Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Transkriptio

1 Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari Ekosysteemin eri toimijat Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) 1

2 2 Yrityssalaisuuksien ja viestinnän suoja Rikoslain 30:11 :n mukaan yritysalaisuudella tarkoitetaan liiketai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, jonka on uskonut hänelle tiedon. Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan viestillä tarkoitetaan 2 :n mukaan viestintäverkossa osapuolten välillä tai vapaasti valikoituville vastanottajille välitettävää puhelua, sähköpostiviestiä, tekstiviestiä, puheviestiä ja muuta vastaavaa sanomaa. Yrityssalaisuuksien ja viestinnän suoja (jatkuu) 3 Rikoslain mukaan yritysvakoilu (RL 30:4 ), yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5 ), yrityssalaisuuden väärinkäyttö (RL 30:6 ) sekä salassapitorikos (38:1 ) ovat rangaistavia tekoja. Yritysvakoiluna rangaistaan toisen yrityssalaisuuden hankkiminen, jos tekijällä on ollut tarkoitus oikeudettomasti ilmaista tai käyttää yrityssalaisuutta. Tekijänä on henkilö jolla ei ole luvallista pääsyä yrityssalaisuuksiin. Yrityssalaisuuden rikkomisena rangaistaan laissa nimenomaan määrätyssä asemassa olevan henkilön tässä asemassan luvallisesti saaman toisen yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen tai käyttäminen. Yrityssalaisuuden väärinkäyttönä rangaistaan rikoslaissa sitä joka oikeudettomasti käyttää laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa, taikka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden. Salassapitorikoksesta voidaan tuomita henkilö joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti paljastaa tiedon tai käyttää salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi 2

3 4 Yrityssalaisuuksien ja viestinnän suoja Yrityssalaisuuksia suojataan myös SopMenL:n ja TSL:n nojalla. SopMenL säännöksillä merkitystä erityisesti silloin, kun teko ei ole jostain syystä rikoslain perusteella rangaistavaa. Työsopimuslain 3:4 :n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (SVTSL, /516) 4.1 :n mukaan viesti, tunnistamistiedot ja paikkatiedot ovat luottamuksellisia, jollei laissa toisin säädetä. Rikosoikeudelliset sanktiot 5 Yrityssalaisuuden rikkomisesta, yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sekä yritysvakoilusta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi (perustekomuoto) sekä vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi (törkeä tekomuoto). Tämän lisäksi sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta voi seurata sakkorangaistus. 3

4 6 Muut sanktiot Joka vastoin SopMenL 4 :n säännöksiä on käyttänyt toisen liikesalaisuutta, teknistä esikuvaa tai teknistä ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta tällaista menettelyä. Viestintävirasto voi sulkea tunnuksen enintään yhden vuoden määräajaksi, mikäli poliisi- tai syyttäjäviranomainen on pyytänyt tunnuksen sulkemista sen vuoksi, että on todennäköisiä syitä epäillä verkkotunnusta käytettävän rikoksen tekemiseen(verkkotunnuslain 11 ). Tämän lisäksi palvelinta ylläpitävään rikoksen tekoon käytettävä laitteisto voidaan takavarikoida tai siihen voidaan kohdistaa muita pakkokeinoja mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät (PKL 4:1). Ulkomailla sijaitsevan palvelimen sulkemiseen Suomen lainsäädäntö ei tarjoa suoraa mahdollisuutta. Lähdesuojan vaikutus 7 Perustuslain 12 :ssä säädetään sananvapaudesta Journalistisen lähdesuojan katsotaan olevan sananvapauden toteutumisen kannalta merkittävä suojelemisen kohde. Sananvapauslain 16 :n 1 momentin mukaan yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmantoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Oikeudenkäymiskaaren 17:24 :n mukaan lähdesuoja voidaan oikdudenkäynnissä murtaa vain oikeuden päätöksellä, jos oikeuden käsiteltävänä on rikos, josta voi seurata vankeutta vähintään kuusi vuotta tai jos kyse on rangaistavaan salassapitovelvollisuuden rikkomiseen liittyvästä tiedosta. 4

5 8 Lähdesuojan vaikutus (jatkuu) Esitutkinnassa voidaan myös laissa säädetyin edellytyksin velvoittaa henkilö vastaamaan kysymykseen ja esittämään halussaan olevan, esitutkinnan kannalta merkityksellisen asiakirjan tai muun todistusaineiston. (Esitutkintalaki 27 ). Journalistinen lähdesuoja voi antaa tiedotusvälineille mahdollisuuden julkaista salassa pidettäviä tietoja kuten yrityssalaisuuksia paljastamatta lähdettä. Kansainvälisestä näkökulmasta voidaan todeta että lainsäädäntö vaihtelee valtioittain, mutta lähdesuojaa on yleisesti länsimaissa pidetty vahvana oikeutena jota ei helposti voida murtaa. 9 Preventiiviset suojakeinot Keskeisimmät preventiiviset suojakeinot yrityssalaisuuksien leviämisen estämiseksi ovat yhtäältä hyväksi todetut salassapitosopimukset ja toisaalta työnantajan laajennetut oikeudet valvoa työntekijöitä yrityssalaisuuksien leviämisen ehkäisemiseksi. Salassapitosopimuksella (NDA) voidaan liikeyritysten välillä täsmentää ja laajentaa lakisääteistä luottamuksellisen tiedon suojaa. Riittävän kattavan salassapitosopimuksen solmiminen on yleensä paras keino suojata yrityssalaisuuksia myös kansainvälisesti. Kansainvälisessä NDAsopimuksessa voidaan esim. sopia kotimaisesta riidanratkaisusta. 5

6 10 Preventiiviset suojakeinot (jatkuu) Työantajan oikeudesta valvoa työntekijän sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien leviämisen ehkäisemiseksi säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa. Mikäli kyseessä kansainvälinen konserni, jonka viestintä kulkee toisessa maassa olevan palvelimen kautta lainvalintakysymykset nousevat pintaan. Yleisesti voidaan todeta että jos esim. Rooman yleissopimuksen perusteella tulee sovellettavaksi jonkin tietyn valtion laki, sovellettavaksi tulee kyseisen valtion laki kokonaisuudessaan. Kuitenkin esim. rangaistussäännösten soveltaminen määräytyy RL 1 luvun mukaan. Lähtökohta on että Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Huomioitavaa on että lähdesuojaan liittyviä tietoja ei saada yrittää selvittää SVTSL:n mukaisella tunnistustietojen seurantamenettelyllä. Yhteenveto 11 Yrityssalaisuuksien ja luottamuksellisen viestinnän suoja suhteellisen vahva Suomen lainsäädännössä. Lähdesuoja voi hankaloittaa suojan toteutumista käytännössä Ulkomailla lainsäädäntö vaihtelee, jonka takia tehokkaan suojan saaminen lainsäädäntöteitse ei aina mahdollista Tärkeimmät preventiiviset suojamekanismit: i) salassapitosopimukset sekä ii) työnantajan oikeudet valvoa työntekijöitä yrityssalaisuuksien leviämisen ehkäisemiseksi. 6

7 12 Yhteystiedot Mikko Manner Partner, Technology Tel Gsm Keskuskatu 7 A Helsinki Finland 7