Hätilä II, asemakaavan muutos

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hätilä II, asemakaavan muutos Kaavanumero: 2521 Diaari-nro: YHLA 3300/2015 Uusi diaari-nro: HML/494/ /2017 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU päivitetty

2 Kohde Hakija/aloite Päätökset Vireilletulo Maanomistus Asemakaavan tarkoitus ja tavoite Historia ja nykytilanne Asemakaavan muutos käsittää 15. kaupunginosan (Hätilä) korttelit 16, 26, 70, 88, 71, 73 ja 88 sekä korttelin 20 tontit ja , korttelin 23 tontit ja 209, korttelin 72 tontit 12-15, korttelin 74 tontit 7-12, korttelin 75 tontit 7-12, korttelin 76 tontit 8, 10-13, korttelin 77 tontit 9-14 ja korttelin 90 tontit 6, 124A, 126A, 127A, 128 sekä niihin liittyvät katu- ja virkistysalueet. Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometriä kaupungin keskustasta koilliseen. Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 18,5 ha. Kaavatyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaava on tullut vireille lehtikuulutuksella. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta kaupungin omistamia katu- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutos on jatkoa Hätilä I asemakaavalle. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus korvata vanhentunut, pääosin 1970-luvulta peräisin oleva asemakaava, jonka mahdollistama suuri rakennusoikeus ja kaksikerroksinen rakentaminen toteutuessaan on johtanut nykyisen kaupunkirakenteen ja -kuvan rikkoutumiseen. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus vaalia rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä historiallisia arvoja sekä ohjata uudis-, lisä- ja korjausrakentamista siten, että se sopeutuu ympäristöönsä. Sen lisäksi kaavalla levennetään Hätilä I kaavalla kavennettu Ruutikellarintien katuosuus takaisin entiselleen johtuen kavennuksen aiheuttamista kiinteistöteknisistä ongelmista. Hätilän kylä syntyi Hätilän kartanon maille 1800-luvun alkupuolella ja laajeni maalaiskunnan keskukseksi luvun alussa. Ensimmäinen rakennuskaava valmistui 1937, jonka mukaan suuret puutarhatontit lohkottiin. Sotien Sijaintikartta Kaavamuutosalueen rajaus Aluerajaus ortokuvassa 2

3 jälkeen alueelle rakennettiin runsaasti ns. rintamamiestaloja maalaiskunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja ensimmäinen asemakaava valmistui Siinä annettiin asuinrakennuksen lisäksi talousrakennusten ja karjasuojan rakentamismahdollisuus. Suurimmalta osin edelleen voimassa oleva kaava on vuodelta Siinä annettiin mahdollisuus sijoittaa rakennusoikeus yhteen tasoon, mikä johti suurien rivitalomassojen syntymiseen. Tämä kehitys vaurioitti kaupunkirakennetta ja katukuvaa. 70-luvun kaavalla levennettiin myöskin joitakin katualueita, mm. Ruutikellarintietä, josta suunniteltiin joukkoliikennekatua. Vuosien saatossa alueelle on laadittu useita kaavamuutoksia. Nykyinen rakennuskanta on hyvin kerroksellista. Vanhaa on purettu ja uusia eri vuosikymmenten rakennusihanteita noudattavia rakennuksia on rakennettu tilalle. Rakennusten volyymit vaihtelevat suuresti johtuen eri aikoina voimassa olleista asemakaavaoista. Näinollen katukuva on hyvin vaihteleva. Rakennusten ikä ja käytetty rakennusoikeus tonteittain 2013 Suunnittelutilanne -Kanta-Hämeen maakuntakaava (VN ) -Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (YM ) -Yleiskaava kv Kantakaupungin yleiskaavaehdotus 2035 Asemakaavat Asemakaavan muutos on ollut vireillä vuodesta Prosessin helpottamiseksi alue on nyt jaettu kahteen osaan. Alueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja 2. vaihekaava Maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on merkitty asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As). Alueen itäpuolelle on merkitty kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealue. Sekä oikeusvaikutukseton yleiskaavassa vuodelta 1984 että uudessa ehdotus- Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta

4 , , , , , vaiheessa olevassa Kantakaupungin yleiskaavassa 2035 alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Jälkimmäisessä alue on merkitty lisäksi maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Ote uudesta Kantakaupungin yleiskaavaehdotuksesta 2035 Ajantasa-asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa alueesta on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa enintään kolme asuntoa (AO-3). Alueelta löytyvät myös merkinnät Erillispientalojen korttelialue (AO), Asuinpientalojen korttelialue (AP), asuinkerrostalojen korttelialue (AK) sekä yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue (ALK). Lisäksi Hätilä I -kaava-alueesta mukana olevalla alueella on merkinnät Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-24) sekä Asuinpientalojen korttelialue (AP-12). 4

5 Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Selvitykset ja suunnitelmat Arvioitavat vaikutukset MRL 9 MRA 1 Koska kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee asemakaavan muutoksen täyttää myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon maakuntakaava. Lisäksi on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadit-tavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. - Rakennettu Häme, Putkonen ym. Hämeen liitto Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Putkonen, Ivars, Rakennuskannan inventointi 1993, Hämeenlinnan kaupunki, Suunnittelu- ja kehittämisosasto. - Diplomityö 2010, Jenni Mettälä, TTY - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2014, Katriina Koski, ProAgria Etelä- Suomi ry. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - pohjavesiin ja ilmastoon - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Lisäksi selvitetään kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Arviointi perustuu käytettävissä oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin tietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Ympäristöministeriö, Hämeen liitto, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, kaupungin infransuunnittelu ja rakennuttaminen, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö sekä muut kaupungin hallintokunnat Verkostojen haltijat: HS Vesi Oy Elenia Oy, Elenia Lämpö Oy 5

6 Telia Oy Kuntalaiset ja yhteisöt Maanomistajat ja -haltijat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, yhteisöt ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. Osallistuminen Uusin versio osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä ja internetsivuilta kohdasta Palvelut / Kaavat ja rakentaminen / Kaavoitus Kaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla. Asianosaisille maanomistajille ja naapureille tiedotetaan myös kirjeellä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa kaavaehdotuksesta. Osallisilla on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Hämeen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta kirjallisesti tai suullisesti maankäytön suunnitteluyksikköön. Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL65, MRA27 ) mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta osoitetaan yhdyskuntalautakunnalle ja toimitetaan palvelupiste Kastelliin Raatihuoneenkatu 11 tai osoitteella: PL 84, Hämeenlinna. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana. Tavoiteaikataulu oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, KAURA= kaupunkirakennelautakunta, KH= kau-punginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto Aloitusvaihe 06-09/2016 Valmisteluvaihe /2017: kaavaluonnos nähtävillä arviolta 11/2017, jolloin osallisilla mahdollisuus antaa kaavaluonnoksesta mielipide kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen nähtävilläolon aikana Ehdotusvaihe 12/2017-1/2018: kaavaehdotus nähtävillä arviolta 02/2018, jolloin osallisilla mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen nähtävilläolon aikana Hyväksymisvaihe 03-04/2018: kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä arviolta 05/2018 6

7 Hyväksyminen Yhteystiedot Asemakaavan hyväksyntä keväällä Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Maankäytön palvelupiste, puh. (03) , Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, Raatihuoneenkpatu 9, 3. krs, PL 84, Hämeenlinna Yhteyshenkilöt: Tuula Leppämäki, arkkitehti p. (03) Niklas Lähteenmäki, kaupunkirakennejohtaja p. (03)