1 (19) Asianumero 443/10.02.03/2017 Aluenumero 150902 Heiniemi Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Kortteli 62045 sekä katu- ja virkistysalueet MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro 150900 Hyväksytty 25.10.1988. Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7077. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa osoitteessa Heiniemenpolku 5. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 24.5.2017.
2 (19) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 6 2.1.3 Asemakaava... 7 2.1.4 Rakennusjärjestys... 7 2.1.5 Tonttijako... 7 2.1.6 Rakennuskiellot... 7 2.1.7 Pohjakartta... 7 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 8 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 8 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 9 2.2.5 Suojelukohteet... 9 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 10 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 10 3.3 Osallisten tavoitteet... 10 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 10 4.2 Mitoitus... 11 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 11 4.3.1 Maankäyttö... 11 4.3.2 Liikenne... 12 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 14 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 14 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 14 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 14 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 15 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 15 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 15 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 16 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Rakentamisaikataulu... 17 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 17 6.3 Toteutuksen seuranta... 17 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 17 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 17 7.3 Suunnittelu... 17 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 17 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään hyväksymisvaiheessa Havainnekuva
4 (19) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen sekä meluselvitys (WSP Finland Oy 2018).
5 (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue käsittää korttelin 62045 sekä sen itäpuoleisen pienen puistoalueen ja ympäröiviä katualueita. Korttelissa 62045 sijaitsee vanha omakotitalo, talousrakennuksia, kaksi muuntamoa ja matkapuhelinverkon tukiasematila antenneineen. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja suuri muuntamorakennus on poistettu käytöstä. Alueen pohjoislaidalla sijaitsee muutamia suurikokoisia arvopuita. Suunnittelualue sisältyy maakunnallisesti arvokkaaseen Espoonjokilaakson maisema-alueeseen ja alueen länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Träskändan kartano. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksessa muutetaan korttelin 62045 ja siihen liittyvän pienen puistoalueen käyttötarkoitus asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Suunnittelualueella sijaitseva matkapuhelinverkon tukiasema siirretään alueen kaakkoiskulmaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 4 228 m². AP-korttelin pinta-ala on 3 282 m² ja rakennusoikeus on e=0.25, joka vastaa 821 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Rakennusoikeus kasvaa 421 k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Korttelin 62045 maanomistaja jätti asemakaavan muutoshakemuksen 24.1.2017. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 29.5.-28.6.2017. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.5.2018 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 4.6.-4.7.2018. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
6 (19) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 9/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). 2.1.2 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntoalueeksi (A). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (4/2017) Espoon kaupunki.
7 (19) 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa Heiniemen asemakaava (lainvoimainen 18.10.1989). Kortteli 62045 on siinä osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET), jonka pinta-ala on 2 785 m². Rakennusoikeus on 400 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Alueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Korttelin pohjoisrajalla sijaitsee suojeltu puu (s). Korttelin 62045 itä- ja länsipuolella sijaitsee pienet puistoalueet (VP). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (4/2017). 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Suunnittelualueelle on laadittu tonttijako, joka on hyväksytty 15.8.1996. 2.1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa osoitteessa Heiniemenpolku 5. Suunnittelualue käsittää korttelin 62045 sekä sen itäpuolella sijaitsevan puistoalueen ja ympäröiviä katualueita. Suunnittelualueen pinta-ala on 4 228 m², josta korttelin 62045 pinta-ala on 2 785 m². Korttelialueella sijaitsee vanha omakotitalo, talousrakennuksia, kaksi muuntamoa ja matkapuhelinverkon tukiasematila antenneineen. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja muuntamorakennus on poistettu käytöstä. Alueen pohjoislaidalla on muutamia suurikokoisia lehmuksia.
8 (19) Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Heiniemenpolkuun, etelässä Kolkekannaksentiehen ja lännessä Kärraksenpuistikkoon. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen kortteli 62045 on yksityisessä omistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Lippajärven kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Kolkekannaksentien varressa on myös kerrostalokortteleita. Suunnittelualue sijaitsee vilkkaan Kolkekannaksentien varressa, jonka eteläpuolelle on asemakaavoitettu viisikerroksisia kerrostaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Heiniemen omakotitaloalue, jonka tehokkuus on e = 0.20. Suunnittelualueen itä- ja länsipuolella sijaitsee pienet puistoalueet. Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteyksessä sijaitsee Auroran kappeli ja päiväkoti. Väestö, työpaikat Suunnittelualueella on yksi omakotitalo. Alueella ei ole työpaikkoja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Heiniemenpolkuun, joka on päättyvä tonttikatu ja eteläosastaan pääkatutasoiseen Kolkekannaksentiehen. Kulku alueelle tapahtuu Träskändan puistotieltä Heiniemenpolkua pitkin. Suunnittelualueen itäpuolella reilun sadan metrin päässä sijaitseva kiertoliittymä yhdistää Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien lisäksi Lippajärventien, joka yhtyy eteläosassaan pääkatutasoiselle Turuntielle. Kolkekannaksentie kulkee itään Lähderantaan, jossa se vaihtuu Pitkäjärventieksi. Kiertoliittymästä länteen kulkee Träskändan puistotie, joka muuttuu Auroranportiksi ja päättyy kehätietasoiselle Kehä III:lle. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueelle johtavan Heiniemenpolun pohjoispuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka johtaa länsipäästä Träskändan puistotielle ja itäpäästään Heiniemenpolun päähän, jossa se haarautuu kääntöpaikalla kahdelle raittiyhteydelle kohti Pitkäjärveä ja Heiniitty-nimistä katua. Lippajärventien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Kolkekannaksentiellä jalankulku- ja pyörätie kulkee kadun eteläpuolella, kun taas länsipuolella Träskändan puistotien varressa se on pohjoispuolella. Alueelta on myös hyvät yhteydet kadun toisella puolella sijaitsevaan Träskändan luonnonsuojelualueeseen ja sen reitistöön. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajoyhteys suunnittelualueelle on Träskändan puistotieltä Heiniemenpolkua pitkin. Pysäköinti on järjestetty tontilla. Välittömästi alueen länsipuolella sijaitsee yleinen LP-alue, joka palvelee lähistön asukkaita. LP-alueen yhteydessä on myös Heiniemenpolun alkupäässä sijaitsevan Auroran kappelin pysäköinti.
9 (19) Julkinen liikenne Suunnittelualueen läheisyydessä on neljä linja-autopysäkkiä. Pysäkkipari Lippajärventiellä, sekä yksi itään Kolkekannaksentiellä ja lähteen Träskändan puistotiellä. Suunnittelualue sekä bussipysäkit ja niillä liikennöivät linjat Kuva. Bussipysäkit. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Lähderannassa reilun kilometrin päässä suunnittelualueesta. Noin 500 m päässä sijaitsee vuonna 2016 käyttöön otettu Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola. Alueella on myös muita päiväkoteja. Jorvin sairaalaan on matkaa noin 2,5 km. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Korttelissa on aiemmin sijainnut Carunan suuri muuntamo, joka on poistettu käytöstä. Korttelissa sijaitsee useita johtoja, joista suuri osa ei ole enää käytössä. Korttelin koilliskulmassa sijaitseva pieni muuntamo jää käyttöön. Suunnittelualueella sijaitsee Telian matkapuhelintukiasemamasto, joka siirretään. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alue on luonteeltaan vanhaa vehreää, kulttuurivaikutteista pihapiiriä ja puistoa, jossa kasvaa lehtipuuvaltaista puustoa ja muutamia vanhoja kuusia sekä heinittyneitä kasvillisuusalueita. Heiniemenpolun reunassa kasvavat jalot lehtipuut ovat keskeisiä Heiniemenpolun maisemakuvan kannalta. 2.2.5 Suojelukohteet Suunnittelualue sijaitsee Träskändan puiston läheisyydessä. Heiniemenpolun ja Kolkekannaksentien risteyksessä sijaitsee Kärransin keskiaikaisen kylän tontti. Suunnittelualue sisältyy maakunnallisesti arvokkaaseen Espoonjokilaakson maisema-alueeseen ja alueen länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Träskändan kartano.
10 (19) Heiniemenpolku on osa Suuren Rantatien (Kuninkaantien) keskiaikaista linjausta, joka on valtakunnallisesti arvokas RKY-kohde. Kaavamuutoksessa ei kohdistu muutoksia Heiniemenpolkuun. Suunnittelualueen asuinrakennus edustaa ikänsä puolesta enää hyvin pientä osaa Espoon rakennuskannasta, ja siten omaa kulttuurihistoriallista arvoa. Sähkönjakorakennus vuodelta 1938 on tyypiltään ainut Espoossa, ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa sähköistämisen historian jäänteenä. Kaupunginmuseolle varataan mahdollisuus dokumentoida rakennukset. Suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsee asemakaavalla suojeltuja jaloja lehtipuita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Kolkekannaksentien aiheuttama liikennemelu sekä vaikutus ilmanlaatuun. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaavamuutos perustuu yleiskaavaan, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Kaavamuutos vastaa seudun ja kaupungin yleisiä tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Aluetta palvelevat tarvittavat yhdyskuntatekniikan muuntamotilat ja matkapuhelintukiasemamasto säilyvät alueella. Telia Finland Oyj:llä on suunnittelualueella mobiiliverkon tukiasema, joka mahdollistaa langattomat viestintäpalvelut alueella Heiniemi Lippajärvi. Tukiaseman käyttäjät koostuvat pääosin alueen asukkaista. Alueen käyttäjämäärät ovat suuret, eikä muiden tukiasemien kapasiteetti/peittoalue riitä tarjoamaan 2G-, 3G- ja 4G -palvelua niitä tarvitseville. Tarve ei koske ainoastaan tavallisia puheluita ja nettiyhteyksiä, vaan toimiva viestintäverkko on myös merkittävä turvallisuustekijä; jo yli 70 % kaikista hätäpuheluista tapahtuu matkapuhelimen kautta. Huomionarvoista on, että harvalla taloudella on nykyisin enää lankapuhelinta, vaan valtaosa käyttäjien teleyhteyksistä kulkee langattomassa viestintäverkossa. Olemassa oleva matkapuhelintukiasema siirretään kaavamuutosalueen kaakkoisnurkkaan. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan mm. lähiympäristö, olemassa olevat arvopuut ja Kolkekannaksen liikenteen aiheuttamat häiriöt. Tavoitteena on toteuttaa ympäristöön soveltuvaa pientalorakentamista. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa pääosin yhdyskuntateknisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET), joka on jäänyt pääasiassa tarpeettomaksi. Suuri muuntamorakennus on poistettu käytöstä ja olemassa oleva matkapuhelintukiasema voidaan siirtää alueen reunaan. Alueen
11 (19) yksityinen maanomistaja on hakenut kaavamuutosta asumiselle. Kaavamuutos toteuttaa yleiskaavaa, jossa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Lisäksi kaavamuutos vastaa seudun ja kaupungin yleisiä tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Kaavaehdotuksessa suunnittelualue muutetaan pääosin asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jonka suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi ja rakennustehokkuus on e = 0.25, joka vastaa 821 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Rakennusoikeus kasvaa 421 k-m². Suunniteltu tehokkuus on hyvin kohtuullinen ottaen huomioon alueen sijainnin Kolkekannaksentien varressa. Kolkekannaksentien varren rakentaminen on muualla huomattavasti tehokkaampaa. Esimerkiksi Kolkekannaksentien eteläpuolelle on asemakaavoitettu viisikerroksista kerrostalorakentamista, jonka tehokkuus on e = 0.76. Nyt suunniteltu rakentaminen on ympäristöön sopivaa. Suunnitelmassa säilytetään olemassa olevat suojeltavat puut, joten ympäristöön jää vehreyttä. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 4 228 m². Kokonaiskerrosala on 821 k-m 2, joka vastaa kokonaistehokkuutta e = 0.19. AP-korttelialueen pinta-ala on 3 282 m² ja rakennusoikeus on e = 0.25, joka vastaa 821 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. ET-korttelialueen alueen pinta-ala on 68 m². Katualueiden pinta-alat ovat yhteensä 878 m². Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 421 k-m 2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Asuinpientalojen korttelialue (AP) Asemakaavan muutoksessa muutetaan korttelin 62045 ja siihen liittyvän pienen puistoalueen (noin 500 m²) käyttötarkoitus asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. AP-korttelialueen pinta-ala on 3 282 m² ja rakennusoikeus on e = 0.25, joka vastaa 821 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta. Kortteliin on suunniteltu neljä paritaloa. Korttelin pohjoisrajalla sijaitsevat arvokkaat puut suojellaan asemakaavassa. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Lisäksi pohjoisrajalla sijaitseva olemassa oleva puistomuuntamo merkitään kaavaan vm-merkinnällä. Katualueet Osa Heiniemenpolun katualueesta on asemakaavan muutoksessa. Katualueelle merkitään suojeltavien puiden edellyttämä suoja-alue. Suunnittelualueen kaakkoiskulmaan varatulle matkapuhelintukiasemamastolle mahdollistetaan huoltoajoyhteys jalankululle ja polkupyöräilylle varatulta kadulta.
12 (19) 4.3.2 Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Träskändan puistotieltä Heiniemenpolkua pitkin. Pysäköinti on järjestetty omalla tontilla maantasopaikoin. Kuva. Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa.
13 (19) Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet pysynevät suunnittelualueen ympäristössä ennallaan. Kuva. Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1,5 ap / asuntoa kohti. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Tilat pyöräpysäköintipaikkoja varten saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Suunnittelualueen ympäristössä on linnuntietä noin 300 metrin säteellä kolme yleiseen pysäköintiin varattua aluetta. Auroran kappelin ja suunnittelualueen välissä ja Vilniementien päässä, suunnittelualueen kaakkoispuolella. Träskändan puistotien varrella olevaa LP-aluetta ei ole vielä rakennettu. Heiniemenpolun kapeus ei mahdollista toimivaa kadunvarsipysäköintiä.
14 (19) Kuva. Yleiset LP-alueet suunnittelualueen ympäristössä. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET). Suunnittelualueella sijaitseva matkapuhelintukiasema antenneineen siirretään alueen kaakkoiskulmaan kaavoitettavalle 68 m² suuruiselle ET-alueelle. Laitesuojan pinta-ala on noin 3 m² ja pylvään korkeus on noin 30 metriä. 4.3.4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreenia, länsireunassa maanpinnassa on alle kolme metriä savea ja silttiä. Rakennettavuudeltaan alue on normaalisti rakennettavaa, lukuun ottamatta ohutta kaistaletta alueen länsireunassa, jossa maaperä on vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. 4.3.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö Suunnittelualueella pihan ilmeen tulee olla vehreä ja rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin tulee istuttaa. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Suunnittelualueen pohjoisosassa kasvavat, maisemallisesti merkittävät jalot lehtipuut, tammi ja lehmukset suojellaan kaavassa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kolkekannaksentien liikenne aiheuttaa melua alueelle. Alueelle on laadittu meluselvitys (WSP Finland Oy, 2018), jonka perusteella kaavaan on laadittu yleismääräykset leikki- ja oleskelualueiden sijoittamisesta melukatveeseen sekä terassien lasittamisesta. Kolkekannaksentien puoleiset rakennusalat sijaitsevat HSY:n ilmanlaatuvyöhyketarkastelun osoittaman suositus- ja minimietäisyyden välissä (7 m - 20 m). Tämä on huomioitu kaavassa korvausilman sisäänottoaukkojen sijoittelun määräyksellä.
15 (19) Kuva. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet liikenteen terveyshaittojen vähentämiseksi. Lähde: HSY.fi 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella vastataan tavoitteisiin tiiviimmästä kaupunkirakenteesta ja muutetaan vilkkaan Kolkekannaksentien vartta rakennetuksi. Alueella sijaitsevat rakennukset puretaan ja kaupunginmuseolle varataan mahdollisuus dokumentoida purettavat rakennukset. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta Träskändanpuiston valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, sillä kaavamuutosalue jää etäälle puistosta. Träskändanpuiston ja suunnittelualueen väliin jää Träskändan puistotien lisäksi myös kaupunkikuvallisesti merkittävä Auroran kappeli ja pysäköintialue, jotka rajaavat Heiniemenpolun rakennukset erilliseksi saarekkeeksi Träskändanpuistoon nähden. Kaavan mahdollistama rakentaminen sopii mittakaavaltaan ympäröivään rakennuskantaan eikä kilpaile kappelin kanssa. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Viimeisten liikenne-ennusteiden mukaan Kolkekannaksen liikennemäärä on 9 200, Lippajärventien 6 900 ja Träskändan puistotien 12 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2035). Kaavamuutos ei aiheuta Heiniemenpolulle tai alueen liikenneverkolle merkittävää haittaa, koska uuden maankäytön aiheuttama liikennemäärän lisäys on alhainen suhteessa Heiniemenpolun tai ympäröivän katuverkon muuhun liikenteeseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavamuutoksen myötä suunnittelualueen kasvillisuuspintaiset alueet muuttuvat rakennetummiksi ja vanhoja rakennuksia korvataan uusilla rakennuksilla. Kaavaratkaisu velvoittaa säilyttämään historiallisen tielinjauksen varrella kasvavat maisemallisesti merkittävät jalot lehtipuut, jotka vaikuttavat katutilan ja pihan vehreään luonteeseen. Kaava-alue sisältyy Espoonjokilaakson maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, jonka arvot liittyvät jokilaakson murroslaaksoon sekä alueen keskiaikaisiin kylämäkiin, viljelymaisemiin ja 1900-luvun alun teollisuuteen ja
16 (19) Suureen Rantatiehen. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta Espoonjokilaakson maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, sillä kaavamuutoksen myötä tapahtuva täydennysrakentaminen on maltillista ja ympäröivän alueen mittakaavaan soveltuvaa. Kaavassa velvoitetaan myös säilyttämään Suuren Rantatien historiallisen linjauksen eli Heiniemenpolun varrella kasvia kookkaita lehmuksia ja tammia, joten katutilan kannalta keskeiset elementit säilyvät jatkossakin. Asemakaavan muutoksen myötä vettä läpäisemättömän pinnan määrä alueella tulee lisääntymään, mikä lisää hulevesien määrää. Täten edellytetään, että vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä. Viherkatto lasketaan läpäiseväksi pinnaksi. Olemassa oleva matkapuhelintukiasemamasto siirretään kaavamuutoksessa noin 60 metriä itään päin. Maston siirron muutos maisemakuvassa on olemassa olevaan tilanteeseen nähden vähäinen. Valokuva vastaavasta noin 30 metrisestä pylväästä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunnittelualue muutetaan osaksi Heiniemen asuinaluetta ja laajennetaan alueen asuntokantaa. Kaavamuutoksen arvioidaan tuottavan noin 20 uutta asukasta.
17 (19) 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos on kaavataloudellisesti kannattava ja kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Olemassa Telian matkapuhelintukiasemamasto siirretään kaavamuutoksessa suunnittelualueen sisällä noin 60 metriä itään päin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Maanomistajan tavoitteena on aloittaa rakentaminen mahdollisimman pian kaavamuutoksen lainvoimaistumisen jälkeen. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamis- ja soveltamisohjeet sisältyvät kaavaan ja kaavamääräyksiin. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 24.5.2017. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 29.5.-28.6.2017. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajan ja hänen konsultin kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Matias Kallio ja maisema-arkkitehti Katariina Peltola. Liikennesuunnitteluyksikössä kaavan valmistelusta on vastannut suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 24.1.2017 Asemakaavan muutoshakemus 2.5.2017 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti
18 (19) 29.5.-28.6.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi lausunto ja neljä mielipidettä. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta ja muuntamovarauksesta. Mielipiteissä vastustettiin alueen rakentamista vedoten mm. lisääntyvään liikenteeseen, pysäköintiin sekä luonto- ja kulttuuriarvoihin. Mielipiteissä esitettiin rakennusoikeuden laskemista ja alueen muuttamista puistoksi. Nähtävilläolon jälkeen on laadittu meluselvitys ja kaavakartta määräyksineen. Melu ja suojeltavat puut on huomioitu kaavaehdotuksessa. 16.5.2018 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 4.6.-4.7.2018 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja