytynyt etsinnöistä huolimatta. Hankeen vaikutukset metsoon lajina arvioidaan suuruusluokaltaan kohtalaisen vähäisiksi. Alueella havaittiin hajanainen teeren soidinverkosto. Pääosan soitimista muodostivat tilapäiset alueen hakkuuaukoille muodostuneet piensoitimet. Johtuen soitimen luonteesta, niiden erityinen huomioiminen ei ole tarpeen. Kursula, O., valkeajärvi, P. & Vesterinen, R. (toim.) 2014. Metso, havumetsien lintu. Keski-Suomen Metsoparlamentti. 153 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M. 2012. The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report 6511.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (6) Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti 1998. Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu.