MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015

SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa

Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys 1. 2. 3. Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 4. 5. 6.

Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutus-alueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Eräitä tilastofaktoja keskittymiskehityksestä 2000-luvun aikana 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi 645 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 190 000:lla vuosina 1990-2013 2Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi 384 000 henkilöllä vuosina 2000-2014 eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina 2010-2014: muutto-voittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden ke-hyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TKmenoista

Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäynti-alueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan: avainroolissa aika-etäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ja Mikkeli Ajoaika on laskettu kaupunkien keskustasta käsin huomioiden olemassa oleva tie- ja katuverkko sekä nopeusrajoitukset, taajamahidasteet ja ruuhka-ajat

Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina 2010-2014 Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien 2010-2014 välisenä aikana Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75- vuotiaiden määrä 68,6 % vuosina 2015-2030 Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58000 henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina 2013-2023. Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon (1990-2000 ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja kulttuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luottamuksen yhteiskunnasta kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa

Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka MIKKELIN SEUDUN ULKOINEN ELINVOIMA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

Mikkelin seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori 2000-2013 33. Bruttokanstantuote /as. 2013 32. Arvonlisäyksen muutosindeksi 2000-2012 28. Asukkaiden mediaanitulot /as. 2013 37. Kunnallisverotettavat tulot /as. 2013 36. Pitkäaikaiset velat (lainat) /as. 2013 48. Työpaikkaomavaraisuusaste % 2012 19. Työllisyysaste % 2013 32. Työllisyysasteen muutos % 2008-2013 21. Työpaikkojen määrän muutos% 2007-2012 31. Avoimen sektorin työpaikkojen muutos 2007-2012 31. Asukasluvun suhteellinen muutos % 2000-2014 36. Kuntien välinen nettomuutto 1000 as. 2010-2014 20. Väestöllinen huoltosuhde 2014 28. Taloudellinen huoltosuhde 2013 36. Koulutustasomittain 2013 18. Korkea-asteen suorittaneiden osuus % 2013 17. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. 2013 Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % 2013 Yritysten määrä 1000 as. kohden vuonna 2012 34. Yrityskannan muutos% vuonna 2008-2012 41. Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan 2008-2012 46. Yritysten uusiutumisaste % 2008-2012 38.

Kaiken perusta kasvussa!

Positiivisen kasvun kehä 1. Uusia työpaikkoja 7. Alue entistä houkuttelevampi 2. Muuttoa alueelle 6. Alueen markkinat laajenevat 3. Alueen markkinat kasvavat 5. Lisää muuttoa alueelle 4. Lisää uusia työpaikkoja

Esimerkkejä aluetalous- ja työllisyysdynamiikasta

BTV-indikaattori vuosina 2000-2012 Muuttujan avulla voidaan verrata seudun BKT:n, työllisyyden ja väestökehityksen muutosta suhteessa koko maan vuosimuutokseen BTV-indikaattori oli positiivinen 18 seudulla ja negatiivinen 52 seudulla vuosien 2000-2012 välisenä aikana: kehitys oli ripeintä Manner-Suomessa Tunturi-Lapin, Vaasan ja Jyväskylän seu-duilla sekä heikointa Itä-Lapin, Salon ja Keski-Karjalan seuduilla BTV-indikaattorin keskiarvo oli -0,45 ja mediaani oli -0,49 (Itä-Savon seutukunta) Mikkelin seudun BTV-indikaattori - 0,37. Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31 Etelä-Savon seuduista Pieksämäen ja Savonlinnan seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen Itä-Lapin seutukunta Salon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Koillis-Savon seutukunta Imatran seutukunta Varkauden seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Torniolaakson seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raahen seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kaustisen seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Ålands skärgård Koillismaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Suupohjan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Rauman seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Turun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Oulun seutukunta Kokkolan seutukunta Kuopion seutukunta Tampereen seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. / III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 41/ III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes -4-3 -2-1 0 1 2 3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 (käyvin hinnoin) Muuttuja kuvaa alueella tuotettujen palveluiden ja hyödykkeiden arvoa käyvin hinnoin BKT ylitti 40 000 euron rajan vain viidessä seutukunnassa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin seutukunnassa BKT:n keskiarvo oli 28 359 euroa ja mediaani 29 293 euroa (Kajaanin seutukunta) asukasta kohden Mikkelin BKT oli 29 656 euroa asukasta kohden vuonna 2012: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon seuduista Savonlinnan ja Pieksämäen seudut sijoittuivat neljänneksi parhaaseen viidennekseen. Kyrönmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Joutsan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Torniolaakson seutukunta Salon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Loimaan seutukunta Järviseudun seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Raaseporin seutukunta Ylivieskan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Keuruun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Raahen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kajaanin seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Forssan seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Varkauden seutukunta Jämsän seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lahden seutukunta Riihimäen seutukunta Porvoon seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Rovaniemen seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Kouvolan seutukunta Imatran seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Seinäjoen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kokkolan seutukunta Loviisan seutukunta Oulun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Turun seutukunta Tampereen seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Savonlinnan seutu: Sijoitus 49. / IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 47/ IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

BKT euroa asukasta kohden muutos % vuosina 2000-2012 Muuttuja kuvaa BKT:n suhteellista muutosta (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken) BKT:n muutos euroina asukasta kohden oli ylivoimaisesti suurin TunturiLapin seudulla (+163,5 BKT:n muutoksen keskiarvo oli +42,2 % ja mediaani 51,4 % Mikkelin seudun BKT:n muutos oli 54,5 % % vuosina 2000-2012: seutu kuului muutoksen osalta toiseksi par-haaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 28. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui parhaaseen ja Savonlinnan seutu toiseksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Kouvolan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulun seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Raahen seutukunta Varkauden seutukunta Porvoon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Imatran seutukunta Raaseporin seutukunta Helsingin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Tampereen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Jyväskylän seutukunta Kajaanin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Rauman seutukunta Ålands skärgård Turun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Mikkelin seutukunta Keuruun seutukunta Savonlinnan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Suupohjan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Rovaniemen seutukunta Kuopion seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Järviseudun seutukunta Sisä-Savon seutukunta Seinäjoen seutukunta Riihimäen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Kokkolan seutukunta Vaasan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Tunturi-Lapin seutukunta Mikkelin seutu: Sijoitus 28 / II-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 10/ I-viidennes -100,0-50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Työpaikkaomavaraisuus aste % vuonna 2012 (koko maa=100) Muuttuja kuvaa alueen työpaikkojen määrää suhteessa alueen työllisiin Työpaikkaomavaraisuusaste vaihteli Maarianhaminan seudun 180 %:sta Kyrönmaan seudun 59 %:iin: Maarianhaminassa oli toisin sanoen 180 työpaikkaa 100 maarianhaminaista työllistä kohden. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Maarianhaminan, Raahen, Vaasan ja Helsingin seuduilla sekä alhaisin Kyrönmaan, Ahvenanmaan muilla seuduilla ja Riihimäen seuduilla. Kaikkien seutujen työpaikkaomavaraisuuden mediaani oli 98,6 % (Sydösterbottens). Mikkelin seudun työpaikkaomavaraisuus-aste oli 99,7 %: seutu sijoittui toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 19. Etelä-Savon seuduista Savonlinnan seutu sijoittui kolmanneksi ja Pieksämäen seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Kyrönmaan seutukunta Ålands landsbygd Ålands skärgård Riihimäen seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raaseporin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Pieksämäen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Torniolaakson seutukunta Imatran seutukunta Järviseudun seutukunta Lahden seutukunta Kouvolan seutukunta Forssan seutukunta Salon seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Rovaniemen seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Varkauden seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Ylivieskan seutukunta Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Jakobstadsregionen Mikkelin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jämsän seutukunta Koillismaan seutukunta Turun seutukunta Tampereen seutukunta Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Äänekosken seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kokkolan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Raahen seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Pieksämäen seutu: Sijoitus 51/ IV-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 36. / IIIviidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 19 / II-viidennes 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007-2012 Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien 2007-2012 välisenä aikana Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin 29 000 työpaikalla vuosina 2007-2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vain 14 seudulla : eniten Helsingin, Kuopion, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Tunturi- Lapin seutukunnissa Työpaikkojen määrä väheni yli tuhannella työpaikalla 18 seudulla: eniten Salon, Lahden ja Kotkan-Haminan seuduilla Mikkelin seudun työpaikat vähenivät noin 1100 työpaikalla vuosina 2007-2012: seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 52. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui kolmanteen viidennekseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen. Salon seutukunta Lahden seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Varkauden seutukunta Raaseporin seutukunta Rauman seutukunta Savonlinnan seutukunta Forssan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Imatran seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Turun seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Porin seutukunta Jämsän seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Äänekosken seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta Riihimäen seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Suupohjan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Pieksämäen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Tampereen seutukunta Raahen seutukunta Joutsan seutukunta Porvoon seutukunta Koillismaan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Keuruun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Kaustisen seutukunta Ylivieskan seutukunta Kokkolan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Kajaanin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Tunturi-Lapin seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Helsingin seutukunta Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. / V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 52./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 35. / III-viidennes -7000-6000 -5000-4000 -3000-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 100001100012000130001400015000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos% vuosina 2007-2012 Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän suhteellista (%) muutosta vuosien 2007-2012 välisenä aikana Työpaikkojen määrän suhteellisessa muutoksessa oli merkittävää hajontaa seutujen välillä vuosina 2007-2012 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Tunturi- Lapin, Kuopion, Oulun ja Vaasan seutukunnissa Työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten Salon, Joutsan, Varkauden, Itä-Lapin ja Ylä-Pirkanmaan seuduilla Mikkelin seudun työpaikkojen muutosprosentti oli -3,6 % vuosina 2007-20012: seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 31. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui toiseksi ja Savonlinnan seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Joutsan seutukunta Varkauden seutukunta Itä-Lapin seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Koillis-Savon seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Kotka-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Äänekosken seutukunta Kouvolan seutukunta Järviseudun seutukunta Torniolaakson seutukunta Ylä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kyrönmaan seutukunta Rauman seutukunta Lahden seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Kemi-Tornion seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Loimaan seutukunta Koillismaan seutukunta Mikkelin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Pieksämäen seutukunta Riihimäen seutukunta Kaustisen seutukunta Raahen seutukunta Porin seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta Ylivieskan seutukunta Tampereen seutukunta Kokkolan seutukunta Joensuun seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen seutukunta Rovaniemen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Savonlinnan seutu: Sijoitus 53. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Mikkelin seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina 2000-2013 16000 15500 15000 14500 14000 13500 13000 12500 Yksityinen sektori Julkinen sektori Mikkelin seudun yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 627:lla (+4,6 %)vuosina 2000-2013 12000 11500 11000 10500 10000 9500 9000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Mikkelin seudun julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 169:lla (-1,6 %) vuosina 2000-2013

Työpaikkakehitys* keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina 2008-2013 (*sisältää kaikkien sektoreiden työpaikat) KAUPUNKI 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TYÖPAIKAT ABS. 2008-2013 MUUTOS % 2008-2013 1. Seinäjoki 28621 28548 29121 29960 30000 30054 1433 5,0 2. Kuopio 48519 48048 48458 49429 50334 49997 1478 3,0 3. Joensuu 32568 31872 32943 33323 33221 33274 706 2,2 4. Espoo 118912 115624 118585 121055 121253 120247 1335 1,1 5. Rovaniemi 24848 24479 25264 25479 25256 25080 232 0,9 6. Kokkola 20054 19793 20619 20778 20229 20217 163 0,8 7. Vaasa 37578 36685 37395 38027 38054 37837 259 0,7 8. Vantaa 105716 101134 103955 105995 106602 106420 704 0,7 9. Oulu 84534 82139 83581 85259 84620 84078-456 -0,5 10. Lappeenranta 32565 30911 31613 32692 32508 32215-350 -1,1 11. Helsinki 388053 380579 381625 386357 386634 381942-6111 -1,6 12. Jyväskylä 61329 59388 60805 62253 61522 59942-1387 -2,3 13. Tampere 119772 114120 116219 118866 118797 116750-3022 -2,5 14. Turku 98245 94352 94188 96080 96812 95201-3044 -3,1 15. Lahti 47921 45693 46462 47210 46989 46337-1584 -3,3 16. Mikkeli 23679 23349 23506 23411 23094 22806-873 -3,7 17. Pori 37439 36115 36305 36758 36310 35921-1518 -4,1 18. Kajaani 15789 15602 15942 16133 15731 15121-668 -4,2 19. Hämeenlinna 31063 29877 30336 30552 30224 29602-1461 -4,7 20. Kouvola 36062 34652 34359 34211 33577 32583-3479 -9,6 KESKUSKAUPUNGIT 1393267 1352960 1371281 1393828 1391767 1375624-17643 -1,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

Yksityisen / avoimen sektorin työpaikkakehitys keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina 2008-2013 KAUPUNKI 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TYÖPAIKAT ABS. 2008-2013 TYÖPAIKAT MUUTOS % 2008-2013 1. Vantaa 70048 66995 69362 71978 73361 73929 3881 5,5 2. Kuopio 24806 24329 24960 25382 26260 25987 1181 4,8 3. Seinäjoki 16199 15777 16441 16829 16716 16673 474 2,9 4. Joensuu 18192 17299 17947 18267 18216 18377 185 1,0 5. Espoo 81234 78307 80372 82380 81934 80891-343 -0,4 6. Vaasa 23282 22231 22564 22934 22901 22907-375 -1,6 7. Rovaniemi 12268 11790 12058 12167 12027 11851-417 -3,4 8. Helsinki 249078 239550 241289 244636 244266 239567-9511 -3,8 9. Kokkola 11506 10971 11049 11074 10986 11054-452 -3,9 10. Oulu 50159 48004 49053 49767 48062 48048-2111 -4,2 11. Tampere 77082 71724 73792 75799 75396 73784-3298 -4,3 12. Lappeenranta 19521 18309 18434 18993 18797 18634-887 -4,5 13. Hämeenlinna 17092 15982 16235 16510 16384 16038-1054 -6,2 14. Jyväskylä 36114 34028 34626 35416 34629 33588-2526 -7,0 15. Turku 60277 56449 55540 56621 57343 56045-4232 -7,0 16. Lahti 29940 27711 28081 28389 28154 27529-2411 -8,1 17. Mikkeli 12642 12038 12236 12074 11834 11598-1044 -8,3 18. Pori 22352 21154 20994 20922 20763 20388-1964 -8,8 19. Kajaani 8525 8097 8317 8331 8080 7615-910 -10,7 20. Kouvola 20139 18690 18623 18392 17678 17479-2660 -13,2 KESKUSKAUPUNGIT 860456 819435 831973 846861 843787 831982-28474 -3,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

Esimerkkejä yritysdynamiikasta

Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina 2000-2012 4663 Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Mikkelin seudun yrittäjien määrä väheni 661:lla (-14,2 %) vuosien 2000-2012 välisenä aikana 3290 2363 2710 1879 Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina 2000-2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Mikkelin seudulla oli 62,8 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 34. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli kaikkien seutujen mediaanialue Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

Yrityskannan muutos % vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien 2008-2012 välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina 2008-2012: yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Mikkelin seudun yrityskanta kasvoi 5,2 % vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Mikkelin seutu kuului yrityskannan muutoksessa kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 41. Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului toiseksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu huonoimpaan viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien 2008-2012 välisenä aikana Koko maassa aloitti noin 37 000 yritystä enemmän kuin lopetti vuosien 2008-2012 välisenä aikana eli keskimäärin 7 400 yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Mikkelin seudun yritysperustanta oli 7,2 % suhteessa alueen yrityskantaan. Mikkelin seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 46. Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului kolmanneksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen vuosina 2008-2012 -2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

Yritysten uusiutumisaste % (luova tuho) vuosina 2008-2012 Muuttuja kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärää suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 eli niin sanottua luovaa tuhoa Yrityskanta uusiutui dynaamisemmin korkeakouluseuduilla ja rakennemuutosseuduilla vuosien 2008-2012 välisenä aikana Mikkelin seudun yritysten uusiutumisaste oli 14,4 %, joka oli vähän alhaisempi kuin koko maan mediaani: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 38. kaikkien seutujen joukossa Kaikki Etelä-Savon seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa Järviseudun Koillismaan Sydösterbottens Suupohjan Joutsan Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Torniolaakson Kaustisen Kuusiokuntien Itä-Lapin Vakka-Suomen Sisä-Savon Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionens Haapavesi-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Loimaan Seinäjoen Savonlinnan Keski-Karjalan Pieksämäen Mikkelin Ylivieskan Loviisan Rauman Nivala-Haapajärven Mariehamns Vaasan Koillis-Savon Jämsän Joensuun Raahen Forssan Porin Salon Kemi-Tornion Kokkolan Oulunkaaren Kajaanin Lappeenrannan Raaseporin Imatran Etelä-Pirkanmaan Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen Varkauden Kouvolan Kotka-Haminan Äänekosken Kuopion Turun Rovaniemen Tampereen Jyväskylän Helsingin Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 41. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 39. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 38./ III-viidennes 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,0 18,0 19,0 20,0 21,0 22,0

Esimerkkejä vetovoimadynamiikasta

Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina 2000-2014 Muuttuja kuvaa asukasluvun muutosta suhteessa väestöpohjaan vuosina 2000-2014 Asukasluvun suhteellinen muutos vaihteli Oulun seudun 24,2 %:in positiivisesta muutoksesta Itä-Lapin -24,4 %:in negatiiviseen muutokseen Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Riihimäen ja Porvoon seuduilla vuosina 2000-2014. Väkiluku väheni suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutumaisilla alueilla ja maakuntien reuna-alueilla Mikkelin asukasluvun muutos -5 % vuosina 2000-2014: seutu sijoittui kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 35. Itä-Lapin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Torniolaakson seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Keuruun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Järviseudun seutukunta Jämsän seutukunta Pieksämäen seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Varkauden seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Savon seutukunta Suupohjan seutukunta Kaustisen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ålands skärgård Vakka-Suomen seutukunta Kajaanin seutukunta Raahen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Mikkelin seutukunta Äänekosken seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Forssan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Rauman seutukunta Loviisan seutukunta Porin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Loimaan seutukunta Raaseporin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Salon seutukunta Lahden seutukunta Ylivieskan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionen Kokkolan seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Vaasan seutukunta Turun seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Porvoon seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Ålands landsbygd Oulun seutukunta Etelä-Savon muista Savonlinnan seutu sijoittui neljänneksi ja Pieksämäen seutu viidenteen viidennekseen -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pieksämäen seutu: Sijoitus 58. / V-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 52. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 35./ III-viidennes

Mikkelin seudun väestönkehitys osatekijöittäin 2000-2014 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mikkelin seudun väkiluku väheni -4 018 hlöä vuosina 2000-2014 -200-250 -300-350 -400 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Mikkelin seudun positiivinen muutos liittyy kuntien välisen muuttoliikkeen tasapainottumiseen Nettosiirtolaisuus

Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden keskuskaupungeissa vuosina 2010-2014 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 541,4 1 467,5 2. 457,6 456,5 3. 4. 419,5 5. 409,2 390,3 382,4 367,6 359,6 306,0 HUOM! - 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä 95 700 uutta asuntoa vuosien 2010-2014 välisenä aikana - Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun, Turkuun tai Tampereelle. Enemmän kuin kaksi kolmesta (65,8 %) uudesta asunnosta valmistui em. kuuteen suurimpaan kaupunkiin - Seinäjoelle valmistui eniten uusia asuntoja suhteessa 297,7 293,9 277,2 250,0 200,0 6. 230,8 224,4 221,7 189,4 150,0 145,2 134,6 114,3 100,0 50,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta; Analyysi Timo Aro 2015

15. Naantali KESÄMÖKKIEN MÄÄRÄ 2014 14. Kangasala 13. Kemiönsaari 12. Mäntyharju 11. Pori 10. Raasepori 9. Kuusamo 8. Salo 7. Kouvola 6. Hämeenlinna 5. Savonlinna 4. Lohja 3. Parainen 2. Kuopio 1. Mikkeli Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit 4589 4604 4706 4803 5141 6495 6614 7238 7732 7861 8280 8408 8570 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 9602 10324

Mikkelin seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 2000-2014 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400-2600 -2800-3000 -3200-3400 55-64-VUOTIAIDEN TULOMUUTTO 2010-2014 (N=1048) - Helsingin seutu 34,2 % - Lahden seutu 9,8 % - Pieksämäen seutu 7,8 % - Kouvolan seutu 5,1 % - Savonlinnan 4,3 % - Lappeenrannan 4,0 % Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yli 75 Nettomuutto 332-3046 -809 186 165 940 124-54 Mikkelin seudun muuttotappio perustuu ensisijaisesti nuoriin ja toissijaisesti nuoriin aikuisiin Mikkelin seutu saa muuttovoittoa 35-74 - vuotiaista ikäryhmistä ja lapsista

35000 30000 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna 2012 29.967 32.508 30.746 25000 23.577 24.508 20000 15000 10000 10.937 5000 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-

Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2008-2012 TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen -265-609 -845-1719 Työtön -42-29 1-70 Lapsi (0-14 v.) 101-2 15 114 Opiskelija -390-433 -395-1218 Varusmies -5-17 -36-58 Eläkeläinen 160 50 148 358 Muu työvoimaan kuulumaton -29 14-9 -24 Tuntematon -9-11 -41-61 YHTEENSÄ 2008-2012 -479-1037 -1162-2678

Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

Oppeja muilta kaupunkiseuduilta Yksinkertaista ja yhtä menestysreseptiä ei ole, menestys ja menetykset rakentuvat yksilöllisistä tarinoista Hämeenlinna: laiskanpulskea optimaalisen sijainnin ansiosta, panostaa käytäväkehittämiseen ja tapahtumiin Joensuu: panostaa rakennemuutoksen hallintaan, biotalouteen ja kaupunkirakenteeltaan symmetriseen kaupunkiin Jyväskylä: tähtää nousuun resurssitehokkuuden edelläkävijänä ja käyttää luovaa tuhoa uuden nousun polttoaineena Pori: kääntää mainekuvaansa opiskelija- ja tapahtumakaupungiksi Lahti: kiinnittyy sijaintietua vahvistaen asteittain osaksi metropolialuetta, panostaa puhtaaseen teollisuuteen, ympäristöön ja liikuntaan Kuopio: panostaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatuun Seinäjoki: ottanut haltuun ruuantuotannon arvoketjun pellolta pöytään hengessä ja näkee koko kaupungin suurena kampuksena, hurja menestymisen eetos Vaasa: edelläkävijä verkostokumppanuudessa yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Uumaja kortti, vahvistaa energiakeskittymää ja hyödyntää julkisia hankintoja referenssikohteina Kouvola: rautatie keskittymänä, logistiikka-alueet

Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890