OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Killintie 3 asemakaavan muutos LIITE 5 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu 19. 09. 2016, 30.11.2016, 25.4.2017, 3.5 2017, 6.8 2017 Kohde Asemakaavan muutos Dnro: 3515/ 2015 YHLA Työnumero: 2534 Ojoinen (11. kaupunginosa), korttelin 26 tontti 419 Hakija / Aloite Tontin omistaja Hämeenlinnan seurakuntayhtymä Asemakaavan tarkoitus Luoda edellytykset Killintiehen, Peninpolkuun ja Kiiskintiehen rajoittuvan Y-tontin muuttamisesta pientalovaltaiseksi alueeksi. Kaavoitustilanne Asemakaava vahv. 29.3.1969 (nro 701) Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on yleisten rakennusten korttelialueella (Y). Rakennusoikeutta on kaavassa ilmoitetun tehokkuusluvun (e=0,5) mukaan laskettuna 4936 k- m 2. Rakentamisen kerroslukua ei ole rajoitettu. Myös sijainti tontilla on mahdollinen muualla paitsi 4 m. leveällä tontin reunavyöhykkeellä, joka on osoitettu istutettavaksi. Sijaintikartta Yleiskaava, kv 11.1.1984 / oikeusvaikutukseton Yleiskaavassa kohde alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Myös vireillä olevassa kantakaupungin yleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Kanta-Hämeen maakuntakaava, vahv. 28.9.2006 Maakuntakaavassa kohde sijaitsee alueella, jolla on aluemerkintä A ja määräys Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Ote ajantasa-asemakaavasta 1. vaihemaakuntakaava vahv. 2.4.2014 2. vaihemaakuntakaava vahv. 24.5.2014 Vaihemaakunnat eivät kohdistu suunnittelualueeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 22 ) Tavoitteet on jaettu kuuteen pääryhmään, joista suunnittelualuetta koskee lähinnä tavoite eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympäristön laadusta. Tavoite sisältää mm. olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen ja liikennetarpeen vähentämisen. Tavoite on keskeinen koko kaavajärjestelmässä siten myös asemakaavoituksessa. Yleiskaavaote Pohjakartat HML, paikkatieto ja kiinteistö, 2016
Muita reunaehtoja Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys (kv 10.12.2012) Kaupungin maankäytön suunnittelun lin jaukset (kv 9.2.2015) Maanomistus Historia, nykytilanne, lähiympäristö Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista, jos kaavassa ei muuta määrätä. Asiakirja viittaa rakentamattomien alueiden käyttöönottoon ja epätarkoituksenmukaisiin julkisten rakennusten rakentamattomiin tontteihin, joiden kaavoittamista uuteen käyttöön tulee tutkia. Myös keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevia, erityisesti jälleenrakennuskauden pientaloalueita, kuten Hätilää, Sairiota ja Ojoista, voidaan harkitusti tiivistää mm. jakamalla tontteja ja osoittaa siten uusia rakennuspaikkoja hyödyntäen olemassa olevia palveluja ja kunnallisteknisiä verkostoja (s. 12). Hämeenlinnan seurakuntayhtymä Ojoisten kylästä on tietoja keskiajalta, jolloin se palveli Hämeenlinnan latokartanona. Myöhemmin alueelle muodostettiin kruunun virkatalo. 1940-luvun alussa Ojoisten alue kaavoitettiin karjalaisväestön asuttamista varten. Kaavassa suunnittelualueen tontti varattiin tuolloin julkiseen rakentamiseen. Tontti on jäänyt kuitenkin rakentamatta. Naapuritontit ovat rakentuneet erillispientaloista. Tonttia rajaavat Kiiskitie ja Killintie päättyvät alueen kokoojakatuun Härkätiehen, jonka eteläpuolella on Latokartanon kerrostaloalue ja sen yhteyteen rakennettu aikakaudelle tyypillinen, edelleen toimiva ostari. Karttakaavio asiakirjasta Kaupungin maankäytön suunnittelun linjaukset Muutostarve Selvitykset Seurakuntayhtymällä ei ole tarvetta nykyisen kaavamerkinnän mahdollistamaan rakentamiseen (seurakuntatalo tms.). Siksi seurakuntayhtymän tavoitteena on tontin jakaminen kooltaan esim. 800-1100 m 2 pientalotonteiksi (liitteen lopussa alustavia luonnoksia). Tontille tai sen läheisyyteen ole merkitty suojelu- tai muita kaavassa huomioitavia kohteita tai aluemerkintöjä. Kaavoittajan alustavan maastokäynnin perusteella tontilla ei ole metsälain (1093/1999) tai luonnonsuojelulain (1096/1996) perusteella kaavassa luo-merkinnällä osoitettavia kohteita. Alueelle laaditaan tarkentavia selvityksiä, jos viranomaiset arvioivat niiden tarpeellisuuden (esim. arkeologinen selvitys). Tarvittavat muut uudet selvitykset tarkentuvat työn aikana. Ortokuva Arvioitavat vaikutukset ja vaihtoehdot. Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutuksia ja vaihtoehtoja mm katumiljööseen, taajamakuvaan ja luonnonympäristöön. Arviointia tehdään yhdessä suunnittelijoiden, muiden asiantuntijoiden ja osallisten ja kanssa. Maaperäkartan mukaan tontti on moreenia. 2
Sopimukset ja päätökset Asemakaavamuutoksen käynnistäminen on tullut vireille vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa, jonka yhdyskuntalautakunta (YHLA) on hyväksynyt 15.12.2015. Kaupunki tekee tontin omistajan kanssa maankäyttösopimuksen kaavan hyväksymisvaiheessa. Kaavan laadinnan tavoiteaikataulu ja hyväksyminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) saatavilla Asemakaavamuutos on tarkoitus saattaa hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 syksyllä (tarkempi aikataulun vaiheistus oheisessa kaaviossa). Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä ja kaupungin internetsivuilta osoitteessa http://www.hameenlinna.fi/kaavat kohde Killintie 3 työnro. 2534. Yhteyshenkilöt Tilaajapäällikkö Leena Roppola, (03)6212315 Arkkitehti Hanna Oijala, (03)6212315 Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu Raatihuoneenkatu 11, 3. krs, PL 84, 13101 Hämeenlinna Tontti on puustoltaan runsaslajinen ja maastoltaan lämpimiin ilmansuuntiin suuntautunut. Kaavatyön osalliset MRL 62 Osallistuminen ja tiedottaminen Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRA 30 ). Toimialoista osallisia ovat Kanta-Hämeen pelastuslaitos, verkkoyhtiöistä HS-Vesi Oy, Elenia Lämpö Oy ja Elenia Verkko Oy; kaupungin toimialoista infran suunnittelu-, maaomaisuuden hallinta-, paikkatieto- ja kiinteistöyksiköt, ympäristötoimiala sekä rakennusvalvonta. Viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY- keskus ja Museovirasto (arkeologia). Kaavoituksen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen sekä niihin liittyvän aineiston nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin verkkopalvelussa. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeellä Sähköisen ilmoitustaulun osoite on: http://hameenlinna.fi/ilmoitustaulu/. 1. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Hämeen ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). 2. Kaavan valmisteluaineisto pidetään esillä kaupungin verkkopalvelussa em. kaavasivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta valmisteluvaiheen kuulemisen aikana (MRL 62, MRA 30 ), jolloin asiakirjoihin voi tutustua myös maankäytön suunnitteluyksikössä. Kirjalliset mielipiteet ja muu palaute toimitetaan maankäytön suunnitteluyksikköön ylläolevaan osoitteeseen tai sähköpostilla mypalvelupiste@hameenlinna.fi. Suullinen palaute voidaan antaa suunnittelijalle tai soittamalla asiakaspalvelunumeroon. 3. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL 65, MRA 27 ) osallisten lisäksi myös muilla kunnan jäsenillä on oikeus tehdä muistutus. Muistutus kaavaehdotusta vastaan osoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja toimitetaan osoitteella: Hämeenlinnan kaupunki, yhdyskuntalautakunta, Raatihuoneenkatu 9, 3.krs, PL 84, 13101 Hämeenlinna. 4. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan jättää kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallintooikeuteen. 3
TYÖVAIHE / TAVOITTEENA OLEVA AIKATAULU 2016 08 09 10 11 12 2017 01 02 03 04 05 06 08 09 10 11 VALMISTELUVAIHE Vireilletulo kaavoituskatsauksessa (Kaupunginhallitus hyväksyi 11.1.2016) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on saatavilla/ nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Yleisötilaisuus (kaavahankkeen ja OAS:n esittely) Kaavaluonnoksen laatiminen 3.10 LUONNOSVAIHE Kaavaluonnos viedään yhdyskuntalautakuntaan (YHLA), joka päättää sen asettamisesta nähtäville. KAAVALUONNOSTEN nähtävilläolo 30 päivää (MRA 30 ) 22.12.2016-20.1.2017 Osallisilla mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja muilta hallintokunnilta kommentit. 13. 12 Mahdollisesti yleisötilaisuus kaavaluonnoksen esittelyä varten EHDOTUSVAIHE Asemakaavaehdotuksen valmistelu luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella. Kaavaluonnos viedään yhdyskuntalautakuntaan (YHLA), joka päättää sen asettamisesta nähtäville. KAAVAEHDOTUKSEN nähtävilläolo 30 päivää (MRL 65, MRA 27 ) 8.5. -6.6.2017 Osallisilla mahdollisuus muistutusten esittämiseen. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja muilta hallintokunnilta kommentit. 26.4 HYVÄKSYMISVAIHE Asemakaavaehdotusta täsmennetään saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Kaavaehdotus kaupunkirakennelautakuntaan (KAURA), joka päättää sen viemisestä käsiteltäväksi kaupunginhallitukseen Kaupunginhallitus esittää kaavan hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä 30 päivää (KunL 137, MRL 191 ) Lainvoimaisuus (MRA 93 ) 22.8 Tekstissä käytetyt lyhenteet kv = kaupunginvaltuusto kh = kaupunginhallitus YHLA = yhdyskuntalautakunta KAURA= kaupunkirakennelautakunta KunL (410/2015) = kuntalaki MRL (132/1999) = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA (895/1999) = maankäyttö- ja rakennusasetus MetsäL(1093/1996) = metsälaki LSL (1096/1996) = luonnonsuojelulaki 4 Taulukossa käytettyjen värien ym. merkitys: Taulukon värit auttavat hahmottamaan kaavan laadinnan ja siihen kuuluvat päätösvaiheet. Vihreä väri kuvaa vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuutta. Ruskea väri kuvaa kaavan laatijoiden työvaihetta. Tapahtuman alkuperäinen arvioitu ajankohta, Kaavan edetessä taulukkoa päivitetään. Päivitykset merkitään punaisella.
Luonnoksia kaavamuutokseen, jotka havainnollistavat kaavamuutokset tavoitetta nykyistä kaavaa pienipiirteisemmästä ja siten lähiympäristön rakentamiseen paremmin mukautuvasta rakentamisesta. Luonnokset Ajan Arkkitehdit Oy, Asko Kaipainen, arkkitehti SAFA. Asemapiirrosluonnos nykyisen asemakaavan mahdollistamasta rakentamisesta. Voimassa olevassa asemakaavassa tontille voi rakentaa tehokkuusluvun e=0,5 mukaan 4936 k-m 2. Alustava asemapiirrosluonnos mahdollisesta kaavamuutoksesta, jos tontille rakennetaan 10 erillispientaloa. Tonttitehokkuus on 0,26, jos asuinrakennusten kerrosala on 200 k-m 2 / asunto ja talousrakennusten 60 k-m 2 / asunto Alustava asemapiirrosluonnos mahdollisesta kaavamuutoksesta, jos tontille rakennetaan 14 paritaloja. Piirroksessa 14 paritaloa (95 k-m 2 / asuntoa) tekevät kaava-alueen tehokkuudeksi ~0,3 5