PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Samankaltaiset tiedostot
Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Tuotannon kestävä tehostaminen

Viljelykiertojen monipuolistamiseen kannustava vuorovaikutteinen suunnittelutyökalu - VILKAS

PeltoOptimi-työkalu terveisiä sorvin ääreltä

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

RAPORTTI PELTOLOHKOJEN LAAJAPERÄISTÄMISEEN LIITTYVISTÄ KESKEISIMMISTÄ HAASTEISTA REPORT ON MAJOR CONSTRAINTS IN FIELDS TARGETED FOR EXTENSIFICATION

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

OPAL-Life pilottitilojen valintaprosessi

YHTEENVETO PUOLIVÄLISEMINAARISTA

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Vesistövaikutusten arviointi

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Viljantuotannon haasteet

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

VMI kasvututkimuksen haasteita

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Tuki-infot Suorat tuet

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kasvinviljelytila Lahdessa

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Satotaso ja kestävä tehostaminen strategisena valintana

Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Transkriptio:

PeltoOptimi-työkalu Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet

Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana Nissi/MTT Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen Maatalouskorvausjärjestelmä ja seurantaohjelma Meidän tulee edelleen kehittää järjestelmistä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja hyväksyttäviä Ilmaston muuttuessa: Tuotantokyvyn kasvun mahdollisuus Viljelyn monipuolistamisen mahdollisuus Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä Mahdollisuus kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin Arvokkaita ekosysteemipalveluita, luonnonhaittoja ja haavoittuva ympäristö 2 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus tulla viljellyksi Korkeatuottoisten peltojen ei tule kärsiä keskiarvoistamisesta 3 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Edulliset lohkoominaisuudet 4 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin 5 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Kestävän tehostamisen piiriin 6 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi Korkeatuottoiset peltolohkot Edulliset lohkoominaisuudet Kestävän tehostamisen piiriin Heikkotuottoiset, ominaisuuksiltaan epäedulliset lohkot Laajaperäistettäväksi: viherryttämiseen ja ongelmista palautumaan Metsitykseen, jos ei ruokaturvamerkitystä tulevaisuudessakaan 7 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi 8 Pirjo Peltonen-Sainio

Pellon käytön optimointi 9 Pirjo Peltonen-Sainio

Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Metsitä Laajaperäistä Jotain siltä väliltä Tehosta kestävästi Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Lohkon koon dominoi OPAL-Life-pilottitiloilla verrattuna esimerkiksi lohkon muotoon Pisteytys Pisteytys Lohkon koko Lohkon muoto X-akselin arvo 1 on mediaanilohkon koko tai muoto (jolloin 2 on kaksi kertaa mediaanilohkon koko) 13

Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Lohkon tuotantokyky...perustuu NDVI- eli kasvillisuusindeksiarvoihin 15 Lauri Jauhiainen

Lohkon tuotantokyky Lohkolta saatua NDVI-arvoa verrattiin kyseisen vuoden saman alueen muihin NDVI-arvoihin lohkoilta, joilla oli viljelty samaa kasvilajia 90%-persentiili laskettiin alueen muista lohkoista Tämä edustaa tilannetta missä käytännössä maksimaalinen satotaso olisi saavutettavissa Jos jollain lohkolla NDVI jäi tästä, tuottavuuskuiluksi (gap) eli satomenetykseksi laskettiin: NDVI 16 Lauri Jauhiainen

Lohkon tuotantokyky NDVI-arvojen ja tuottavuuskuilujen (gap) jakaumat kevätvehnällä vuonna 2014, kun NDVI 90 on tietyllä alueella 0.485 17 Lauri Jauhiainen

Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

2. pisteytys 1. pisteytys 20 Lauri Jauhiainen

Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Pirjo Peltonen-Sainio

Maalaji Logistiset edut 3. pisteytys Tuotantokyky Vesistön läheisyys 2. pisteytys Koko Peltolohkon perusominaisuudet Etäisyys tilakeskuksesta Muoto Kaltevuus 1. pisteytys Maankäytön toimintasuunnitelma

23

24

25

PeltoOptimi-työkalun piirteet: 26 Systemaattinen Vertailukelpoinen Olemassa olevaa lohkokohtaista dataa hyödyntävä Ajallisesti dynaaminen Joustava raja-arvojen asettamiselle Taipuu eri käyttötarkoituksiin Tukee sopeutumistoimien kohdentamista

PeltoOptimi-työkalun piirteet: 27 Systemaattinen Vertailukelpoinen Olemassa olevaa lohkokohtaista dataa hyödyntävä Ajallisesti dynaaminen Joustava raja-arvojen asettamiselle Taipuu eri käyttötarkoituksiin Tukee sopeutumistoimien kohdentamista

28

29

30

Testiversio lohkon ominaisuuksien vaikutuksesta 31 Lauri Jauhiainen

Kiitos! 32

33 Teppo Tutkija