PAJARILA-MUSTOLA- ALUEEN LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT

Ramboll Finland Oy Espoo, pääkonttori PL 25, Säterinkatu 6 FI-02601 Espoo PAJARILA-MUSTOLA- ALUEEN LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Puh. 020 755 611 Fax 020 755 6202 www.ramboll.fi Päivämäärä 3.5.2012

SISÄLTÖ 2 1 TYÖN TAUSTA... 3 2 LIIKENNE-ENNUSTE... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Liikenne-ennusteen tarkistus ja tarkistusmenettelyt... 5 2.3 Matkaryhmien käsittely vuoden 2030 liikenne-ennusteessa... 6 2.4 Huipputuntiliikenne... 8 3 TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET... 9 3.1 Vaihe 1... 9 3.2 Vaihe 3... 10

1 TYÖN TAUSTA 3 Tässä muistiossa on kuvattu lyhyesti Pajarila Mustola-alueen liikenteen toimivuustarkastelujen tulokset. Kohde sijaitsee Lappeenrannassa valtateiden 6 ja 13 risteyskohdassa, lähellä Mustolan teollisuusja logistiikka-aluetta sekä Saimaan kanavaa. Alueelle on tehty vuonna 2008 liikenteen simulointeja, mutta uuden asemakaavaluonnoksen (lisääntyvän maankäytön) vuoksi alueen liikenteellistä toimivuutta tarkasteltiin uudelleen. Toimivuustarkastelut tehtiin kolmella eri maankäyttövaiheella. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin Reissumiehenkadun alue asemakaavaluonnoksen mukaan. Toisessa vaiheessa Reissumiehenkadun alueen lisäksi eteläisten alueiden osayleiskaavan mukaiset km-2 alueet olivat toteutuneet. Kolmannessa vaiheessa edellä mainittujen lisäksi Pajarilanväylä ja siihen liittyvä maankäyttö oli osayleiskaavan mukainen. Ensisijaisesti tarkastelut pyrittiin tekemään tiesuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla (kuva 1), mutta liikenneverkkoon jouduttiin tekemään muutoksia kasvaneen liikennekysynnän takia. Toimivuustarkasteluissa tarkasteluajankohtana oli lauantain huipputuntiliikenne vuonna 2030. Toimivuustarkastelut tehtiin liikenteen mikrosimulointiohjelma Paramicsilla. Kuva 1. Mustolan eritasoliittymäalueen tiesuunnitelma. Tarkastelussa kiinnitettiin erityistä huomiota Pajarilanväylälle suunniteltuun kiertoliittymään Läntisen Kanavatien ja Sulkutien liittymäkohdassa sekä Mustolan eritasoliittymän ramppiratkaisuihin.

Tiesuunnitelmavaiheen maankäyttöä on kasvatettu merkittävästi ja tarkasteluissa tutkittiin paljon vaadittavia kaistamääriä väylille ja rampeille. Teknisten ratkaisun lisäksi liikennejärjestelyjen tulee olla luontevia ja turvallisia tienkäyttäjille. Liikenteellisesti toimivia ratkaisuja verrattiin myös tiesuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin ja arvioitiin toimia, joilla tiesuunnitelman pohjana olleet ratkaisut toimisivat vähintään ensimmäisessä vaiheessa. Suunnitelmia tarkennettiin useaan otteeseen, sillä liikenteen kysyntä on suuri lähtökohtana olleeseen väyläkapasiteettiin verrattuna. Vaiheiden 1 ja 3 toimivista liikenneratkaisuista laadittiin teippikuvat. 4 Tarkastelualue on esitetty kuvassa 2. Valtatien 6 eritasoliittymä ei sisältynyt toimivuustarkasteluihin. Kuva 2. Tarkastelualue (näkymä Paramics-simulointimallista). Liikenne-ennusteen laati DI Ari Sirkiä ja toimivuustarkasteluista vastasi Ins. Amk Sami Iikkanen. Teippikuvat teki DI Tapani Touru.

2 LIIKENNE-ENNUSTE 5 2.1 Yleistä Liikenne-ennuste on laadittu aiemman vuodelle 2030 tehdyn ennusteen pohjalta vuorokausiennusteena. Liittymien toimivuustarkasteluja varten on lisäksi tuotettu tarvittavat huipputuntiliikenne-ennusteet. Maankäyttö ja sitä kautta myös matkatuotokset on korjattu Mustolan ja Pajarilan alueilla uuden maankäyttöluonnoksen (liite 2.) mukaiseksi. Pajarila Mustola-alueelle ollaan kaavoittamassa uutta maankäyttöä, joka olisi pääasiassa vähittäiskauppaa. Alueen vieressä tai sen läpi kulkee valtatie. Uusi maankäyttö lisää liikennettä alueella merkittävästi ja sen liikenne liittyy valtateiden vt 6 ja vt 13 liikennevirtaan, joten liikenteellisten ratkaistujen toimivuus tulee tarkastella yksityiskohtaisesti. Lisäksi Mustolan alueella toimii satama ja sen välittömässä läheisyydessä logistiikka-alue. Näiden alueiden liikenne, jossa on myös paljon raskasta liikennettä, liittyy valtatien 13 liikenteeseen. Nuijamaan raja-aseman kautta kulkeva liikenne käyttää valtatietä 13. Suomen kautta kulkeva transito-liikenne käyttää valtateitä 6 ja 13, jos kuljetus menee Nuijamaan raja-aseman kautta Venäjälle. Mustolan logistiikka-alueelle tulee lisäksi junaraiteet. Venäjän läpi kulkenut tavaraliikenne on tullut aikaisemmin junalla Suomeen, josta se varastoinnin ja siirtokuormauksen jälkeen on kuljetettu autoilla Nuijamaan raja-aseman kautta Venäjälle. Lappeenrantaan on tehty aikaisemmin keskusta-alueelle liikenne-ennusteita. Aikaisemmin laadittu liikenneverkko kattaa myös tarkastelualueen pääosin. EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus helpottaa matkustamista Venäjältä Suomeen ja on oletettavaa, että asiointimatkat Venäjältä Lappeenrannan alueelle lisääntyvät tulevaisuudessa. Uusiin kauppakeskuksiin odotetaan asiakkaita merkittävissä määrin Venäjältä. 2.2 Liikenne-ennusteen tarkistus ja tarkistusmenettelyt Liikenne-ennuste on laadittu aiemman vuodelle 2030 tehdyn ennusteen ja liikenneverkkokuvauksen pohjalta. Maankäyttö ja sitä kautta myös liikenteen kysyntä on korjattu Mustolan ja Pajarilan alueilla uuden maankäyttöluonnoksen mukaiseksi (liite 1 ja 2). Liikenne-ennuste laadittiin erikseen kolmelle eri vaiheen toteutusvaihtoehdolle: Vaihe 1: Mustolan eritasoliittymä on tiesuunnitelman mukainen ja Reissumiehenkadun alue on toteutunut asemakaavaluonnoksen mukaan Vaihe 2: Eteläisten alueiden osayleiskaavan mukainen km-2 alue on toteutunut, Mustolan eritasoliittymä on tiesuunnitelman mukainen ja Reissumiehenkadun alue on asemakaavaluonnoksen mukainen Vaihe 3: Pajarilanväylä ja siihen liittyvä maankäyttö on osayleiskaavan mukainen, lisäksi Mustolan eritasoliittymän tiesuunnitelma on toteutettu, km-2 alue on toteutunut ja Reissumiehenkadun asemakaavaluonnos on toteutunut. Liikenne-ennusteen laadinta Mustola-Pajarila alueella on sisältänyt seuraavat tarkennukset: - kauppakeskuksiin liittyvät matkat (3 aluetta) - matkat teollisuusalueille - matkat satama-alueelle - matkat logistiikka-alueille - nykyisten asuinalueiden matkat (perusennusteessa oli merkittävästi suurempi asukasmäärä tarkastelualueella) - Soskuan teollisuusalueen matkat (jätteenkäsittely) - transitoliikenne Venäjälle - asiointimatkat Venäjältä ja - muu liikenne alueen kautta.

Alueen liikenne-ennusteen tarkentamiseksi uuden maankäytön synnyttämät matkat käsiteltiin erillisinä ryhminä (matkaryhmä). 6 Matkojen käsittely perustuu perinteiseen neliporrasmalliin. Matkatuotokset on määritetty maankäyttötyypeittäin. Matkojen suuntautuminen Matkojen suuntautuminen on tehty pääosin Voorhees-mallin avulla, mutta joissain matkaryhmissä on käytetty muita tapoja määrittää suuntautuminen. Tarkastelut perustuvat autoliikenteen ennustamiseen, joten matkoista vain autoliikenteen matkat ja niistä lasketut ajoneuvomatkat on sisällytetty liikenne-ennusteeseen. Liikenteen sijoittelu on tehty sekä Emme3 ohjelmalla että toimivuustarkastelujen yhteydessä Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Lähtöaineistona ollut Lappeenrannan kaupungin hallussa oleva Emme-malli perustuu vuorokausiliikenteen sijoitteluun joka ei huomioi liikenneväylän liikenteellistä kapasiteettirajoitusta. Malli ei sisällä tuntimatriisia eikä tuntifunktioita, josta johtuen liikenneväylän kapsiteettirajoitusta ei voida EMME-mallin avulla ottaa huomioon. Näin ollen Emme-mallista ei myöskään voida tuottaa esimerkiksi liittymien kääntyviä virtoja huipputunnin aikana. Toimivuustarkasteluissa reitinvalintaa vaihtoehtoisten reittien välillä (Pajarilanväylä, Läntinen kanavatie ja vt 6) on tarkasteltu Paramics- mikrosimulointiohjelmistolla. Ajoneuvomatkojen suuntatuminen perustuu pääosin vuoden 2030 perusennusteeseen. Perusennuste sisältää Lappeerannan lähialueen liikenne-ennusteen ja verkon (kuva 18). Ennustematriisista (ajoneuvomatkat) on laskettu matkojen pituusjaukauma. Pituusjakaumat tuotettiin erityyppisille maankäyttöalueille ja päädyttiin siihen, että aineistosta tuotettiin kaksi eri etäisyysjakaumaa Mustola-Pajarila alueen matkojen suuntautumisen laskemiseksi. 2.3 Matkaryhmien käsittely vuoden 2030 liikenne-ennusteessa Kauppakeskukset Alueelle on suunniteltu kauppakeskuksia vt 6 ja 13 liittymäalueen läheisyyteen. Maakäyttö on jaettu kolmeen erilliseen alueeseen, jotka on kuvattu omina alueina liikennemallissa. Tarkennetut maankäyttötiedot on kuvattu liitteessä 2. Kauppakeskusten matkatuotokseksi on arvioitu 16 22 käyntiä/100m2/vrk. Matkatuotos sisältää työmatkat, tavaratoimitukset ja asiakkaiden asiointimatkat. Asiointimatkoihin sisältyy myös kauppakeskusten väliset matkat. Henkilöauton keskimääräinen kuormitusaste on ostosmatkoilla Lappeenrannan kokoisessa alueella 1,63 henkilöä/ajoneuvo ja ostosmatkojen kulkutapajakauma vastaavilla alueilla 93 %. (YM 2008.) Matkatuotoksen, kulkutapaosuuden ja ajoneuvojen keskikuormitusten perusteella on laskettu vuorokautiset ajoneuvomatkat. Kauppakeskusten päivittäisiksi ajoneuvokäynneiksi arvioitiin edellä esitettyjen perusteiden avulla 9000, 4500 ja 3400, yhteensä 19800. Ostosmatkoista 20 %:n arvioidaan olevan peräisin Venäjältä. Muut kävijät ovat Lappeenrannan alueelta tai venäläisten alueella tekemiä muita matkoja. Kolmen kauppakeskuksille kaavaillun tontin läheisyydessä on lisäksi alue, johon on suunniteltu huoltamoa. Kauppakeskusten matkojen suuntautuminen on laskettu Voorhees-mallilla käyttäen työpaikkaalueiden etäisyysjakaumaa ja alueiden synnyttämiä matkoja. Venäjälle suuntautuneet matkat on tarkistettu erikseen laskennan jälkeen vastaamaan rajaliikenteen liikenne-ennustetta. Kevyen ajoneuvoliikenteen rajaliikennettä on lisätty kauppakeskusten synnyttämillä ajoneuvomatkoilla.

Satama-alueet 7 Mustolan satama-alueen läheisyydessä on tehty liittymissä liikennelaskennat aamu- ja iltaliikenteessä. Liikennelaskentatietojen ja Mustolan sataman satamajohtajan haastattelun perusteella matkatuotokseksi on arvioitu noin 1000 ajoneuvokäyntiä satama-alueella. Matkoista 60 % on työssäkäynti- tai asiointimatkoja ja suuntautuu lähialueille. Loput 40 % ovat tavaraliikennematkoja. Tavaraliikennematkoista arvioitiin suuntautuvan Kouvolaan 20 % ja Imatralle 80 %. Työ- ja asiointimatkojen suuntautuminen on laskettu Voorhees-mallilla. Nykyinen logistiikkakeskus Sataman läheisyydessä olevan logistiikkakeskuksen matkatuotokseksi arvioitiin 900 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Sen matkoista 60 % arvioitiin olevan työssäkäynti- ja asiointimatkoja. Lisäksi Venäjän liikennettä arvioidaan olevan 252 ajoneuvokäyntiä/vrk. Kotimaan tavaraliikennettä arvioitiin olevan Kouvolan suuntaan 86 ja Imatran suuntaan 22 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Työssäkäynti- ja asiointimatkojen suuntautuminen on laskettu Voorhees-mallilla. Logistiikkakeskuksen laajennus Uuden logistiikka-alueen matkatuotokseksi arvioidaan 1200 käyntiä vuorokaudessa. Matkojen arvioinnissa on käytetty samoja menettelytapoja kuin nykyisen logistiikka-alueen matkojen arvioinnissa. Alueen 1200 käynnistä 60 % on työssäkäyntimatkoja ja 40 % tavaraliikennettä. Tavaraliikenteen 480 matkasta 70 % suuntautuu Venäjälle, 24 % Kouvolaan ja 6 % Imatran suuntaan. Asuinalueet Pajarilantien asuinalueilla arvioidaan asuvan 40 asukasta. Alueiden matkatuotos on yhteensä 96 ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Matkojen suuntautuminen on laskettu käyttäen Voorheesmallia. Etäisyysjakaumana on käytetty asuinalueiden etäisyysjakaumaa. Teollisuusalueet Pienemmät teollisuusalueet on jaettu 9 syöttöalueeseen. Alueiden yhteinen matkatuotos on 150 ajoneuvokäyntiä. Matkojen suuntautumien on laskettu Voorhees-mallilla ja etäisyysjakaumana on käytetty työpaikka-alueiden jakaumaa. Suunnittelualueen ja radan eteläpuolelle kaavaillaan myös 145 000 kerrosneliömetrin teollisuusaluetta. Toteutuessaan alueelle kohdistuisi keskimäärin 2200 ajoneuvokäyntiä/vrk. Soskua Soskuassa sijaitsee Etelä-Karjalan alueellinen jätteenkäsittelylaitos. Soskuan liittymästä on liikennelaskentatiedot. Laskentatietojen pohjalta matkatuotokseksi on arvioitu 400 ajoneuvokäyntiä/vrk, jolloin poikkileikkausliikenne on 800 ajon/vrk. Matkojen suuntautumisena on käytetty perusennusteessa ollutta alueen suuntajakaumaa. Muu liikenne Tarkastelualueen kautta kulkee paljon myös muuta liikennettä, joka ei lähde alueelta tai pääty sille. Muu liikenne on lisätty suunnittelualueen generoimaan liikenteeseen suoraan perusennusteesta. Alueen maankäyttöön liittyvä liikenne on laskettu maankäyttöryhmittäin ja yhdistetty koko alueen liikenteeksi. Muu liikenne on lisätty täyttämällä alueen kysyntämatriisiin jääneet 0- alkiot perusennusteen liikenne-ennusteen mukaisella liikennemäärällä.

Rajaliikenne 8 Nuijamaan kautta kulkevan Venäjän rahtiliikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden 2007 tasoon nähden vuoteen 2030 mennessä. Kevyen ajoneuvoliikenteen arvioidaan kolminkertaistuvan. (Tiehallinto 2008.) Vuonna 2030 rajaliikenne olisi 6500 ajoneuvoa vuorokaudessa ilman lisämaankäyttöä. Raskaan liikenteen määrä on 900 ajon/vrk. Uusi maankäyttö kasvattaa toteutuessaan vt 13:n liikennemäärää vielä tätäkin korkeammaksi, sillä henkilöautoliikenteen määrä kasvaa kauppakeskuksiin suuntautuvan liikenteen johdosta. Kauppakeskusten liikenne on lisätty alustavaan rajaliikennearvioon. 2.4 Huipputuntiliikenne Toimivuustarkastelua varten arvioitiin huipputunnin liikennemääriä vuorokausikysyntäennusteen perusteella. Huipputunnin mitoittavana tekijänä toimi kauppakeskusten aiheuttama liikenne, joka ajoittuu lauantaihin. Huipputuntiliikenteen arvioimista varten liikenne korjattiin tuntivaihtelukertoimella ja vuorokausivaihtelukertoimella kuvaamaan talvilauantain huipputuntia. Huipputuntiliikennettä varten perusennuste kalibroitiin kahdessa pisteessä. Kalibrointi tapahtui Karhusjärven ja Lappeenrannan (LAM-pisteet 533 ja 523) LAM-pisteiden tuottamien liikennetietojen avulla. LAM - tietojen perusteella arvioitiin pisteiden kausi-, vuorokausi- ja tuntivaihtelukertoimet ja huipputunnin suuntajakaumat. Kauppakeskusten huipputuntiliikenne arvioitiin erikseen käyttäen erikoiskauppojen talvilauantain kysyntäajanjakson kerrointa (1,45) ja ostosmatkojen yleisen tuntivaihtelun kertoimia (14,5 % ja 11,3 % suuntiinsa). (YM 2008). Teollisuusalueille kohdistuva liikenne on talvilauantain keskipäivällä vähäinen, noin 2 % keskivuorokausiliikenteestä (YM 2008). Simuloinneissa käytetyt liikennemäärät on esitetty liitteessä 3. Lisäksi kuvassa 3 on esitetty vaiheen 1 Pajarilanväylän kieroliittymien kääntyvät virrat. 10 5 Kuva 3. Pajarilanväylän kiertoliittymien kääntyvät virrat vaiheessa 1.

3 TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET 9 3.1 Vaihe 1 Vaiheen 1 tarkastelun simuloinnit tehtiin ensin tiesuunnitelman mukaisesti. Tarkastelut osoittivat kuitenkin, ettei kiertoliittymä pysty välittämään kaikkea liikennettä edes kaksikaistaisena. Lisäksi Pajarilanväylän ja Valtatie 13 kaistamääriä oli tarkasteltava uudelleen. Liikennettä reititettiin Läntisen kanavatien kautta kauppakeskukseen, jolloin kiertoliittymän kautta kulkeva liikenne väheni. Kuvassa 4 on esitetty simulointimalli lopullisilla toimivilla liikenneratkaisuilla. 1+2- kaistaa 1-kaistainen kiertoliittymä Osittain 2- kaistainen kiertoliittymä Kuva 4. Vaiheen 1 toimivat liikenneratkaisut. Pajarilanväylälle Vt 13 sillan ja Sulkutien/Läntisen Kanavatien kiertoliittymän väliin tarvitaan toinen sisäänkäynti kauppakeskukseen. Alueelle sisään on johdettava kieroliittymästä kaksi kaistaa. Liittymä tehdään kiertoliittymäksi, ja kauppakeskuksen sisäänkäynnin vastapuolelle (liittymän eteläinen haara) tulee huoltoaseman sisäänkäynti. Toinen kauppakeskuksen sisäänkäynti sijaitsee Läntisellä Kanavatiellä. Kiertoliittymästä on tehtävä osittain 2-kaistainen (2 kaistaa lännestä pohjoiseen). Pajarilanväylän on oltava 2+1-kaistainen kiertoliittymän ja Mustolan eritasoliittymän rampin välillä siten, että 2 kaistaa kulkee itään päin. Kiertoliittymän itäpuolella riittää 1+1-kaistainen tie. Sulkutien/Läntisen Kanavatien kiertoliittymä on 1-kaistainen. Valtatie 13:sta on tehtävä 2+1-kaistainen vt 6:lta Mustolan eritasoliittymään asti liittymän länsipuolella. Pajarilaväylältä vt 6:lle Nuijamaalle päin lähtevälle liikenteelle ei kuitenkaan tarvita kiihdytyskaistaa liikenteen toiminnallisista syistä. Tällöin ei siltaa ole tarvetta leventää vaiheessa 1. Vt 6:lta Pajarilanväylälle saapuva ramppi toimii 1-kaistaisena (kääntyminen vain vasemmalle). Mustolan eritasoliittymän kohdalla suositellaan keskikaidetta vt 13:lle. Keskikaiteella estetään mahdolliset U-käännökset liittymäalueella ja estetään rampeilta liittyvää liikennettä väistäviä ajoneuvoja siirtymästä vastaantulijan kaistalle.

Läntinen Kanavatie on 1+1-kaistainen. Kauppakeskuksen ulosajotiellä Läntiselle Kanavatielle on oltava omat kaistat oikealle ja vasemmalle kääntyvälle liikenteelle, jotta ulosajavien viivytykset ei kasva kovin suuriksi. 10 Sulkutien liittyminen 1-kaistaiseen kiertoliittymään ei tuota ongelmia, eivätkä tien viivytykset ole suuria. Vaiheen 1 liikennejärjestelyt on kuvattu teippikuvana liitteessä 4. 3.2 Vaihe 3 Vaiheessa 3 läntisten km-2 alueiden maankäyttö aiheutti sen, ettei vaiheen 1 mukaiset liikennejärjestelyt enää toimineet. Kaistamääriä ja liittymäratkaisuja tarkasteltiin uudelleen. Kuvassa 5 on esitetty lopullinen vaiheen 3 liikenneverkko. 2+3-kaistaa tymä 1+2- kaistaa kaistaa 2+1- Eritasoliit- Kauppakeskuksen sisäänkäynnin/huoltoaseman kiertoliittymän itäpuolella ollut Sulkutien/Läntisen Kanavatien kiertoliittymä on muutettava eritasoliittymäksi. Pajarilanväylältä Länti- 2+3- kaistaa Osittain 2- kaistainen kiertoliittymä 2+2-kaistaa Kuva 5. Vaiheen 3 lopulliset toimivat liikennejärjestelyt. Pajarilanväylällä on Mustolan eritasoliittymän ja kauppakeskuksen sisäänkäyntiin johtavan kiertoliittymän välillä 2+1-kaistainen (2-kaistaa itään päin). Eritasoliittymän länsipuolella tie on myös 2+1-kaistainen. Valtatie 13:sta Pajarilanväylälle molempiin suuntiin vt 13 länsipuolisilta rampeilta saapuvat ajoneuvot saavat vapaasti ajaa toiselle kaistalle (ei konfliktia). Itään päin menevä liikenne käyttää uutta ramppia, länteen päin menevät käyttävät vaiheessa 1 rakennettua ramppia. Molemmat rampit toimivat 1-kaistaisina. Kiertoliittymän kaistamäärät vastaavat vaiheen 1 kaistoja. Poikkeuksena on, että kiertoliittymästä itään päin pääsee poistumaan kahta kaistaa pitkin, joista toinen kaista kääntyy rampiksi kohti Vt 13:sta. Kiertoliittymästä kauppakeskuksen suuntaan (pohjoiseen) johtaa 2-kaistaa. Turbokiertoliittymässä Sulkutien suunnasta kauppakeskukseen oikeanpuoleista kaistaa pääsee lähes vapaasti kauppakeskukseen. Huoltoasemalta poistuvien viivytykset kasvavat suuriksi johtuen suuresta lännen suunnasta tulevasta liikennevirrasta.

selle Kanavatielle pohjoiseen vievälle rampille tarvitaan erilliset kääntyvät kaistat oikealle ja vasemmalle. Läntiseltä Kanavatieltä Pajarilanväylälle riittää 1-kaista. 11 Mustolan eritasoliittymän länsipuolelle rakennettavien kauppakeskusten ja eritasoliittymän läntisten ramppien väliin tarvitaan 2+1-kaistainen tie (2-kaistaa itään päin). Kauppakeskusten sisäänkäynnin liittymä toimii valo-ohjattuna. Pajarilanväylälle tarvitaan kuitenkin 3-4 kaistaa liittymäalueelle, ja vastaavasti sivusuunnille on tarve 3-kaistalle (kääntyvät kaistat molempiin suuntiin). Kauppakeskuksiin saapuu liikennettä myös Pajarilanväylää pitkin lännestä. Valtatie 13 on Mälkiän eritasoliittymän ja Mustolan eritasoliittymän välillä 3+2-kaistainen (3- kaistaa Nuijamaalle päin), ja Mustolan eritasonliittymän jälkeen 2+2-kaistainen. Pajarilanväylältä Vt 13:lle johtavilla rampeilla on hyvä olla kiihdytyskaistat vt 13:lla molempiin suuntiin. Nuijamaalle päin johtava kaista voidaan toteuttaa siten, että kiihdytyskaista toimii samalle kääntyvänä kaistana Vt 13:sta Pajarilan väylälle itään päin pyrkiville ajoneuvoille. Läntisellä Kanavatiellä tarvitaan 2+1-kaistaa (2-kaistaa kauppakeskuksesta etelään päin). Molemmilta etelään johtavilta kaistoilta on pystyttävä liittymään Valtatie 13:lle, jottei liikenne tukkeudu. Vt 13 on oletettu 2+2 kaistaiseksi vaiheessa 3. Vaiheen 3 liikennejärjestelyt on kuvattu teippikuvana liitteessä 5. Vaiheessa 2 tarvitaan vaihetta 3 vastaavat liikennejärjestelyt.

Liite 1. Mustola-Pajarila-alueen kaavaehdotus. 12

Liite 2. Mustola-Pajarila-alueen maankäyttö ja sen tuottama liikenne. 13 Maankäyttö Lappeenranta-Mustola ennuste Kävijämäärä = yksi edestakainen matka Kauppakeskukset alue nro krs-m2 Kävijämäärä hlö käyntiä/100 m2 autoja (käyntejä) launtain huipputunti (käyntiä) Asiakkaat KM 112 72000 18000 22 9038 1900 KM-2 (aluetta kasvatettu) 110 50000 12500 16 4564 960 KM-2 (aluetta kasvatettu) 111 40000 10000 16 3652 768 Työpaikka-alueet KTY, palveluasema 107 4400 1000 100 KTY 111 11400 456 4 323 6 KTY 342 35300 1412 4 1000 20 KTY 104 10200 408 4 289 6 KTY 74 9200 368 4 261 5 KTY 116 23700 948 4 672 13 KTY 117 10600 424 4 300 6 KTY 345 60300 2412 4 1709 34 Teollisuusalueet TY 343 18500 150 0.8 106 2 TY 341 9800 50 0.5 35 1 T 340 32800 300 0.9 213 4 T 106 20500 150 0.7 106 2 T 115 22000 150 0.7 106 2 T 105 60800 450 0.7 319 6 TY 100 30300 300 1.0 213 4 Asukasalueet M (nykyiset asukkaat) 108 27 14 1 M (nykyiset asukkaat) 119 27 14 1 M (nykyiset asukkaat) 80 15 8 1 M (nykyiset asukkaat) 108 27 14 1 Logistiikka-alue L1 344 1200 720 480 Satamat S1 109 1000 600 S2 118 900 540 360 Soskua 83 400 Rajaliikenne 3250 kauppakeskukseen 431 Alueiden numerointi

Liite 3. Liikennemäärät tarkastelualueella lauantain huipputuntina vuonna 2030. 14 Vaihe 1 Vaihe 3

Liite 4. Vaiheen 1 liikennejärjestelyt. 15

Liite 5. Vaiheen 3 liikennejärjestelyt. 16