. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
Lanne, E., 1994. Aeromagneettisiin havaintoihin perustuvat ruhjeet ja siirrokset karttalehden 3612, Rovaniemi alueella. Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Suomen aluetoimisto Q/22.16/94/1,15 s. Karttaiehden 3612, Rovaniemi, alueelta on tulkittu magneettisten havaintojen perusteella mahdollisia ruhjeita ja siirroksia. Niiden paikannus tapahtui pääasiassa IMDkuvankäsittelyohjelmaa käyttäen. Käyttämällä väritystekniikkaa, jossa kentän intensiteetin vaikutusta oli eliminoitu voitiin paikantaa siirroksia myös liuskealueilla. Tavanomaisissa karttaesityksissä usein heikot siirrosten aiheuttamat anomaliat peittyvät voimakkaaseen liuskeiden aiheuttamaan anomaliakuviointiin. Ruhjeiden rakennetta tutkittiin mallitulkinnoilla, joiden mukaan minimianomalioiden aiheuttajat ovat leveitä syvälle kallioperään ulottuvia vyöhykkeitä 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimistossa on meneillään karttaiehden 3612, Rovaniemi kallioperäkartoitus. Alueen eteläosa koostuu Perä-Pohjolan liuskealueen metasedimenteistä ja -vulkaniiteista. Pohjoisosassa on Keski-Lapin graniittialueen graniittia kivilajeja. Magneettisilla kartoilla on nähtävissä suuria luode-kaakko-suuntaisia siirroksia, joista osa ulottuu yli koko graniittialueen. Siirrokset ja ruhjeet ovat eräs keskeisimpiä rakennepiirteitä geologisilla kartoilla. Lisäksi niillä on suuri käytännöllinen merkitys: ne on otettava tarkoin huomioon kalliorakentamisessa ja pohjaveden liikkeitä koskevissa tutkimuksissa. Tässä työssä esitetään Geologian tutkimuskeskuksen magneettisiin matalalentomittauksiin perustuva ruhjeiden ja siirrosten sijainti sekä arvioidaan ruhjeiden rakennetta. 2.1 Ruhjeiden ja siirrosten sijainti Lentomittaukset on perinteisesti esitetty anomaliokarttoina, joista pääversiot ovat sama-arvokartat ja harmaasävyesitys. Havaintojenkäsittelymenetelmillä voidaan korostaa haluttuja kentän piirteitä. Perinteisiä menetelmiä ovat kentän alas- ja ylöspäinjatkaminen sekä gradienttikartat. Kuvankäsittelymenetelmistä tunnetuimpia ovat väritystekniikat sekä ns. vinovalaistuskartat. Vaikka esim. vinovalaistustekniikka on tehokas tietyn suuntaisten rakenteiden havaitsemiseen, karttoja joudutaan laatimaan useita, jotta kaikki suunnat tulisivat otetuksi huomioon. Myös muissa kuvankäsittelymenetelmissä pyritään ottamaan huomioon ensisijaisesti yksiköiden rajaaminen, mikä esim. kivilajikarttaa laadittaessa onkin tarkoituksenmukaista. Käsittelytulos on tavallisesti verrannollinen joko kentän absoluuttisiin arvoihin tai vaihtelujen intensiteettiin. Ts. suuret kentän vaihtelut aiheuttavat myös suuria vaihteluja johdannaiskenttään. Sen sijaan siirrosten ja ruhjeiden anomaliat ovat yleensä heikkoja verrattuna kivilajivaihteluiden aiheuttamiin anomalioihin. Samantapaisia kivilajeja käsittävällä alueella siirros ei aiheuta mitään intensiteetin muutosta. Siten anomalian intensiteettiin perustuvat menetelmät eivät oikein sovellu siirrosten ja ruhjeiden paikantamiseen. Sen sijaan ne ovat kapeita ja usein erittäin suoraviivaisia. Lisäksi ne kulkevat usein kivilajiyksiköiden ja -rajojen poikki. Siirrosten ja ruhjeiden paikantaminen anomaliakartoilta perustuu lineaaristen anomalioiden havaitsemiseen. Ruhjeet aiheuttavat usein heikkoja minimejä ja siirroksen tunnistaa siitä, että tietyn viivasuunnan eri puolilla on
Kuva 1. Magneettinen kartta 36 12, harmaasävyesitys.