KUUSAMON KAUPUNKI LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSYTTY

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONNOS 14.9.2017 EHDOTUS 17.12.2018 HYVÄKSYTTY. 201..

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2. Asemakaava 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Muinaisjäännökset 13 3.1.4 Rakennettu ympäristö 14 3.1.5 Maanomistus 17 3.2. Suunnittelutilanne 17 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 17 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 21 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 21 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 21 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 21 4.3.1. Osalliset 21 4.3.2. Vireilletulo 22 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 22 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 24 4.4. Asemakaavan tavoitteet 25 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 25 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 26 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 26 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 26 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 27 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 27 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 29 Vaikutukset talouteen 30 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 31 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 32 Vaikutukset kulttuuriin 33 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 33 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 33 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 33 5.1. Kaavan rakenne 33 5.1.1. Mitoitus 33 5.1.2 Palvelut 36 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 36 5.3. Aluevaraukset 36 5.3.1. Korttelialueet 36 5.3.2. Muut alueet 38 5.4. Kaavan vaikutukset 39 5.5. Ympäristön häiriötekijät 39 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 39 5.7. Nimistö 39 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 39 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 39 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 41 6.3. Toteutuksen seuranta 41

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 305-893-10-1 305-422-36-11 305-422-36-10 305-422-36-16 305-422-35-16 305-422-163-1 LOMA- JA MATKAILUKÄYTTÖÄ PALVELEVAN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMI- NEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA KITKANTIE 34 F 40 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 28.7.2016 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ EM. PÄIVÄSTÄ ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MUKAAN 2.11.-1.12.2017 - KUUSAMON YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSITTELYSTÄ 25.4.2018 84 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAISESTI 2019 Kuvat: Kimmo Mustonen 16.4.2016, 18.5.2016, 22.6.2016, 20.7.2016 ja 17.8.2018, Perttu Kivijärvi 12.10.2016

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 4 Kuva 1 Kaava-alueen yleissijainti Kuva 2 Alueen sijainti Google -satelliittikuvalla

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Metsähallituksen avoimella tarjouspyynnöllä HILMA palvelussa alkuvuonna 2016. Tarjous uusittiin em. vaiheessa tarjouksen jättäneille maaliskuussa 2016. Hankintapäätös työn tilaamisesta KimmoKaavalta tehtiin 4.4.2016. Viranomaisneuvottelu pidettiin 8.4.2016. Vireilletulosta ilmoitettiin 28.7.2016. Tässä vaiheessa yksityisten omistamat tilat liittyivät mukaan kaavaan. Kaavan alustava luonnostelu alkoi v. 2016 syksyllä maastokäyntien ja lähtöaineiston hankinnan jälkeen. Alkukesällä tehtiin luonto- ja muinaismuistoselvityksen ja pohjakartoituksen maastotyöt. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 2.11.-1.12.2017. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli saadun palautteen 25.4.2018 84 ja päätti edellytettävistä muutoksista ja tarkennuksista. Kaavaehdotus oli nähtävillä. 2019. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaava on laadittu pääasiassa omarantaisena kaavana. Muutamia yhteisrantaisia rakennuspaikkoja on kaavassa. Kaava-alueeseen kuuluu Porontiman rantaa Pitkäniemessä n. 3,7 km ja Tiensuunlahdella n. 0,3 km. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja Kuusamon EVO vesihuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska alueella ja sen ympärillä on ollut kiinnostusta rakentamiseen kaavoituksen kestäessä. Alue on Rukan matkailukeskuksen läheisyydessä olevaa maisemallisesti ja puustollisesti erittäin hienoa. Taloudellinen tilanne saattaa vaikuttaa toteutumisen aikatauluun. Rukalla ja Lapissa on etenkin kansainvälinen matkailu ollut voimakkaassa kasvussa.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen ja pienimuotoiseen matkailurakentamiseen soveltuvaa, pinnanmuodostukseltaan ja maisemiltaan vaihtelevaa maastoa. Alueen sijainti järven ranta-alueella Rukan lähellä ja erittäin hienoissa maisemissa sopii erinomaisesti suunniteltuun käyttöön; Rukan erittäin monipuoliset palvelut ovat varsin lähellä, vesistö on puhdas ja kirkasvetinen, maasto on vaihtelevaa, maisemat komeita, puusto ja kasvillisuus hyvää ja peittävää, hiihto-, retkeily-, kelkkailu- ja muut reitit kulkevat alueen lähellä, tekninen huolto on helposti ja edullisesti järjestettävissä jne. Kuva 3 Pitkäniemen länsirantaa Korkearinteen pohjoispuolella 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat mänty- tai kuusivaltaista, kuivaa, kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Kosteampia alueita on aivan vähän. Maasto on erittäin vaihtelevaa. Paikoin rinteet ovat liian jyrkkiä ja kallioisia eivätkä rakentamiskelpoisia.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 7 Kuva 4 Jyrkille alueille, mm. Korkearinteeseen ei sijoiteta rakentamista Vesistö on kirkas ja puhdasvetinen. Jouni Näpänkankaan, Anneli Ylitolosen ja Jori Jokelan laatimassa Kuusamon keski- ja pohjoisosan vesistötutkimus 1997-1998 (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: Alueelliset ympäristöjulkaisut 123) on mukana Porontima, jonka tiedot on ohessa. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Järviwiki tietokannan tiedot Porontimasta ovat seuraavat:

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 8 Kuva 5 Järviwikin tiedot Porontimasta Korkeuserot vaihtelevat alueella kohtuullisen paljon; Porontima on n. 313.0 m tasolla ja korkeimmat maastokohdat kaava-alueen eteläosassa Koirakallion kohdalla ollen n. 355 m. Ohessa on Paikkatietoikkunan vinovalovarjostekuva Pitkäniemen alueesta. Alueen luonne ja mm. jääkauden kulkusuunta selviää hyvin.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 9 Kuva 6 Vinovalovarjoste Pitkäniemestä Kuva 7 Kapea niemi Ahosaaren kohdalla alueen pohjoispäässä Alueen luonto- ja maisemaselvitykset on tehty kesällä 2016. Tekijänä on FL Jari Hietaranta. Selvitys on liitteenä.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 10 Alueella ei ole perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat ). Alue kuuluu kokonaan Virkkula-Ruka valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisemaalueet ) ja osaksi Vattuvaara-Porontiman kanjoni arvokkaaseen kallioalueeseen (Suomen ympäristökeskus: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla ). Kuva 8 Kallioalueen kuvailulehti RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Em. Virkkula-Ruka alue ei kuulu tämän inventoinnin mukaisiin kohteisiin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on myös uusittavana. Kommentoitavana alkuvuonna 2016 olleeseen selvitykseen kuuluu mm. Rukan vaarajono kohde. Se korvaa aiemman Virkkula-Ruka kohteen. Sitä laajennetaan etelään. Aluerajaus on oheisella kartalla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 11 Em. ohjelmia ja päätöksiä on tarkemmin esitetty luonto- ja maisemaselvityksessä. Ohessa on talvisia kuvia alueen ympäriltä lähtien Virkkulan kylästä lännestä kuvattuna ja siitä edelleen länsirantaa pohjoiseen ja itärannalle. Kuva 9 Virkkulan kylä kaava-alueen osien välissä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 12 Kuva 10 Korkearinteen kohta Kuva 11 Tölvään kohta Kuva 12 Kallioniemi

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 13 Kuva 13 Pitkäniemen pohjoisranta Kuva 14 Joenniskankalliot (kaavan ulkopuolella) Kuva 15 Itärantaa Koirakallion kohdalla 3.1.3 Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterissä ei alueelle ole esitetty kohteita tai alueita. Alueen mahdolliset muinaisjäännökset on tutkittu tarkemmin kesällä 2016. Varsinaisia muinaisjään-

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 14 nöksiä ei löytynyt. Selvityksessä on mainittu kaksi leimapuuta ja vanhan telegraafi- eli lennätinlinjan pylväspaikat ja esitetty harkittavaksi niiden säilyttämistä. Kohteet eivät ole kortteli- tai tiealueilla ja ne on kaavaan merkitty säilytyssuosituksella. Raportti on liitteenä. Kuva 16 Vanhan linjan pylväsjäännöksiä 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on Metsähallituksen maan osalta täysin rakentamatonta. Yksityismailla on lomarakennuksia ja niiden talousrakennuksia pohjakartan mukaisesti. Pitkäniemen eteläosassa on Virkkulan kyläkeskus. Porontiman ranta-alueilla lähes joka puolella järveä on harvakseltaan lomarakennuksia. Eniten rakennuksia on järven eteläosissa. Rakentamistilanne näkyy selostuksessa olevilta kartoilta ja kuvilta.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 15 Kuva 17 Rakentamistilanne. Kaikki rakennukset on esitetty Virkkulan kylässä on vesi- ja viemäriverkosto rakennettuna mm. Tiensuunlahden osaalueella. Kaava-alueen eteläosa liittyy verkostoon. Sen sijainti on oheisella kartalla sekä myös kaavan pohjakartalla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 16 Kuva 18 Vesihuoltoverkosto. Sinisellä on vesijohto ja punaisella viemäri. Ne kulkevat samoissa kohdissa pääsääntöisesti. Alue on Rukan välittömässä läheisyydessä, joten sen monipuoliset latu-, kelkka-, retkeily- yms. reitit ovat lähellä. Otteet Kuusamon latu- ja kelkkareiteistä on ohessa. Kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi reittien kunnossapitoa on supistettu. Kuva 19 Ote Kuusamon kelkkakartasta, viralliset reitit tai urat esitetty Yksi Suomen tunnetuimmista retkeilyreiteistä, Karhunkierros (punainen viiva), kulkee Porontiman pohjoispuolella. Ohessa Retkikartta.fi -sivuston reittitietoja. Ladut on sinisellä, luontopolku vihreällä ja moottorikelkkaura violetilla viivalla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 17 Kuva 20 Karhunkierroksen ym. reittien kartta Rukan läheltä 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöt ja omistus on seuraava: 305-893-10-1 305-422-36-11 305-422-36-10 305-422-36-16 305-422-35-16 305-422-163-1 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.12.2016 eikä päätöksestä ole valitettu. 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 11.6.2018. Ohessa on kartta, jossa on maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä. Koska maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, ei merkintöjä ja määräyksiä ole tarkemmin tuotu esille.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 18 Kuva 21 Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä. Sininen ympyrä osoittaa summittain kaava-alueen sijainnin Alue kuuluu Rukan osayleiskaavan ns. ulkokehän alueeseen. Alue on Maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Se on myös em. maisema-alueen ja kallioalueen sisällä, sen lähellä kulkee ulkoilureitti (Karhunkierros). Ote Kuusamon kaupunginvaltuuston 25.2.2004 4 hyväksymästä osayleiskaavasta merkintöineen on ohessa.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 19

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 20 Kuva 22 Ote Rukan osayleiskaavasta ja kaava-aluetta tai lähistöä koskevista merkinnöistä Kuusamon kaupunginvaltuusto on 14.11.2016 76 ja 13.12.2016 81 hyväksynyt koko kaupunkia koskevan Strategisen yleiskaavan. Se ei koske mm. Rukan osayleiskaavaa muuta kuin ns. rm-1 merkinnän osalta. Se kieltää mm. kaivostoiminnan alueella. Mm. tätä määräystä koskeva valitusasia on vielä kesken. Kaava on ohjeena osayleiskaavoja mahdollisesti muutettaessa. Ote kaavan kartasta 1 ja rm-1 merkinnästä on ohessa. Kuva 23 Valtuuston 14.11.2016 ja 13.12.2016 hyväksymän yleiskaavan ote ja rm-1 -merkintä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 21 Rukan ympärillä on lukuisa määrä ranta-asemakaavoja varsinaisen asemakaavan lisäksi. Nyt tekeillä olevan kaavan ja lähialueen kaavojen sijainti on oheisella kartalla. Kuva 24 Alueen ympäristön kaavatilanne. Sinisellä asemakaavat ja vihreällä ranta-asemakaavat. Kuusamon kaupunginvaltuusto on 11.12.2017 65 hyväksynyt rakennusjärjestyksen. Se on tullut voimaan 8.2.2018. Alue ei ole rakennuskiellossa. Alueen osalta käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa. Kartta on hyväksytty yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen päätöksellä 12.12.2017 90. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Se ei olisi myöskään Metsähallituksen periaatteiden mukaista. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Rukan osayleiskaavan ja Kuusamon yleiskaavan mitoitusohjeet ja periaatteet ohjaavat kaavoitusta. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Metsähallituksen aloitteesta ja maankäytön suunnittelutarpeesta. Kaavan käynnistämisen johdosta käytiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu hyvin aikaisessa vaiheessa. Muutamia yksityisomisteisia kiinteistöjä lähti kaavaan mukaan. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 22 - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat, kalastajat jne - alueen ja sen ympäristön tiekunnat - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kuusamon EVO - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset - Oivangin ja Alakitkan paliskunnat - luonnonsuojelu- ym. järjestöt ja yhdistykset - yms. 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alun perin päivätty 4.4.2016 ja se on nähtävillä 28.7.2016 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn aikana. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on edellä selostetun lisäksi käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - neuvottelu kaupungin (Vuokko Panula-Ontto) ja kaavoittajan kanssa alustavasta kaavaluonnoksesta Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 2.11.- 1.12.2017. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa täydennettynä yhdyskuntatekniikan lautakunnan 25.4.2018 84 vastineella: Vireilletulon (28.7.2016) yhteydessä mielipiteitä jätettiin 2 kpl - Koillismaan vihreät ry esittää Pitkäniemeä kokonaisuudessaan suojeluun merkinnällä sl-1 mm. luonnon monimuotoisuuden, maisema- ja eräarvojen, uhanalaisten kasvien ja lajien sekä vanhojen metsien johdosta. - Kuusamon luonnonystävät ry esittää, että alue pitää säilyttää luonnontilaisena mm. merkittävien luontoarvojen vuoksi o Vanhojen metsien suojelutyöryhmä on päättänyt 15.9.1995 kokouksessaan, ettei Pitkäniemeä oteta suojelukohteisiin. Suunnittelualueella tehdyn luontoinventoinnin sekä Metsähallituksen aiemman luontoinventoinnin kohteet ja alueet huomioidaan kaavassa. Suurin osa Pitkäniemestä jää edelleen luonnontilaiseksi. Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaimpien alueiden (pohjois- ja itäreuna) osalta tutkitaan suojelualueen perustamista kaavaehdotusvaiheeseen. Suojelualueen perustamisesta on keskusteltu maanomistajan edustajan kanssa. Mielipiteitä kaavaluonnoksesta (2.11.-1.12.2017) esitettiin 4 kpl. - Kiinteistön RN:o 132:37 omistaja on esittänyt 3.12.2017 Pitkälahden venevalkama/uimarantaa siirrettäväksi Pitkäniemen länsipuolelle.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 23 o Venevalkama ja uimaranta on varattu kaavaluonnoksessa sisämaan kortteleiden 7 ja 8 käyttöön. Ottaen huomioon maasto-olosuhteet ja etäisyydet kyseinen rannan kohta on ainut toteutettavissa oleva, joten sitä ei ole syytä siirtää. - Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n on esittänyt 1.12.2017, että ranta-asemakaavoitus on peruttava maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena tai kaavaluonnoksesta on karsittava vähintään rakennuspaikat RA-1 3-6. o Luonto- ja maisema-arvot huomioidaan kaavan aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä. Rakentamisen sopeuttaminen rantamaisemaan ohjataan tarkemman suunnittelun yhteydessä rakennuslupavaiheessa. Kaavaluonnoksen mitoitus on Kuusamon yleiskaavan mukainen. Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaimpien alueiden (pohjois- ja itäreuna) osalta tutkitaan suojelualueen perustamista kaavaehdotusvaiheeseen. Suojelualueen perustamisesta on keskusteltu maanomistajan edustajan kanssa. - Kiinteistön Virkkula RN:o 132:29 omistaja 10.11.2017 vaatii, että tielinjaus muutetaan entisen isojako aikaisen linjauksen mukaan. o Kyseinen kiinteistö ei kuulu suunnittelualueeseen. Kaavaluonnoksen mukainen ohjeellinen tielinjaus ei mene pellolle vaan on metsän reunassa. Tielinjaus päätetään myöhemmin tehtävässä tietoimituksessa. - Kiinteistön RN:o 35:17 omistajat esittävät 15.11.2017, että tielinjaus tulisi perustaa keskelle rajalinjaa heidän kiinteistönsä kohdalla. o Kyseinen kiinteistö ei kuulu suunnittelualueeseen. Ohjeellinen tielinjaus voidaan siirtää keskelle rajalinjaa esityksen mukaisesti. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta pyydettiin lausunnot 2.11.2017 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta, Caruna Oy:ltä, Museo- ja tiedekeskukselta, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitokselta. Lisäksi lausunnon antoi Paliskuntain yhdistys, jolle annettiin lisäaikaa lausunnon antoon 8.12.2017 saakka. - Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 4.12.2017 toteaa, että kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei uhkaa merkittävästi maisema-alueen arvoja, koska rakentaminen on väljää ja se ei kohdistu maisemallisesti huomionarvoisimmalle alueelle. Kaava-alueen länsirannalta on poistettu luontoselvityksen mukainen luo-alue. Mitoitus tulee esittää taulukkomuodossa. o Korttelin 3 kohdalle merkitään luontoselvityksen mukainen luo-merkintä, johon ei kohdisteta rakentamista. Kaavaselostusta täydennetään mitoitustaulukolla. - Caruna Oy 24.11.2017 esittää varattavaksi puistomuuntamolle paikan. o Kaavaan varataan puistomuuntamolle paikka korttelin 4 pohjoispuolelle. - Museo- ja tiedekeskuksella 29.11.2017 ei ole huomautettavaa arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Arkeologisten kulttuuriperintökohteiden osalta esitetään täydentämistä kaavaselostukseen. o Leimapuut (2 kpl) ja lennätinlinjan tukikivikasat (5 kpl) täydennetään kaavaselostukseen. - Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ei antanut lausuntoa. - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos 24.11.2107 ei huomautettavaa. - Paliskuntain yhdistys 7.12.2017 esittää, että kaavaan lisätään poronhoidosta informoiva yleinen kaavamääräys. o Kaavaehdotukseen lisätään informatiivisena tietona, että alue on poronhoitoaluetta. Lautakunta totesi lisäksi, että alue on korkeuseroiltaan jyrkkää ja kallioista, joten jätevesien käsittelyyn pitää kiinnittää erityistä huomiota. Ensisijainen vaihtoehto on liittää kaikki rakennuspaikat yleiseen viemäriverkostoon, jonka kustannuksia ja toteuttamiskelpoisuutta (maaperätutkimus/tielinjaus) tutkitaan ennen ehdotusvaihetta. Kaavaluonnoksen mukaisesta korttelin nro 1 tontista 4 on tehty kiinteistökauppa 21.9.2016. Kauppakirjan mukaan määräala on myyty venevalkamaja virkistysalueeksi. Ostajan/nykyisen omistajan kanssa on keskusteltu saunan rakentamisesta kyseiselle määräalalle, joka vaatii kaavallisen tarkastelun. Kyseinen tontti on pienennettävä ja muutettava saunatontiksi (RA-s) rakennusoikeudella 30 k-m2 Kuusamon rakennusjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi saunan rakennuspaikka on määrättävä kaavaehdotuksessa sitovana kiinteistön rantaosuuden länsireunaan. Itäreunaan jätetään rantaan ulottuva viherkaistale, jolloin turvataan saunomisen yksityisyys ja venevalkaman yleinen käyttö. Kaavamääräyksen kohta 5 voidaan muuttaa vastaamaan voimassa olevaa rakennusjärjestystä erillisen saunan osalta. Korttelin nro 1 tontit 1-4 on esitetty kaavaluonnoksessa Virkkulantiehen asti. Korttelin takaraja on siirrettävä vesi- ja viemärilinjan kohdalle. Virkkulantien ja korttelin väliin jätettävä viherkaistale puustoineen suojaa mm. liikennemelua. Kyseisen korttelin tonttien 3-4 tontinraja ei ole kiinteistörajalla. Metsähallituksen edustaja on kaavaluonnoksen jälkeen esittänyt kortteleiden 7 ja 8 muuttamista matkailua palveleviksi korttelialueiksi (RM). Yhdyskuntatekniikan lautakunnan ehdotuksena 25.4.2018 84 oli asettaa Porontiman ranta-asemakaavan nähtäville kaavaehdotuksena MRA 27 :n mukaisesti edellä selostetuilla muutoksilla ja tarkennuksilla korjattuna. Lautakunnan keskustelun kuluessa tehtiin kaksi muutosehdotusta, joita molempia kannatettiin. Pekka Virtanen esitti: Ehdotan, että päätösehdotusta ei hyväksytä vaan Pitkäniemi suojellaan. Anne Murto kannatti Virtasen esitystä. Tuomo Pulkkanen puolestaan esitti: Esitän, että Porontiman ranta-asemakaavaan ei tehdä merkintää poronhoitoalueesta. Muilta osin pohjaesityksen mukainen. Markku Mustonen kannatti Pulkkasen esitystä. Koska oli tehty kaksi muutosehdotusta, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että ensin ovat vastakkain esittelijän ehdotus, JAA, ja Pekka Virtasen esitys, EI. Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 11 JAAääntä (Heino Ervasti, Arto Hannola, Sari Kurtti, Sirpa Kämäräinen, Jouni Mustonen, Markku Mustonen, Hannu Poussu, Tuomo Pulkkanen, Juha Säkkinen, Tuija Vanttaja, Ulla Voutilainen) ja 2 EI-ääntä (Anne Murto, Pekka Virtanen). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen voittaneen äänestyksen.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 24 Toisessa äänestyksessä äänestettiin pohjaesityksen, JAA, ja Tuomo Pulkkasen esityksen, EI, välillä. Äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä (Anne Murto ja Pekka Virtanen) ja 11 EI-ääntä (Heino Ervasti, Arto Hannola, Sari Kurtti, Sirpa Kämäräinen, Jouni Mustonen, Markku Mustonen, Hannu Poussu, Tuomo Pulkkanen, Juha Säkkinen, Tuija Vanttaja, Ulla Voutilainen). Puheenjohtaja totesi Tuomo Pulkkasen muutosehdotuksen voittaneen toisen äänestyksen. Tuomo Pulkkasen muutosesitys, että poronhoitoaluetta ei merkitä Porontiman ranta-asemakaavaan, hyväksyttiin. Muilta osin pohjaesitys jäi voimaan esittelijän esittämässä muodossa. Merkittiin pöytäkirjaan, että 1. Marjo Kämäräinen esteellisenä (palvelussuhdejäävi, työpaikka Metsähallituksella) oli poistuneena kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan, 2. Heikki Kallunki esteellisenä (osallisuusjäävi, puolison työ Metsähallituksella) oli poistuneena kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Kaavaehdotuksen laadinnasta ja suunnitelmista on käyty lukuisia neuvotteluja ja keskusteluja maanomistajien, kaupungin, Kuusamon EVO:n ja kaavoittajan kesken. Niiden ja em. käsittelyn pohjalta on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 mukaisesti. 2019. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa: 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty 8.4.2016. Sen muistiossa todetaan seuraavaa: PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVAN VIRANOMAISNEUVOTTELU 8.4.2016 KLO 14.00-14.30 VIDEONEUVOTTELU POHJOIS-POHJANMAAN ELY KESKUS / 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen P-P ely keskus Oulu - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava Kuusamo - muut läsnäolijat Markku Siira P-P ely keskus Oulu Tuukka Pahtamaa - - - - Mika Sarkkinen P-P museo - - Olli Eskelinen P-P liitto - - Vuokko Panula-Ontto Kuusamon kaupunki Kuusamo Pekka Räisänen - - - - Matti Keränen Metsähallitus, Laatumaa - - 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - kaavan vireilletulosta ei ole ilmoitettu, koska kaavoittajasta päätös tehty vasta 4.4.2016 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu kokouskutsun yhteydessä. Suunnitelmaa ja lähtötietoja esiteltiin - luonto- ja muinaismuistoselvitykset, pohjakartan laatiminen jne tehdään kesällä 2016. Niissä huomioidaan mm, että o alue on arvokasta maisema-aluetta o o Metsähallituksen tiedossa on neidonkenkäesiintymä osa alueesta on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokasta Vattuvaara-Porontiman kanjonin kallioaluetta 3 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN TAHOJEN NÄKEMYKSET - Matti Keränen: alue on liiketoiminnan maata. Sitä ei ole tarkoitus käyttää metsätalouteen. Tieyhteydestä on neuvoteltu naapurimaanomistajien kanssa useaan otteeseen ja linjaus sovittu - Olli Eskelinen: oikeusvaikutteinen Rukan osayleiskaava ohjaa kaavaa. Maakuntakaavassa on huomioitu maisema-alue ja tärkeä kallioalue. 2. vaihemaakuntakaava on tulossa ehdotuksena nähtäville lähiaikoina. Siinä annetaan mm. maisema-alueille suunnittelumääräyksiä, jotka on otettava huomioon. Mitoitus tulee tehdä luonnon ominaispiirteet huomioiden. Virkkulan kylän vaikutus huomioitava - Mika Sarkkinen: alueella ei ole tiedossa muinaisäännöksiä. Inventointi on tehtävä - Tuukka Pahtamaa: alue on tärkeää kallioaluetta. Ely keskuksesta voi tiedustella Jouni Näpänkankaalta uhanalaisten, silmälläpidettävien ym. lajitietoja. Alueen luontotyypit tunnistettava ja otettava huomioon - Markku Siira: mitoitukseen otetaan kantaa kaavoituksen yhteydessä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 25 - Antti Huttunen: Kaavasta tulee pyytää lausunto Metsähallituksen luontopalveluilta. Suunnitellut selvitykset on tehtävä. Kaavoitus periaatteessa on mahdollista, vaikka alueella on valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Ne tulee kuitenkin ottaa huomioon. - Pekka Räisänen: Virkkulan kylässä on yleinen vesi- ja viemäriverkosto, on selvitettävä voidaanko siihen liittyä. Rannat ovat varsin jyrkkiä - Vuokko Panula-ontto: rakennusten sopeutumiseen maastoon ja maisemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota 4 TYÖN JATKOKÄSITTELY - työ vireille keväällä - selvitykset alkukesällä - valmisteluaineisto nähtäville syksyllä MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osanottajat sähköpostilla **************** 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008. Seuraava uudistus on hyväksytty valtioneuvostossa 14.12.2017 ja tavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Uusilla tavoitteilla pyritään: tukemaan siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä luomaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle alueidenkäytön avulla huomioimaan kaupungistumisen tarjoamat mahdollisuudet ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavan vaikutusta tavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Alueella ja sen lähellä on huomattavasti loma- ja matkailurakennuksia sekä niitä palvelevia ohjelmayrityksiä, reittejä ja palveluja etenkin Rukan kansainvälisessä matkailukeskuksessa. Alue on yleisen tien lähellä ja ulkoiset tiet ovat valmiit. Alueelta päästään suoraan käyttämään monipuolisia reittejä, mm. Karhunkierrosta. Alueelle on tarpeet täyttävät tieyhteydet alueiden reunoille. Pitkänniemen alueelle on tehtävä uudet tiet ja muutoin teitä on ajoittain parannettava normaalin kulumisen mukaan. Kaava ei vaikuta järjestelmiin merkittävästi. Yleisten teiden kapasiteetti riittää myös lisääntyvälle liikenteelle. Majoituksen lisääntyessä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 26 mahdollisesti myös julkista liikennettä suuntautuu enemmän alueelle Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Hieman melua aiheutuu moottorikelkkailusta ja muiden reittien kunnostuksesta. Järvellä veneily on varsin vähäistä. Muita häiriötekijöitä ei ole lähellä asiakasliikennettä lukuun ottamatta. Jätevesien käsittely hoidetaan liittymällä viemäriin, joten pintatai pohjavesien tila ei heikenny. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä, muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Luontoarvoiltaan merkittävät alueet ja maisematekijät on tutkittu ja otettu huomioon. Alueen rakentaminen, eläminen ja käyttö tehdään ympäristöystävällisesti mahdollisimman vähän luonnonvaroja käyttäen. Tavoitetta edistetään. Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on suhteellisen vähäinen ja hoidetaan olemassa olevien verkostojen kautta. Pitkänniemen alueelle on sähköistys ja vesihuolto tehtävä, joka on tarkoitus tehdä tienrakentamisen yhteydessä. Tavoitetta edistetään. Maakuntakaavassa alueella ja sen lähellä on merkintöjä maisema-aluetta, suojelua, maankäyttövyöhykkeitä ja reittejä koskien. Vaihemaakuntakaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia. Rukan osayleiskaavassa alue on lähinnä maa- ja metsätaloutta varten varattua MU -aluetta. Kaavassa on myös merkintöjä maisema-aluetta, suojelua, kallioaluetta ja reittejä koskien. Osayleiskaavassa on annettu mitoitusta koskevat määräykset rantaalueille ja sisämaata koskien. Niitä on tarkemmin selostettu kohdassa 5.1.1. Mitoitus. Kaupungilla ei ollut työn aloitusvaiheessa erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Käydyissä neuvotteluissa ja käsittelyissä on tavoitteita ja reunaehtoja tuotu esille. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen ja vastaa osayleiskaavoituksen mitoitusperusteita. Alue on tarkoitettu Rukan matkailukeskuksen ympärillä olevaan tavanomaiseen lomarakentamiseen. Myös jonkin verran majoitustoimintaa on mahdollista alueelle sijoittaa. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Alustavasti on tutkittu erilaisia korttelialueiden ja tonttien sijoittelu- ja kokomalleja kaavan alkuvaiheen luonnostelussa. Maastokäyntien ja ilmakuvien perusteella luonnoksen sisältö on tarkentunut. Käytyjen neuvottelujen sekä keskustelujen ja lausuntojen pohjalta on päädytty esillä olevaan ratkaisuun.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 27 Kuva 25 Metsähallituksen rakentamiseen osoitettua aluetta Pitkäniemen länsirannalla 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos oli mitoitukseltaan Rukan osayleiskaavassa annettuja periaatteita pienempi. Maaston ja luonnon ominaispiirteet ja erityiskohteet, puusto ja kunnallistekniikan toteuttamiskustannukset on otettu luonnoksen laadinnassa huomioon. Pitkänniemeen menevä uusi tielinjaus paalutettiin luonnosvaiheessa maastoon. Kortteleiden rajauksia ja tielinjausta tarkennettiin paalutuksen pohjalta. Ehdotusvaiheessa rakennuspaikkojen lukumäärä ei muuttunut. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on tällä hetkellä rakentamatonta Metsähallituksen osalta. Runkotiestö on rakennettu lähelle Valtionmaan rajaa ja sen jatkamisesta ja vähäisistä muutoksista on sovittu maanomistajien kanssa. Porontiman rannoilla on toisten tilojen alueella jo varsin paljon pysyvää asutusta ja lomarakentamista etenkin Virkkulan kylässä ja etelärannalla. Rakentaminen liittyy näihin alueisiin. Yksityisten mailla on lomarakennuksia sekä niiden talousrakennuksia. Yhteinen vesi- ja viemärihuolto on Virkkulantien varrella ja Virkkulan kylän alueella. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä. Sähköverkkoon liittyvät merkinnät ovat ohjeellisia ja verkostoa voidaan rakentaa ja kehittää kaava-alueella myös kaavamerkinnöistä poikkeavalla tavalla. Kuva 26 Kalliorinteen tilan 35:10 rakennuksia Pitkäniemen länsirannalla

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 28 Kuva 27 Kairanrannan tila 163:1 Porontiman etelärannalla

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 29 Kuva 28 Tilojen 36:10 ja 36:11 aluetta Tiensuunlahden rannalla ja maanomistajia Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maaperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla myös vesistöihin, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesija viemärihuollosta on annettu kaavamääräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia, Kaava-alueen metsät ovat varovaisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Lähellä oleviin Natura alueisiin ei ole haitallista vaikutusta. Osittain metsäalueet ovat varsin luonnontilaisia. Luo-, ge- ja sp-1 aluevarauksissa ja metsänhoitoa koskevissa käsittelymääräyksissä on huomioitu luonnontilaisten tai niiden kaltaisten alueiden sekä rantametsien ja kortteleiden lähialueiden säilyminen peittävinä ja näkösuojaa antavina. Luonnon inventoinneissa löytyneet arvokkaat lähde-, kasvillisuus- ym. kohteet on aluevarauksissa huomioitu ja ne pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Metsähallitus on työn kuluessa omalla päätöksellään osoittanut Pitkäniemen itäosa ns. Suomi 100 -suojelualueeksi. Rakentaminen tulee olemaan erittäin väljää normaalia, nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttävää tavanomaista lomaraken-

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 30 tamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Kaavamääräyksissä on edellytetty rakennusluvan yhteydessä tarkan maiseman huomioimista koskevan suunnitelman laatimista. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vieressä olevat vesistöt ovat suhteellisen pieniä ja puusto peittävää, joten rakentaminen ei vaikuta kaukomaisemiin. Myös vaihteleva pinnanmuodostus estää rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristö on jo otettu rakentamis-, viljely- yms. käyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on maisematekijät huomioitu. Kokonaisuutena kaava tarkoittaa kuitenkin rakentamisen levittäytymistä nyt rakentamattomille alueille, joten metsätalouskäytössä ollut alue muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Alue on kuitenkin lähellä Rukan aluetta, Virkkulan kylää, Virkkulantietä ja sen lähialueet on laajalti kaavoitettu ja tulossa rakennettavaksi. Kuva 29 Kaava-alueen ulkopuolella olevat Joenniskankalliot Kuva 30 Jaako Säkkisenniemen aluetta Pitkäniemen pohjoispäässä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 31 Kuva 31 Vasemmalla lähde alueen pohjoispäässä ja oikealla lehtomaista kasvillisuutta Jaako Säkkisenniemessä Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan parantamaan ja rakentamaan loma-asutuksen ja matkailun tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle merkittävän suuria kustannuksia. Runkotiestö alueen lähelle on olemassa. Teknisen huollon verkostot ovat alueen lähellä. Tie-, sähkö- ja vesihuoltorakentaminen on tarkoitus tehdä samalla kertaa runkotien yhteyteen. Kustannuksia voidaan jaksottaa toteuttamalla alue kustannusten kannalta järkevässä järjestyksessä. Sähköverkkoon liittyvät merkinnät ovat ohjeellisia ja verkostoa voidaan rakentaa ja kehittää kaava-alueella myös kaavamerkinnöistä poikkeavalla tavalla, jolloin kaavan ulkopuolisten alueiden vaikutus voidaan myös huomioida. Kuva 32 Vesihuolto on valmiina alueen eteläosissa Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Teiden risteyskohtiin tai muutoin sopiviin kohtiin vara-

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 32 taan alueita yhteisille jätteiden keräyspisteille, jolloin raskaiden ajoneuvojen ei tarvitse ajaa joka mökille erikseen, vaan sieltä jätteet tuodaan normaalin asiointimatkan yhteydessä yhteiseen paikkaan. Tiestö rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Aivan alueen läpi ei kulje aktiivisessa käytössä olevia latu-, retkeily- ja kelkkailureittejä. Yhdysreitit niihin voidaan helposti järjestää. Pitkäniemen pohjoispäässä ollut epävirallinen tulipaikka säilyy edelleen. Pitkäniemen käyttö on tähänkin asti ollut varsin vähäistä ja lähinnä kyläläisten ja lähialueen mökkiläisten tekemää. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää huomattavasti alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Myös mökkiteitä voi käyttää satunnaiseen liikkumiseen. Moottorikelkkailu, mönkijäajo tms. vaatii maastoliikennelain mukaisen käsittelyn eikä reittejä ilman laajempaa suunnittelua ole syytä esittää. Pitkäniemeen niitä ei ole syytä sijoittaa ollenkaan. Kuva 33 Nuotiopaikka Pitkäniemen luoteiskulmassa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja tonttien sijoittelu on väljää, rakentamistehokkuus tavanomaista ja rakennuspaikat kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Rakentaminen on keskitetty Pitkäniemessä länsirannalle, joten myös luonnontilaista maastoa jää koskemattomaksi. Samalla myös kunnallistekniikan toteuttaminen on edullisempaa.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 33 Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat pääasiassa varovaisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan, koska alueen ulkopuoliset alueet on jo rakennettu. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole rakennushistoriallisia arvoja. Varsinaisia muinaismuistokohteita ei alueella ole. Leimapuut ja vanhan puhelinlinjat pylväsperustukset on kaavaan merkitty säilyttämismerkinnällä. Porontiman osalta kuuluminen arvokkaaseen maisema-alueeseen perustuu suurelta osalta rakennettuun kulttuurimaisemaan (vaarojen laella oleva asutus, rinnepellot jne), joten alueen rakentaminen saattaa osaltaan parantaa maiseman säilymistä ennallaan. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Rukan osayleiskaavan M- ja MU alueita koskee seuraava suunnittelu- ja mitoitusmääräys: Rantojen maankäyttöä yleensä ohjaa seuraavat määräykset:

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 34 Kaava-alueeseen kuuluu Porontiman muuntamatonta ja muunnettua rantaviivaa seuraavasti:

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 35 Metsähallituksen omistaman kiinteistön 305-893-10-1 rantaviivan pituus on muuntamattomana 3300 m ja muunnettuna 2740 m. Rakennuspaikkoja sillä on rannassa 9 kpl ja sisämaassa 80-120 m päässä rannasta 4 kpl. Laskettaessa ne kertoimella 0.5

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 36 on paikkojen määrä yhteensä 11 kpl eli 4.01 kpl / mrv-km. Tilojen 36:10 ja 36:11 rantaviiva on muuntamattomana yhteensä 505 m ja muunnettuna 345 m. Rakennuspaikkoja on rannalla 2 kpl ja irti rannasta 3 kpl. Em. tavalla laskettuna on kokonaismäärä 3.5 kpl eli 10.1 kpl / mrv-km. Rantaviivasta on suurin osa Metsähallituksen omistuksessa ja rakennusoikeutta on siirretty tilalta 305-893-10-1. Tilan 163:1 rantaviivan pituus on 125/125 m ja sillä on kaksi rantarakennuspaikkaa. Myös tämä tila on aikanaan ollut valtion omistuksessa. Laskettuna valtion aiemmin ja nykyisin omistamat alueet yhteen eli koko kaava-alue, on muuntamatonta rantaa yhteensä 3930 m ja muunnettua 3210 m. Tällä alueella laskennallinen rakennuspaikkojen määrä rantapaikoiksi muunnettuna on 16.5 kpl eli 5.14 kpl / mrv-km. Kaavatonteilla Pitkäniemen länsirannalla Valtionmaalla on RA-1 -lomarakennuksille esitetty rakennusoikeutta yhteensä 170 k-m2, mikä vastaa Kuusamon rantakaavojen ja poikkeamisluparakentamisen aiempaa käytäntöä. Kaikkea rantaviivan pituuden mukaisen mitoituksen rakennusoikeutta ei ole merkitty. RA-2 -merkinnällä olevilla rakennuspaikoilla on kokonaisrakennusoikeus Kuusamon yleiskaavan mukaisesti yhteensä 250 k-m2. Sisämaassa olevilla RA-3 -merkinnällä olevilla rakennuspaikoilla on 250 k-m2. Yhdellä mukana olevalla AO -rakennuspaikalla rakennusoikeutta on 350 k- m2, mikä myös noudattaa kaupungin yleiskaavan linjausta. RA-1 -rakennuspaikkoja kaavaluonnoksessa oli yhteensä 9 kpl, RA-2 -paikkoja 11 kpl ja AO -paikkoja 1 kpl. Kaavaehdotuksessa RA-1 -paikkojen määrä säilyi ennallaan eli on 9 kpl, RA-2 -paikkoja on 6 kpl ja RM -paikkoja 5 kpl. Lisäksi on 1 AO -paikka. Kokonaispaikkamäärä pysyi samana eli on 21 kpl. Vuodepaikkojen lukumäärä on kaavan ollessa täysin toteutunut n. 100 kpl. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentaminen ei tarvitse erillisiä palveluja. Alueen lähellä on alueiden ja rakennusten huoltoa, korjausta, matkailupalveluja jne tarjoavia maaseutupalveluita. Muut palvelut ovat pääasiassa Rukan alueella lyhyen matkan päässä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet RA-1 -korttelialueiden pinta-ala oli luonnoksessa yhteensä n. 6.1977 ha. Rakennusoikeutta oli 120 k-m2 lomarakennuksille ja yhteensä 170 k-m2/rakennuspaikka. Rakennuspaikkoja on 9 kpl, joten kokonaisrakennusoikeus oli 1530 k-m2. Korttelitehokkuus on alhainen eli e=0.025, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Ehdotuksessa pinta-alaksi tuli 5,4507 ha. Rakennuspaikkojen määrä ja rakennusoikeus säilyi ennallaan eli paikkoja 9 kpl ja rakennusoikeutta on 1530 k-m2, jolloin korttelitehokkuus on e=0.0028. RA-2 -korttelialueiden pinta-ala oli luonnoksessa yhteensä n. 6.5853 ha. Rakennusoikeutta oli 150 k-m2 lomarakennuksille ja yhteensä 250 k-m2/rakennuspaikka. Rakennuspaikkoja oli 11 kpl, joten kokonaisrakennusoikeus on 2750 k-m2. Korttelitehokkuus oli e=0.041, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon näilläkin paikoilla. RA-2 -merkinnällä olevia paikkoja on

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 37 ehdotuksessa 6 kpl, pinta-alaa n. 3,7130 ha ja korttelitehokkuus e=0.040. RM - merkinnälle tuli 5 paikkaa. Niissä on pinta-alaa n. 2,2128 ha, rakennusoikeutta 250 k- m2/kpl eli yhteensä 1250 k-m2 ja korttelitehokkuus e=0.056. AO -korttelin pinta-ala oli luonnoksessa n. 0.3087 ha ja ehdotuksessa sama. Rakennusoikeutta on 350 k-m2 ja korttelitehokkuus on e=0.11. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Suuret rakennukset on oltava 40/50 m päässä rannasta. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Koko kaavan pinta-ala on n. 75.2382 ha ja rakennusoikeus 4630 k-m2, joten aluetehokkuus on e=0.006. Tiedot on esitetty tilastolomakkeessa ja oheisessa taulukossa. Kaavaehdotuksen 17.12.2018 kortteli- ja aluekohtaiset tiedot ovat: KORTTELI KÄYTTÖT. PINTA-ALA RAK.PAIKKOJA K- M2/PAIKKA K-M2/YHT 1 RA-2 28007 4 250 1000 2 RA-2 5989 1 250 250 3 RA-1 8968 2 170 340 4 RA-1 17698 3 170 510 5 RA-1 15513 2 170 340 6 RA-1 12328 2 170 340 7 RM 14899 3 250 750 8 RM 7229 2 250 500 9 RA-2 3134 1 250 250 10 AO 3087 1 350 350 MY 259900 VL 8061 LV 664 LV/yk 306 S 366599 RA-1 54507 9 1530 RA-2 37130 6 1500 RM 22128 5 1250 AO 3087 1 350 YHT. 752382 21 4630

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 38 Kuva 34 Pitkäniemeen johtava tie. Vasen puoli on kaavassa mukana Kuva 35 Vasemmalla Koirakallion itäpuoleista aluetta ja oikealla tilan 36:11 Pitkäniemen palstaa 5.3.2. Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet Pitkäniemessä kortteleiden lähellä on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Niille saadaan sijoittaa ulkoilureittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Itäosa niemestä on merkitty suojelualueeksi (S). Alue kuuluu osaltaan Suomi 100 suojeluohjelmaan. Tiensuunlahden kortteleiden ulkopuoliset alueet ovat lähivirkistysaluetta (VL) ja venevalkamaa (LV tai LV/yk-1). Metsien käsittelylle ja rakennusten sopeutumiseen ympäristöön on annettu varsin tiukat määräykset. Sähköverkkoon liittyvät merkinnät ovat ohjeellisia ja verkostoa voidaan rakentaa ja kehittää kaava-alueella myös kaavamerkinnöistä poikkeavalla tavalla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 39 Kuva 36 Rakentamisen ulkopuolelle jäävää kuusikkoa Pitkäniemen itärannalla 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Häiriötekijät alueella ovat vähäiset. Virkkulantien liikenne on varsin vähäistä ja suurin osa rakentamisesta tulee varsin kauas tiestä. Porontimalla on hieman moottoriveneilyä kesällä ja talvella moottorikelkkailua. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön antaman 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. Sähköverkkoon liittyvät merkinnät ovat ohjeellisia ja verkostoa voidaan rakentaa ja kehittää kaava-alueella myös kaavamerkinnöistä poikkeavalla tavalla. 5.7. Nimistö Kaavatiet nimetään kaupungin toimesta rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Olemassa olevat tienimet on huomioitu. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on kaavaehdotus esitettynä ortokuvalla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 40 Kuva 37 Kaavaehdotus ortokuvalla

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 41 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Sähköverkkoon liittyvät merkinnät ovat ohjeellisia ja verkostoa voidaan rakentaa ja kehittää kaava-alueella myös kaavamerkinnöistä poikkeavalla tavalla. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta huolehtii mahdollisesti alueiden vesi- ja viemärihuollosta. Tämä edellyttää myös ympärillä olevien alueiden liittymistä verkostoihin. Lomarakennustonttien kysyntä alueella ratkaisee toteutuksen aikataulun ja keston. Alue on ominaisuuksiltaan erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja Rukan läheisyydessä, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 14.9.2017, 17.12.2018 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 42 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 07.01.2019 Kaavan nimi PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA Hyväksymispvm Ehdotuspvm 17.12.2018 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 28.07.2016 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 75,2382 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 75,2382 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 4,08 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 14 Ei-omarantaiset 7 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 14 Ei-omarantaiset 6 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 75,2382 100,0 4630 0,01 75,2382 4630 A yhteensä 0,3087 0,4 350 0,11 0,3087 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8061 1,1 0,8061 R yhteensä 11,3765 15,1 4280 0,04 11,3765 4280 L yhteensä 0,0970 0,1 0,0970 E yhteensä S yhteensä 36,6599 48,7 36,6599 M yhteensä 25,9900 34,5 25,9900 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 43 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 75,2382 100,0 4630 0,01 75,2382 4630 A yhteensä 0,3087 0,4 350 0,11 0,3087 350 AO 0,3087 100,0 350 0,11 0,3087 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8061 1,1 0,8061 VL 0,8061 100,0 0,8061 R yhteensä 11,3765 15,1 4280 0,04 11,3765 4280 RA 9,1637 80,5 3030 0,03 9,1637 3030 RM 2,2128 19,5 1250 0,06 2,2128 1250 L yhteensä 0,0970 0,1 0,0970 LV 0,0970 100,0 0,0970 E yhteensä S yhteensä 36,6599 48,7 36,6599 S 36,6599 100,0 36,6599 M yhteensä 25,9900 34,5 25,9900 MY 25,9900 100,0 25,9900 W yhteensä

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 44 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 305-893-10-1 305-422-36-11 305-422-36-10 305-422-36-16 305-422-35-16 305-422-163-1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistajat voivat käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamiaan alueita lomarakentamiseen ja pienimuotoiseen matkailuun suunnitelmallisesti. Poikkeamisluvilla ei alueelle ole syytä rakentaa eikä se olisi Metsähallituksen maapolitiikan mukaista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa normaaliin lomarakentamiseen tai matkailuun tarkoitettuja rakennuspaikkoja pääasiassa rannalle mutta hieman myös sisämaahan. Rakennuspaikat ryhmitellään siten, että vapaata rantaviivaa jää huomattavasti. Palveluita ei alueelle sijoiteta. Tarkempi pohjakartta on laadittu. Kohteen yleissijainti ja alustava aluerajaus on oheisilla kartoilla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 45 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Rukan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2004 4. Ote siitä on ohessa. Kaava-alue on MU aluetta ja sitä koskee ge1 aluerajaus. Karhunkierroksen vaellusreitti on Porontiman eri puolilla.

PORONTIMAN RANTA-ASEMAKAAVA 46 Koko Kuusamon strateginen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2008 44. Siitä on ote ohessa. Kaava on uusittu 14.11.2016 valtuuston päätöksellä, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Kaava-aluetta ei koske mikään aluevaraus. Eteläpuolella on Virkkulan kyläkeskus. Tämä yleiskaava ei koske tarkempia yleiskaavoja, kuten esim. Rukan yleiskaavaa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003, vahvistettu Ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 25.8.2006. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.12.2016 eikä päätöksestä ole valitettu. 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 11.6.2018. Alueen pohjois- ja itäranta on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokasta Vattuvaara- Porontiman kanjonin kallioaluetta. Rajauskartta on ohessa.