Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli
|
|
- Otto Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry
2 Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin valuma-alueen kunnostushanke Suojavyöhykeyleissuunnitelmat, kuntakohtaiset Iisalmen reitin kunnostushanke Kosteikkoyleissuunnitelma, koko alue Excel-pohjainen laskentamalli vesiensuojelun päätöksenteon apuvälineeksi Laskentamallia voidaan käyttää vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden suuntaamisen työkaluna Ylä-Savon vesistöt kuntoon hankkeessa täydennetty maatalouden osuudella Tilataso Kuntataso Osa-valuma-alueet (Tike) Koko reitti 5583 km 2 / 6644 km 2 2
3 Iisalmen reitti, osa-alueet, tarkastelupisteet Kiuruveden reitti - Rytkynjärvi - Näläntöjärvi - Kiuruvesi - Luupuvesi - Kihlovirta Vieremän reitti -Salahminjärvi - Koljonvirta Sonkajärven reitti - Sukevanjärvi - Paloisvirta Porovesi Onkivesi Maaninkajärvi Lisätään Iso-Ruokovesi Pohjois-Kallavesi 3
4 Laskentamallin rakenne Salahminjärvi Näläntöjärvi Lähivaluma-alueen koko 487,93 km 2 Sukevanjärvi Lähivaluma-alueen koko 298,67 km 2 Valuma 12,71 l/s/km 2 Kerroin a= 445,14 Lähivaluma-alueen koko 621,93 km 2 Ul Valuma 11,67 l/s/km 2 Kerroin a= 0,98 Luupuvesi Lähtevä vesimäärä/virtaama 6,20 m 3 /s Valuma 11,96 l/s/km 2 Kerroin a= 0,31 Lähtevä vesimäärä/virtaama 3,485 m 3 /s Lähivaluma-alueen koko 243,08 km 2 Tilavuus ,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 42,17 µg/l Lähtevä vesimäärä/virtaama 7,44 m 3 /s Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 70,94 µg/l Valuma 13,12 l/s/km 2 Kerroin a= 1,03 Viipymä T = 6,04 kk Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 41,32 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 1,02 kk Lähtevä vesimäärä/virtaama 3,19 m 3 /s Havaittu R= 0,30 Laskettu R= 0,30 Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 2,38 kk Laskettu R= 0,07 Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 101,37 µg/l Havaittu pitoisuus 29,68 µg/l Laskettu pitoisuus C= 29,68 µg/l Laskettu R= 0,05 Havaittu R= 0,07 Jonesin malli P= 65,96 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 0,82 kk Havaittu R= 0,05 Jonesin malli P= 39,26 µg/l Havaittu pitoisuus (2000) 65,96 µg/l mg/m3 Laskettu pitoisuus C= 65,96 µg/l Laskettu R= 0,01 Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 22,59 kg/d Lähtevä fosfori 15,90 kg/d Havaittu pitoisuus 39,26 µg/l Laskettu pitoisuus C= 39,26 µg/l Havaittu R= 0,01 Jonesin malli P= 99,91 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 21,36 kg/d Lähtevä fosfori 19,86 kg/d Havaittu pitoisuus 99,91 µg/l Laskettu pitoisuus C= 99,91 µg/l Ominaiskuormitus 16,90 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 26,56 kg/d Lähtevä fosfori 25,24 kg/d Ominaiskuormitus 26,10 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 27,94 kg/d Lähtevä fosfori 27,54 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 15,59 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 41,95 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Koljonvirta Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Yläpuolisen valuma-alueen koko 1164,53 km 2 Kiuruvesi Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Lähivaluma-alueen koko 676,6 km 2 Paloisvirta Yläpuolisen valuma-alueen koko 1437,33 km 2 Valuma 12,67 l/s/km 2 Kerroin a= 0,29 Valuma-alueen koko 1429,37 km 2 Lähivaluma-alueen koko 833,97 km 2 Lähtevä vesimäärä/virtaama 14,76 m 3 /s Lähivaluma-alueen koko 807,44 km 2 Valuma 10,75 l/s/km 2 Kerroin a= 0,91 Kihlovirta Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 54,17 µg/l Valuma 10,94 l/s/km 2 Kerroin a= 1,09 Lähtevä vesimäärä/virtaama 15,45 m 3 /s Yläpuolisen valuma-alueen koko 1945,19 km 2 Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 2,68 kk Lähtevä vesimäärä/virtaama 15,64 m 3 /s Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 66,64 µg/l Lähivaluma-alueen koko 264,78 km 2 Laskettu R= 0,20 Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 48,23 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 0,76 kk Valuma 10,83 l/s/km 2 Kerroin a= 0,96 Havaittu R= 0,20 Jonesin malli P= 43,34 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 2,07 kk Laskettu R= 0,12 Lähtevä vesimäärä/virtaama 21,07 m 3 /s Havaittu pitoisuus 43,34 µg/l Laskettu pitoisuus C= 43,34 µg/l Laskettu R= 0,02 Havaittu R= 0,12 Jonesin malli P= 58,57 µg/l Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 72,07 µg/l Havaittu R= 0,02 Jonesin malli P= 47,34 µg/l Havaittu pitoisuus(2000) 58,57 µg/l Laskettu pitoisuus C= 58,57 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 1,04 kk Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 53,18 kg/d Lähtevä fosfori 55,27 kg/d Havaittu pitoisuus 47,34 µg/l Laskettu pitoisuus C= 47,34 µg/l Laskettu R= 0,09 UK edellisestä järvialtaasta 15,90 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 61,73 kg/d Lähtevä fosfori 78,18 kg/d Havaittu R= 0,09 Jonesin malli P= 65,23 µg/l UK Yhteensä 69,08 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 39,94 kg/d Lähtevä fosfori 63,97 kg/d UK edellisistä järvialtaista 27,23 kg/d Havaittu pitoisuus 65,23 µg/l Laskettu pitoisuus C= 65,23 µg/l UK edellisestä järvialtaasta 25,24 kg/d UK Yhteensä 88,96 kg/d 66,64 15,24 Ominaiskuormitus 21,65 kg/km 2 /a UK Yhteensä 65,18 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 25,48 kg/d Lähtevä fosfori 118,75 kg/d Ominaiskuormitus 22,59 kg/km 2 /a UK edellisistä järvialtaista 105,72 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 16,64 kg/km 2 /a UK Yhteensä 131,20 kg/d Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Ominaiskuormitus 24,62 kg/km 2 /a Porovesi Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 4661,15 km 2 Rytkynjärvi Virtaama kerroin b= 1 Lähivaluma-alueen koko 122,06 km 2 Lähivaluma-alueen koko 304,69 km 2 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Valuma 11,31 l/s/km 2 Kerroin a= 1,04 Valuma 9,03 l/s/km 2 Kerroin a= 293,93 Lähtevä vesimäärä/virtaama 52,71 m 3 /s Lähtevä vesimäärä/virtaama 2,75 m 3 /s Virtaama ,00 m 3 /a Sekoituspitoisuus C i= 58,88 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 61,36 µg/l Tilavuus ,00 m 3 Viipymä T = 0,91 kk Viipymä T = 6,48 kk Laskettu R= 0,01 Havaittu R= 0,49 Laskettu R= 0,49 Havaittu R= 0,01 Jonesin malli P= 58,44 µg/l Havaittu pitoisuus (2002) 31 µg/l Laskettu pitoisuus C= 31,00 µg/l Havaittu pitoisuus(2000) 58,44 µg/l Laskettu pitoisuus C= 58,44 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 14,58 kg/d Lähtevä fosfori 7,37 kg/d Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 30,15 kg/d (14,86) Lähtevä fosfori 266,14 kg/d UK edellisistä järvialtaista 237,99 kg/d Ominaiskuormitus 17,47 kg/km 2 /a UK Yhteensä 268,14 kg/d Virtaama kerroin b= 1 Ominaiskuormitus 21,00 kg/km 2 /a Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Onkivesi Valuma-alueen koko 5583,3 km 2 Lähivaluma-alueen koko 922,15 km 2 Valuma 11,11 l/s/km 2 Kerroin a= 734,72 Lähtevä vesimäärä/virtaama 62,03 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 60, µg/l Viipymä T = 2,76 kk Havaittu R= 0,15 Laskettu R= 0,15 Havaittu pitoisuus 51 µg/l Laskettu pitoisuus C= 51,00 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 56,2 kg/d Lähtevä fosfori 273,33 kg/d UK edellisistä järvialtaista 266,14 kg/d UK Yhteensä 322,34 kg/d Ominaiskuormitus 21,07 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Maaninkajärvi Valuma-alueen koko 5840,91 km 2 Lähivaluma-alueen koko 257,61 km 2 Valuma 10,82 l/s/km 2 Kerroin a= 175,38 Lähtevä vesimäärä/virtaama 63,18 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 53, µg/l Viipymä T = 1,60 kk Havaittu R= 0,27 Laskettu R= 0,27 Havaittu pitoisuus 38,8 µg/l Laskettu pitoisuus C= 38,80 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 17,31 kg/d Lähtevä fosfori 211,80 kg/d UK edellisestä järvialtaasta 273,33 kg/d UK Yhteensä 290,64 kg/d Ominaiskuormitus 18,16 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 Pohjois-Kallavesi Yläpuolisen valuma-alueen koko 6643,9 km 2 Lähivaluma-alueen koko 802,99 km 2 Valuma 10,82 l/s/km 2 Kerroin a= 758,40 Lähtevä vesimäärä/virtaama 71,89 m 3 /s Tilavuus 000,00 m 3 Sekoituspitoisuus C i= 39, µg/l Viipymä T = 8,28 kk Havaittu R= 0,24 Laskettu R= 0,24 Havaittu pitoisuus 30,13 µg/l Laskettu pitoisuus C= 30,13 µg/l Ulkoinen kuormitus lähivaluma-alueelta 35,24 kg/d Lähtevä fosfori 187,14 kg/d UK edellisestä järvialtaasta 211,80 kg/d UK Yhteensä 247,04 kg/d Ominaiskuormitus 13,57 kg/km 2 /a Virtaama kerroin b= 1 Ulkoinen kuormitus kerroin c= 1 4
5 Laskentasolu järvessä Maatalous, pellot - tilataso - RAE- hanke 5
6 6 Fosforimallit Lappalaisen fosforimalli Jonesin ja Bachmannin fosforimalli T C a T C R i i 6 6 0,9 i C R C 1 0,65 V Q K a C
7 Havaittu Mallin testaus, veden P-pitoisuus Vuosien 2001, 2002 ja 2004 arvoilla Laskettu
8 Maatalouden kuormituksen laskenta 1. Tilataso Ympäristöarvioinnit 12 tilalle Lohkotiedot, viljavuusanalyysit (Fokus-hanke) Kuormituksen arviointi (useita menetelmiä), keskim. 0,91 kg P/ha/a Toimenpide-esitykset lannoituksen tarkistaminen kynnön syventäminen laiduntamisen huolellinen suunnittelu koneiden ja eläinten kulkuväylien tarkastelu salaojituksien kunnon tarkistaminen lantalan, jaloittelutarhojen, säilörehusiilojen ja aumojen huuhtoutumien jatkuva tarkkailu ja huuhtoumien estäminen luonnonhoitopeltojen tai suojavyöhykkeiden perustaminen märkyydestä 8 kärsiville lohkoille
9 Maatalouden kuormituksen laskenta 2. Osavaluma-alue Esimerkkialueena Kirmanjoen valuma-alue Kuormitus laskettiin useammalla tavalla Kuntakohtaiset viljelytiedot eläinyksiköt, peltoprosentti (Bilaletdin 1992) TiKen lohkokohtaisten viljelytietojen mukaan jokaiselle tarkastelupisteelle, kolmas jakovaihe 1. viljelymuoto (vilja, nurmi, laidun) (MTT:n ominaiskuormitukset) 2. maan fosforipitoisuus pilottitilat, Pelto tuottamaan hanke (MTT:n tutkimukset) 3. minimi ja maksimi huuhtoumat (vilja, nurmi, laidun) MTT:n tutkimukset Vihma (SYKE) maalaji, kaltevuus, P-luku, kasvilaji ja viljelytoimenpiteet 9
10 Maatalouden kuormitus arvioituna eri menetelmillä 10
11 Toimenpiteiden valinta Pellossa jo olevan fosforin pysäyttäminen ennen vesistöä kosteikko suojavyöhyke Pellossa olevan fosforin pidättäminen maaperässä viljelytekniset toimenpiteet Maan fosforipitoisuuden alentaminen nurmiviljely ilman fosforilannoitusta nurmiviljely vähennetyllä fosforilannoituksella (fosforilannoitus ainoastaan 2. ja 3. nurmivuotena) syväkyntö (yli 20 mg viljavuus-p /l lohkoilla, n. 15% kaikista peltolohkoista) + nurmikasvuston poisto syksyllä, uusi toimenpide (RAE) + kynnön syventäminen, lisätietoja (RAE) 11
12 Suositukset MTT:n tutkimusten perusteella, asiantuntija-arviot Kevät kylvöiset: kaltevuusluokat <0,5 1,5 Normaali syyskyntö kaltevuusluokat 1,5 - >6,0 Talviaikainen sänki Syysviljat: kaikkiin kaltevuusluokkiin Perinteinen kyntö/kylvö Nurmet: Viljelytekniset toimenpiteet kaikkiin kaltevuusluokkiin Niitto- ja tuorerehunurmet kaikkiin kaltevuusluokkiin Ruokohelpi (niillä alueilla joilla ruokohelven viljelyä) kaltevuusluokkiin 3,0 - >6,0 Luonnonhoitopelto (niillä alueilla joilla kesanto) 12
13 Kuormituksen vähenemä % 13
14 Kustannukset 14
15 Malli - Tilakäynnit, neuvonta Aikaisempien hankkeiden tiedot tilakäynnin sisällön määrittelemiseksi (MTT, ryhmä, neuvojakoulutus) Ohjeistuksen tueksi mallinnuksen tietoja Nykyisistä tuloksista lyhyt kooste, jossa arvioidaan Toimenpiteiden kuormituksen alenema Toimenpiteiden kustannukset Toimenpiteiden yhteisvaikutus vesistöalueella Kuormitus Veden laatu (rehevyys) RAE-hankkeen toimenpiteet Kustannusvaikutusten arviointi Tilatietojen avulla arvioidaan TIKE:n tietojen käytettävyyttä Tilojen mahdollisuus toteuttaa toimenpiteet 15
16 Kohdealueet Suuri-Ruokovesi Nilsiän reitin alaosa Karttalähde: Pohjois-Savon ELYkeskus
17 Kohdealueet Kohdealueet Viinijärvi - Heposelkä Suuri Onkamo 17
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden
Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset? Ravinteista rahoiksi 20.11.2014, Utran Uittotupa, Joensuu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia
Maatalouden vesistökuormituksen alentamisen mahdollisuudet RAE -hankkeen kokemuksia Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMaa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen
LisätiedotRAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotRavinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo
Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys
LisätiedotLOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle
LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia
LisätiedotOiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Saaristomeren valuma-alueiden viljelyssä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys suotavaa Paimion- ja Aurajoen valumaalueiden viljelyn kuvausta Biomassa-Atlaksen avulla Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotRAE - Ravinnehävikit euroiksi
RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotEkologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja
Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotPeltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE
Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut
Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut Turo Hjerppe, Mikko Dufva, Mika Marttunen 21.5.2012
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotSUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA
SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotLappeenrannan Haapajärven kuormitusmuutosten simulointi
1 Erkki Saarijärvi Muistio 19.6.2006 Lappeenrannan Haapajärven kuormitusmuutosten simulointi 1. Yleistä Vesi-Eko Oy on tehnyt useassa eri yhteydessä Lappeenrannan Haapajärveä koskevia kuormitustarkasteluja.
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotMikkelin alapuolinen Saimaa
Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotMiltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?
Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotMallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona
Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotCorine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
LisätiedotYmpäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla
4.6.2012 Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen riskialueille on tärkeä tavoite tulevalla ympäristökorvauskaudella. Kasvipeitealatyöryhmän
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotLuontainen rehevyys Pohjois-Savossa
Luontainen rehevyys Pohjois-Savossa Väitöskirjatutkimus Mira Tammelin MTT:n Halola-seminaari 20.8.2014 20.8.2014 1 Johdanto Ohjaus, yhteistyö & rahoitus Tavoite Tutkimusalue Tutkimusjärvien nykyinen vedenlaatu
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus
BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Muuttuvan ilmaston vaikutusta hydrologiaan ja peltojen ravinnekuormituksiin ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI, SAARIJÄRVI Tervetuloa opiskelemaan AMK-agrologiksi! Yhteishaku käynnissä! (7.3.-12.4.2011) Luonnonvara-alan esittelyvideo netissä http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/nuoret/luonnonvara-ala
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja
Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden
LisätiedotPaimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe
Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
Lisätiedot