Parkkisakko vai sopimus vai?

Transkriptio

1 Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori

2

3 Korkein oikeus 2010:23 ( ) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, jollei sitä ole laissa kielletty. Tieliikennelain 28 :n 2 momentin yksityiselle alueelle pysäköintiä koskevat säännökset eivät estä kiinteistön omistajaa tai haltijaa määräämillään ehdoilla sallimasta pysäköintiä alueellaan ja eivätkä siten myöskään tekemästä sopimusta siitä, millä ehdoilla sen omistamalle alueelle saa pysäköidä ja mitä sopimuksen ehtojen rikkomisesta seuraa Korkein oikeus 2010:23 ( ) 15. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä oleva alue on ollut kattavasti merkitty opastetauluilla, joista on selvinnyt alueella noudatettavat pysäköinnin ehdot, niiden rikkomisen seuraamus ja sitoutuminen ehtoihin pysäköimällä. Ajoneuvon kuljettajan on siten katsottava tulleen tietoiseksi siitä, että kysymyksessä on yksityinen alue, jolla pysäköinti on kielletty ja että kiellon vastaiseen pysäköintiin liittyy 40 euron suuruinen valvontamaksu. Kuljettajalle, joka on kiellon vastaisesti halunnut pysäköidä ajoneuvonsa alueelle, voidaan näissä olosuhteissa asettaa sopimukseen perustuva velvollisuus valvontamaksun suorittamiseen

4 Professoreilta kylmää kyytiä korkeimmalle oikeudelle Lukuisat oikeustieteen professorit ovat pettyneitä korkeimman oikeuden tuoreisiin parkkisakkolinjauksiin. Nykyinen tilanne on kestämätön, ja ulos tästä sekavasta tilanteesta päästään vain uudella selkeällä lailla klo 20:05; päivitetty klo 17:49 (Yle) PeVL 23/2013 vp. Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 :n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Julkisen hallintotehtävän hoitaminen ei siten kuulu sopimusvapauden piiriin. Muu kuin viranomainen ei voi ryhtyä omasta aloitteestaan hoitamaan tällaista tehtävää sopimuksen perusteella. Hallituksen esityksellä ei siten puututa sopimusvapauteen. Valiokunta korostaa sitä, että kiinteistön omistajalla ja haltijalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, mukaan lukien pysäköinti. Hän voi sopia pysäköinnin ehdoista ja perittävästä korvauksesta. Tällaiseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen voidaan sisällyttää myös sopimusrikkomuksesta 2016 aiheutuvia seuraamuksia koskevia sopimusehtoja. 8

5 Poliisin ja parkkipirkon apulainen vai "sopimussakkoa" penäävä laputtaja (HS ) Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen sanoo, että avustava pysäköinninvalvonta on hallituksen esityksen lähtökohta. Katve jää sopimusoikeusalueelle. Koskinen selittää moniaalla ällistystä herättänyttä valiokunnan "reunahuomautusta" sopimusoikeudellisesta sopimussakosta. Kyse olisi esimerkiksi tavaratalon pysäköintihallista. Pysäköinnin ehdot on oltava selkeästi esillä. Ja myös se, mitä maksaa, jos sääntöjä rikkoo. On tärkeää, että tällainen sopimusoikeuteen perustuva jää vain yritysten avustavaa toimintaa täydentäväksi ja poikkeukselliseksi malliksi. 15., minusta asia on perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen selvä: (Prof. Jyrki Virolainen) Yksityinen pysäköinninvalvonta - mikä nimi sille sitten jatkossa annetaankin - voi jatkua edelleen nykyisen kaltaisena. Kuten perustuslakivaliokunta on joutunut nyt itsekin myöntämään - valiokunta oli vielä vuonna 2011 antamassaan lausunnossa toisella kannalla - maanomistaja voi sopia pysäköinnin ehdoista ja perittävästä korvauksesta. Tällaiseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen voidaan sisällyttää myös sopimusrikkomuksesta aiheutuvia seuraamuksia koskevia sopimusehtoja Ennuste: valvontamaksut päteviä Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu muodostaa lähtökohdan yksityisen pysäköinninvalvonnan arvioinnissa KKO:lta haettu purkua tuomiolle, jolla velvoitettu maksamaan valvontamaksu KKO ei purkanut Toisessa asiassa KKO ei antanut valituslupaa Kuluttajariitalautakunta antanut KKO:n kannan mukaisia ratkaisuja Asia kuitenkin edelleen keskustelussa: Kaikki tutkijat eivät vakuuttuneita KKO:n ratkaisusta Kansalaiskeskustelu jatkuu Valmisteltu lainsäädäntöä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnot eivät erityisen selviä Asia tarvittaessa lopulta Eduskunnan ratkaistavissa

6 Käytännön ongelmakohtia Kuka on sopimuspuoli? Onko kyltit riittävän selkeästi asetettu? Onko alueen ulottuvuus selvä? Ovatko ehdot kohtuullisia? Oikeustutkimuksen rooli Oikeustieteen tehtävänä on muodostaa laeista johdonmukainen järjestelmä. Se turvaa ratkaisujen yhdenmukaisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tuottaa ennakoitavuutta osapuolten toimintaan. Korostuu tällaisissa tilanteissa, joissa nimenomaista lakia ei ole Perusjako jako yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen Jako täsmentyy Oikeudellisia ongelmia tarkastellaan suhteessa tuohon järjestelmään Auttaa tunnistamaan ongelmia, auttaa löytämään välineitä ongelmien ratkaisemiseksi Tässä keskeiseksi noussut, onko toiminta yksityistä vai julkista?

7 Mikä merkitys jaolla yksityiseen/julkiseen voi olla pysäköinninvalvonnassa? Jos kysymys on julkisesta hallintotehtävästä julkista Yksityiset eivät voi hoitaa valvontaa, ilman että se annetaan lailla heidän tehtäväkseen (PL 124 ) Jos kysymys ei ole julkisesta hallintotehtävästä yksityistä Yksityiset voivat solmia sopimuksia ja valvoa niitä muiden sopimusten tavoin (PL:n turvaaman omaisuuden suojan mukaisesti) Suomen perustuslaki / Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle

8 Sopimusvapaus Sopimus voidaan solmia vapaamuotoisesti, jos laissa ei erikseen ole muuta säädetty Mitä (oikeus)tutkimus tekee KKO:n ratkaisun kanssa? Yksityinen pysäköinninvalvonta sijoitetaan osaksi järjestelmää Ratkaisulle etsitään liittymiä muuhun lainsäädäntöön Ratkaisua hyödynnetään jatkossa julkisen ja yksityisen rajankäynnissä sopimuksen syntyä koskevassa tutkimuksessa

9 Korkein oikeus 2010:23 ( ) 12 (o)sapuolten toimintaa tarkastellaan siltä kannalta, millainen toiminta voi määrätyissä olosuhteissa olla objektiivisesti tarkastellen tyypillisesti osoitus sopimussuhteen syntymisestä tai sitoutumisesta noudattamaan tiettyä järjestelyä. Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun Katsotaan eteenpäin: Mitä on tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä? Ovatko osapuolet tietoisia sopimuksen syntymisestä? Sopimus ei voi syntyä yllätyksenä huolelliselle henkilölle Onko sopimuksen sisältö kohtuullinen? Kohtuuttomia sopimuksia ei vahvisteta sellaisenaan - kohtuullistaminen Onko sopimus hyvän tavan mukainen? Onko tarkoituksena oikeuden väärinkäyttö? Arvioidaan käytännön hyväksyttävyyttä. Hyvän tavan vastaiset sopimukset ovat mitättömiä