4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4.1 Epätäydellinen kilpailu 4.2 Julkishyödykkeet 4.2.1 Teoriaa 4.2.2 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus 4.2.3 Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet 4.2.4 Meriittihyödykkeet 4.2.5 Positiivisten oikeuksien hyödykkeet 4.2.6 Globaalinen julkishyödyke 4.3 Ulkoisvaikutukset 4.3.1 Tästä on kysymys? 4.3.2 Julkisen sektorin ratkaisuja 4.3.2.1 Piqoun vero 4.3.2.2 Päästöjen vähentäminen 4.3.2.3 Lupakauppa 4.3.3 Yksityisen sektorin ratkaisuja 4.4 Markkinoiden puuttuminen 4.4.1 Käänteinen valinta (Adverse Selection) 4.4.2 Moraalikato (Morald hazard) 4.5 Epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio 4.6 Yhteisomistus (Tragedy of commons) 4.7 Coasen teoreema 4.8 Intellektuaaliset omistusoikeudet 4.9 Makrovaihtelut, työttömyys, finanssikriisi

4.1 Epätäydellinen kilpailu Epätäydellinen kilpailu syntyy aina kun taloudenpitäjä pystyy vaikuttamaan hintaan. Näin voi käydä kun taloudenpitäjä on suhteellisen suuri markkinoiden kokoon verrattuna. Se on haitallista muille taloudenpitäjille sekä koko taloudelle. Epätäydellisellä kilpailulla on monia muotoja, monopoli ja kartelli hyödykemarkkinoilla, monopsoni työmarkkinoilla. Monopolilla p>mc => voitto kasvaa, mutta kulutuksen tasapainotaso kilpailulliseen tulokseen verrattuna pienenee <=> tehoton allokaatio. Luonnollinen monopoli; alenevat tuotantokustannukset Oligopoli, kun muutamia tuottajia. Monopolistinen kilpailu, vaikka monia yrityksiä, mutta tuotteet erilaisia => laskeva kysyntäkäyrä. Epätäydellinen informaatio: hinnan nosto ei karkota kaikkia asiakkaita (laskeva kysyntäkäyrä). Monopsoni työmarkkinoilla. Patentit estävät kilpailua. Edellä mainituissa tapauksissa hyvinvoinnin ensimmäinen teoreema ei ole voimassa.

4.2 Julkishyödykkeet (public goods) 4.2.1 Teoriaa Kilpailu kulutuksessa Poissuljettavuus Yksityinen hyödyke Kilpailu & poissuljettavuus Julkishyödyke Ei kilpailua & ei poissuljeta Kulutuksen MC=0, MC=p=0

4.2.1.1 Puhdas julkishyödyke Ei kilpailua kulutuksessa; Yhden yksilön kuluttama julkishyödykkeen määrä ei vähennä kenenkään toisen kulutettavissa olevaa julkishyödykkeen määrää. => Kulutuksen rajakustannus on nolla. Ei poissuljettavuutta; Jos julkishyödyke tarjotaan, yhtäkään kuluttajaa ei voida estää kuluttamasta sitä. Hintajärjestelmä ei toimi Julkishyödykkeen esiintyminen aiheuttaa tehottomuuden (yksityisiin hyödykkeisiin soveltuvat kaksi teoreemaa eivät toimi; ks. seuraava luku).

4.2.1.2 Epäpuhdas julkishyödyke 1 Klubihyödyke on hyödyke, joka on joko ei-kilpailullinen tai osin kilpailullinen ja jolle poissuljettavuus on mahdollinen; tämän hyödykkeen käytöstä syntyy usein ruuhkaa. Esim. tennisklubi, Nato (osin eikilpailullinen, osin poissuljettavuutta).

4.2.1.2 Epäpuhdas julkishyödyke 2 Paikallinen julkishyödyke on hyödyke, josta voidaan nauttia vain paikallisesti (maantieteellinen rajoite); se saattaa olla ei-kilpailullinen sillä alueella tai voi olla osin kilpailullinen (syntyy ruuhkaa). Ei määritellä poissuljettavuutta. Paikallinen hallinto voi käyttää monenlaista sääntelyä tarjoamansa julkishyödykkeen käytölle. Esimerkkejä: - kouluun rekisteröinti; - paikallisen väestön määrää rajoitetaan rakentamisen kontrollilla; - julkispalveluita rajoitetaan vain oman maan kansalaisille.

4.2.1.3 Hyödykkeiden typologia Kilpailullinen Ei-kilpailullinen Poissuljettava Yksityinen hyödyke Klubihyödyke Ei-poissuljettava Yhteisomistus Julkishyödyke

4.2.1.4 Julkishyödykkeen kysyntä 2 henkilöä, A ja B: MRSA+MRSB=MRT Huom. Rajasubstituutioasteiden summa! Rajasubstituutioasteet MRS voidaan tulkita maksuhalukkuuksiksi. Vapaamatkustaja-ongelma (free rider) Julkishyödykkeen kysyntä: johdetaan luennolla C+pG=Y C=-pG+Y p=verohinta

4.2.2 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus 1) MCkulutus=0 => Tarjontaa ei pitäisi säännöstellä 2) Yksityinen yritys asettaa hinnan (käyttömaksun) tuottamalleen julkishyödykkeelle => hyödykkeen vajaakäyttö Muista tehokkuusehto: MC=0 => p=0

Kuvio Kuluttajan ylijäämä pca Tulot OpAq Tehokkuustappio eli hyvinvointitappio on kolmio Aqeqm HT=[p(qm-qe)]/2

4.2.3 Julkinen sektori tarjoaa Koulutus Terveydenhoito Lasten päivähoito Vanhusten hoito yksityisiä hyödykkeitä Nämä ovat yksityisiä hyödykkeitä, luonteeltaan hyvinvointipalveluja. Miksi julkinen sektori tuottaa näitä? Positiivinen ulkoisvaikutus Tulonjako Suuret yksityiset liiketoimikustannukset Esim. Poissulkeminen on mahdollista mutta kallista

4.2.4 Meriittihyödykkeet Meriittihyödykkeet (merit goods); säädellään tupakointia, turvavöiden käyttöpakko, eläkevakuutus, huumeiden kielto jne. Paternalismia: yksilöt eivät aina tiedä omaa etua tai eivät toimi omaksi parhaakseen.

4.2.5 Positiivisten oikeuksien hyödykkeet (Dasgupta) - koulutus - perusterveydenhoito - oikeuspalvelut Erityispiirre: Niiden siirtäminen ihmiseltä toiselle on käytännössä mahdotonta. Jos annettaisiin vastaava rahamäärä, se kulutettaisiin ties mihin (kuluttajan vapaa valinta). MÄÄRÄSÄÄNNÖSTELY: Julkinen sektori jakaa hyödykkeet ilmaiseksi ja estää jälleenmyynnin. HINTAJÄRJESTELMÄ: Julkinen sektori jakaa vaihtokelpoisia kuponkeja, joilla voi ostaa hyödykettä.

4.2.6 Globaalinen julkishyödyke Esim. globaalinen ilmakehän lämpötila (sen muutos) Määräkontrolli: Kioton sopimus Hintamekanismi: kansainvälinen hiilidioksiidiverojen harmonisointi

4.3 ULKOISVAIKUTUKSET 4.3.1 Tästä on kysymys? Ulkoisvaikutus esiintyy, kun yksilön tai yrityksen toimilla on vaikutus muihin yksilöihin tai yrityksiin, joista jälkimmäiset eivät saa / maksa korvausta.

4.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus esiintyy, kun yksilön tai yrityksen toimilla on vaikutus muihin yksilöihin tai yrityksiin, joista jälkimmäiset eivät saa / maksa korvausta. Aikaisemmissa luvuissa markkinoiden tehokkuus edellytti kahta ominaisuutta: - Jokaisen kuluttajan hyvinvointi perustuu ainoastaan hänen omaan kulutuspäätökseen. - Jokaisen yrityksen tuotanto perustuu vain sen omiin panos- ja tuotospäätöksiin.

4.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Todellisuudessa nämä ominaisuudet eivät ole voimassa. Muut taloudenpitäjät saattavat vaikuttaa suoraan yrityksen tai kuluttajan päätöksiin eli esiintyy ulkoisvaikutus.

4.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Esimerkkejä: 1) Tuotannossa saastuttava tehdas vaikeuttaa kalastusyrityksen toimintaa. 2) Tuotannossa omenatarha ja mehiläistarha hyötyvät toisistaan. 3) Kulutuksessa kateus (naapurilla uusi auto) vaikuttaa kulutuspäätöksiin. Kun tällaisia ulkoisvaikutuksia esiintyy, kilpailutalouden tulos ei ole Pareto-tehokas, koska taloudenpitäjät eivät ota huomioon kulutusta tai tuotantoa koskevien päätöstensä ulkoisvaikutuksia.

4.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus voi olla positiivinen (mehiläistarha ja omenatarha) tai negatiivinen (saastuttava tehdas ja kalastaja). Teknologinen Rahallinen (hintojen kautta) Kulutuksessa, tuotannossa Tapaus 1. Sellutehdas, vrt. Piqoun vero

Esimerkki. Tupakoitsija ja tupakoimaton Voidaan tarkastella Edgeworthin ja Bowleyn laatikossa. Kaksi henkilöä ja kaksi hyödykettä, tupakan savu/puhdas ilma ja raha. Minkälaiseksi alkuvarallisuus oletetaan, ei vaikuta tehokkuuteen, mutta se vaikuttaa tulonjakoon.

4.3.2 Julkisen sektorin ratkaisuja 1. Markkinaperusteiset: Korjaavat verot: Piqoun vero, sakot Saastuttamisen vähentämisen tuki Päästömaksut Lupakauppa (marketable permits) 2. Määräohjaus Päästönormit Lainsäädäntö Kansainväliset sopimukset

4.3.2.1 Piqoun vero Markkinaperusteinen, hintaohjaus Oletuksia: 1) Saasteen määrä on suhteessa tuotannon määrään, 2) Jokaisen saasteyksikön rajakustannus on kiinteä. Kuvio MPC = yksityiset rajakustannukset MSC = yhteiskunnalliset rajakustannukset MSC-MPC=BE=vero=t MPC+t=MSC Sakko ja tuki: kuviot

4.3.2.2 Päästöjen vähentäminen Tapaus 2. Teknologia on muutettavissa ts. päästöjä voidaan vähentää muuttamatta tuotantoa samassa suhteessa. MCP=puhdistamisen rajakustannus MSC=päästöistä koituva rajakustannus Kuvio; tasapainossa MCP+MSC minimoituu Tasapaino voidaan saavuttaa a) Päästömaksuilla (Piqoun vero) b) Päästönormeilla c) Kaupattavilla päästöluvilla

4.3.2.3 Lupakauppa On päätettävä suurin sallittu päästöjen yhteismäärä. Kukin kuormittaja saa (ostaa) luvan, miten paljon tuottaa päästöjä. Jos päästöjä enemmän kuin lupa sallii, on maksettava sakkoja.

4.3.2.3 Lupakauppa 2 Tasapainossa luvan hinta = saastuttamisen vähentämisen rajakustannus MCP. Jos luvan hinta > saastuttamisen vähentämisen rajakustannus => MYY lupia Jos luvan hinta < saastuttamisen vähentämisen rajakustannus => OSTA lupia

4.3.2.3 Lupakauppa 3 Ongelmia: 1) Alkuperäinen tilanne (oikeudenmukaisuusongelma, hyvät firmat saavat vähän lupia) 2) Toimii, kun saastuttajan sijainnilla ei ole väliä.

4.3.3 Ulkoisvaikutuksen yksityinen ratkaisu 1) Sisäistäminen, esim. taloyhtiö 2) a) Omistusoikeuksien hyödyntäminen, Coasen teoreema b) Tuotannon hallinnon yhdistäminen 3) Lain mukainen toiminta, esim. tankkeri Valdezin öljytuho Alaskassa

Miksi edelliset eivät aina toimi? 1) Julkishyödyke: moni ulkoisvaikutus liittyy julkishyödykkeeseen: puhdas ilma, vesi; poissulkeminen hankalaa (kallista). Myös vapaamatkustusongelma esiintyy. 2) Epätäydellinen informaatio - Paljonko korvataan - Insentiivi olla puhumatta totta 3) Transaktiokustannukset; vapaaehtoinen sisäistäminen on nyt vaikeaa. Käräjöintikustannukset ja epävarma tulos johtaa eri ihmiset eri asemaan; köyhällä ei varaa käräjöidä.

4.4 MARKKINOIDEN PUUTTUMINEN Epäsymmetrinen informaatio esiintyy, kun markkinan osapuolilla on eri informaatio kaupattavasta hyödykkeestä tai palvelusta. Let everyone reveal what they know. Aina ei ole kiihoketta puhua totta. Tekeminen eli toiminta tarjoaa informaatiota (actions convey information). Kätketty tieto (hidden knowledge), toisella osapuolella on enemmän informaatiota Kätketty tai peitelty toiminta (hidden action), toinen osapuoli voi toiminnallaan vaikuttaa kaupattavan hyödykkeen tai sopimuksen laatuun ja toinen osapuoli ei havaitse tätä toimintaa. Markkinoiden toimintaa vaikeuttavat käänteinen valinta ja moraalikato. Tarkastellaan niitä tarkemmin, esimerkkinä vakuutustoiminta.

4.4.1 Käänteinen valinta (adverse selection) Ne, joilla on suuri todennäköisyys kohdata onnettomuus, haluavat vakuutuksen, muut eivät (hidden knowledge). Aiheuttaa vakuutusyritykselle tappiota. Huonolaatuiset hyödykkeet syrjäyttävät hyvälaatuiset hyödykkeet. Ratkaisuksi julkinen vakuutusturva: köyhyyden varalta sosiaaliturva, sosiaalivakuutus.

4.4.2 Moraalikato (moral hazard) Moraalikato-ongelma esiintyy, kun taloudenpitäjä voi vaikuttaa kaupattavan hyödykkeen tai sopimuksen laatuun toiminnalla, jota muut eivät havaitse (kätketty toiminta). Vakuutuksen ottaja muuttaa käyttäytymistä korkeamman riskin suuntaan eli onnettomuuden estämispyrkimykset vähenevät, jos hän on täysin vakuutettu. Tämän ongelman pienentämiseksi käytetään omavastuuta. Käyttäytymisen seurauksena vakuutusmaksujen täytyy nousta. Se on negatiivinen ulkoisvaikutus.

4.5 Epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio Tämä on yleinen tapaus käänteisestä valinnasta. Huono hyödyke syrjäyttää hyvän hyödykkeen. Ostajalla ja myyjällä on erilainen informaatio. Informaation hankinta voi olla vaikeaa ja vähintäänkin aiheuttaa informaatiokustannuksia. ESIM. LEMON; käytettyjen autojen markkinat Akerlof G. (1970) The Market for lemons: Quality uncertainty and the market mechanism, QJE 89 Informaatiokustannukset

4.6 YHTEISET LUONNONVARAT Kilpailu resurssista, niukka resurssi. Ei poissuljettavuutta, koska yhteisomistus, vapaa pääsy. Tehottomuus johtuu kuten ulkoisvaikutuksissa yleensä yksilöllisen ja yhteiskunnallisen kannusteen (insentiivin) erosta. Esim. lehmien tai porojen laiduntaminen, ylikalastus, ravintolailta (lasku tasan) Esimerkki ja kuvio luennolla Ol. Laitumelle on vapaa pääsy. Keskimääräinen tuotos on aleneva, siitä seuraa ulkoisvaikutus.

4.7 COASEn teoreema Ronald Coase, 1960 Missä tahansa ulkoisvaikutustilanteessa kilpailutaloudessa voidaan saavuttaa Pareto-optimi ilman valtion asiaan puuttumista, kun omistusoikeudet on hyvin määritelty, vallitsee täydellinen informaatio ja neuvottelut (transaktiokustannukset) ovat ilmaisia.

Coase Missä tahansa ulkoisvaikutustilanteessa kilpailutaloudessa voidaan saavuttaa Paretooptimi ilman valtion asiaan puuttumista, kun omistusoikeudet on hyvin määritelty, vallitsee täydellinen informaatio ja neuvottelut (transaktiokustannukset) ovat ilmaisia. Omistusoikeus määrittelee myös suunnan, keille ulkoisvaikutuksesta täytyy maksaa kompensaatiota.

Coase Missä tahansa ulkoisvaikutustilanteessa kilpailutaloudessa voidaan saavuttaa Pareto-optimi ilman valtion asiaan puuttumista, kun omistusoikeudet on hyvin määritelty, vallitsee täydellinen informaatio ja neuvottelut (transaktiokustannukset) ovat ilmaisia. Omistusoikeus määrittelee myös suunnan, keille ulkoisvaikutuksesta täytyy maksaa kompensaatiota. Kompensaation suuruuden tulisi vastata ulkoisvaikutuksen suuruutta. Kenelle omistusoikeus on annettu, ei vaikuta tehokkuustulokseen, kunhan omistusoikeudet on hyvin määritelty. Kompensaation suunta vaikuttaa kylläkin muodostuvaan tulonjakoon!

Coasen ongelmia: Transaktiokustannusten esiintyminen muodostaa suuren ongelman. Esim. autojen päästöjen korvaaminen niille, jotka kärsivät silloin ja siellä missä autoa on käytetty; jokseenkin mahdoton tehtävä toteuttaa Coasen teoreeman mukaisesti. Siksi käytetään esim. yleistä polttoaineveroa sekä määrällisiä päästörajoituksia. Päästöjen määrä vaikuttaa myös autoveron suuruuteen.

Coasen ongelmia: Markkinaosapuolia saattaa olla vain harvoja, jolloin kilpailutalouden ehdot eivät toteudu. Informaatio on usein epätäydellistä, jolloin vaatimuksia ehkä liioitellaan ja sopimusta ei synnykään vaikka sopimus olisi osapuolien edun mukaista. Sopimuksen syntyessäkin se ei täytä tehokkuuden vaatimuksia (Hindriks-Myles, s. 198-9).

4.8 Intellektuaaliset omistusoikeudet Intellektuaaliset omistusoikeudet (omistusoikeus tietoon), - Patentit, lisenssit - copyright Kaikki ideat ja keksinnöt eivät ole patentoitavissa, esim. matemaattiset teoreemat. Huom. Yritykselle ei ole aina kannattavaa patentoida, jos keksinnön salaaminen on tuottavampaa. Esim. Coca-Colan kaava ei ole patentoitu.

4.9 Makrohäiriöitä Suhdannevaihtelut, niihin liittyvä työttömyyden esiintyminen. Tämä teema käsitellään perusteellisesti makroteorian kurssilla ja siksi sivuutetaan tässä yhteydessä. Finanssikriisi ja velkaongelmat; myös tarkemmin makrossa.