OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue) ASEMAKAAVAN MUUTOS7. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTILLE SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 7:097 27..203/ 5.0.205() Maankäyttö- ja rakennuslain 63 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä keskustasta Haukkalan alueen eteläosassa. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosalue on entisen Haukkarannan koulun osalta Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja muilta osin kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta. Tavoitteena on täydentää Haukkalan aluetta osoittamalla koulukäytöstä vapautuvalle tontille asuntorakentamista. Sijainnin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi uusi rakentaminen voi olla tiivistä ja sisältää kerrostaloasumista ja esimerkiksi erityisasumistakin. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä muilta paitsi asuinkerrostalokortteleiden osalta. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu 24.9.204) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suurin osa alueesta on Laajavuoren osayleiskaavassa (vahvistettu 7.9.985, oikeusvaikutteinen) osoitettu julkisten palveluiden alueeksi (Y) ja virkistysalueeksi (V, VL). Täydennysrakentamisen osayleiskaava (hyväksytty 2.2.200, oikeusvaikutukseton) ulottuu suunnittelualueen eteläreunaan, ja siinä alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Haukkalanrannan asemakaavassa (hyväksytty 6.6.2005) alueelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: ASEMAKAAVOITUS

7:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 27..203/ 5.0.205 (2) Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty (ei lainvoimanen) 0..204. Siinä suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Suunnittelualue kuuluu Tuomiojärven valumaalueeseen. Alueen eteläpuolelle on osoitettu pyöräilyn aluereitti. Alue on mukana kaupunginvaltuuston hyväksymässä Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelmassa. Tuomiojärven virkistysreittisuunnitelma 20 Haukkalanrannan koulun liito-oravaselvitys 203 Luontoselvitys 2002 Melumallinnus- Haukkarannan koulun alue 203 Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditut selvitykset: Haukkalantie 56:n liito-oravatarkistus 205 Savulahden ja Haukkarannan alueet, Liikenteen toimivuustarkastelut 205 Suunnittelualueen nykytilanne: Alueella sijaitsee entinen Haukkarannan koulu, nykyinen Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva/Onerva Mäen koulu, jonka punatiiliset -2- kerroksiset rakennukset ovat valmistuneet vuosina 965 970. Rakennuksilla ei ole suojeluarvoa. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennuskanta on viime vuosina täydentynyt tilapäisparakeilla. Koulun pihapiiri sijaitsee suhteellisen tasaisella paikalla alueen länsipuolella kulkevaa Laajavuorentietä alempana. Rakennetulla alueella on normaali kunnallistekniikka kaukolämpöineen. Maaperä on hiekka- ja hietamuodostumaa. Tien varressa ja koulun ympärillä kasvaa varttunutta metsää, joka aivan alueen eteläkulmassa kuuluu luonnonsuojelullisesti merkittävään kokonaisuuteen. Alueelta on hyvät yhteydet keskustaan, myös pyöräillen. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, ja lähin pysäkki on Laajavuorentien varressa Haukkalantien risteyksessä. Samoilla kohdin on myös alikulku Laajavuoren virkistysreiteille. Virkistysmahdollisuuksiltaan Laajavuoren ja Tuomiojärven väliin sijoittuva alue on erinomainen. Palveluiltaan alue tukeutuu Kortepohjaan ja Palokkaan, Haukkalan alueella ei ole palveluja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Muut: Kortepohjan asukkaat ry Vammaisneuvosto 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Palveluiden osalta vaikutuksia voi olla laajemmin. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - kaupunkikuvaan - asumiseen - palveluihin - virkistykseen - liikenteen järjestämiseen - tekniseen huoltoon - sosiaaliseen ympäristöön - vesistöön - luontoon - talouteen - liikenneturvallisuuteen - asukkaiden määrän muutoksiin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden ASEMAKAAVOITUS

7:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 27..203/ 5.0.205 (3) kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 204-205) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaava on tullut vireille 27..203. Haukkarannan koululla järjestettiin asukastilaisuus 3.2.203. Lisäksi asukastyöpaja järjestettiin 0.6.204 ja asukkaitten edustajien kanssa tavattiin 4.4.205. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 205) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa 26.6.-4.8.205. Asemakaavaluonnosta esiteltiin palvelupiste Hannikaisessa 0.8. Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 9 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 0. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 400 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 7 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (04) 266 5047, (04) 266 5036 email etunimi.sukunimi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Ehdotusvaihe (alkutalvi 205) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 206) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. ASEMAKAAVOITUS

79-7-26-3 7 79-7-38-7 79-7-35-79-7 79-7-38-6 79-7-34-79-7-37- 79-7-38-5 79-7-38-4 79-7-32-79-7-38- 79-7-38-3 79-7-38-2 79-7-990-45 79-7-3-5 79-7-9903-3 79-7-28-2 79-7-3-4 79-7-3-6 79-7-3-7 79-7-3-3 79-7-3-8 79-7-990-46 79 79-7-3-2 79-7-3-9 79-7-990-47 79-7-3-79-7-30-4 79-7-30-3 79-7-30-2 79-7-30-79-7-28- 79-7-27-4 79-7-27-3 79-7-27-6 79-7-26-2 7-27-5 79-7

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä rakennusoikeudesta palveluasuinrakentamista ja/tai päiväkoti. Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kytkettyjä asuinrakennuksia tai erillispientaloja. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojellun liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä ruokailemisen ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lähivirkistysalue. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltujen liito oravien kulkureitti. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito oravien liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva numerot osoittavat korttelin ja tontin, jonka autopaikkoja, jäte ja pyöräkatoksia saa alueelle sijoittaa. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. Ohjeellinen yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Puiden rungon halkaisija 500 mm korkeudella tulee olla vähintään 00 mm. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Ohjeellinen puistopolku. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tulvareitti, joka tulee muotoilla siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteesta tonttien läpi kohti puistoaluetta. Alueelle ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat tulvareittiä. Alueelle voidaan istuttaa perenna, pensas ja puuistutuksia, mutta mahdollinen maaston muotoilu ja istutusalueet tulee tehdä siten, että hulevedet pääsevät vapaasti virtaamaan alueen läpi ja yhtymään virkistysalueen ojaan (rakentamistapaohjeissa on annettu suunnitteluohjeita avouoman toteuttamiseen).

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Sijainti on ohjeellinen. Yleisen hulevesijärjestelmän osana toimiva johtorasite, joka tulee toteuttaa siten, että hulevesistä ei aiheudu vaaraa rakenteille. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueella autopaikka 85 kerrosalaneliömetriä kohti. Yleistenrakennusten (Y) korttelialueella autopaikka 50 kerrosalaneliömetriä kohti. AP korttelialueella 2 autopaikkaa asuntoa kohti, toisen autopaikan tulee olla katettu, enintään kolme autopaikkaa/ tontti. AK kortteliin saa varata enintäään 20 autopaikkaa, muut autopaikat tulee sijoittaa LPA kortteleihin. Lisäksi autotalleja saa sijoittaa asuinrakennuksen maantasokerrokseen LPA korttelin puoleiselle julkisivulle, jolloin peruutustilan tulee olla LPA korttelissa. Maantasokerrokseen sijoitettuja autotalleja ei lasketa rakennusoikeuteen. LPA tonttien tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen AK alueen kanssa. Rakennuksien tulee noudattaa viereisen AK tontin julkisivumateriaalija värimääräyksiä (määritelty erillisissä rakentamistapaohjeissa). LPA alueelle on istutettava vähintään yksi puu kymmentä autopaikkaa kohti. Puiden rungon halkaisija 500 mm korkeudella tulee olla vähintään 00 mm. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. Jokaisella asunnolla tulee olla maantasopiha, parveke tai kattoterassi. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava asemakaavaa varten laadittua erillistä rakentamistapaohjetta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä korttelin 28 tonteille 3 ja 5, kortteleiden 68 7 kaikille tonteille sekä korttelin 72 tontille 2. Korttelin 28 tontille 4 ja korttelin 72 tontille on laadittava erillinen tonttijako. Ajoyhteys AK tontille 4 voidaan järjestää LPA tontin 3 kautta. RAKENTAMISTAPA Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa eriaineisiin osiin ja laudoitus tulee olla samansuuntainen koko julkisivun matkan. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Alle 4 metriä leveissä piharakennuksissa kattomuoto on pulpettikatto. Julkisivuväritys ja materiaalit on esitetty rakentamistapaohjeissa. Asuinkerrostalojen parvekkeet tulee toteuttaa kadun puolelle sisäänvedettyinä tai osana julkisivuaukotusta. Parvekkeet tulee lasittaa. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa AK korttelin porrashuone ja sisääntulotilojen yhteyteen rakentaa 5 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Porrashuone ja sisääntuloauloiksi ei tässä lasketa ikkunattomia kerroskäytäviä. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piharakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus saman tontin asuinrakennusten kanssa. Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. AK, ja AY korttelialueiden rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Lisäksi ohjeellinen hulevesille varattu alue ja/tai putkilinja tulee huomioida rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa korttelissa 28. AK ja AY kortteleissa leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 0 neliömetriä asuntoa kohti. Mikäli Y merkinnän alainen toiminta on seniori ja palveluasumista, tulee piha aluetta olla vähintään 0 neliömetriä 00 kerrosalaneliömetriä kohti. Korttelialueiden leikki ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelysopimuksella. Talokohtaisia erillisiä leikkipaikkoja ei saa rakentaa. Rakennusoikeuden lisäksi AK korttelin 28 tontin 4 sisäpihalle saa rakentaa enintään 3 piharakennusta ja AK korttelin 72 tontin sisäpihalle enintään 2 piharakennusta. Piharakennusten tulee olla yksikerroksisia ja yhden rakennuksen pinta ala enintään 60 neliömetriä.

7 6 4 5 7K46 8 7 9 6 2 7K45 5 4 3 2 7P3 2 3 3 2 7K47 3 3 4 5 32 37 38 3 28 27 24 25 29 22 23 2 2 3 3 8 7 4 2 22 9 20 4 5 6 07 08 09 0 5 2 8 9 20 22 27 4 09 0 8 7 6 22 23 24 22 25 23 26 2 27 28 20 20.79 5.7 6.7 6.0 5.5 5.5 4.8 6. 4.2 5. 5. 5.5 5.3 0.36 0.86 2.6 4.26 4.07 4.06 3.65 6.39 7.50 7.6 9.6 0.6 8.7 8.3 08.8 09.3.35 2.5 4.37 5.83 4.82 5.05 4.45 2.9 22.8 3.05 6.2 3.25 4.54 5.33 3.80 5.88 6.0 6.72 9.4 6.0 7.84 9.8 5.05 3.32 2.99 5.4 6.07 6.9 20.52 2.4 2 3 7 8 0 9 6 7 5 27 25 23 26 6 5 4 43 78 6 24 30 0 7 8 9 8 9 68 20 9 22 2 23 70a 70 5 8 3 0 7 7 2 62 60 5 23 2 66 23 64 2 4 2 5 3 4 4 6 8 20 7 9 2 3 46 87 3 2 4 5 7 6 8 3 8 2 3 5 6 7 8 6 72 8 9 6 7 23 24 25 66 4 2 2 26 22 3 3 20 2 25 68 25 4 5 4 7 29 7 5 6 7 3 2 3 26 24 22 20 9 9 LIITE 4 HAUKKALANTIE 56, Asemakaavan muutos Havainnekuva 5.0.205 / Jyväskylän kaupunki, Asemakaavoitus, MR 28 AK IV 28 AY- II 68 AP- II 69 AP- II 70 AP- II 7 AP- II VL/s- VL/s-2 72 AK IV LPA (72) LPA (28) VL p p

R A K E N T A M I S T A P A O H J E 7. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTIN SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue) KAAVATUNNUS 7:097 KAAVAN PÄIVÄYS 7.5.205 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 7.5.205 / 5.0.205 KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (2) SISÄLLYSLUETTELO. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS... 3 2. KAAVAMERKINNÄT... 4 3. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET... 4 2. YLEISMÄÄRÄYS... 5 2.2 JULKISIVUT... 5 2.3 JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT... 5 2.4 KATOT... 6 2.5 PIHARAKENNUKSET... 6 2.6 PIHA-ALUEET... 7 2.7 HULEVEDET... 7 2.8 ISTUTUKSET... 8 2.9 AITA... 8 2.0 ISTUTETTAVA PUURIVI... 8 2. PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET... 9 3. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET... 0 3. AK- KORTTELIT 28 JA 72-KORTTELI JA AY-KORTTELI... 0 3.. RASITE (TU-) KOSKEMAAN KORTTELIA 28... 0 3.2 AP -KORTTELI 68-7... 3.3 LPA-KORTTELIT... Rakentamistapaohjeiden valokuvat: Jyväskylän kaupunki /Kaavoitus KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (3). RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät Haukkalantie 56 asemakaavan kaavamääräyksiä ja merkintöjä (korttelin 28 tontit 3-6, korttelit 68-72). Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu viihtyisä, sopusuhtainen ja omaleimainen kaupunkimainen asuinalue. Alue tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta ja on jo rakennettujen liikenne- ja kunnallisteknisten verkostojen äärellä. Alueen katukuvasta odotetaan kaupunkimaista, melko yhtenäistä ilmettä, jonka leimaavana piirteenä on selkeälinjaisuus ja materiaalien ja värien yhtenäisyys. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee rakennusvalvontaviraston tarkastajan kanssa käydä neuvottelu, jossa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (4) 2. KAAVAMERKINNÄT KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (5) 3. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSI- TUKSET 2. Yleismääräys - Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. - Rakennusten massoittelussa ja julkisivusuunnittelussa on pyrittävä selkeyteen. - Jokaisella asunnolla tulee olla maantasopiha, parveke tai kattoterassi. - Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin - Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). 2.2 Julkisivut - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. - Energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet suunnitellaan osana rakennusten ja piharakennelmien arkkitehtuuria. - Korkeita näkyviä sokkeleita ei sallita. - Kadun puoleisissa julkisivuissa ei sallita näkyviä elementtisaumoja. - Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. - Räystään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. 2.3 Julkisivumateriaalit ja -värit Esimerkinomaisesti sallittuja päävärejä. - Julkisivumateriaalia ja -väriä tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa eriaineisiin osiin ja laudoitus tulee olla samansuuntainen koko julkisivun matkan. - Pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta, rappausta tai tiiltä (suositellaan tiilenväriin sävytettyä muuraussaumaa). - Hirsirakentaminen on sallittua vain AP- -tonteille (pyöröhirttä ja ulkonevia nurkkasalvoksia ei sallita). KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (6) - Julkisivun sävyn on murrettu ja keskitumma tai tumma. - Sävyn tulee olla tiilessä ruskea, punaruskea tai harmaa. Rappaus tai puuverhous voi olla lisäksi okra. - Tehostevärinä suositellaan käytettäväksi okraa, tumman punaista, harmaan ja puun eri sävyjä. (tehosteväri tutkitaan rakennusluvan yhteydessä). - Valkoista väriä ei suositella käytettävän rakennusten ulkopinnoilla eikä yksityiskohdissa muuta kuin tontin oleskelupihan puolella. - AP- korttelialueen vierekkäiset rakennukset eivät saa olla samanvärisiä. - Pääväristä poikkeavia nurkka, peite- tai ikkunapielilautoja ei sallita. - Alueella ei suositella käytettävän mustia tai värikkäitä lasisia parvekkeen kaiteita. Tulee suosia pinna- tai puukaiteita. PERIAATEKUVIA tavoitteellisista julkisivuvärityksistä. 2.4 Katot - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla tummanharmaa pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. - Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. AK ja AY korttelialueen harjakaton lappeet saa nousta joko rakennusmassan pitkittäis tai poikittaissuunnassa. Auma- ja mansardikattoja ei sallita kaava-alueella. - Alle 4 metriä leveissä piharakennuksissa kattomuoto on pulpettikatto joko poikittais- tai pitkittäissuunnassa. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. - Kattokaltevuus tulee olla :2,5 -:4. (Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi olla jyrkempi ja pitkittäissuuntaisessa harjakatossa tutkitaan kattokaltevuus rakennusluvan yhteydessä) 2.5 Piharakennukset - Piharakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus saman tontin asuinrakennusten kanssa. Korkeus tulee pitää kohtuullisena ja vain henkilöauton tai pienen pakettiauton mitoille tehtynä. KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (7) - AP- korttelialueen piharakennusten leveys saa olla enintään 7 metriä ja näiden tonttien jätekatokset sijoitetaan kiinteästi osaksi autosuojarakennusta tai rakennetta. Kadun varteen ei sallita jätekatoksia. - Mikäli asunnossa on tulisija, tulee rakentaa polttopuille varastotilaa. 2.6 Piha-alueet - AK, ja AY korttelialueiden rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Lisäksi ohjeellinen hulevesille varattu alue ja/tai putkilinja tulee huomioida rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa korttelin 28 tontilla 3 ja 4. - Pihan rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden (rakennukset ja ympäristö) kanssa yhteensopivia ja ympäristöön soveltuvia. - Asuinkerrostaloissa tulee jokaisesta porrashuoneesta olla suora uloskäynti leikki- ja oleskelualueeksi osoitetutulle tontin osalle. - AK ja A-korttelissa leikki- ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 0 neliömetriä asuntoa kohti. Mikäli Y-merkinnän alainen toiminta on seniori- ja palveluasumista, tulee pihaaluetta olla vähintään 0 neliömetriä 00 kerrosalaneliömetriä kohti. Korttelialueen leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelysopimuksella. Talokohtaisia erillisiä leikkipaikkoja ei saa rakentaa. Leikki- ja oleskelualueita on suojattava ja elävöitettävä istutuksin. - AK-korttelin sisäpihan puolelle, maantasokerroksen asuntoihin, tulee rakentaa asuntoihin liittyviä pihoja. 2.7 Hulevedet - Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. - Alueelle tulee suosia vettä läpäiseviä pinnoitteita. PERIAATEKUVA omakotitalotontin ja kerrostalotontin nurmikiviset pysäköintipaikat KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (8) PERIAATEKUVA sadepuutarha omakotitalon pihalla / Hulevesipainanne kerrostalotontin laidalla. - Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin. Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihan kosteusolosuhteita. 2.8 Istutukset - Koko suunnittelualueen katualueiden istutuksissa tulee suosia alueelle luontaisia kasvilajeja. - Jokaiselle tontille suositellaan istutettavan kukkivia puita (esim. omenapuu, syreeni, tuomi, kirsikka). - Lähelle katualuetta sijoittuvat rakennukset tulisi rajata katualueesta pensas- ja pienin puuistutuksin tai istutusaltailla. Nurmi on suositeltavaa käyttää laajemmissa piha-alueissa. PERIAATEKUVA pien- ja kerrostalon sijoittuminen lähelle katualuetta. Rajapinnassa käytetty joko vapaammin istutuksia tai sitten säntillisesti rajattu korotetulla istutusaltaalla 2.9 Aita - Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa. Istutetun aidan enimmäiskorkeus saa olla noin,2(m) kadun puoleisilla rajoilla. - Rakennettua aitaa ei sallita muualla kuin AY korttelissa. - Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. - Suositeltavia aitakasveja alueella ovat esimerkiksi aroniat, marjatuomipihlaja, kiiltotuhkapensas, marjasinikuusama ja isabellansyreeni. 2.0 Istutettava puurivi - Kaavan osoitetut istutettavat puurivit Istutettavien puiden rungon halkaisija tulee olla 500mm korkeudella vähintään 00mm. - Suositeltavia puulajeja katualueilla ja katualueisiin rajautuvilla tontin osilla ovat: KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (9) - Serbiankuusi tai metsämänty - Kotipihlaja tai makeapihlaja (4-5 metriä korkeaksi kasvavat lajikkeet) - Metsävaahtera - Rauduskoivu tai pirkkalankoivu 2. Pysäköintimääräykset - Asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueella autopaikka 85 kerrosalaneliömetriä kohti - Yleisten rakennusten (Y) korttelialueella autopaikka 50 kerrosalaneliömetriä kohti. - AP- korttelialueella 2 autopaikkaa asuntoa kohti (toisen autopaikan tulee olla katettu) enintään kolme autopaikkaa/ tontti - AK -kortteliin saa varata enintään 20 autopaikkaa, muut autopaikat tulee sijoittaa LPAkortteleihin. Lisäksi autotalleja saa sijoittaa asuinrakennuksen maantasokerrokseen LPAkorttelin puoleiselle julkisivulle, jolloin peruutustilan tulee olla LPA-korttelissa. Maantasokerrokseen sijoitettuja autotalleja ei lasketa rakennusoikeuteen. - Ajoyhteys AK-tontille 4 voidaan järjestää LPA-tontin 3 kautta. KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (0) 3. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUK- SET 3. AK- korttelit 28 ja 72-kortteli ja AY-kortteli AK AY- Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä rakennusoikeudesta palveluasuinrakentamista ja/tai päiväkoti. - Rakennusoikeuden lisäksi AK-korttelin 28 tontin 4 sisäpihalle saa rakentaa 3 piharakennusta ja AK-korttelin 72 tontin sisäpihalle enintään 2 piharakennusta. Piharakennusten tulee olla yksikerroksisia ja yhden rakennuksen pinta-ala enintään 60 neliömetriä. - Asuinkerrostalojen parvekkeet tulee toteuttaa kadun puolelle sisäänvedettyinä tai osana julkisivuaukotusta. Parvekkeet tulee lasittaa. - Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan asuntoja aina, kun se on mahdollista. Näistä asunnoista tulee avata ovia ja ikkunoita suoraan piha-alueille ja kevyenliikenteenväylille. - Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa porrashuone- ja sisääntulotilojen yhteyteen rakentaa 5 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Porrashuone- ja sisääntuloauloiksi ei tässä lasketa ikkunattomia kerroskäytäviä. 3.. Rasite (tu-) koskemaan korttelia 28 - Tulvareitti, joka tulee muotoilla siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteesta tonttien läpi kohti puistoaluetta. Alueelle ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat tulvareittiä. - Alueelle voidaan istuttaa perenna-, pensas- ja puuistutuksia, mutta mahdollinen maaston muotoilu ja istutusalueet tulee tehdä siten, että hulevedet pääsevät vapaasti virtaamaan alueen läpi ja yhtymään virkistysalueen ojaan. PERIAATEKUVA tulva- ja hulevesireittejä erilaisia KAAVOITUS

7:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE () 3.2 AP -kortteli 68-7 - Tavoitteena on toteuttaa AP- korttelissa kaupunkipientaloja, joilla tarkoitetaan tarvittaessa toisiinsa kiinni rakennettuja pientaloja. Rakennusten välinen palomuuri voidaan korvata kahdella erillisellä tai yhdellä yhteisellä palomuurilla. - Rakennettaessa tontin rajalle on palomuurin suunnittelussa otettava huomioon, että ikkunoista ei ole suoraa näköyhteyttä naapurin pihalle. - Perustusten ja räystään rakentamisessa naapurin puolelle, sekä naapurin vastaisen julkisivun huoltamisesta on sovittava naapurin kanssa ja tarvittaessa perustettava rasite. 3.3 LPA-korttelit - Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva numero osoittaa korttelin ja tontin, jonka autopaikkoja, jäte- ja pyöräkatoksia saa alueelle sijoittaa. - LPA-tonttien tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen AK-alueen kanssa. Rakennuksien tulee noudattaa viereisen AK- tontin julkisivumateriaali- ja värimääräyksiä. - LPA-tontin yhteyteen tulee sijoittaa viereisen AK -tontin jätteiden keräyspisteitä sekä polkupyöräpysäköintiä tai muuta yhteiskäyttöä palvelevia tiloja. - Alueelle on istutettava vähintään yksi puu kymmentä autopaikkaa kohti. Puiden rungon halkaisija 500 mm korkeudella tulee olla vähintään 00 mm. KAAVOITUS

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 79 Jyväskylä Täyttämispvm 23.0.205 7. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTIN SEKÄ KATU- JA Kaavan nimi VIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Haukkalantie 56) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 27..203 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 79 7:097 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 8,699 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,699 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,699 00,0 2700 0,27 0,0000 0700 A yhteensä 2,8909 35,4 2700 0,75 2,8909 2700 P yhteensä Y yhteensä -4,5494-000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,8977 35,5 0,2237 R yhteensä L yhteensä 2,383 29,,4348 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,699 00,0 2700 0,27 0,0000 0700 A yhteensä 2,8909 35,4 2700 0,75 2,8909 2700 AK,700 58,8 6000 0,94,700 6000 AP- 0,9335 32,3 4500 0,48 0,9335 4500 AY- 0,2573 8,9 200 0,47 0,2573 200 P yhteensä Y yhteensä -4,5494-000 YO- -4,5494-000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,8977 35,5 0,2237 VL 2,2664 78,2-0,4076 VL/s- 0,4570 5,8 0,4570 VL/s-2 0,743 6,0 0,743 R yhteensä L yhteensä 2,383 29,,4348 Kadut,375 57,7 0,4286 Kev.liik.kadut 0,2255 9,5 0,2255 LPA 0,7807 32,8 0,7807 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä