Vastine Kannusjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaavan



Samankaltaiset tiedostot
Vastine Iso-Valkeisen ranta-asemakaavasta saatuun palautteeseen

Vastine Lemmetynniemen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin palautteisiin.

Itäosan rantaosayleiskaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

Viranomaisneuvottelun muistio

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vastine Kallaveden Riinin ja Itä-Korpijärven ranta-asemakaavojen muutoksesta ja laajennuksesta saatuihin palautteisiin

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

ELENIA OY:N LAUSUNTO KUKON RANTA-ASEMAKAAVASTA JA RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen / Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Osmajärven kylän tilan 39:96 (osa) ranta-asemakaava ja Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan muutos

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , koskee koko suunnittelualuetta.

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Vastine Juankosken keskustaajaman asemakaavamuutosluonnoksesta (korttelit 58,62,98,99,257,263,334 ja 337) saatuihin palautteisiin

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

Vastine Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaavan ja rantaasemakaavan muutoksen luonnoksesta saatuihin palautteisiin.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Vastine Vekaraisen ranta-asemakaavan luonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS PITKÄJÄRVEN ALUE

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 5. 4.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.

Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet

Vastine Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavamuutoksen luonnoksesta saatuun palautteeseen

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Vastineet ehdotusvaiheen kuulemisen aikana saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.

KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA, VASTINEET

Vieremän kunta. Kaavaselostus. Ehdotus ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, ehdotusvaihe

Uusikaupunki, Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaa ranta-asema ja rantaasemakaavan

RANTA-ALUEEN JA KUIVANMAAN MITOITUS- JA EMÄTILATARKASTELU

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

KAAVOITTAJAN VASTINEET SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN KOSKIEN RANTAYLEISKAAVA JA KYLÄKAAVAEHDOTUKSIA ( )

Vastine Jänisjoen ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

684 Rauma 423 Kodisjoki

Hirvensalmen kunta Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan. Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilaa 1:163

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3. 4.

Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA. Mitoitusraportti

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kaavanlaatijan vastineet

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

Timo Leskinen, Pasi Ronkainen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 535/ /2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

VIRTAIN KAUPUNKI, SEINÄJÄRVI

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta.


Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Transkriptio:

Vastine 1 (6) Leskinen Timo 24.9.2013 Tohmajärven kunta Kunnanhallitus Järnefeltintie 1 82600 TOHMAJÄRVI Lausuntopyyntö Vastine Kannusjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaavan palautteisiin Lausunnot Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää lausunnossaan: Mitoituksellisesti keskimääräinen 3,5 rakennusta muunnetulle rantaviivakilometrille on melko korkea siinä suhteessa, että valtaosa rantakilometreistä muodostuu pienten lampien rantaviivasta. Kaava-alueen mitoitus on erittäin maltillinen. Rakennuspaikkoja todelliselle rantaviivalle tulee vain 1,7 kpl. Mitoitusrantaviiva muodostuu pienillä järvillä pieneksi, koska vesistöt ovat kapeita ja mitoituskertoimet vähentävät mitoitusrantaviivaa huomattavasti. Rakennuspaikkojen määrä ei ole tarpeen vähentää. Museovirasto esittää lausunnossaan: Suunnittelualueille on muuttuvan maankäytön alueilla tehtävä arkeologinen inventointi, jotta kaavan vaikutuksia muinaismuistolain (295/63) rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin voidaan arvioida. Laaditaan muuttuvan maankäytön osalta arkeologinen inventointi, joka on valmistunut syksyllä 2013. Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue esittää lausunnossaan: Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueella ei ole ranta-asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (6) Pohjois-Karjalan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue esittää lausunnossaan: Luontoselvitykset ja luonnonsuojelu: Natura-tarvearviointi on syytä tehdä asianmukaisesti ja liittää kaavaselostukseen. Kaavaselostusta täydennetään Natura-tarvearviolla. Natura-alueen osalta on tarkistettava seuraava osio (kursiivilla esitetään korjattu muoto tai lisäys): Kannusvaaran Natura-alue: Pinta-ala:295,6 ha. Selvitysalueen läheisyydessä, länsireunastaan vähäiseltä osalta suunnittelualueella, pääosaksi Tohmajärven kunnassa, pohjoisosaltaan Joensuun kaupungissa, luonnonsuojelulain mukaisena SCIalueena perustettu Kannusvaaran Natura-alue. Joensuun puolella alue sijaitsee lähimmillään noin 250 m Kokkosselän Pitkälahden sekä pohjoisempana Saaran itäpuolella. Korjataan selostusta esitetyllä tavalla. Pintavedet: Polvilampi kuuluu Tohmajoen valuma-alueen Luosojoen valuma-alueeseen (02.014), Liippilammit, Pitkälampi, Tammalammit ja Mässänlammit Suonpäänjoen valuma-alueen (01.05) Valkeasuon valuma-alueeseen (01.053) ja muut selvitysalueen järvet ja lammet (mm. Kannusjärvi, Rauanjärvi, Haukilampi ja Murtojärvi) Vuoksen alueen Rauanjoen (virhe on valumaaluetietokannassa) valuma-alueeseen (04.374). Korjataan selostusta esitetyllä tavalla. Muuta: Kannusjärven uusien rakennuspaikkojen halki kulkee olemassa oleva tieverkosto. Onko tiestö tarkoitus jättää ennalleen vai siirtää rakennuspaikkojen taakse? Suositeltavaa olisi, että ohjeellinen tielinjaus tutkittaisiin jo kaavoitusvaiheessa. Kaavakarttaa voidaan lisätä ohjeelliset uudet tielinjaukset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (6) ELY-keskuksen mielestä rakennusten etäisyysehtona tulee käyttää systemaattisesti 40 metriä. ELY-keskus aikoo lausua asiasta myös Joensuun kaupungin puoleisen ranta-asemakaavan osalta. Samoin aiotaan lausua myös Tohmajärven kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta. Näin on toimittu myös Kiteen kaupungin rakennusjärjestyslausunnossa. Muutetaan kaavamääräyksiin rakennusten etäisyysehdoksi yli 80 m2:n rakennusten osalle 40 m Tohmajärven rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ympäristölautakunta Kokkoselän rakennuspaikka nro 1:n sijoittamisessa tulee huomioida se, ettei niemeen rakentaminen saata olla mahdollista esitetty kokonaismäärä huomioiden. Tonttia on tarpeen laajentaa itään ja kaakkoon. Rakennuspaikka voidaan laajentaa. OSALLISTEN KANNANOTOT: Onkamo-Sintsin kalaveden osakaskunta Osakaskunnalla on oikeus Kannusjärven kalavesiin ja käynti järvelle tulisi turvata kaavassa Ranta-asemakaavaluonnoksen rakennusalue 6:lla sijaitsevien tonttien 1 ja 2 alueella on ikiaikainen kyläläisten uimaranta ja veneiden pitopaikka. Tämä alue tulisi muuttaa kaavassa virkistysalueeksi, jotta käynti Kannusjärvelle ja uimarannan säilyminen kyläläisten käytössä turvataan. Samoin tulisi varmistaa Kannusjärven eteläiseen osaan Jyhäkänlahteen, sekä lisäksi Liippilammin rantaan kulkuoikeus ja venevalkamapaikka osakaskunnalle ja kyläläisille. Kaava ei estä pääsyä vesialueelle, koska vapaita rantajaksoja on jätetty kaavaan. Yhtiö on valmis luovuttamaan venepaikkoja, kun asiasta sovitaan osakaskunnan kanssa. Todettakoon, että tilojen alueella ei ole virallista veneenpito-oikeutta. Osoitetaan kaavassa Siikaniemen alueelle paikka uimarannalle ja venevalkamalle, mikä turvaa edelleen pääsyn rantaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (6) Huhtilammin osakaskunta/kalastuskunta Kiihtelysvaaran puolella olevaan Kokkoselän rantaan varataan venepaikat. Kaava ei estä pääsyä vesialueelle, koska vapaita rantajaksoja on jätetty kaavaan. Yhtiö on valmis luovuttamaan venepaikkoja, kun asiasta sovitaan osakaskunnan kanssa. Tohmajärven puolelle Kokkolammelle ei ole esitetty yhtään uutta rakennuspaikkaa. Joensuun puolella on vapaita rantajaksoja veneen pitämistä varten. Silja Nupponen ja 24 muuta henkilöä Tien siirtäminen kuluttaa runsaasti luontoa ja on suurta tuhlausta käydä siirtämään hyväkuntoista tietä pitkältä matkalta. Veneille pitäisi merkitä ensimmäinen tonttivaraus kaavoitusalue 6:lta ja uimarannaksi seuraavat tonttivaraukset. Rantapaikka on yleisessä käytössä satoja vuosia. Ehdottaisimme, että ainakin vakiintunut uimaranta kaavoitettaisiin paikallisten ja kyläläisten virkistäytymistä varten yleiseksi vene- ja uimarannaksi. Mieluimmin siirtää 6 alueen verran tonttipaikkoja alueelle 3 ja alueiden 4 ja 5 väliin, jolloin tien siirtäminen ei ole tarpeen niin pitkältä matkalta. Kaava ei estä pääsyä vesialueelle, koska vapaita rantajaksoja on jätetty kaavaan. Yhtiö on valmis luovuttamaan venepaikkoja, kun asiasta sovitaan osallisten kanssa. Todettakoon, että tilojen alueella ei ole virallista veneenpito-oikeutta. Osoitetaan kaavassa Siikaniemen alueelle paikka uimarannalle ja venevalkamalle, mikä turvaa edelleen pääsyn rantaan. Pirkka ja Ihva Aula Kokkoselän merkittävää lepakkopopulaatiota ei ole selvityksessä mitenkään huomioitu. Samoin Kokkoselkä-Majalampi valkoselkätikka on jätetty pois selvityksestä. Kokkoselällä pesien kuikkien ja joutsenten häiriintyminen on sivuutettu liian kevyesti. Samoin majavan osalta. Luonnoksen rantarakennuspaikkojen mitoitus on kohtuuton. Pienten lampine rantaviivan pituuden mitoituslukua ei voida soveltaa isojen vesistöjen kohdalla käytetyn ns. Etelä-Savon mallin mukaiseen periaatteeseen. Pienten vesistöjen kestokykyä ei ole arvioitu. Nykyistä alueen rantojen käyttöä, kyläläisten uimarannat, perinteiset veneenpitopaikat, virkistyskalastus yms. ei ole mitenkään huomioitu eikä edes arvioitu. Kokkoselän osalta on kaavoitettu vain UPM:n olemassa olevan jalkasaunan paikalle on merkitty rakennuspaikka. Olemassa oleva, yli hehtaarin suuruinen vanha pysyvän asunnon rakennuspaikka tulisi ottaa mukaan kaavaan ja sille tulee merkitä 2 lomarakennuksen rakennuspaikkaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (6) Kaavassa ei ole esitetty yhtiön omistaman vastarannan maankäyttöä. Se tulee jättää kokonaan rankentamatta. Alue on kuivaa mäntykangasta, joka ei ole tyypillistä valkoselkätikan elinaluetta. Valkoselkätikka vaatii vanhoja koivikoita ruokailualueiksi. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta lepakoiden elinoloihin. Lepakot saattavat ruokailla ranta-alueella, mutta niiden levähdyspaikkoja ei voi olla rakennusalueilla, koska rakennuspaikoilla ei ole kolopuita tai muita paikkoja, jossa ne voisivat olla suojassa päiväaikaan. Ranta-asemakaava on maaomistajan kaava, joten nyt on kaavoitettu vain yhtiön maa-alueet. Muistuttajien rakennuspaikalla on rantaviivaa noin 200 m, joten sille ei ole mahdollista osoittaa kahta rakennuspaikkaa. Vastarannan maankäyttö on osoitettu samanaikaisesti nähtävillä olevassa ranta-asemakaavassa. Pirkka ja Ihva Aula Pitkälampi on pieni vesialue ja säästynyt lisärakentamisen rasituksilta. Vesialueen pinta-ala on pienentynyt koko ajan, läpivirtausta lammessa ei ole. Turvesuon ositukset vaikuttaneet myös lammen veden pinnan alenemiseen. Alueella on tehty pohjavesivirtaustutkimus, jossa todettu turvesuon ojitusten vaikutus pinnan laskuun. Turvesuon laskeumat rehevöittävät osaltaan vesistöä. Pyydämme ottamaan huomioon edellä mainitut seikat suunnitellessanne lisärantarakentamista kyseiselle vesistöalueelle. Pitkälammelle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kannanotossa esitetty seikka ei ole este rakennuspaikkojen osoittamiselle. Hannu Jaakkonen Mässälampi on pieni kuikan asuinpaikka. Rannalla on jo neljä mökkiä. Siinä on UPM:n jyhkeä kuusikko, jota he aloittivat hakata. Hakkuu keskeytyi liito-oravan takia. Nyt siihen kuusikon kohdalle tulisi kaksi mökkitonttia. Rakennuspaikat on osoitettu liito-orava-alueen ulkopuolelle. Uudet rakennuspaikat tuskin karkottavat kuikkaa, kun se on jo tottunut lammen rannalla oleviin mökkiläisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (6) Björn ja Eva Silfverhuth sekä Timo, Terttu ja Veli Simonen Tohmajärvi, Pitkälampi tontti 7 Pitkälampi on vesialueena pieni ja tästä syystä lammen alueelle ei ole saanut rakennuslupia noin 30 vuoteen. Myös lammen pinta on laskenut koko ajan. Vesistöllä on jo riittävästi kuormitusta, koska siinä ei ole läpivirtausta. Lammen rehevöityminen on lisääntynyt mm. turvesuon laskeutumien takia. Alueella on tehty pohjavesivirtaustutkimus, jossa on todettu että turvesuon ojitusten takia pohjaveden pinta on laskenut. Mielestämme lisärakentamisesta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia ympäröivälle luonnolle, vesistölle ja naapureille. Pitkälammelle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kannanotossa esitetty seikka ei ole este rakennuspaikkojen osoittamiselle. Rakennuspaikat on osoitettu siten, että ne mahdollisimman vähän häiritsevät olemassa olevia rakennuspaikkoja. Arvo ja Ritva Pesonen, Arvo Manninen, Hannu Jaakkonen, Seppo Raatikainen, Jouko Eronen ja Raija Nyberg Me vastustamme kahden rantatontin kaavoittamista Mässälammen rannalle. Perustelumme on se, että lampi on tarkoitukseen liian pieni. Lampi on noin 400m pitkä ja noin 200 m leveä mutalampi. Lammen ranta-alueella on tällä hetkellä 4 kesämökkiä, eikä lammen koko huomioiden lisää tulisi kaavoittaa. Tontit on suunniteltu samaan päähän lampea, kuin jo siellä ennestään olevat kesämökit. Lisäksi Jouko Erosen tontti rajoittuu suunniteltuun rantatonttiin, mikä vähentää huomattavasti kesäpaikan arvoa ja rauhaa. Yhtiön omistuksessa on yli 60 %:a lampien rantaviivasta. Mässälampien pinta-ala on noin 9 h ja UPM:llä on rantaviivaa noin 1,5 km:a. Kahden uuden rakennuspaikan osoittaminen on hyvin kohtuullista, kun huomioidaan, että alueelle on jo 4 rakennuspaikkaa. Kaavasta ei aiheudu lammen muille mökkiläisille kohtuutonta haittaa. On normaalin kaavoituskäytännön mukaista, että rakennuspaikkoja osoitetaan olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyyteen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI