NORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN

114 Tärinä, Lohjan kaupunki Raportti PR-TÄR1108-2 Lohjan kaupunki Turku 25.11.2009 Heikki Rouvinen PL 71 Sivu 1(14) 08101 Lohja NORDKALK OY:N LOUHINNAN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN SELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN Tärinän voimakkuus asuinviihtyvyyden kannalta Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 TURKU Hämeenkatu 32 E 20700 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118

2/14 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Mittausmenetelmät... 3 3 Tulosten arviontimenetelmät... 4 3.1 95 % luottamustason määrittäminen... 4 4 Mittauslaitteet... 4 5 Tärinän suositusarvot... 4 5.1 Räjäytystärinän suositusarvot ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta... 4 6 Mittauspisteet... 5 7 Mittaustulokset... 7 7.1 Kaikki maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot... 7 7.2 Hiidensalmen alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot... 8 7.3 Moisionpellon alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot... 9 7.4 Kaikki lattialta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot... 10 7.5 Maasta ja rakennuksien lattioilta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen vertailua... 11 8 Tulosten tarkastelua... 13 9 Johtopäätökset... 13 10 Lisätietoja... 14 Liite 1 Suurimpien havaittujen räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä. Liite 2 Mitatut heilahdusnopeudet mittauspisteissä. Liite 3 Analysoidut räjäytykset. Liite 4 Mittauspisteiden koordinaatit.

3/14 1 JOHDANTO Promethor Oy mittasi 23.1. 14.4.2009 ja 9.7. 15.9.2009 Lohjan kaupungin toimeksiannosta Nordkalk Oy:n louhintaräjäytysten aiheuttamaa tärinää Hiidensalmen ja Moisionpellon alueella. Tässä raportissa selvitetään tärinän voimakkuutta mittauspisteissä asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksien perusteella laadittiin erilliset raportit, joissa selvitetään tärinän voimakkuus mittauspisteissä rakennusten vaurioitumisriskin (PR-TÄR1108-1) asumisviihtyvyyden kannalta (PR-TÄR1108-2). Selvityksien tuloksien perusteella voidaan arvioida aiheuttaako kaivostoimintaan liittyvät räjäytykset sellaista tärinää, että suunnitelluille asuinalueille ei voida rakentaa rajoittaako räjäytystärinä alueen rakentamista minkälaisilla toimenpiteillä rakentaminen voisi olla mahdollista, mikäli rakentamisen rajoitustarve ilmenee. Tässä raportissa tärinää mitattiin 25 mittauspisteessä suoraan maasta ja kahdeksassa mittauspisteessä rakennuksen lattiasta. Raporteissa PR-TÄR1108-1 ja PR-TÄR1108-2 esitettyjä mittaustuloksia (lukuarvoja) ei tule verrata keskenään. Rakennusten vaurioitumisriskin raportissa esitetyt mittaustulokset ovat taajuuspainottamattomia heilahdusnopeuden maksimeja. Asumisviihtyvyyden arviointiraportissa esitetyt mittaustulokset ovat taajuuspainotettuja 1 sekunnin aikaikkunalla määritettyjä tehollisarvon maksimeja. Raporteissa esitettyjen tuloksien yksikkö on mm/s, mutta lukuarvoja ei siis voi vertailla keskenään. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Kimmo Kokki ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 MITTAUSMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin käyttäen kolmiaksiaalisia kiihtyvyysmittareita. Ensimmäinen mittausjakso (23.1. 14.4.2009) suoritettiin mittauspisteissä 1 23 (pituus 2 5 viikkoa). Toinen mittausjakso (9.7. 15.9.2009) suoritettiin mittauspisteissä 24 28 (pituus 7 10 viikkoa). Mittaukset suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteistot toimivat itsenäisesti. Herätekynnyksen ylittyessä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin.

4/14 Mittauspisteissä 1 ja 22 28 (8 kpl) mittausta suoritettiin rakennuksen lattialta. Lattialle asennettiin 10 kg painoinen teräselementti, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Mittauspiste sijaitsi likimain mittaushuoneiden keskellä. Mittauspisteissä 2 21, 23 ja 25 28 (25 kpl) mittausta suoritettiin maasta. Maasta suoritettuja mittauksia varten mittauspisteelle kaivettiin pieni kuoppa, johon upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän kiihtyvyysanturit asennettiin. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi ja vaakaakseleita x- ja y-suunniksi. 3 TULOSTEN ARVIONTIMENETELMÄT Ihmisten kokeman tärinähaitan arvioimiseksi tärinäsignaalit taajuuspainotettiin ISO 2631-2 mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Mittaustuloksia tarkastellaan suhteessa etäisyyteen räjäytysalueesta. Etäisyyksissä huomioidaan räjäytysalueen syvyys maanpinnasta. 3.1 95 % luottamustason määrittäminen Mittaustulosten kuvaajissa on esitetty 95 % luottamuskäyrä tarkasteluetäisyyden funktiona. Luottamuskäyrä on määritetty seuraavasti: mittausaineisto linearisoitiin käyttäen eksponenttimuunnosta. Linearisoituun aineistoon käytettiin regressioanalyysia ja määritettiin yksisuuntainen 95 % luottamusväli. Analysoinnin jälkeen tulos muunnettiin takaisin alkuperäiseen asteikkoon. Muutoksen jälkeen arvoista piirrettiin lopullinen kuvaaja. 95 % luottamustasolla tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä yksittäinen havainto pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. 4 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat datatallennin Rion DA-20 kiihtyvyysanturit Metra KS-48B/C. 5 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 5.1 Räjäytystärinän suositusarvot ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta Suomessa ei ole määräysarvoja tärinän voimakkuudelle ihmisen kokeman haitan kannalta. Liikennetärinäselvityksissä nykyisin usein sovelletaan tunnuslukua v w,95, joka on määritetty taajuuspainotetuista ja tehollisarvoistetuista tärinäsignaaleista. Liikennetärinän osalta uusien normaalien asuinrakennusten suunnittelussa suositusarvona on käytetty v w,95 0,30 mm/s. Vanhojen asuinalueiden suositusarvo liikennetärinälle on v w,95 0,60 mm/s.

5/14 Tärinän aiheuttaman häiritsevyyden kannalta päivä- ja yöajalla on ero. Päiväajan suositusarvona voidaan käyttää kaksinkertaista arvoa yöaikaan verrattuna. Tarkasteltavan kohteen osalta oleellisempi kysymys on lyhytkestoisen ja harvoin esiintyvän tärinän aiheuttama haitta verrattuna esimerkiksi liikennetärinään. Toisin sanoen, tuleeko liikennetärinän osalta käyttöön yleistyneitä arviointimenetelmiä käyttää lainkaan räjäytystärinän arviointiin. Vaikka räjäytystoiminta on kestoltaan useita vuosia, niin räjäytysten lukumäärä on vähäinen ja räjäytykset tapahtuvat päiväaikaan. Saamamme tiedon mukaan louhoksen aktiivisena aikana normaalisti on 1 2 räjäytystä päivässä, ja muulloin vähemmän. Käsityksemme onkin, että räjäytystärinän yhteydessä v w -arvoja ei tule käyttää ihmisen kokeman tärinähaitan arviointiin ennen riittävän laajoja Suomessa tehtyjä tutkimuksia v w - arvojen käytöstä räjäytystärinän häiritsevyyden arvioinnissa. Vasta tutkimustulosten perusteella voidaan määrittää esimerkiksi suositukset v w,95 -arvoille erilaisille rakennuksille niiden käyttötarkoituksen mukaisesti ja menetelmät tunnusluvun määrittämiselle. Huomioitaessa kuitenkin se, että mm. Rakennus- ja maankäyttölaki (132/2000) asettaa alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tavoitteeksi turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luomisen, tulee räjäytystärinän aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa jollakin tavalla arvioida. Jos ihmisen kokeman tärinähaitan arviointi tehdään v w -arvoja käyttäen, tulee haittaa lieventävinä asioina tarkasteltavassa kohteessa huomioida ainakin tärinätapahtumien lukumäärä on vähäinen (maksimissaan 1 2 vuorokaudessa) tärinätapahtumia ei esiinny yöaikaan. Mikäli räjäytystapahtumat voidaan esimerkiksi lupamääräyksin rajoittaa tarkkoihin kellonaikoihin (kuten klo 9.00 9.30 ja 17.30 18.00), voi sallittava tärinä olla mahdollisesti vielä hieman suurempi. Edellä mainitut haittaa lieventävät asiat pätevät käytettäessä haitan arviointiin jotakin muutakin mittaussuuretta, vaikkapa pystysuuntaisen heilahdusnopeuden taajuuspainottamatonta maksimia (v z (mm/s)). 6 MITTAUSPISTEET Kuvassa 1 on esitetty käytettyjen mittauspisteiden sijainnit. Mittauspisteissä 2 21 mittaus suoritettiin suoraan maasta. Mittauspisteissä 1, 22 ja 24 tärinää mitattiin olemassa olevan rakennuksen lattialta. Mittauspisteissä 23 ja 25 28 tärinää mitattiin olemassa olevan rakennuksen lattiasta ja maasta. Taulukossa 3 on esitetty tarkemmat tiedot rakennuksissa sijaitsevista mittauspisteistä.

6/14 Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit. Taulukko 1. Tarkemmat tiedot rakennuksissa sijaitsevista mittauspisteistä. Mp Paikka Osoite Lattiamittauspisteen sijainti 1 Lattia Karstuntie 68 Yksikerroksisen entisen Puukeskusliikerakennuksen lattialla. 22 Lattia Kiviniemenkatu 11 H 16 Paritalon huoneiston ensimmäisen kerroksen makuuhuoneen lattialla. 23 Lattia Karstuntie 46 Paritalon huoneiston ensimmäisen kerroksen lattialla. 24 Lattia Sahakatu 6 Kaksikerroksisen puutalon kellarin lattialla. 25 Lattia Rovastinkatu 11 Yksikerroksisen omakotitalon työhuoneen lattialla. 26 Lattia Rovastinkatu 7 Kaksikerroksisen omakotitalon ensimmäisen kerroksen kodinhoitohuoneen lattialla.

7/14 27 Lattia Lohjan vesilaitos 28 Lattia Lövinginkatu 1 Kaksikerroksisen betonirakennuksen toisen kerroksen lattialla (huone 204). Kaksikerroksisen omakotitalon ensimmäisen kerroksen olohuoneen lattialla. 7 MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset sisältävät räjäytykset, joiden aiheuttama tärinäsignaali (N=239) on havaintopisteissä ollut luotettavasti havaittavaa. Mittaustuloksina tarkastellaan 1) maasta mitattuja taajuuspainotettuja tehollisarvoja. Tarkastelu suoritetaan erikseen a) koko tarkastelualueen, b) Hiidensalmen ja c) Moisionpellon alueelle mittauspisteiden 22 (Kiviniemenkatu 11 H 16) ja 23 (Karstuntie 46) mittaustulokset eivät sisälly Hiidensalmen tai Moisionpellon tuloksiin 2) koko tarkastelualueella lattiasta mitattuja tehollisarvoja. 7.1 Kaikki maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 2 21, 23 ja 25 28 tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin suoraan maasta. Kuvassa 2 on esitetty maasta mitatut (N=172) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 2 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

8/14 Kuva 2. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, kaikki havainnot. Kuvasta 2 havaitaan, että neljä tulosta poikkeaa muista mittaustuloksista neljä suurinta tulosta ovat v w,max = 1.73, 1.48, 1.33 ja 1.27 mm/s, kun 167 havaintoa on 0.8 mm/s tai vähemmän. Poikkeavat neljä havaintoa on tehty mittauspisteissä 23 (Karstuntie 46, 2 kpl) ja 25 (Rovastinkatu 11, 2 kpl). Liitteessä 1 on esitetty poikkeavien havaintojen aiheuttaneiden räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 1, 2, 7 ja 8). 7.2 Hiidensalmen alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 2 9 tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin suoraan maasta. Kuvassa 3 on esitetty tässä Hiidensalmen alueella maasta mitatut (N=67) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 3 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

9/14 Kuva 3. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, Hiidensalmi. Kuvasta 3 havaitaan, että kaikki 59 havaintoa on alle 0,6 mm/s. 7.3 Moisionpellon alueella maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Kuvassa 4 on esitetty Moisionpellon alueella maasta mitatut (N=107) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi)

10/14 Kuva 4. Maasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, Moisionpelto. Kuvasta 4 havaitaan, että kolme tulosta poikkeaa muista havainnoista suurimmat tulokset ovat v w,max = 1.73, 1.27 ja 1.03 mm/s, kun 104 havaintoa on 0,8 mm/s tai sen alle. Poikkeavat kolme havaintoa on tehty mittauspisteessä 25 (Rovastinkatu 11). Liitteessä 1 on esitetty poikkeavien havaintojen aiheuttaneiden räjäytysten heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 5, 7 ja 8). 7.4 Kaikki lattialta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 1 ja 22 28 tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin lattialta. Kuvassa 5 on esitetty maasta mitatut (N=67) taajuuspainotetut tehollisarvot etäisyyden mukaan. Kustakin tärinähavainnosta on valittu akselisuunta, jossa tärinä on suurin. Näin ollen kuva 5 sisältää sekä pystysuuntaisia että vaakasuuntaisia tärinähavaintoja. Kuvaan on piirretty punainen käyrä = mittaustuloksista määritetty 95 % luottamuskäyrä (havaittava tulos on 95 % todennäköisyydellä käyrän arvoa alhaisempi).

11/14 Kuva 5. Lattiasta mitatut taajuuspainotetut tehollisarvot, kaikki havainnot. Kuvasta 5 havaitaan, että neljä tulosta poikkeaa muista havainnoista suurimmat tulokset ovat v w,max = 2.41, 1.99, 1.61 ja 1.28 mm/s, kun 63 havaintoa on noin 1,0 mm/s tai sen alle. Poikkeavat neljä havaintoa on tehty mittauspisteissä 23 (Karstuntie 46, 1 kpl), 25 (Rovastinkatu 11, 2 kpl) ja 26 (Rovastinkatu 7, 1 kpl). Liitteessä 1 on esitetty kahden poikkeavan havainnon aiheuttaneen räjäytyksen heilahdusnopeudet kaikissa räjäytyksen aikana käytössä olleissa mittauspisteissä (liite 1, kuvat 5 ja 7). 7.5 Maasta ja rakennuksien lattioilta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen vertailua Mittaustulokset sisältävät mittauspisteiden 25 28 tulokset. Mittauspisteissä tärinää mitattiin lattiasta ja maasta. Kuvassa 6 on esitetty maasta lattiaan siirtyvän pystysuuntaisen tärinän vahvistumiskertoimia (N=31) suhteessa etäisyyteen. Vahvistumiskertoimet on laskettu mittauspisteittäin yksittäisten räjäytyshavaintojen maasta ja lattiasta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen suhteesta.

12/14 Kuvaan on piirretty punainen käyrä = vahvistumiskertoimista määritetty lineaarinen trendikäyrä Kuva 6. Lattiasta ja maasta mitattujen taajuuspainotettujen tehollisarvojen suhde etäisyyden mukaan. Kuvasta 6 havaitaan, että tärinän vahvistuminen siirtyessään maasta lattiaan vähenee etäisyyden kasvaessa keskimääräinen tärinän vahvistuminen on noin 1,5 tarkasteluetäisyydellä 300 m keskimääräinen tärinän vahvistuminen on noin 1,0 tarkasteluetäisyydellä 1300 m.

13/14 8 TULOSTEN TARKASTELUA Mittaustulosten perusteella arvioitaessa ihmisen kokemaa tärinähaittaa maasta mitatun taajuuspainotetun tehollisarvon avulla, voidaan lattiaan siirtyvää värähtelyä arvioida käyttämällä kerrointa 1,5 (kuva 6) mittaustuloksista huomataan, että tärinän vahvistuminen voi vaihdella huomattavasti samassakin mittauspisteessä eri tapahtumien välillä. Tämän vuoksi tärinän vahvistumiskertoimena suositellaan käytettäväksi keskimääräistä arvoa 1,5. Tehtyjen havaintojen perusteella joidenkin räjäytysten aiheuttama tärinä on selvästi keskimääräistä suurempi. Rakennusten lattioilta mitatuista neljä suurinta tulosta olivat v w,max = 2.41, 1.99, 1.61 ja 1.28 mm/s, kun samalla etäisyydellä pienimmät tulokset olivat noin 0.5 mm/s. Yksi poikkeavan suuri havainto tehtiin Karstuntien rakennuksen lattian mittauspisteessä (mp 23). Kolme poikkeavan suurta havaintoa tehtiin Rovastinkadun rakennusten lattioiden mittauspisteissä (mp 25 ja 26). Samoihin aikoihin Rovastinkadulla maasta mitatut tärinähavainnot ovat merkittävästi pienempiä, jolloin voidaan olettaa, että poikkeavan suuret tulokset johtuvat tärinän taajuuden osumisesta rungon tai lattian resonanssitaajuudelle. Tulosten perusteella suojaetäisyytenä ihmisten kokeman tärinähaitan kannalta voidaan pitää noin 200 300 m. Tällä etäisyydellä yli puolet rakennusten lattioilta mitatuista tärinäarvoista v w,max on 1 mm/s tai sen alle. Samaan aikaa on todettava, että suojaetäisyyden määrittäminen on erittäin hankalaa. Suurin ongelma on sopivien suositusarvojen puuttuminen, joihin selvityksen tuloksia voitaisiin verrata. Toisaalta suojaetäisyyttä voidaan pienentää tai se voidaan mahdollisesti kokonaan poistaa asentamalla rakennettaviin taloihin tärinävaimentimet. Mittaustulosten perusteella tärinää on Hiidensalmen alueella vähemmän kuin Moisionpellon alueella. Hiidensalmen alueella suojaetäisyyttä ei todennäköisesti tarvita lainkaan. 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten perusteella alueiden kaavoittaminen rakennuskäyttöön on mahdollista. Kaavoittamisen, rakentamisen ja kohteiden markkinoinnin yhteydessä tärinä on kuitenkin otettava huomioon. Rakennussuunnitelmien yhteydessä täydentävien tärinäselvitysten laadintatarve tulee harkita. Tulosten perusteella jotkut tärinätapahtumat ovat voimakkuudeltaan keskimääräisiä selvästi suurempia. Tälläisia voimakkaampia tärinätapahtumia esiintyy kuitenkin vain harvoin (luonnollisesti riippuen tuotannon volyymistä eli räjäytysten kokonaismäärästä). Käytetyillä mittauspisteillä v w,max > 1 mm/s esiintymistiheys on noin 4/67*100% = 6 %. Mikäli räjäytyksiä on yksi päivässä, on tärinä suurempi kuin v w,max = 1 mm/s seitsemäntoista (17)

14/14 arkipäivän eli yli kolmen viikon välein. Tämän selvityksen aikana havaittavia räjäytyksiä oli selvästi harvemmin kuin kerran päivässä. Edellä esitetyn perusteella lopullinen johtopäätös on, että tärinään tulee alueella suhtautua riittävällä vakavuudella, mutta tärinätapahtumien kokonaismäärän ollessa kuitenkin hyvin rajallinen ja niistä oleellisimpien vielä rajallisempi, ei tärinä mielestämme estä alueiden suunnittelua asuinrakentamiseen. 10 LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy Hämeenkatu 32 E 46 20700 Turku sp. jani.kankare@promethor.fi puh. 040 5740028 KIRJALLISUUS 1. Vuolio R., Räjäytystyöt. Suomen Maanrakentajien Keskusliitto r.y. Forssa 1991. 318 s. 2. Valtion teknillinen tutkimuslaitos. Tytyrin tärinä, Hiidensalmi-Törmä asemakaavatarkastelu 2008, luonnos 1.8.2008.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Mittausjakso 23.1. 14.4.2009 Kuvissa 1 4 on esitetty mittausjakson (23.1. 14.4.2009) neljän räjäytyksen heilahdusnopeuden taajuuspainotetut tehollisarvot eri mittauspisteissä maasta mitattuna. Tarkasteltavista räjäytyksistä kaksi aiheutti Karstuntiellä poikkeavan suuret heilahdusnopeudet ja kaksi räjäytystä on esitetty vertailun vuoksi. Kuvissa 1 4 on esitetty taajuuspainotetut tehollisarvot (valittu akselisuunta, jossa tärinä ollut suurin). Kuvista 1 ja 2 nähdään, että tärinän voimakkuus on ollut poikkeuksellisen suurta mittauspisteessä 23 (Karstuntie) muihin mittauspisteisiin verrattuna. Molemmat poikkeavan tuloksen antaneet räjäytykset ovat tapahtuneet likimain samassa pisteessä. Tuloksen perusteella ko. räjäytysalueen ja Karstuntien tarkastelupisteen välillä on poikkeuksellisen pieni vaimentuma. Kuvista 3 ja 4 nähdään, että tärinän suuruus eri mittauspisteissä on näissä räjäytyksissä ollut keskenään vertailukelpoista (ei poikkeavan suurta tulosta missään mittauspisteessä). Vastaavasti muissakin analysoiduissa räjäytyksissä tulokset olivat eri mittauspisteiden välillä korrelaatiossa. Mittausjakso 9.7. 15.9.2009 Kuvissa 5 7 on esitetty mittausjakson (9.7. 15.9.2009) kolmen suurimman tärinän aiheuttaneen räjäytyksen taajuuspainotetut tehollisarvot (valittu akselisuunta, jossa tärinä ollut suurin) eri mittauspisteissä maasta ja lattialta mitattuna. Kuvissa 5 7 nähdään, että tärinän voimakkuus on ollut suurinta mittauspisteissä 25 ja 26 (Rovastinkatu). Suuri tärinän voimakkuus johtuu ko. räjäytysalueen ja mittauspisteiden välisestä lyhyestä etäisyydestä sekä mittauspisteiden alla olevasta kalliomaaperästä. Samoissa mittauspisteissä maasta mitatut tärinähavainnot ovat selvästi pienempiä, jolloin voidaan olettaa, että poikkeavan suuret tulokset johtuvat tärinän taajuuden osumisesta rungon tai lattian resonanssitaajuudelle.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 2/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 1. 3.3.2009 klo 20.18 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa. Karstuntien mittauspisteessä tärinä oli keskimääräistä selvästi voimakkaampaa.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 3/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 2. 5.3.2009 klo 20.19 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa. Karstuntien mittauspisteessä tärinä oli keskimääräistä selvästi voimakkaampaa.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 4/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 3. 4.3.2009 klo 13.30 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 5/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 4. 18.3.2009 klo 13.30 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä. Mittauspisteet suoraan maassa.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 6/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 5. 28.7.2009 klo 17.07 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 7/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 6. 6.8.2009 klo 13.25 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 1 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 8/8 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Kuva 7. 11.8.2009 klo 13.30 tapahtuneen räjäytyksen aiheuttama tärinä tarkastelupisteissä.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 2 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/1 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Mittauspisteissä havaitut taajuuspainotetut heilahdusnopeudet. Mitatut taajuuspainotetut heilahdusnopeudet v w,max [mm/s] mittauspisteittäin. 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 v w,max [mm/s] 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Mittauspiste (maa-, sokkeli- ja lattiapisteet esitetty yhdessä)

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 3 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/2 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Taulukko 1. Mittausten aikana rekisteröityjen ja analysoitujen räjäytysten tiedot (z-koordinaatin nollapiste on merenpinta) Kokonaisräjähdysainemäärä Koordinaatit Pvm Klo Kaivososa Paikka [kg], ei momentaaninen R x R y R z 28.1.2009 13.45 Törmä K244A +305 p+k nro 14 859 683718,9 504370-217 5.2.2009 13.30 Törmä K244B +305 k+p nr 14 827 683693,9 504359-218 13.2.2009 10.45 Törmä 18.2.2009 13.30 Törmä 20.2.2009 13.31 Solhem K244 +270 avausviuhkat 1, 2 ja 3 + vas seinä v1 K244 +270 avausviuhkat 1, 2 ja 3 + vas seinä v1 K99 +330 sup nr 40,41 ja 42 894 683724,9 504376-183 894 683724,9 504376-183 624 682818,9 503157-243 23.2.2009 13.33 Solhem K99 +290 B k+p nr 40 399 682822,9 503140-204 26.2.2009 13.36 Törmä K239C +305 k+p ½ 618 683897,9 503948-217 26.2.2009 17.47 Törmä K239C +305 k+p ½ 618 683897,9 503948-217 27.2.2009 10.58 Solhem K84 +195 k+p nro 33 621 682098,9 502609-103 27.2.2009 13.31 Törmä K244+350 sup nro16 324 683709,9 504362-254 3.3.2009 20.15 Solhem K99A +290 p+k nr. 40 667 682812,9 503172-204 4.3.2009 13.26 Törmä K244 +270 avausviuhkat 4 ja 5 + vas seinä v1 (1/3) 576,9 683720,9 504375-183 5.3.2009 20.17 Solhem K99B +250 p+k nr. 40 592 682818,9 503146-167 9.3.2009 19.05 Törmä 10.3.2009 20.43 Törmä K244 +270A v1 2.pystyr ja avausviuhkat 6 ja 7 K244 +270A v1 1.pystyr ja avausviuhkat 8 ja 9 535,8 683717,9 504373-183 535,8 683713,9 504372-183 12.3.2009 13.22 Törmä K244 +270 avausv. 10 238,2 683711,9 504371-183 18.3.2009 13.26 Solhem K86-89 +274 B v. 12 osa ja C v1 osa 582 682358,9 503000-189 24.3.2009 13.28 Solhem K99A +290 k+p v. 41 667 682813,9 503173-204 25.3.2009 13.26 Solhem K99B +290 k+p v. 41 399 682823,9 503141-204 9.7.2009 20.40 Törmä 16.7.2009 13.35 Törmä K244B +270 av. viuhka 19 ja 20 +B pystyr. K244 B +270 av v. 21-23 osa 540 683695,9 504364,0-183 - 683691,9 504362,0-183 17.7.2009 9.41 Solhem K103 avaus +224-683021,9 503203,0-145 20.7.2009 15.33 Solhem K103 avaus +224-683021,9 503203,0-145 28.7.2009 15.05 Solhem K103 avaus +224-683021,9 503203,0-145 28.7.2009 17.07 Törmä K 244B +270 avausv. 20-29 ja osa B1 1630 683686,9 504359,0-183 6.8.2009 13.26 Törmä K244A +270 v. nro 2 421 683718,9 504370,0-183 11.8.2009 13.29 Törmä K244A +305 v. nro 15 798 683718,9 504368,0-217 18.8.2009 13.33 Solhem K103 avaus +224-683021,9 503203,0-145

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 3 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 2/2 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 19.8.2009 13.31 Solhem K103 avaus +224-683021,9 503203,0-145 24.8.2009 13.23 Törmä K244B +270 v. nro 2 417 683695,9 504359,0-183 1.9.2009 18.47 Törmä K244B +305 v. 15 ja 16 1676 683695,9 504357,0-218 7.9.2009 17.52 Solhem K86-89 +224 v. nro 14 756 682366,9 502959,0-138 Räjäytyksien sijainnit on merkitty punaisilla palloilla karttaan.

Nordkalk Oy:n louhinnan aiheuttaman tärinän selvitys kaavoitusta varten LIITE 4 Hiidensalmi ja Moisionpelto, Lohja Sivu 1/1 Raportti PR-TÄR1108-2, 25.11.2009 Mittauspisteiden koordinaatit Koordinaatit Mp KKJ, N KKJ, E Mp1 6683738 2503486 Mp2 6683748 2503462 Mp3 6686730 2503411 Mp4 6683936 2503705 Mp5 6683878 2503711 Mp6 6683939 2503653 Mp7 6684029 2503689 Mp8 6684019 2503611 Mp9 6683988 2503569 Mp10 6683453 2504069 Mp11 6683400 2504144 Mp12 6683338 2504103 Mp13 6683260 2504069 Mp14 6683084 2504075 Mp15 6683039 2504078 Mp16 6683195 2504170 Mp17 6683097 2504166 Mp18 6682771 2504593 Mp19 6682737 2504557 Mp20 6682603 2504134 Mp21 6682596 2504180 Mp22 - - Mp23 - - Mp24 6683763 2503680 Mp25 6683695 2504201 Mp26 6683504 2504247 Mp27 6683096 2504014 Mp28 6682543 2504409