Kuva: Vicente Serra KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015
Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2011:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.10.2011
Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 5 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet... 6 1.2. Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet... 6 1.3. Toimintaohjeet... 9 1.4. Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat... 9 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys... 10 2.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 10 2.1.2. Kuopion talouden kehittyminen... 11 2.1.3. Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa... 12 2.2. Väestökehitys... 12 2.3 Asuminen... 14 2.4. Elinkeinot ja työllisyys... 15 2.5. Henkilöstö... 18 2.6. Kuopiolaisten hyvinvointi ja sen edistäminen... 22 2.7. Kuopion kaupungin talousarvion 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 2012-2015 ilmastovaikutukset... 26 2.8. Talousarvion yritysvaikutusten arviointi... 28 3. KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE 2012 3.1. Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat... 29 3.2. Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma... 31 3.2.1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä... 31 3.2.2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki... 31 3.2.3. Yhteistyö ja verkostot... 32 3.2.4. Kuopio-kuva... 32 3.3. Asukkaat ja palvelut näkökulma... 33 3.3.1. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne... 33 3.3.2. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut... 33 3.4. Resurssit, johtaminen ja henkilöstö -näkökulma... 35 3.4.1. Riittävä taloudellinen liikkumavara... 35 3.4.2. Sitouttava omistajaohjaus... 36 3.4.3. Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka... 36 4. KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2012, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015 4.1. Käyttötalousosan esitystapa... 38 4.2. Palvelualueet... 41 Vetovoimaisuuden palvelualue... 41 Kaupunkiympäristön palvelualue... 46 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue... 54 Kasvun ja oppimisen palvelualue... 62 Perusturvan palvelualue... 72 Terveydenhuollon palvelualue... 81 4.3. Konsernihallinto... 88 Keskusvaalilautakunta... 88 Tarkastustoimi... 89 Konsernipalvelu... 91 Yleishallinto... 96 4.4. Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä... 104 5. KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA... 106
6. LIIKELAITOKSILLE ASETETUT TAVOITTEET... 107 7. KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE 2012... 108 8. INVESTOINTIOSA... 117 8.1. Investointiosan esitystapa... 118 Investointiosan erittely vuonna 2012... 119 9.1 TULOSLASKELMAOSA... 127 Tuloslaskelma... 129 Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet... 133 9.2. RAHOITUSOSA... 137 Rahoituslaskelma... 139 Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet... 141 LIITTEET... 145 Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Väestö suunnittelualueittain 1.1.2011 ja ennuste vuoteen 2020 Liite 3: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 4: Yhdyskuntarakentamisen investointiohjelma vuonna 2012 Liite 5: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 6: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 7: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 8: Kuntatekniikkaliikelaitos Liite 9: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 10: Tilakeskus Liite 11: Isäntäkuntapalvelut Kartta
KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on edelleen lisääntynyt ja siten heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee toistaiseksi talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan hidastuvan. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan pysyvän yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Hallituksen hyväksymä valtion budjettiesitys pitää sisällään kuntien valtionosuuksien leikkauksen 631 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tämä merkitsee kuntien omarahoitusosuuden kasvua 2,7 prosenttiyksiköllä kunnallisten palvelujen rahoituksessa. Samaan aikaan valtion kunnille asettamat lisätehtävät ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä tuo kunnille merkittäviä vaikeuksia talouden ja palvelujen hoitamisessa huolimatta siitä, että hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille veromuutoksista aiheutuvat verotulojen menetykset ja maksamaan kustannustenjaon tarkistuksen sekä indeksikorotukset täysimääräisesti. Yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosina 2012 2013 kun jako-osuuden korotus on ollut vuosina 2009 2011 kymmenen prosenttiyksikköä. Vallitsevassa tilanteessa ensi vuoden talousarvion valmistelu ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu on erittäin haasteellista. Kuluvan vuoden talousarvion toteumaennusteen mukaan menojen kasvu tulee nousemaan budjetoitua enemmän aiheuttaen paineita vuoden 2012 talousarvion valmisteluun. Taloudellisen tilanteen tasapainon saavuttamiseksi Kuopion kaupungin on määrätietoisesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Kuopion kaupunki toteutti vuoden 2011 alussa organisaatiouudistuksen, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon. Onnistuminen palvelutuotannon kehittämisessä edellyttää henkilöstöltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Ydinkaupungin vertailukelpoinen palvelutoiminnan toimintakate ilman myyntivoittoja kasvaa vuoden 2012 talousarviossa noin 2,9 % verrattuna vuoden 2011 ennusteeseen. Verotuloja arvioidaan kertyvän tulevana talousarviovuonna 336 milj. euroa kasvun ollessa noin 2,4 % vuoden 2011 verotuloennusteeseen nähden. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 134 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Koko kaupungin talousarviovuoden 2012 tulos osoittaa 6,2 milj. euron ylijäämää. Koko kaupungin budjetoidut nettoinvestointimenot ovat 62,4 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Eroa selittää osaltaan kuluvana vuonna toteutunut poikkeuksellisen suuri maaomaisuuden myynti, jolla on voitu rahoittaa kuluvan vuoden investointeja. Tuleviin vuosiin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Maanmyynti- ja muita myyntituloja tullaan kohdistamaan enenevässä määrin investointimenojen kattamiseen mikä hillitsee lainamäärän kasvua. Merkittävimpiä investointeja tulevina vuosina ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja Kuopion Vesi liikelaitoksen Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus. Tytäryhtiöiden kautta toteutettavia merkittäviä, jo käynnistettyjä hankkeita ovat Kuopion Energia Oy:n voimalaitoksen korvausinvestointi ja Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 5
1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisverosta saatava tulo on arvioitu vuodesta 2010 voimassa olleen tuloveroprosentin 19,5 mukaisesti. Myös kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty nykyisiä kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: - vakituinen asuminen 0,43 - muu asuminen 0,9 - yleinen kiinteistövero 1,0 - voimalaitos 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointia varten ei ole käytettävissä sopimuksiin pohjautuvaa tietoa. Vuoden 2012 budjetoinnin lähtökohtana on käytetty vuoden 2011 palkkatason vuosikeskiarvoa, jota on korotettu 2 prosenttia palkankorotuksiin varautumista varten. Kuntien Eläkevakuutukselle tilitettävät maksut on arvioitu asiasta saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavasti: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,3 % palkoista (kuluvana vuonna 16,1 %) - eläkemenoperusteinen maksu säilyy euromääräisesti vuoden 2011 tasolla - varhaiseläkemenoperusteisen maksun on arvioitu nousevan 3 % kuluvan vuoden tasosta Työttömyysvakuutusmaksun on arvioitu olevan 3,2 %, sosiaaliturvamaksun 2,12 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Maksut on budjetoitu kuluvan vuoden tasolle. Työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu kuitenkin nousupainetta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa. 1.2. Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. 6
Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina talousarviovuoden aikana. Edellä oleva toimintatapa tukee palvelualueuudistukselle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla, paitsi avustukset esitetyllä määrärahatasolla. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuotebudjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. 7
Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o urheilu- ja virkistysalueet o lähiliikuntapaikat o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoituspäätös on tehtävä ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varmistamisesta. Palvelualueen tahto hankkeen sisältöön välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2011 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2011 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2012 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. Matkojen yhdistelykeskuksen toiminta on sovittu siirrettäväksi yhdeksi kokonaisuudeksi kaupunkiympäristön palvelualueelle. Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään tuloarvioiden määrärahojen siirrosta palvelualueiden välillä. Siirrolla ei ole vaikutusta kaupunkitasoiseen toimintakatteeseen. 8
1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi siten, että vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Suunnitelmilla osoitetaan taloudelliset tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa. 1.4. Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv 31.10.2011, 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Aterian toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 9
2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys 2.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2009 syvän, mutta lyhytaikaisen taantuman jälkeen Suomen talous kääntyi kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan kansantalous kasvoi vuonna 2010 bruttokansantuotteen muutoksella mitattuna 3,6 %. Valtiovarainministeriön tuoreen, valtion talousarvioehdotukseen liittyvän arvion mukaan talouden nopein kasvuvaihe on ohitettu ja suhdannenäkymät ovat kesän ja alkusyksyn aikana uudelleen heikentyneet niin kansainvälisessä kuin kotimaan taloudessa. Bkt kasvaa kuitenkin ministeriön mukaan v. 2011 lähinnä alkuvuoden ripeän kasvun ansiosta vielä 3,5 %. Vuoden 2012 bruttokansantuotteen muutos jää valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,8 prosenttiin. Kokonaistuotanto saavuttaa kuitenkin taantumaa edeltävän vuoden 2008 tason. Talouskasvun hidastuminen johtuu pääosin vientikysynnän heikkoudesta ja epävarmojen talousnäkymien johdosta alentuneesta investointihalukkuudesta. Ministeriön kuluvaa ja talousarviovuotta koskevat ennusteet ovat myönteisempiä kuin useiden muiden taloutta ennustavien tahojen viimeaikaiset arviot. Vuoden 2009 taantuman syvyydestä huolimatta työllisyystilanne heikkeni olennaisesti ennakoitua vähemmän. Vuoden 2010 alkupuoliskolla työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyi. Työttömyysaste nousi kuitenkin noin kaksi prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2010 keskiarvona 8,4 %. Työttömänä oli keskimäärin yli 200 000 henkilöä. Kuluvana vuonna työllisyystilanne on parantunut ja keskimääräinen työttömyysprosentti on valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan 7,9 %. Työttömien määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa 2011 noin 20 000 henkilöä viime vuotta pienempi ja työllisiä oli noin 30 000 viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste alenee hieman kuluvasta vuodesta ja on 7,6 %. Työttömyyden väheneminen on kuitenkin vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen miltei pysähtynyt eikä muutosta tilanteeseen ole ennakoitavissa ennen vuoden 2012 syksyä. Kuluttajahinnat eivät nousseet vuonna 2009 lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Vuonna 2010 alkupuolella hintojen nousu kiihtyi etenkin toisella vuosipuoliskolla ja oli vuosikeskiarvona kuluttajahintaindeksillä mitattuna noin 1,2 %. Vuoden 2011 inflaatio noussee noin 3,5 %:iin, vaikka hintojen nousun arvioidaan selvästi hidastuvan loppuvuotta kohden suhdannekäänteen myötä. Valtiovarainministeriö ennustaa inflaation pysyvän myös vuonna 2012 yli 3 prosentin tasolla, vaikka raaka-aineiden hintojen ja asumiskustannusten nousu pysähtyvätkin. Hintatasoa kohottaa ensi vuonna erityisesti välillisten verojen (mm. polttoaine-, alkoholi-, tupakka- makeis- ja ajoneuvoverot) nousu. Taloudellisen taantuman seurauksena Suomen julkinen talous on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti. Erityisen heikko on valtiontalouden tilanne verokertymien pudotuksen sekä vero- ja menoelvytyksen jälkeen. Valtiontalouden alijäämä on vuoden 2011 talousarvion mukaan 8,3 mrd. euroa. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen mukaan alijäämä supistuu 1,2 mrd. euroa ja on 7,1 mrd. euroa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että valtion talousarvioehdotukseen sisältyy menoleikkauksia noin 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia, joiden euromääräiseksi vaikutukseksi arvioidaan myös noin 1,1 mrd. euroa. Valtion velka kasvaa vuodesta 2008 vuoteen 2012 liki 40 mrd. euroa noin 89 mrd. euroon ja on vuoden 2012 lopussa noin 44 % bruttokansantuotteesta. Kunnat selvisivät taloudellisesta taantumasta merkittävästi pelättyä pienemmin vaurioin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, valtion kuntataloutta vahvistavat toimet, kustannustason nousun hidastuminen, kuntien omaa menokasvua hillitsevät toimenpiteet sekä kunnallis- että kiinteistöveroasteen kiristykset ovat säilyttäneet kuntien rahoitusaseman likimain taantumaa edeltävällä tasolla. Kuntien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut ripeänä tilikauden tuloksen tasapainoisuudesta huolimatta, kun investointien volyymi on vuosittain huomattavasti ylittänyt tuloslaskelman poistot. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on vuoden 2011 lopussa Kuntaliiton arvion mukaan noin 12,6 mrd. euroa. Muutos kuluvan ja kahden edellisen vuoden aikana on noin 2,5 mrd. euroa, mikä merkitsee noin neljänneksen lisäystä kuntien lainakantaan kolmen vuoden aikana. Asukasta kohden lainamäärä on noussut liki 200 euroa/vuosi. 10
Valtion heikko taloustilanne, siitä johtuvat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, kansantalouden kasvun hitaus ja väestön ikääntymisestä keskipitkällä aikavälillä kuntatalouteen kohdistuvat paineet pitävät kuntatalouden myös lähivuosina erittäin kireänä ja korostavat tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. 2.1.2. Kuopion talouden kehittyminen Kuopion kaupungin talous oli 1990 luvun lopulla ja vuosituhannen taitteessa lievästi alijäämäinen. Vuosi 2002 oli valtion kuntien välisiä talouseroja tasaavien toimien ja verotulojen rytmihäiriön aikaansaaman ennätysmäisen tulolisäyksen myötä Kuopion taloudelle erittäin ylijäämäinen. Menokehitys jatkui voimakkaana vuosina 2003 ja 2004 samalla kun verotulot kääntyivät laskuun. Vuonna 2004 verotulot alittivat vuoden 2002 verotulot vielä yli 3 milj. eurolla. Kehityksen seurauksena tilikausi 2004 oli Kuopion historian siihen saakka raskaimmin alijäämäinen (13,5 milj. euroa). Tämä yhdessä 42 milj. euron nettoinvestointitason kanssa johti 28 milj. euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin alijäämäkierteen syveneminen saatiin pysäytettyä v. 2005. Tilikauden alijäämä oli kuitenkin 11 milj. euroa ja pitkäaikaisten velkojen nettokasvu noin 18 milj. euroa. Vuonna 2006 talous kohentui tuloslaskelman valossa, mutta rahoituksellisesti vuosi oli edellistä raskaampi suurista investointimenoista johtuen. Kaupunki otti 2006 uutta pitkäaikaista velkaa 20 milj. euroa. Noin 15 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä saatiin katettua Kuopion Energian erityttämisratkaisun kirjanpidollisilla vaikutuksilla. Niiden johdosta tilikauden muodollinen ylijäämä nousi peräti 47 milj. euroon. Vuonna 2007 Kuopion talous kääntyi uudelleen huonompaan suuntaan kun toimintamenojen kasvu jälleen nopeutui. Kuopion Energian eriyttämisratkaisu vähensi tuloja merkittävästi menoja enemmän ja rahoitusmenot kasvoivat nopeasti velkaantumisesta ja korkotason noususta johtuen. Kaupungin alijäämä oli 13,5 milj. euroa. Investoinnit jatkuvat raskaina ja pitkäaikaista lainaa jouduttiin lisäämään yli 31 milj. euroa. Asukaskohtaisen velan määrä nousi yli 1.200 euron. Taloustilanne pysyi ongelmallisena myös vuonna 2008. Kunta-alan suuret palkankorotukset, hintojen nousuvauhdin kiihtyminen sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu nostivat menoja niin, että mittavasta verorahoituksen kasvusta ja menolisäyksiä hillitsevistä toimista huolimatta kaupungin alijäämä supistui vain hiukan 11,6 milj. euroon. Rahoituksellista alijäämää kavensi Teknian osakkeiden myynti. Tämä vähensi lainanottotarvetta mittavina toteutettuihin investointeihin. Lainakanta kasvoi liki 25 milj. euroa ja Kuopion asukaskohtainen lainamäärä nousi lähes 1.500 euroon asukasta kohden. Kansantalouden taantuma hidasti verotulojen kasvua vuonna 2009. Kasvu jäi Kuopiossa 1,5 prosentin suuruusluokkaan. Verotulot eivät kuitenkaan samalla tavalla romahtaneet kuin monissa yhteisöverosta riippuvaisissa kunnissa ja valtionosuudet kasvoivat merkittävästi. Menojen kasvu painettiin Kuopiossa keskimääräkuntaa hitaammaksi osin kertaluontoisista henkilöstösäästöistä johtuen. Niinpä Kuopion talous useimmista muista kunnista poiketen koheni ja talous kääntyi tuloslaskelmalla mitattuna lievästi ylijäämäiseksi, osin satunnaisten erien turvin. Lainakanta kasvoi noin 70 euroa/asukas noin 1.550 euroon. Kuopio nosti tuloveroprosenttiaan vuodeksi 2010. Samoin menetteli yli puolet kunnista kansantalouden taantuman kourissa. Kun Kuopion verotulot kehittyivät matalasuhdanteessa keskimääräkuntaa paremmin ja menokasvun hillintä onnistui Kuopiossa kohtuullisesti, vuoden 2010 tilikauden tulos oli 7,6 milj. euroa ylijäämäinen. Velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakannan muutos oli noin 10 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvio laadittiin Kuopiossa erittäin kireäksi käyttötalouden osalta. Toimintamenojen ja toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu pyrittiin rajaamaan noin 2 prosentin tasolle. Toteutuneen menokehityksen mukaan tässä ei ole onnistuttu vaan menojen kasvu tulee nousemaan noin neljän prosentin tasolle. Toimintatuloja kertyy kuitenkin suhteessa menokasvua enemmän. Tulojen kasvu ei ole kuitenkaan rakenteellista vaan aiheutuu pääosin omaisuuden myyntivoittojen kohoamisesta ennätysmäiselle tasolle. Myyntivoittojen ja satunnaisten tulojen myötä Kuopion tuloslaskelmasta muodostunee yli 10 milj. euroa ylijäämäiseksi. Lainakanta kasvaa kuitenkin yli 20 milj. euroa. Ripeä kasvu liittyy pääosin Alatorihankkeeseen ja on luonteeltaan läpilainausta kaupungin omalle yhtiölle. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaantumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. 11
2.1.3. Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa Valtuustopuolueet ja valtuustoryhmät linjasivat vuonna 2009 keskeisiä periaatteita ja toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta uudistetaan ja talous saadaan tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Palvelualueuudistuksen mukainen uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2011. Kuluvana vuonna ajetaan sisään uutta toimintamallia. Vuonna 2012 aloittaa operatiivisen toimintansa Kuopion kaupungin ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama tukipalveluja (ateria- ja huoltopalvelut) tuottava liikelaitoskuntayhtymä Sevica. Kaupunginhallituksen kehittämismäärärahalla vuosina 2010 ja 2011 käynnistetyt uudet toimenpiteet, joilla palvelurakennetta muutettiin ennaltaehkäisevään suuntaan, jatkuvat palvelualueiden normaalina budjetoituna toimintana. Vanhusten kotona asumista tuetaan omaishoitoa ja palvelusetelikäytäntöjä kehittämällä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehitetään vaihtoehdoksi nykyisille päivähoitopalveluille. Lastensuojelussa kehitetään ammatillista perhehoitoa vaihtoehtona laitossijoituksille. Vuoden 2012 talousarviossa konkretisoituu aiemmin linjattuja toiminnan tehostamistoimia, kuten esimerkiksi kouluverkoston muutokset. Henkilötyövuosien vähentäminen henkilöstön luonnollisen poistuman kautta jatkuu edelleen. Myös palvelujen tuottamistapojen muutoksiin liittyy toiminnan tehostamisen näkökulma. Tuloksella mitattuna kaupungin talous on ollut tasapainossa vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2011 tuloksen ennakoidaan olevan noin 10 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että kaupungin vuosittainen tulos vuosina 2012-2015 on positiivinen. Kaupungin velka nousee vuonna 2013 yli 2 000 euroon per asukas. Käyttötalouden tasapainottaminen tapahtuu toimintaa tehostamalla. Vuonna 2008 aloitetun talouden sopeuttamisen ja tiukan menokehityksen kautta toimintamenojen kasvu on saatu laskettua aiempaa alemmalle tasolle. Vuoden 2012 talousarviossa toimintakate kasvaa 3,4 % ja toimintakate ilman myyntivoittoja 2,9 % vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna. Suunnittelukaudella toimintakatteen kasvun arvioidaan olevan noin 2 % vuodessa ja verotulojen ja valtionosuuksien kasvun 3 %. Vuoden 2012 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on lisääntynyt ja heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Epävarman tulevaisuuskuvan takia, kaupunki varautuu ennakolta mahdolliseen taloustilanteen heikkenemiseen suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Valtion kunnille asettamat tuottavuustavoitteet ja kuntien osuus ns. kestävyysvajeen hoitamisessa merkitsevät sitä, että tuottavuuden parantamiseen ja toimintamenojen kasvun hallintaan joudutaan myös tulevina vuosina miettimään uusia yhä vaikuttavampia keinoja. Valtion kunnille asettaman tavoitteen mukaan toimintamenojen reaalikasvu voi olla enintään 0,4 % vuodessa aina vuoteen 2020 saakka. 2.2. Väestökehitys Vuonna 2010 valmistuneen strategian mukaan Kuopio on vahva ja vetovoimainen kaupunki, jonka väestönkasvu lisääntyy aiemmasta. Kuopion tavoitteena on olla 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki. Tulevina vuosina väestönmäärän kasvua tavoitellaan aikaisempaa suuremman muuttovoiton sekä kuntaliitosten avulla. Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina 2009-2010 Kuopio sai luonnollista väestönkasvua runsaat 200 asukasta ja muuttovoittoa (nettona) runsaat 400 asukasta, kokonaisväestönlisäys oli n. 650 henkilöä vuodessa. Muuttovoiton kasvuun oli syynä edellisvuosia pienempi lähtömuuttajien määrä. Vuoden 2011 alussa Kuopion väkiluku oli 96 793 henkilöä. Karttulan kunta liitettiin Kuopioon vuoden 2011 alussa, (vuoden 2010 lopussa Karttulassa oli 3 498 ja Kuopiossa 93 295 asukasta). Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2011 alussa n. 121 600. Koko Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestö on selvästi kasvanut viime vuosina. Tämän vuoden aikana Kuopion väestönkasvu on seurannut viime vuosien kehitystä. Tammi- heinäkuun väestönkasvu on ollut edellisvuosien tapaan negatiivinen, mutta elokuun lopussa se kääntyi positiiviseksi. Elo- 12
kuun loppuun mennessä Kuopion väestö kasvoi n. 270 henkilöllä, joka on jonkin verran pienempi kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestökasvu. Elokuun lopussa Kuopiossa oli 97 066 asukasta. Tähän asti toteutunut väestönmuutos ennakoi n. 600 asukkaan kasvua koko vuodelle 2011. Viime vuosina voimistuneen väestönkasvun ja Karttulan kuntaliitoksen takia Kuopion väestöennusteet on uusittu tänä vuonna. Kuopion keväällä 2011 tarkistettu väestönennuste on liitteenä 1: Kuopion väestö ikäryhmittäin vuosina 1990-2011 (1.1.) ja ennuste vuosille 2012-2020, 2025 ja 2030 (1.1.). Kuopion väestönmuutos tammi-elokuussa ja koko vuonna vuosina 2001-2011 800 700 639 Tammi-elokuu VUOSI YHTEENSÄ 639 667 658 600 500 400 526 398 368 435 360 516 369 300 295 212 208 234 220 314 273 200 122 100 33 71 0 Lähde: Tilastokeskus Kuopion suurimpia haasteita on palvelujen järjestäminen nopeasti ikääntyvälle väestölle. Viime vuosina yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja lisääntyminen jatkuu ennusteen mukaan myös tulevina vuosina. Viime vuosina alle kouluikäisten lasten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan, ala- ja yläkouluikäisten määrä on vähentynyt, työikäisten määrä on kasvanut. Kuopiossa alueelliset väestönmuutokset ovat haasteellisia, koska väestö vähenee useilla vanhoilla asuntoalueilla ja voimakas lasten määrän kasvu suuntautuu uusille asuntoalueille, pääasiassa Saaristokaupunkiin. Viime vuosina Saaristokaupungin väestö on kasvanut vuosittain n. 500-600 asukkaalla ja suurin osa muuttajista on ollut lapsiperheitä. Vuonna 2010 Lehtoniemen alueelle valmistui uusi päiväkoti ja vuoden 2011 syksyllä alue sai myös uuden koulun. Kuopion väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä n. 850 ja vuoteen 2020 mennessä n. 1 700 asukkaalla. Ikääntyvien määrä lisääntyy kaikilla asuntoalueilla, eniten keskustassa ja sen lähialueilla. Kouluikäikäisten lasten viime vuosien hidas väheneminen pysähtyy, kun taas päivähoitoikäisten määrän odotetaan ennusteen mukaan vähän kasvavan. Kuopion alueittaiset, kesäkuussa 2011 valmistuneet, väestöennusteet ovat liitteessä 2: Väestö suunnittelualueittain 1.1.2011 ja ennuste vuoteen 2020. 13
2.3. Asuminen Kuopion asuntomarkkinoilla on erittäin vilkasta ja asuntotarjontaa on paljon. Uusien alueiden ja asuntomessujen vauhdittamana on asumisen hankkeita paljon rakenteilla ja suunnitteilla eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2010 vanhojen asuntojen hinnat nousivat Kuopiossa hieman, kun taas vuonna 2011 hinnat ovat lievästi laskeneet. Tonttikysyntä ja asuntotonttien varaaminen ovat jatkuneet vilkkaana ja asuntotuotannon tason odotetaan nousevan selvästi viime vuosia korkeammaksi. Tällä hetkellä Kuopiossa on monipuoliset mahdollisuudet asuntorakentamiseen. Saaristokaupungissa sijaitsee laajimmat uudet kerrostaloalueet, joiden lisäksi useita muita täydennysrakentamisalueita on samaan aikaan tarjolla rakentajille. Kuopion tavoitteena on tarjota houkuttelevia alueita sekä laadukkaita ja monipuolisia tontteja asumisen tarpeisiin. Kuopiossa asuntojen hintataso on säilynyt korkeana suurten kaupunkien tavoin, mutta keskimääräinen hintataso on jonkin verran koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä vanhan kerrostaloasunnon keskihinta oli 1 917 euroa neliötä kohden, kun vastaava koko maan keskimääräinen neliöhinta oli 2 289 euroa. Vanhojen asuntojen reaalihinnoissa oli noin puolitoista prosenttia laskua edellisvuoden vastaavaan nähden ja koko maassa muutos oli -0,3 prosenttia. Kuopiossa vuokra-asuntokanta on monipuolinen ja laaja. Viime vuosina vuokra-asuntojen kysyntä on hienokseltaan noussut ja sen vuoksi lähivuosina rakennetaan uusia vuokra-asuntoja kaupunkiin. Uusia vuokratalokohteita on valmistumassa kaikille kerrostalojen täydennysrakentamisalueille, kuten Pappilanmäelle, Lehtoniemeen, Maljalahteen ja Pihlajalaaksoon. Aravavuokra-asunnoissa keskimääräinen vuokrataso (8,62 euroa/neliö) on ollut useita muita suuria kaupunkeja edullisempi ja lisäksi tarjontaa on verrattain paljon. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista suurin osa sen sijaan sijaitsee keskustassa tai sen lähituntumassa, minkä vuoksi niissä keskimääräinen vuokrataso on selvästi korkeampi (10,40 euroa/neliö) ja hyvin samaa tasoa keskisuurten kaupunkien kanssa. 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina 2000-2010, arvio v. 2011 ja ohjelmointi v. 2012-2016 (valmistumisvuoden mukaan) 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Savolanniemi ja Pirtti Ala-Pirttiniemi (Pirtti) Syyskuu 2011 Pappilanmäki Pihlajalaakso Puijonlaakso Hiltulanlahti Maaseutu / Melalahti / Karttula 14
Kuopion strategiset kasvutavoitteet tarkistettiin keväällä 2011. Kuopion tavoitteena on nostaa asuntotuotannon taso keskimäärin 800 uuden asunnon tasolle vuosittain. Viime vuosina tuotannon taso ei ole yltänyt tähän ja jäänyt keskimäärin 500 asuntoon/vuosi. Tällä hetkellä runsas kerrostalorakentaminen, monipuolistunut alueellinen tonttitarjonta, lukuisat suunnitellut asuntotuotantohankkeet sekä vilkastunut omakotitalotonttikysyntä ennakoivat tuotannon nousua 800 asunnon tasolle. Vuonna 2010 valmistui noin 500 asuntoa, joista noin 220 asuntoa (44 %) oli kerrostaloissa, 170 pientaloissa ja 110 rivitaloissa. Tulevalle viisivuotiskaudelle on ohjelmoitu valmistuvaksi noin 4 300 uutta asuntoa, joista noin 40 prosenttia sijoittuu Saaristokaupunkiin. Asunnoista noin 64 prosenttia on arvioitu valmistuvan kerrostaloihin ja loput pientaloihin. Lehtoniemen alue on tällä hetkellä Kuopion asuntotuotannon ja etenkin kerrostalorakentamisen pääalue. Lehtoniemessä uusia kerrostaloasuntoja valmistuu eniten Keilankannassa Kanavaharjun kadun varteen, jossa kaikki tontit ovat jo varattuja. Tästä asuntorakentaminen etenee itään päin, asuntomessualueen viereen rakennettavalle Helmen alueelle. Rivitaloja on rakenteilla paljon Kärängässä ja Lintulahden alueella. Lähivuosina kaavoitus ja rakentaminen alkavat kanavan eteläpuolisella Keilanrinteen alueella sekä Lehtoniemen pohjoisosissa. Pientalorakentaminen jatkuu Rautaniemessä, vuonna 2012 käynnistyy omakotitalotuotanto Ala-Pirttiniemessä ja vuonna 2015 Hiltulanlahdessa. Saaristokaupungin lisäksi Kuopiossa rakennetaan paljon uusia kerrostaloasuntoja Keskustaan, Pappilanmäelle sekä Pihlajalaakson alueelle. Keskustassa rakentaminen painottuu Maljalahteen, jossa ensimmäiset asunnot ovat jo valmistuneet ns. Transpointin kortteliin. Pihlajalaakson alueella rakentaminen on myös käynnistynyt ja useita uusia asumisen täydennysrakentamisalueita on ohjelmoitu tulevalle viisivuotiskaudelle: Puijonlaakso, Kelloniemi, Länsipuijo. Kuopion tavoitteena on etsiä uusia asuntorakentamisen alueita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, jossa on olemassa olevat palvelut ja kunnallistekniikka jo valmiina. Kuopion asuntotuotanto vuonna 2010, arvio vuodelle 2011 sekä asunto-ohjelma vuosille 2012-2016 Valmistumisvuoden mukaan Tot. Arvio Ohjelmointi Ohjelmointi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2012-2016 -% Talotyyppi: Kerrostalot 220 470 351 663 675 523 511 2 723 64 % Rivitalot 110 175 266 62 86 200 215 829 19 % Omakotitalot ja muut rak. 172 155 153 145 139 147 144 728 17 % Alue: 502 800 770 870 900 870 870 4 280 100 % Saaristokaupunki 273 236 441 315 371 295 270 1 692 40 % - Savolanniemi 10 30 6 6 0 % - Ala-Pirttiniemi 70 70 70 210 5 % - Rautaniemi 140 147 59 12 40 50 161 4 % - Lehtoniemi-Keilankanta 123 59 306 233 301 255 220 1 315 31 % Keskusta lähialueineen 105 382 167 261 211 218 271 1 128 26 % Pihlajalaakso (alkanut v. 2011) 69 105 95 90 95 454 11 % Pappilanmäki (alkanut v. 2009) 59 88 74 87 50 30 241 6 % Länsipuijo (alkaa v. 2013) 20 20 20 60 1 % Muiden alueiden yksittäiset kohteet 19 24 23 45 56 57 44 225 5 % Hiltulanlahti 70 70 140 Maaseutualue 46 70 70 70 60 70 70 340 8 % Asuntoja yhteensä: 502 800 770 870 900 870 870 4 280 100 % 2.4. Elinkeinot ja työllisyys Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkojen määrällä mitattuna alueen suurimpia toimialoja ovat julkiset palvelut sekä kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut. Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa on suurin. Monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi talouden suhdannevaihtelut ovat Kuopiossa vientiteollisuuteen painottuvia alueita lievempiä. 15
Työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja yhteensä työpaikkoja oli v. 2008 n. 45 400 kpl. Vuosien 2002-2008 työpaikkojen nettokasvu oli Kuopiossa noin 5 200 työpaikkaa eli keskimäärin 750 työpaikkaa/vuosi (Tilastokeskus). Kuopion tavoitteena on ollut keskimäärin 1 000 työpaikan nettolisäys/vuosi. Kuopion työpaikkalisäyksestä suurin osa on tullut Savilahteen, Kuopion tiedepuistoon sekä eteläisen moottoritien varteen eli mm. Leväselle, Kolmisoppeen ja Pitkälahteen. Etelä-Kuopion yrityspuisto on laajentunut ja nyt rakenteilla on Matkuksen alue. Kuopion kehitys 2005-2011 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8/2011 Väestömuutos % 0,2 0,3 0,4 0,7 0,7 0,7 0,3 henkilöä 208 234 360 639 667 652 273 Työpaikkakasvu % 2,1 2,2 2,7 1,0 0,3 lkm 883 939 1 213 463-132 arvio Asuntotuotanto lkm 604 409 637 514 494 502 800 Yritysten liikevaihdon 1-5 muutos % 4,1 % 8,6 % 9,2 % 7,5 % -11,5 % 5,8 % 11,1 % Yritysten palkkasumman muutos % 5,2 % 4,2 % 6,5 % 9,5 % 2,5 % 2,6 % 6,0 % Viennin muutos (A-X, seutu) % 9,0 % 12,8 % 12,8 % 17,2 % -31,7 % 25,2 % Työttömyys-% 12,4 11,5 10,6 10,0 11,9 11,6 10,5 Työttömiä keskim.kk 5 407 5 045 4 595 4 348 5 239 5 195 4869 Lähteet: VRK, Kuopion Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kuntarekisterit, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion yritystonttikysyntä on voimistunut, uusien toimitilojen rakentaminen on aktiivista ja kaupungissa on vireillä runsaasti uusia elinkeinohankkeita. Kuopion tavoitteena on tarjota riittävästi houkuttelevia tontteja yrityksille eri puolilla kaupunkia. Suurimpia kohteita ovat keskustan Alatoriin ja kävelykeskustaan liittyvät hankkeet ja liikennejärjestelyt, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentaminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Ikea-Ikano -kauppa-keskittymän rakentuminen Matkukseen sekä Päiväranta - Vuorela vt5 silta- ja tiehanke. Lisäksi kaupungissa on useita muita merkittäviä rakentamishankkeita yrityksillä ja julkisella sektorilla. Kuopion merkittävimmät, uudet yritysalueet sijaitsevat tällä hetkellä Etelä-Kuopion yrityspuistossa, Pienen Neulamäen, Kylmämäen ja Matkuksen alueilla. Lisäksi lähivuosina Sorsasalon yritysalue laajenee ja useilla vanhoilla yritysalueilla tapahtuu uudistumista. Pienen Neulamäen yritysalue avattiin keväällä 2011. Kylmämäen yritysalue kehittyy metalliteollisuuden keskittymänä ja Matkuksen alueesta tulee monipuolinen kaupan keskus. Pienten yritystonttien vilkasta kysyntää heijastaa Kuopiossa myös Leväselle kaavoitettu Lumipuiston yritysalue: Alue varattiin lähes täyteen tonttiluonnosvaiheessa ja nyt ensimmäiset rakentamishankkeet ovat käynnistyneet. Ikea-Ikano -hankkeen lisäksi kaupan toimialalla on runsaasti muita hankkeita rakenteilla tai suunnitteilla. Suurimpia näistä ovat entisen Junttanin tehtaan alueelle sijoittuva kauppapaikka Herman sekä Haapaniemelle tuleva Liikekeskus Ykkösrasti. Lukuisten yrityshankkeiden lisäksi julkinen rakentaminen on Kuopiossa vilkasta. Tänä syksynä saatiin käyttöön kaksi uutta koulua ja tulevalle viisivuotiskaudelle on suunnitteilla useita mittavia julkisia uudis- ja perusparantamiskohteita. Kuopion tiedepuistoon, Viestikadulle nousee Technopoliksen uusia toimitiloja ja lisäksi suunnitteilla on lisärakentamista yliopistollisen sairaalan alueelle, jonne rakennetaan mm. Kuopion kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiskeittiö, yliopistollisen sairaalan laajennus. Koko Savilahden-Savisaaren alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jossa tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa sinne lisää toimistorakenta- 16
mista, yritys-, liike- ja opetustiloja sekä mahdollisesti modernia kaupunkiasumista. Ns. lääninhallituksen kortteliin on käynnistymässä ELY- ja AVI -keskusten ja Finnvera Oyj:n uusien toimitilojen rakentaminen. Kuopion työttömyystilanne heikkeni selvästi talouden taantuman myötä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi kuukausittain verrattuna edellisvuoteen ja tämä kehitys jatkui vielä vuoden 2010 alkukuukausina. Kesän 2010 aikana kehitys kääntyi myönteisempään suuntaan ja vuoden 2010 työttömyysaste oli 11,6 % (koko maa 10,0 %). Myönteinen työllisyyskehitys on jatkunut myös tämän vuoden alkupuoliskolla. Elokuussa Kuopiossa oli 4 869 työtöntä, joka oli 10,5 % työvoimasta. (Elokuussa 2010 työttömyysaste oli 11,1 %). Elokuussa koko Kuopion seudulla oli yhteensä 5 672 työtöntä (10,3 %), seudun alin työttömyysaste oli Siilinjärvellä 6,8 %. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elokuun 2011 työllisyyskatsauksessa todetaan tulevista työllisyysnäkymistä: Työttömyyden kehittymisen näkymät loppuvuoden osalta näyttävät edelleen positiivisilta. Ensi vuoden osalta epävarman maailmanmarkkinatilanteen uskotaan vaikuttavan työllisyyskehitykseen. Työttömyyden alenemisen jatkuminen näyttää todennäköiseltä vielä lähikuukaudet. Kausiluontoinen työttömyys on alimmillaan syyskuussa, jolloin alueen työttömyysaste painunee lähelle 9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt, alenema tulee olemaan hidasta. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa elokuussa 2011 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 % 5,5 7,5 7,7 8,3 Koko maa 8,7% 14,0 14,4 10,5 11,1 11,9 12,2 12,5 12,7 12,8 13,0 4,0 2,0 0,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopio tilanne työttömyydessä ja suurten kaupunkien vertailussa on säilynyt hyvin samana jo pitkään. Kuopion työttömyysaste on ollut jo pitkään viidenneksi tai kuudenneksi alin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen ja myös heinäkuussa 2011 sijoituimme viidenneksi. 17
2.5. Henkilöstö Panostukset henkilöstöön Yleistä Kuntatalouden kehitys ja työvoiman saatavuus vaikuttavat merkittävästi Kuopion kaupungin edellytyksiin järjestää kuntalaisten palvelut ja saada palkattua jatkossa osaavaa työvoimaa. Kuntatalouden osalta näköpiirissä on talouden heikentyminen. Työvoiman saatavuus vaikeutuu huomattavasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Jo tällä hetkellä työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta. Tämä yhtälön ratkaiseminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa palvelut on tuotettava vähemmällä työvoimalla nykyistä tehokkaammin. Valtio on asettanut kunnille tuottavuustavoitteet. Talouden osalta kuntasektorin toimintamenojen valtakunnallinen tuottavuustavoite vuoteen 2020 on, että kuntien toimintamenot kasvavat reaalisesti enintään 0,4 % vuodessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat sitoutuneet parantamaan kuntatyön tuottavuutta. Näiden tavoitteiden toteuttaminen ja kaupungin talouden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttävät, että henkilöstöpoistuman antamat mahdollisuudet toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi käytetään hyödyksi. Esimiesten hyvät henkilöstöjohtamistaidot ja henkilöstön hyvät työ- ja työyhteisötaidot antavat edellytykset onnistua tuottavuuden parantamisessa niin, että henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen samalla paranevat. Selkeinä henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja kehittäminen, työhyvinvointi, tuottavuuden parantaminen, palkitseminen ja yhteistoiminta. Esimiestä tuetaan ja ohjataan kehittämään henkilöstöjohtamistaitoaan ja henkilöstöä tuetaan ja ohjataan kehittämään työ- ja työyhteisötaitojaan. Palvelualueuudistus korostaa strategista näkökulmaa kaikessa kaupungin toiminnassa, johtamisessa ja työnteossa. Asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevä toiminta, palveluohjaus, prosessien kehittäminen, tuotteistaminen, toiminnan ja henkilöstön jatkuva kehittäminen ovat johtamisen ja työnteon painopisteitä. Kaupunki panostaa tuottavuuden parantamiseen, strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisötaitojen parantamiseen seuraavasti: Henkilöstösuunnittelu Ennakoiva henkilöstösuunnittelu pitää sisällään henkilöstön määrän, osaamisen ja organisaatioon sijoittumisen näkökulmat. Niitä tarkastellaan ja suunnitellaan ennakoiden toimintatapa- ja asiakastarvemuutoksia. Kattavalla henkilöstösuunnittelulla luodaan pohja sekä sisäiselle että ulkoiselle rekrytoinnille, henkilöstön kehittämiselle ja sisäiselle liikkuvuudelle. Henkilöstön sisäinen liikkuvuus Sisäisen liikkuvuus on aina ensisijainen tapa täyttää avoimeksi tulevat tehtävät. Tällä toimintatavalla toteutetaan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työurallaan ja pyritään pidentämään niiden työuria, jotka eivät enää esim. sairauden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään. Sisäisellä liikkuvuudella varmistetaan, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua avoimiin tehtäviin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevilla varahenkilöillä vähennetään tilapäisen työvoiman käyttöä tehtävissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Henkilöstön hankinta Työntekijän rekrytointi on pitkäaikainen ja arvokas investointi, jossa pitää onnistua. Tätä asiantuntijatehtävää varten perustetaan keskitetty rekrytointipalvelu, joka avustaa palvelukseen ottavia esimiehiä ja toimielimiä rekrytointiprosessin läpiviennissä. Sisäinen liikkuvuus järjestetään rekrytointipalvelun työnä siten, että jokainen kaupungin työntekijä voi ilmoittaa halukkuutensa siirtyä toisiin tehtäviin KuntaRekry järjestelmään ja tulla mukaan sisäisen liikkuvuuden piiriin. Keskitetty rekrytointipalvelu antaa myös mahdollisuuden välittää ns. varahenkilöitä akuutteihin sijaisuuksiin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen lähtee asiakaspalveluiden tarpeista ja toimintatapojen kehittämisestä. Kaupunki vastaa työnantajana siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös toimintaa, tehtävää työtä tai työmene- 18
telmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Henkilöstösuunnitteluun kuuluu olennaisena osana henkilöstön osaamiskartoitukset ja nykyosaamisen vertaaminen lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä tarvittavaan osaamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen kuuluu strategisesta osaamisesta ja perusosaamisesta huolehtimisen lisäksi suunnitelmallinen pyrkimys käänteentekevien, palvelualueen toimintaa parantavien ratkaisujen löytämiseen. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstön suunnitelmallista kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jatkaminen ovat työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan kannalta erittäin merkittäviä asioita. On laskettu, että työnantajat käyttävät henkilöstön koulutuksen, työterveyshuoltoon, työkyvyn edistämiseen, liikuntaan ja virkistykseen vuosittain 2,1 Mrd. Samaan aikaan sairastamisen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien aiheuttamat kustannukset ovat 24,0 Mrd. Panostus työhyvinvointiin kannattaa, sillä tutkimusten mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 5 euroa. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluvat jatkossa mm. sairauspoissaolojen hallinta, varhainen tuki, puheeksi ottaminen, uuteen tehtävään siirtyminen ja hoitoonohjaus. Näillä työhyvinvointia edistävillä toimintamalleilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin, varhe- ja, eläkemaksuihin ja tilapäisen työvoiman käyttöön. Esimies tukee henkilöstön työssä jaksamista toteuttamalla työhyvinvoinnin toimintamalleja. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus ottaa esimiehen kanssa puheeksi asiat, jotka uhkaavat työssä jaksamista. Vastaava oikeus ja velvollisuus ovat esimiehellä. Työhyvinvoinnin toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseen johtamiseen ja osaksi henkilöstön työyhteisötaitoja on keskeinen tavoite. Työhyvinvoinnin johtamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Tuottavuuden parantaminen Talouden tasapainottaminen, uhkaava työvoimapula ja toimintojen suuntaaminen valittuihin painopistealueisiin edellyttävät mm. toimintojen tehostamista, uusien toimintatapojen käyttöön ottamisesta ja resurssien uudelleen suuntaamista valittujen painopisteiden mukaisesti sekä henkilöstöpoistuman (n. 250 htv/v) hyväksikäyttöä. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi järjestää vastuullaan olevat palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Vaihtoehtoisesti asiakkuusjohtajien on säästettävä vastaava rahamäärä (50 x 50.000 = 2,5 M /v) ostopalveluista. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi tehostaa kaupungin toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä siten, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Palvelupäälliköiden on tuotettava vastuullaan olevat palvelut siten, että henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää ja tehostaa toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä niin, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Valtion suunnalta mahdollisesti tulevat uudet velvoitteet voivat lisätä joidenkin palveluiden henkilöstötarvetta. Palvelutarpeet vanhuspalveluissa ja päivähoidossa voivat johtaa tarpeeseen lisätä henkilöstöä näissä palveluissa. Nämä muutospaineet ja kuntatalouden tiukkuus vaativat kaupungin toimintojen priorisointia ja olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista. Henkilöstöpoistuman hyväksikäyttöä tuetaan täyttölupatoiminnalla ja rekrytointipalvelun ohjauksella. Avoimeksi tulevan viran tai tehtävän palkkamääräraha siirretään kaupungin yhteiseen pooliin ja arvioidaan, voidaanko se jättää täyttämättä tai kohdistaa kokonaan muuhun toimintaan. Tuottavuuden parantamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Kannustava palkkaus Kuopion kaupunki on työnantaja, jonka henkilöstöä koskee seitsemän eri virka- ja työehtosopimusta ja lisäksi ns. Tehy-pöytäkirja. Kannustavan palkkauksen toteuttaminen onkin iso haaste, sillä sopimusalakohtaiset erityispiirteet on otettava huomioon palkkausjärjestelmien kehittämisessä. Pääsääntöisesti palkkausjärjestelmä rakentuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilöstökohtaisesta palkasta ja tulospalkasta. Kyseessä on kokonaisuus, jonka lähtökohta on työn vaativuuden arviointijärjestelmä, henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä tulospalkkausjärjestelmä. Painopisteinä ovat henkilökohtaisen palkkauksen kehittäminen ja käyttöönotto. Jollain sopimusaloilla on mahdollisuuksia edetä myös tulospalkkauksessa. 19