Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00126 KAS Koponen Johanna(OKM) 29.06.2015 Viite EU; Urheilu Asia EU; Urheilu: Epävirallinen urheiluministerikokous 6.-7.7.2015 Epävirallisessa urheiluministerikokouksessa Luxemburgissa 6.-7.7.2015 keskustellaan edustautumisesta ja koordinaatiosta WADAn hallintoneuvostossa, yhteistyöstä urheiluliikkeen kanssa ja yhteistyöstä Euroopan neuvoston kanssa urheilun toimialalla.
Asialista: 2(10) 1. Urheiluministereiden keskustelu
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00121 NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) 23.06.2015 3(10) Asia EU; urheilu; keskustelut EU:n edustautumisesta ja koordinaatiosta WADAn hallintoneuvostossa, yhteistyöstä urheiluliikkeen kanssa ja yhteistyöstä Euroopan neuvoston kanssa urheilun toimialalla Kokous Epävirallinen urheiluministerikokous 06.07.2015-07.07.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Keskustelu epävirallisessa urheiluministerikokouksessa Luxemburgissa 6. 7.7.2015 valmistelu. EU:n edustautumisesta Maailman Antidopingtoimisto WADAn hallintoneuvostossa Suomi katsoisi, että ministerineuvoston vuonna 2011 hyväksymä päätöslauselma on pääsääntöisesti toiminut hyvin. Keskustelua edustajapaikkojen jakautumisesta voidaan kuitenkin käydä. Suomi pitäisi alustavasti mahdollisena yhden edustajapaikan osoittamista Euroopan komissiolle sekä jatkuvuuden että asiantuntijuuden varmistamiseksi. EU:n edustajien tulisi myös jatkossa olla korkeimman mahdollisen tason toimijoita. EU:n kantojen koordinaation osalta Suomi katsoisi, ettei siihen ole tarpeen esittää muutoksia. Komission rooli unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja esittelyssä on syytä säilyttää myös jatkossa. Keskustelussa unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyöstä urheiluliikkeen kanssa Suomi toteaisi hyvän hallinnon periaatteiden olevan urheilun integriteetin ehdoton edellytys. Hallinnon läpinäkyvyys ja avoimuus lisäävät luottamusta ja estävät korruptiota. Suomi toisi myös esiin urheilujärjestöjen osallistamisen EU-asioiden valmisteluun jo kannanmuodostusvaiheessa ja painottaisi avoimen keskusteluyhteyden merkitystä sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä. Kansainvälisen tiedottamisen ja yhteydenpidon kanavia ja välineitä olisi syytä tarkastella uudestaan. Etenkin jäsennellyn vuoropuhelun sijaan tai rinnalle tulisi harkita avoimempia ja osallistavampia vaihtoehtoja esimerkiksi varhaisten kuulemisten muodossa. Urheilujärjestöjen osallistuminen tarkkailijoina asiantuntijatyöryhmien kokouksiin tuo lisäarvoa, mutta toimintatavat edellyttävät vielä keskustelua. Keskusteltaessa urheilun erityispiirteistä on muistettava,
4(10) että urheilun autonomia edellyttää vastapainoksi myös vastuuta toiminnan rehellisyydestä ja eettisyydestä. Suomi pitää unionin ja Euroopan neuvoston yhteistyötä urheilun toimialalla lähtökohtaisesti kannatettavana. Siinä on kuitenkin tunnistettavissa ongelmia, jotka johtuvat osin riittämättömästä tiedonkulusta. Yhteistyön ja tiedonkulun parantamiseksi unionin ja EN:n/EPAS:n välillä tulisi etsiä uusia ratkaisuja esim. säännöllisten korkean tason tapaamisten muodossa. Asiasisältöjen osalta huomioon tulisi ottaa laajemmat asiakokonaisuudet, järjestöjen erityisosaaminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä käytössä olevat resurssit. Taloudellisten voimavarojen yhdistäminen yhteisten prioriteettien edistämiseksi on kannatettavaa. Pääasiallinen sisältö Luxemburgin epävirallisen urheiluministerikokouksen keskusteluteemat ovat: I. EU:n edustautuminen ja koordinaatio Maailman antidopingtoimisto WADAn hallintoneuvostossa II. Kansallisten / eurooppalaisten julkisviranomaisten yhteistyö urheiluliikkeen kanssa, ml. keskustelu urheilun hyvästä hallinnosta FIFA:an kohdistuvat tutkinnat huomioon ottaen III. Kansallisten / eurooppalaisten julkisviranomaisten yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa urheilun toimialalla Puheenjohtaja on laatinut urheiluministerien keskustelua varten kaikista aiheista taustaasiakirjan lukuun ottamatta keskustelua urheilujärjestöjen hyvästä hallinnosta FIFA:an kohdistuvat viimeaikaiset tutkimukset huomioon ottaen. I. EU:n edustautuminen ja koordinaatio Maailman antidopingtoimisto WADAn hallintoneuvostossa Maailman antidopingtoimisto WADAn hallintoneuvosto on järjestön ylin päättävä elin, jossa on 38 urheiluliikettä ja valtioiden hallituksia edustavaa jäsentä. Euroopalla on hallintoneuvostossa viisi edustajaa, joista kahdesta päättää Euroopan neuvoston ministerikomitea ja kolmesta EU:n neuvosto. Euroopan yhteiset kannat WADAn kokouksiin sovitaan Euroopan neuvoston koordinaatioryhmässä CAHAMAssa. Hallintoneuvosto kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti vuodessa päättämään muun muassa WADAn hallituksen jäsenistä sekä budjetin ja tilinpäätöksen hyväksymisestä. EU:n edustautuminen WADAn hallintoneuvostossa perustuu neuvoston vuonna 2011 hyväksymään päätöslauselmaan (EUVL 2011/ C 372/02), jonka mukaan neuvosto arvioi uuden päätöslauselman tarpeellisuuden vuoden 2015 loppuun mennessä. EU:n kolme jäsenpaikkaa on päätöslauselman mukaan jaettu istuvalle puheenjohtajatroikalle, tulevalle puheenjohtajatroikalle ja jäsenvaltioiden nimeämälle hallitustason asiantuntijalle. Jäsenten tulee olla ministeritason edustajia. Jokaisen edustajan toimikausi on kolme vuotta. Tällä hetkellä unionin edustajina toimivat Luxemburgin, Maltan ja Belgian urheiluasioista vastaavat ministerit. EU:n kannat WADAn hallintoneuvoston kokouksiin koordinoidaan ennen jokaista kokousta. Puheenjohtaja valmistelee ehdotuksen kantaa koskevaksi lausumaksi EU:n toimivaltaan kuuluvista asioista (esim. tietosuojakysymykset, budjetti,
5(10) antidopingsäännöstö). Lausuma valmistellaan neuvoston urheilutyöryhmässä ja hyväksytään yleensä pysyvien edustajien komiteassa. EU:n kanta esitetään CAHAMAn kokouksessa ja se pyritään sisällyttämään CAHAMAn laatimaan Euroopan laajuista kantaa koskevaan lausumaan. EU:n jäsenvaltioiden edustajat käyttävät puheenvuoroja ja äänestävät sovittujen kantojen mukaisesti. Kokouksen tuloksista raportoidaan seuraavassa neuvoston kokouksessa. Keskustelun tueksi puheenjohtaja esittää seuraavat kysymykset: 1. Pitävätkö jäsenvaltiot nykyistä edustajapaikkojen jakoa toimivimpana mallina EU:n edustautumiseen WADAn hallintoneuvostossa? 2. Onko jäsenvaltioilla parannusehdotuksia jatkuvuuden varmistamiseen EU:n edustautumiseen WADAn hallintoneuvostossa? 3. Onko EU:n kantojen koordinaatio ennen WADAn hallintoneuvoston kokouksia riittävä vai pitäisikö sitä kehittää? Suomi on pitänyt vuoden 2011 päätöslauselman pyrkimystä jatkuvuuteen ja asiantuntijuuden lisäämiseen kannatettavana. Edustajapaikkojen jakautuminen sekä istuvalle että tulevalle puheenjohtajatroikalle sekä yhdelle asiantuntijaministerille on toiminut kohtalaisen hyvin. Etenkin istuvan puheenjohtajatroikan edustajan poliittinen painoarvo ja asiantuntijaministerin syvällisempi asiantuntemus ovat tuoneet lisäarvoa WADAn hallintoneuvostossa käytäviin keskusteluihin. Sen sijaan yhden paikan varaamisesta tulevan puheenjohtajatroikan edustajalle olisi Suomen näkemyksen mukaan tarpeen keskustella. Tulevan troikan edustaja saattaa usein vielä vaihtua ennen puheenjohtajuuskauden alkua, jolloin nimityksellä tavoiteltu jatkuvuus jää toteutumatta. Lisäksi riittävästi antidopingasioihin perehtyneen ministerin löytyminen troikasta on osoittautunut joissain tapauksissa vaikeaksi. Sekä jatkuvuutta että asiantuntijuutta voitaisiin parantaa nimeämällä unionin yhdeksi edustajaksi komission jäsenen. Komissio valmistelee jo nykyisen käytännön mukaan ehdotuksen EU:n toimivaltaan kuuluvista asioista ja esittää EU:n kannan CAHAMAssa, jos EU on toimivaltainen kyseisessä asiassa ja kanta on hyväksytty asiaa koskevien perussopimuksen määräysten mukaisesti. CAHAMAssa omaksuttu käytäntö on mahdollista myös WADAssa, mikäli jäsenmaat haluavat nimittää komission yhdeksi hallintoneuvostoedustajaksi. Tähän liittyen huomioitakoon, että Euroopan neuvostossa WADAn toinen hallintoneuvoston edustaja on Euroopan neuvoston pääsihteeri tai apulaispääsihteeri. Käydyn keskustelun lopputuloksesta riippumatta edustajien tulisi myös jatkossa olla korkean tason toimijoita. Ministeritason edellytyksen sijaan voitaisiin kuitenkin harkita, olisiko esimerkiksi Euroopan neuvoston hyväksymä korkein mahdollinen taso ( by a person at the highest possible level) riittävä. Täällä viitataan ministeri- tai varaministeri- /valtiosihteeritasoon. Tarkoituksenmukaista olisi, että Euroopan edustajilla olisi sama edustajatasovaatimus. EU:n kantojen koordinaatio on Suomen kokemusten mukaan toiminut pääasiassa hyvin. Komission rooli unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja esittelyssä on syytä säilyttää myös jatkossa. Raportointi hallintoneuvoston kokouksista on koettu toimivaksi ja se tulisi säilyttää ennallaan. Yhdenmukaisen ja vaikuttavan eurooppalaisen edustautumisen varmistamiseksi WADAssa on välttämätöntä, että EU ja Euroopan neuvosto tekevät tiivistä yhteistyöstä
6(10) myös tulevaisuudessa. Mahdollisuutta kehittää hallitusten välistä yhteistyötä muiden maanosien kanssa tulisi selvittää. II. Kansallisten / eurooppalaisten julkisviranomaisten yhteistyö urheiluliikkeen kanssa Puheenjohtajan ilmoituksen mukaan keskustelu aloitetaan urheilujärjestöjen hyvästä hallinnosta. Keskustelun taustalla on FIFA:an kohdistuvat paljon julkisutta saaneet tutkimukset ja korruptioepäilyt. Puheenjohtaja ei ole toimittanut keskustelun tueksi tausta-asiakirjaa. Yleiskeskustelusta jaetun tausta-asiakirjan mukaan EU:n yhteinen liikunta- ja urheilupolitiikka perustuu SEUT 165 artiklaan, jonka mukaan unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän. Unionin toimilla ei voida yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä eli kyseessä on ns. tukitoimivalta. Urheiluministerineuvosto on vuodesta 2010 käyttänyt toimivaltaansa hyväksyä suosituksia, päätelmiä, päätöslauselmia ja aloitteita. Asiakirjat eivät ole sitovia, mutta niillä on poliittista merkitystä. Päätelmissä on usein toimintasuosituksia jäsenvaltioiden ja komission lisäksi myös urheilujärjestöille. Jäsennelty vuoropuhelu urheiluliikkeen kanssa perustuu 2010 hyväksyttyyn päätöslauselmaan, jonka mukaan ministerineuvoston kokousten yhteydessä järjestetään lounastapaaminen EU:n toimielinten keskeisten toimijoiden ja urheiluliikkeen kesken. Lisäksi urheilujärjestöt voivat hakea tarkkailijoiksi asiantuntijatyöryhmien kokouksiin ja osallistua vuosittain järjestettävään EU Sport Forumiin sekä muihin unionin ja jäsenvaltioiden järjestämiin konferensseihin, kokouksiin ja tapaamisiin. Ministerikokouksessa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa, miten urheiluliike voidaan parhaiten osallistaa neuvoston asiakirjojen valmisteluun ja seurantaan. Osa keskustelusta käydään jäsenvaltioiden kesken ja osa yhdessä urheilujärjestöjen edustajien kanssa. Keskustelun tueksi puheenjohtaja esittää jäsenvaltioiden edustajille seuraavat kysymykset: 1. Miten jäsenvaltiot osallistavat kansalliset urheilujärjestönsä unionin asiakirjojen valmisteluun ja seurantaan? 2. Miten unionin tulisi tiedottaa kansainvälisiä urheilujärjestöjä neuvostossa käsiteltävistä asioista? 3. Miten jäsenvaltiot arvioivat yhteistyön toimivuutta urheilujärjestöjen kanssa yleensä ja erityisesti jäsennellyn vuoropuhelun osalta? Miten sitä voitaisiin parantaa? 4. Miten yhteistyötä unionin ja jäsenvaltioiden yhteistyötä urheilujärjestöjen välillä voitaisiin parantaa niillä toimialueilla, joilla osapuolet eivät voi toimia yksin (esim. doping, ottelumanipulaatio, korruptio)? 5. Miten jäsenvaltiot ja EU ottavat huomioon SEUT 165 artiklassa mainitut urheilun erityispiirteet? Voidaanko tätä edistää? Suomessa urheilujärjestöt osallistuvat aktiivisesti EU:ssa käsiteltävien asioiden valmisteluun pääasiassa jaostorakenteen kautta. Valo ry, Suomen Olympiakomitea ja ADT ry ovat edustettuina EU32 (nuoriso ja liikunta) -jaostossa. Pääasiassa urheiluliikkeen edustajista koostuva Erasmus+ -ohjelman urheilutoimintojen
7(10) ohjausryhmä on perustettu keväällä 2015. Lisäksi järjestöjen ja tutkimuskeskusten edustajat osallistuvat Suomen kansallisina edustajina neuvoston ja komission asiantuntijatyöryhmien toimintaan. Liikunnan ja urheilun ajankohtaisia EU-asioita käsitellään useissa epävirallisissa keskustelu- ja tiedotustilaisuuksissa kuten OKM:n ja Valo ry:n yhteisillä EU-aamukahveilla. Suomi on perinteisesti kannustanut aktiivista vuoropuhelua viranomaisten ja urheiluliikkeen välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteydenpito järjestöihin tulisi olla sekä aktiivista että koordinoitua. Unionin toimivalta urheilun toimialalla edellyttää, että yhteistyö unionin sisällä neuvoston ja komission välillä toimii yhtenäisen ja johdonmukaisen urheilupolitiikan säilyttämiseksi. Jäykähkö ja varsin suppea jäsennelty vuoropuhelu voitaisiin joko korvata tai sen oheen tulisi kehittää muita keskustelukanavia, jotka mahdollistaisivat järjestöjen osallistumisen laajemmin neuvostossa käsiteltävien asioiden valmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaihtoehtona voisi esimerkiksi olla suullinen tai kirjallinen kuuleminen puheenjohtajan valitsemista prioriteeteista jo toimikauden alussa. Urheilujärjestöjen osallistuminen tarkkailijoina asiantuntijatyöryhmien kokouksiin tuo lisäarvoa, mutta osallistumisen muodoista tulisi keskustella seuraavan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä. Urheiluun kohdistuvat rajat ylittävät ongelmat edellyttävät erityisesti urheiluliikkeen ja viranomaisten toimivaa yhteistyötä. Yhteistyön muodot voivat olla erilaisia. Antidopingyhteistyö perustuu pääasiassa keskusjärjestön ympärille, kun taas urheilukilpailujen manipuloinnin vastaista yhteistyötä on lähdetty perustamaan eri toimijoiden verkostojen muodossa. Keskeistä on avoin keskustelu paitsi uhkista ja niiden estämisestä myös urheilun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Yhteisellä tavoitteenasettelulla voidaan edistää rehellistä ja eettisesti kestävää liikuntaa ja urheilua. Urheilun erityispiirteiden huomioimisen on katsottu usein tarkoittavan urheilun autonomian ja integriteetin suojelua. Jäsenvaltioiden tai unionin ei tulisi puuttua urheilun sisäiseen toimintaan, sääntöihin tai muuhun päätöksentekoon. Suomessa yhdistysautonomia turvaa yhdistysmuotoisten urheilujärjestöjen toiminnan itsenäisyyden. Urheilun erityispiirteet eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että urheiluliike olisi kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön ulottumattomissa. Autonomian ja integriteetin yhtenä osatekijänä on nähtävä myös vastuullinen ja eettisesti kestävä toiminta urheilun perusarvojen säilyttämiseksi. III. Kansallisten / eurooppalaisten julkisviranomaisten yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa urheilun toimialalla Euroopan neuvosto (EN) on ollut keskeinen toimija eurooppalaisen urheilun saralla. Urheilu on ollut EN:lle väline edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta. Ennen EU:n vuonna 2009 saamaa toimivaltaa urheilualan yhteistyölle se keskittyi pääasiassa urheilun taloudelliseen ulottuvuuteen, kun taas EN:n piirissä kehitettiin muuta kansainvälistä yhteistyötä. SEUT 165 artiklan myötä EU on laajentanut toimintaansa eurooppalaisen urheilun edistäjänä. Tämä on johtanut osittain päällekkäisyyksiin esim. antidoping-, katsomoturvallisuus- ja tasa-arvoasioissa. Tarkoituksenmukaista olisi, että järjestöjen toiminta olisi selkeämmin erotettavissa. Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni tekevät jo nykyisin tiivistä yhteistyötä keskenään. EN on tunnistettu sekä SEUT 165 artiklassa, Erasmus+ -ohjelman ohjelma-asetuksessa että unionin urheilualan työsuunnitelmissa unionin keskeiseksi yhteistyökumppaniksi.
8(10) Käytännössä yhteistyötä tehdään antidopingasioissa CAHAMAn (ks. asiakohta I) ja osallistujamaiden erillisrahoituksella toimivan osittaissopimuksen EPAS:n puitteissa sekä unionin epävirallisten kokousten yhteydessä. Unioni on rahoittanut lisäksi Erasmus+ - ohjelmaa edeltäneistä valmistelevista toimista EPAS:n hanketta ja tulevista rahoituskuvioista keskustellaan parhaillaan. Keskustelun tarkoituksena on pohtia keinoja yhteistyön parantamiseksi urheilun hyväksi sekä taloudellisten ja temaattisten päällekkäisyyksien välttämiseksi. Keskustelun tueksi puheenjohtaja esittää seuraavat kysymykset: 1. Miten jäsenvaltiot arvioivat yhteistyön toimivuutta urheilun toimialalla EU:n ja EN:n välillä? 2. Miten EN:n ja EPAS:n toimet voitaisiin tehokkaimmin ottaa huomioon unionin työssä? 3. Millaisissa toimenpiteissä EU:n ja EN:n yhteistyötä voitaisiin kehittää päällekkäisyyksien välttämiseksi? 4. Olisiko EU:n ja EPAS:n (jossa vain 17 EU-jäsenvaltiota on jäsenenä) välillä tarpeen koordinoidusti määritellä yhteiset prioriteetit ja taloudellinen tuki? Suomi on pitänyt eurooppalaista yhteistyötä urheilun toimialalla tärkeänä sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin puitteissa. Suomi on ollut EPAS:n jäsen sen perustamisesta vuodesta 2007 alkaen. Toimintojen lisääntynyt päällekkäisyys on ollut huomattavissa viime vuosina ja Suomi on osaltaan nostanut sekä Brysselissä että Strasbourgissa käydyissä keskusteluissa esiin jäsentyneemmän yhteistyön tarvetta. Euroopan unionin ja erityisesti neuvoston näkökulmasta yhteistyön yhtenä haasteena on tiedon saanti EN:n ja EPAS:n toimista. Komission edustaja osallistuu EN:n sopimusten monitorointiryhmiin ja EPAS:n hallituksen kokouksiin sekä muihin tapaamisiin, mutta neuvostolle ei välity tieto näiden kokousten keskusteluista. Tiedonvaihto on siten pääasiassa kansallisen koordinaation varassa. Samalla kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole EPAS:n jäseniä. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa voitaisiinkin parantaa luomalla selkeät kanavat keskustelulle. Kerran vuodessa kokoontuva korkean tason yhteiskokous esimerkiksi EU:n epävirallisen ministerikokouksen yhteydessä voisi toimia ensimmäisenä askeleena kohti koordinoidumpaa keskustelua. Asiasisältöjen osalta perinteinen jako EU:n keskittymisestä talousasioihin ja EN:n ihmisoikeuksiin ja demokratiaan ei tulisi olla enää ehdoton, vaan huomioon tulisi ottaa laajemmat asiakokonaisuudet, järjestöjen erityisosaaminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä käytössä olevat resurssit. Taloudellisten voimavarojen yhdistäminen yhteisten prioriteettien edistämiseksi on kannatettavaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu
Jaosto 32 (nuoriso ja urheilu) kirjallinen menettely 23. 25.6.2015 EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely 1. 3.7.2015) 9(10) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta, kirjallinen tiedoksianto Eduskunnan suuri valiokunta (kirjallinen menettely 1.-3.7.2015) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Keskusteluilla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Keskusteluilla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajavaltion valmistelemat epäviralliset keskusteluasiakirjat. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Johtaja Harri Syväsalmi, OKM, puh. 0295 330305 Ylitarkastaja Heidi Sulander, OKM, puh. 0295 330298 Liitteet Viite
10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi doping, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, urheilu, jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32) OKM ALR, EUE, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK