LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Transkriptio

1 LANNAN LEVITYS Tämän analyysiesite esittelee paikkatietoanalyysin, jonka tarkoitus on määritellä ne pellon peltolohkot, joille lannan levitystä voidaan kohdentaa. Lannanlevitystä rajoittaa nitraattiasetus, jossa mainitaan, ettei lantaa saa levittää alle 5 m lähemmäs vesistöistä. (Nitraattiasetus, (1250/2014), (435/2015)) Nitraattiasetuksessa mainitaan myös että suurin sallittu pellolle levitettävä kokonaistyppimäärä on 170 kg/ha. Nitraattiasetuksessa ohjataan lannan levitystä myös niin että lietelannan levitys yli 15 % kaltevuudella oleville pelloille on kielletty muuten kuin sijoittamalla, lisäksi lannan käytöstä on mainittu sallitut levitysajankohdat ja vallitsevat keliolosuhteet. Tässä analyysissä pyritään kehittämään malli jossa ohjataan lannan levitystä maantieteellisesti, jolloin ei malliin oteta kantaa siihen mitä menetelmää tai ajankohtaa käytetään. (Nitraattiasetus, (1250/2014), (435/2015)) Vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi olisi perusteltua rajoittaa levitystä pelloilla, joiden kaltevuus on yli 7 % ja/tai ovat eroosioherkkiä. (Heinonen, 1992, s. 306) Pohjavesialueilla laki ei ohjaa lannan käyttöä, mutta ympäristöluvissa ja niihin liittyvissä lausunnoissa yleinen käytäntö on: Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää, niin lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei esim. maaperätutkimuksin ole osoitettu, ettei niiden käytöstä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Kuivalantaa ei saa levittää vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille, eikä pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan levitys on mahdollista pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Ympäristökorvausjärjestelmässä määrätään lannan sisältämien ravinteiden levitysmääristä ja lohkokohtaisista toimenpiteistä, mikä koskee tosin vain ympäristösitoumuksen tehneitä viljelijöitä. Lannan levitysmääriin ei tällä analyysillä oteta kantaa. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Lainsäädäntö Muut käytännöt Kuivalanta Lietelanta Ei alle 5m vesistöstä Ei varsinaiselle pohjaveden muodostumisalueelle Ei eroosioherkälle lohkolle Ei lohkolle jonka Ei Pohjavesialueelle Ei eroosioherkälle lohkolle Ei lohkolle jonka kaltevuus on yli 7% Ei alle 5m vesistöstä kaltevuus on yli 7% Ei alle 5m vesistöstä

2 Raakaversio tilanne Tehtävät analyysit Etäisyyden määrittäminen (Ei pelloille, jotka sijaitsevat keskimäärin alle 5 metrin päässä vesistöstä) Analyysissä käytetään luotua vesistöaineistoa johon mitataan peltolohkojen etäisyydet lähimmästä vesistöstä(a.). Peltolohkojen rajat muutetaan viiva-aineistoksi (b.) jonka jälkeen peltolohkojen vesistöjen läheisyydessä oleva rajaviiva muutetaan metrin välein oleviksi pisteiksi(c). Näiden pisteiden etäisyys vesistöstä mitataan Near työkalulla, joka antaa jokaiselle pisteelle sarakkeen jossa kerrotaan etäisyys (d.). Pisteet yhdistetään lohkoaineistoon niiden id tunnuksen perusteella. Zonal statistics työkalulla lasketaan peltolohkon pisteiden keskimääräinen etäisyys, joka toimii ratkaisevana arvona. Luodaan sarake Distu5m johon merkitään 1 jos kohde on alle 5 metrin päässä vesistöstä, muulloin merkitään 0. a. b. c. Kuva 1. Kuvasarja peltolohkon etäisyyden määrittämisestä vesistöihin d.

3 Kaltevuuden määrittäminen (Ei pelloille joiden kaltevuus on >7%) a. b. c. d. Kuva 2 Kuvasarja (a-d) peltolohkojen kaltevuuden määrittämisestä. Korkeusaineistosta(vihreä) lasketaan jokaiselle peltolohkolle(keltainen) sen keskimääräinen kaltevuus ja poimitaan ne peltolohkot, joilla kaltevuus on yli 7 % (punainen). Analyysissä käytetään 2m korkeusaineistosta slope- työkalulla muodostettua kaltevuusaineistoa (a.), joka määrittää 2x2m ruuduille niiden kaltevuuden. Syntyvä kaltevuusaineisto yhdistetään peltolohkoaineistoon (b.), josta lasketaan lohkon keskimääräinen kaltevuus Zonal statistics as table-työkalulla (c.). Select layer by attribute työkalulla valittiin peltolohkoaineistosta ne peltolohkot joiden keskimääräinen kaltevuus on yli 7 % (d.). Syntyvän aineiston taulukkoon muodostetaan sarake nimeltä slope, jonka arvoksi annetaan 1 (=lantaa ei saa levittää).

4 Peltolohkojen suhde pohjavesialueisiin (Lietelantaa ei pohjavesialueille ja kuivalantaa ei pohjavesialueiden varsinaiselle muodostumisalueelle) a. b. c. d. Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitos, Esri Finland Kuva 3. Kuvasarja (a-d) pohjavesialueella olevien peltolohkojen valinnasta. Pohjavesialueelta (sininen) valitaan pohjavesialueella (coral) ja pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella olevat peltolohkot (punainen). Analyysissä jaetaan pohjavesialue varsinaiseen muodostumisalueeseen ja koko pohjavesialueeseen, jossa vallitsee eri rajoitteet kuiva-ja lietelannan levitykselle. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueelle, muttei varsinaiselle muodostumisalueelle. Lietelantaa ei saa levittää pohjavesialueelle. Analyysissä käytetään pohjavesiaineistoa, jota verrataan peltolohkoaineistoon (a.). Pohjavesiaineistossa on eroteltu koko pohjavesialueen rajat ja sen sisällä oleva varsinainen muodostumisalue. Peltolohkoaineistosta valitaan Select layer by location työkalulla peltolohkot, jotka leikkaavat pohjavesialueen rajoja (b). Syntyneestä valinnasta valitaan edelleen ne peltolohkot, jotka leikkaavat varsinaisen muodostumisalueen rajat(c.). Varmuusperiaatteen mukaisesti nämä varsinaisen muodostumisalueen rajan molemmille puolille jäävät peltolohkot lasketaan kuuluvan varsinaiseen muodostumisalueeseen (d.). Syntyneistä valinnoista saadaan muodostettua peltolohkoaineistoon kentät Kuiva ja Liete jotka kertovat onko kuivalannan, sekä lietelannan levitys mahdollista sijaintinsa perusteella suhteessa pohjavesialueeseen. Kuiva saa arvon 0 (= kuivalantaa saa levittää) jos lohko on varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella ja arvon 1 (=kuivalantaa ei saa levittää) jos alue on pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Liete saa arvon 0 (=lietelantaa saa levittää) jos lohko on pohjavesialueen ulkopuolella ja arvon 1 jos lohko risteää pohjavesialueen kanssa.

5 Eroosioherkkyyden laskenta RUSLE 2015 Mallin avulla. (Ei, jos eroosioriski yli 1t/ha/vuodessa.) Kuvan 4 analyysissä lasketaan RUSLE 2015-eroosiomallin(a.) pohjalta jokaiselle peltolohkolle sen keskimääräinen eroosioarvo Zonal statistics as table työkalulla(b.). Eroosioarvosta määritellään kriittiseksi arvoksi 1t/ha/vuodessa, jonka ylittäviä osuuksia pidetään korkean eroosioriskin alueena ja alueelle ei voi levittää lantaa (c.). Peltolohkojen taulukkoon luodaan sarake eroosio johon merkitään arvo 1 jos peltolohkon keskimääräinen eroosio ylittää kriittisen arvon ja nolla jos keskimääräinen eroosio alittaa arvon 1 t/ha/v. A. B. C. Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitos, Esri Finland Kuva 4. Eroosioarvon laskeminen peltolohkoille. Peltolohkoille(keltainen) lasketusta RUSLE2015(vihreä/punainen) eroosioarvosta lasketaan lohkokohtainen keskiarvo, josta valitaan yli 1t/ha lohkot(ruskea).

6 Yhteenveto/ Lopputulos Syntyneet aineistot yhdistetään Lohkotunnuksen perusteella yhdeksi aineistoksi niin, että jäljelle jää kunkin analyysin tulossarake (Taulukko 2). Taulukkoon lisätään kentät Kuivalanta, Lietelanta ja LL_sallittu. Sarakkeiden muodostavat lausekkeet on esitetty kuvasarjassa 6. Lannan levityksen nalyysistä viedään KOTOMA-analyysissä ensisijaisesti eteenpäin sarakkeet Kuivalanta, Lietelanta ja LL_sallittu. Kussakin sarakkeessa on arvot käännetty myönteisiksi niin, että se vastaa muiden vesiensuojelumenetelmien analyysien tyyliä. LL_sallittu kertoo onko lannanlevitys laillisesti mahdollista(nitraattiasetus), jos etäisyys on alle 5m ja jos etäisyyttä vesistöön on enemmän niin tulos on 1 (=lannanlevitys on sallittua). Sarakkeet Lietelanta ja Kuivalanta kertovat onko lannan levitys kyseiselle peltolohkolle ympäristölupien, ja vesiensuojelun tavoitteiden kannalta hyväksyttyä. Lietelannan osalta lasketaan niin, että jos kaltevuus on yli 7 % niin tulos on 0 tai jos kaltevuus on alle 7 % niin silloin jos lohko ei ole pohjavesialueella ja etäisyys vesistöön on yli 5m ja alue ei ole eroosioherkkä niin tulos on 1 eli että lietelantaa voidaan levittää. Muissa tapauksissa eli jos lohko on pohjavesialueella tai sen etäisyys vesistöön on alle 5m tai lohko on eroosioherkkä niin tulos on hylkäävä 0. Kuivalannan osalta logiikka on sama sillä erotuksella, että kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialuelle muttei varsinaiselle muodostumisalueille. Tästä syystä kuivalantaa voidaan levittää useammalle peltolohkolle kuin lietelantaa. Taulukko 1 Esimerkkitaulukko lannanlevitys-analyysin tuloksista tunnus eroosio slope distu5m Kuiva Liete Kuivalanta Lietelanta LL_sallittu

7 Lannanlevitys analyysi yhdistetään muihin aineistoihin kuten tässä esitettyyn vesistön tilan määritykseen. Yhdistetyn menetelmäsijoituksen avulla kullekkin peltolohkolle voidaan määrittää paras mahdollinen menetelmä kyseiselle lohkolle. Kuva 5. Kuvasarja tuloskenttien laskentalogiikasta Lähdeluettelo Heinonen, R. Hartikainen, H. Aura, E. Jaakkola, A. & Kemppainen, E. (1992). Maa, viljely ja ympäristö: Maatalous ja ympäristönsuojelu. Porvoo: WSOY. Nitraattiasetus. (1250/2014). rajoittamisesta, Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Noudettu osoitteesta Pekka Parkkila Suunnittelija Puhelin: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, PL 236, Turku