YRITYKSEN LAKIASIAT
YRITYKSEN LAKIASIAT Lainsäädännöllä säädellään yritysten toimintaympäristöä. Tästä syystä lainsäädännön tunteminen saattaa antaa jopa kilpailuetua sellaisiin toimijoihin nähden, jotka eivät osaa ennakoida lainsäädännön vaatimuksia omassa toiminnassaan. Lainsäädäntömuutokset voivat synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta ne voivat myös muuttaa yrityksen toimintaympäristöä siten, että muutokset muodostavat uhan yrityksen olemassa ololle. Liiketoimintaympäristön muutosten seuranta on menestyvän liiketoiminnan yksi kulmakivistä. Hyvän esimerkin yritysten toimintaympäristöön vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista muodostavat mm. EU:n tietosuoja-asetus sekä Liikennekaari.
KILPAILUN SÄÄNTELY Yritysten käyttämiä kilpailukeinoja ja markkinointia on väljästi säädelty. Perusajatus on, että käytettävien keinojen tulee olla reiluja ja hyvän liiketavan mukaisia. Lain sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tarkoitus on suojata elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan epäsopivilta kilpailukeinoilta. Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Laissa ei ole suoraan määritelty, mitä hyvällä liiketavalla tarkoitetaan. Termin sisältö muotoutuu elinkeinotoiminnassa yritysten omien näkemysten ja toimien kautta, sekä oikeuskäytännön varassa. Hyvä sääntö on käyttää kilpailukeinoja, joita myös kilpailijoilta itse hyväksyisi.
KILPAILUN SÄÄNTELY Hyvän liiketavan vastaista on mm. kilpailijan halventaminen, harhaanjohtava ja totuudenvastainen markkinointi, harhaanjohtava vertaileva markkinointi, kilpailijan jäljittely ja maineen hyväksikäyttö. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva liiketapalautakunta antaa lausuntoja siitä, millaisia elinkeinotoiminnassa suoritettuja toimenpiteitä pidetään hyvän tavan vastaisena.
MARKKINOINNIN SÄÄNTELY Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi on kielletty. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat ilmaisut ovat kielletty. Harhaanjohtavat ilmaisut, jotka voivat vaikuttavat hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan epäoikeutetusti, tai vahingoittavat muuten toisen elinkeinotoimintaa. Ilmaisut voivat olla asiaan kuulumattomia seikkoja sisältäviä ilmaisuja sekä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia. Ilmaisut voivat koskea omaa tai toisen toimintaa.
Markkinoinnin sääntely Vertailevasta markkinoinnista on kyse, jos siitä voidaan tunnistaa kilpailija tai sen tuote. Vertaileva markkinointi on lähtökohtaisesti sallittua, mutta vain jäljempänä mainittujen tarkkaan määriteltyjen ehtojen puitteissa. Vertailevan markkinoinnin tulee perustua toteennäytettäviin seikkoihin. Tehdessäsi vertailevaa markkinointia, valmistaudu näyttämään väitteesi todeksi. Vertaileva markkinointi on kiellettyä, jos se on totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa, koskee hyödykkeitä, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia, aiheuttaa sekaannuksen vaaraa, halventaa tai väheksyy kilpailijan toimintaa, tavaramerkkiä, toiminimeä tai muuta erottavaa tunnusta tai käyttää sopimattomasti hyväksi kilpailijan mainetta tai immateriaalioikeussuojaa (aineettomat oikeudet esim. toiminimet, tavaramerkit jne.).
LIIKESALAISUUSLAKI Liikesalaisuuslaki astui voimaan 15.8.2018. Laki kattaa yritystoimintaan (elinkeinotoimintaan) liittyvien liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojan. Liikesalaisuuslaki määrittelee tarkemmin millainen tieto määritellään liikesalaisuudeksi. Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua ja helposti selville saatavissa. Liikesalaisuudella tarkoitetaan myös tietoa, jolla on edelllä mainitun ominaisuuden vuoksi taloudellista arvoa liiketoiminnassa. Keskeistä on, että tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.
LIIKESALAISUUSLAKI Tuomioistuimelta voi hankkia kiellon oikeudettomasti hankitun liikesalaisuuden hyödyntämiseksi. Tuomioistuin voi antaa määräyksen tuotteen vetämiseksi pois markkinoilta tai määrätä tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävän materiaalin. Liikesalaisuuden rikkoja voidaan myös määrätä maksamaan hyvitystä tai liikesalaisuuden käyttökorvausta. Liikesalaisuuden rikkojan on korvattava vahinko, jonka loukkaus aiheuttaa. Oikeudeton käyttö voi aiheuttaa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.
LIIKESALAISUUDET Työsopimuslain mukaan: Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Korvausvastuuseen voi joutua myös se kenelle oikeudettomasti saatu tieto on ilmaistu, kuten uusi työnantaja. Työntekijällä on työsuhteen aikana myös kilpailukielto työnantajan liiketoiminnan kanssa. Työntekijä ei saa myöskään työsuhteen aikana ryhtyä ei-hyväksyttäviin kilpailevaa toimintaa valmisteleviin toimiin. Tietyin edellytyksin, työntekijän oikeutta solmia uusi työsopimus kilpailevan yrityksen kanssa voidaan rajoittaa kuudeksi kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen.
SALASSAPITOSOPIMUS Salassapitotarve voi syntyä kun liikekumppaneille tai muulle sidosryhmälle annetaan tietoa, joka on yrityksen kilpailuedun kannalta kriittistä. Tietojen väärinkäyttöä on usein vaikea toteennäyttää. Tästä syystä huomiota kannattaa kiinnittää kiinnijäämisriskin nostamiseen ja pelotevaikutuksen suuruuteen. Salassa pidettävät asiakirjat tulee merkitä luottamuksellisiksi/ salaisiksi. Salassapidosta on hyvä solmia salassapitosopimus, jossa on määritelty riittävän suuri sopimussakko. Sopimussakko tarkoittaa sovitun suuruista rahallista korvausta, mikäli tietoja käytetään muuhun tarkoitukseen kuin sopimuksessa sovittuun tai luovutetaan luvatta eteenpäin. Salassapitosopimus on tehtävä ennen tietojen luovuttamista.
SALASSAPITOSOPIMUS Vaikka toisen liikesalaisuuksien luvaton hyödyntäminen on kiellettyä, voi aiheutuneen vahingon määrää olla vaikea toteennäyttää. Tästä syystä sopimussakko selkeyttää tilannetta. Salassapitosopimuksen sopimussakko tulee maksettavaksi vaikka aiheutuneen vahingon määrää ei kyettäisi edes toteennäyttämään. Salassapitosopimuksessa on hyvä myös selventää sitä mikä tieto on salassa pidettävää ja mikä ei.
KULUTTAJAKAUPPA Kuluttajansuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä, jota on noudatettava kun elinkeinonharjoittaja tarjoaa, myy ja markkinoi kulutushyödykkeitä kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Kuluttajakauppaa koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti kuluttajan suojaksi pakottavia ja niistä poikkeava sopimusehto on mitätön. Kuluttajansuojalaki ei koske kuluttajien keskinäistä kaupankäyntiä. Kuluttajien keskinäiseen tavarakauppaan sovelletaan kauppalakia.
KULUTTAJAMARKKINOINTI Kuluttajamarkkinoinnin on oltava hyvän tavan mukaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinoinnin on oltava ainakin totuuden ja yhteiskunnallisten arvojen mukaista. Markkinointi pitää olla tunnistetavissa markkinoinniksi markkinointikanavasta ja muodosta riippumatta. Vertaileva markkinointi ei saa aiheuttaa sekaannusta ja sen pitää olla totuudenmukaista. Annettujen ostopäätökseen vaikuttavien tietojen tulee olla totuudenmukaisia. Markkinoinnissa tiedot tulee antaa selkeästi, ymmärrettävästi ja oikea-aikaisesti. Olennaisia asioita ei myöskään saa jättää antamatta. Mainonnassa ei saa esiintyä väkivaltaa, syrjintää, eikä se saa olla lapsille haitallista. Mainonnassa ei saa hyväksikäyttää alaikäisen herkkäuskoisuutta ja kokemattomuutta.
KULUTTAJAMARKKINOINTI Elinkeinonharjoittajalla on tiedonantovelvollisuus kuluttajalle liittyen kauppaan, kaupan kohteeseen ja sopimussuhteeseen. Tiedonantovelvollisuus koskee mm. Kulutushyödykkeen pääominaisuuksia. Elinkeinonharjoittajan nimeä ja osoitetta. Kulutushyödykkeen kokonaishintaa veroineen tai hinnan määräytymisen perusteita. Tietoa muista mahdollisista kuluista. Maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevia käytäntöjä. Peruutus ja irtisanomisoikeutta. Ks. lisätietoja kuluttajansuojalaki 2. luku 8 ja 8a.
KULUTTAJAKAUPPA Negatiivinen myyntimenettely on kielletty. Kuluttajalle ei voi lähettää tuotteita ilman nimenomaista tilausta edellyttäen kuluttajaa maksamaan tai palauttamaan tuotteen. Hintaa ei voi ilmoittaa alennetuksi, jos sitä ei tosiasiassa ole aiemmin myyty korkeammalla hinnalla. Alennuksen tulee olla todellinen. Hinta on ilmoitettava kuluttajalle arvonlisäverollisena.
KULUTTAJASOPIMUKSET Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kuluttajalle kohtuuttomia sopimusehtoja. Jos jokin sopimusehto on kuluttajalle kohtuuton, se voidaan jättää huomiotta tai ehtoa voidaan sovitella. Jos ehto on tehty siten, että kuluttajalla ei ole ollut ennen sen laatimista mahdollisuutta vaikuttaa sen sisältöön ja sen merkityksestä syntyy epätietoisuutta, tulkitaan ehtoa kuluttajan eduksi.
TAVARAN PALAUTUSOIKEUS Elinkeinonharjoittajalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa ehjiä tavaroita takaisin. Tällainen velvoite, 14 vuorokauden palautusoikeus, on ainoastaan koti- ja etämyynnissä. Mikäli kauppa on ollut virheetön, sitoo se ostajaa eikä kauppaa voi purkaa ilman myyjän suostumusta. Tästä poiketen kaupat usein antavat tämän palautus- ja vaihto-oikeuden tuotteilleen, mikäli ne ovat ehjiä. Mikään laki ei kuitenkaan tähän velvoita. On siis liikekohtainen vapaaehtoinen käytäntö.
OIKEUS PITÄÄ LIIKE SULJETTUNA Yrityksellä, jossa säännöllisesti työskentelee enintään viisi henkilöä, on oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva vähittäiskauppansa ja parturi- ja kampaamoliikkeensä suljettuna yhtenä päivänä kalenteriviikossa, valitsemanaan viikonpäivänä. Sopimusehto, joka rikkoo yllä mainittua oikeutta, on tehoton.
MAKSUAIKA Pitkät maksuajat myyntisopimuksissa voivat olla hankalia, koska usein omat tuotantokustannukset tulevat maksettavaksi suhteellisen nopeasti. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista mukaan, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Lailla on pyritty pitämään maksuajat kohtuullisina. Yli 30 päivän maksuaika on siis sallittu vain, jos siitä on sopimuksella sovittu. Saman lain mukaan sopimusehto, jonka mukaan viivästyneelle maksulle ei saa periä viivästyskorkoa, on tehoton. Pääsääntöisesti myös sellainen sopimusehto on tehoton, jonka mukaan ei ole oikeutta saada velalliselta korvausta perintäkuluista.
PERUSTEETON LASKU Mikäli saat laskun, joka on aiheeton. ÄLÄ MAKSA LASKUA. Reklamoi aiheeton lasku kirjallisesti laskun lähettäjälle. Reklamaation tekeminen tulee pystyä myöhemmin tarvittaessa todistamaan. Saadessasi maksumuistutuksen, reklamoi jälleen kirjallisesti ja todisteellisesti. Mikäli asia siirtyy perintätoimiston hoidettavaksi, ilmoita perintätoimistolle, että laskusaatava on riitainen. Tee ilmoitus kirjallisesti, esim. sähköpostitse. Pääsääntöisesti perintätoimet aiheettoman laskun tapauksessa päättyvät tähän. Ole itse aktiviinen perintätoimistoon päin ja varmista, että perintätoimet päättyvät. Laskun lähettäjän tulee pystyä tämän jälkeen todistamaan sopimuksen syntyminen, jotta he voivat jatkaa perintää tuomioistuimessa. Talleta aiheeseen liittyvä sähköposti- ja muu viestiliikenne. Talleta kaikki aiheeseen liittyvä dokumentaatio.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Käytäessä kauppaa kuntien, valtion, kuntayhtymien, seurakuntien, liikelaitosten sekä osakeyhtiöiden, joissa määräysvalta on edellä mainituilla hankintayksiköillä, kanssa noudatetaan hankintalakia. Hankintojen kilpailutuksiin osallistuttaessa on hyvä tiedostaa, että hankintalaki määrittelee tarkasti hankintaprosessin vaatimukset ja muotoseikat. Hankintayksikön on hankintalain mukaan hylättävä tarjouspyynnön vastainen tai myöhästynyt tarjous. Vastuu tarjouksen toimittamisesta tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla on aina tarjouksen tekijällä. Tarjous on toimitettava hankintayksikölle tarjouspyynnössä ilmoitettuun osoitteeseen, pyydetyllä tavalla ja annetussa määräajassa. Hankintayksiköillä ei ole mahdollisuutta antaa tarjoajalle erivapauksia poiketa tarjouksen ehdoista tai menettelytavoista.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuuteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tarjouksen tulee olla sisällöltään, liitteiltään ja ehdoiltaan tarjouspyynnön mukainen. Tarjoukseen ei saa liittää esim. omia toimitusehtojaan, jos se tarjouspyynnössä kielletään. Tarjoajan soveltuvuuteen liittyvät ehdot ovat myös ehdottomia. Tarjous on sitova sen jättämisen jälkeen ja se velvoittaa tekijäänsä. Tarjoajalla ei ole lähtökohtaisesti tarjousajan umpeuduttua mahdollisuutta täydentää puutteellista tarjoustaan. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarkennuksia tarjouksiin saadakseen tarjoukset vertailukelpoisiksi.
KAUPANKÄYNTI JULKISEN SEKTORIN KANSSA Hankintasopimus syntyy hankintalain mukaan vasta kun hankintasopimus on allekirjoitettu. Sopimus ei pääsääntöisesti siis synny vielä pelkällä tiedoksiannolla. Tämä on hyvä huomioida, ettei synnytä itselleen sopimuksen täyttämiseen liittyviä kustannuksia, ennen kuin sopimus on varmasti tehty. Lisätietoja julkisista hankinnoista löytyy mm. Suomen yrittäjien verkkosivuilta. https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yritystoiminnan-abc/julkiset-hankinnat-jakilpailutus/julkiset-hankinnat-317365#quickset-valilehti=7
VAHINGONKORVAUSVASTUU Vahingonkorvausvastuun perusteet ovat erilaisia riippuen siitä, syntyykö vahingonkorvausvastuu sopimussuhteessa vai ilman sopimussuhdetta. Yritystoiminnassa vahinkoa voi sattua molemmilla tavoilla eli ulkopuoliselle omaisuudelle tai henkilöille sekä sopimussuhteessa sopimuskumppanille sopimusvelvoitteiden rikkomisen seurauksena. Vahingonkorvausta maksettaessa vahinkoa kärsinyt pyritään saamaan taloudellisesti sellaiseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman vahinkoa tai sopimusrikkomusta. Sopimuksen ulkoisessa vastuussa (osapuolten välillä ei ole sopimussuhdetta), vastuuta ja vahingonkorvausta arvioidaan vahingonkorvauslain perusteella (usein henkilö- tai esinevahinko). Sopimussuhteessa vahingonkorvausta arvioidaan sopimusehtojen tai sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön perusteella.
TUOTEVASTUU Tuotevastuulla tarkoitetaan vahingonkorvausvastuuta, joka syntyy siitä, että esine virheellisyytensä seurauksena aiheuttaa henkilö- tai omaisuusvahinkoja. Tuotteelle itselleen aiheutunut vahinko ei kuulu tuotevastuun piiriin, vaan tämä kuuluu Kauppalain tai Kuluttajansuojalain mukaisen virhevastuun piiriin. Tuotevastuu syntyy siitä, että tuote ei ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvallinen kuin kohtuudella on voitu olettaa. Korvausvastuuta arvioitaessa otetaan huomioon mm. tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, markkinointi ja siinä annettu informaatio, käyttöohjeet ja muut vastaavat seikat. Korvausvelvollisuuden syntyminen ei edellytä valmistajan tuottamuksellisuutta.
TUOTEVASTUU Korvausvelvollinen voi olla: valmistaja, maahantuoja, markkinoija. Maahantuojana vastuussa on se, joka on tuonut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen Euroopan talousalueelle liikkeelle laskettavaksi. Korvausvelvollinen on myös se, joka on markkinoinut (markkinoija) tuotetta omanaan ja tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksella. Mikäli tuotteesta ei käy ilmi valmistajaa tai maahantuojaa, vastaa tuotteen liikkeelle laskenut vahingosta, jos hän ei kohtuullisessa ajassa ilmoita valmistajaa tai muuta vastuussa olevaa.
TAKUU Takuu on vapaaehtoisesti tuotteelle annettu lisäetu. Laki ei määrää takuun antamista. Antamalla takuun yritys sitoutuu vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta ja muista ominaisuuksista määrätyn ajan. Takuu määräytyy sopimusehtojen mukaisesti ja siinä on kyse lain mukaisen virhevastuun ylittävästä suojasta. Takuuseen vedotessa takuuaikana ostajan ei tarvitse pystyä todistamaan, että virhe on ollut tuotteessa jo ostohetkellä. Lain mukaiseen virhevastuuseen vedotessa ostajan taas tulee näyttää virheen olleen tuotteessa jo ostohetkellä. Takuutilanteessa myyjä voi vapautua vastuusta vain osoittamalla, että virhe on tullut tuotteeseen ostajasta johtuvasta syystä.
VIRHEVASTUU TAVARAKAUPASSA Lakisääteinen virhevastuu perustuu elinkeinonharjoittajien välisessä tavarakaupassa kauppalakiin. Tavarassa on virhe: Jos se ei vastaa sovittua. Jos se ei vastaa myyjän siitä antamia tietoja tai tietoja, jotka on antanut joku muu kuin myyjä aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun toimiva. Myyjä ei kuitenkaan vastaa aikaisemmassa myyntiportaassa annetuista virheellistä tiedoista, jos hän ei ole niistä tietoinen eikä pitänytkään olla. Tavaran on myös sovelluttava: Yleiseen ko. tavaran käyttötarkoitukseen. Ostajan myyjän tietoon ilmaisemaan spesifiin käyttötarkoitukseen.
VIRHEVASTUU Myyjä vastaa virheestä, jos se on ollut tavarassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle eli luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Jos tavara huononee vaaranvastuun jo siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Tavaran virheestä vastuussa olevalla on aina ensin oikeus korjata virhe tai toimittaa uusi tavara. Vasta tämän jälkeen voi tulla kyseeseen rahalliset korvaukset.
VIRHEVASTUU PALVELUKAUPASSA Kauppalaki ei ole suoraan sovellettavissa palvelusopimuksiin. Palvelusopimuksissa virhevastuuta arvioidaan sopimuksen sitovuuden periaatteen kautta. Sopimusvelvoitteiden rikkominen aiheuttaa korvausvelvollisuuden. Palvelusopimustenkin kohdalla sopimusta rikkoneella on oikeus ensin korjata suoritus. Vasta sen jälkeen rahalliset korvaukset voivat tulla kyseeseen.
KULUTTAJAKAUPPA Kuluttajansuolaissa on kuluttajan asemaa parannettu. Virheen oletetaan olleen tavarassa vaaranvastuun siirtyessä ostajalle (kaupantekohetkellä), jos se ilmenee kuuden kuukauden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ei ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen. Kuluttajan näyttötaakkaa on siis olennaisesti kevennetty.