SELVITYS NUORTEN MIELIPITEISTÄ PSYKOSOSIAALISISTA PALVE- LUISTA JA AVUN SAANNISTA ONGELMATILANTEISSA Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Rovaniemi Mari Mikkola, projektityöntekijä Syksy 2007
Esipuhe Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa hankkeessa on koottu tietoa kuntien psykososiaalisista palveluista, työntekijöiden näkemyksiä palvelujen vahvuuksista, kehittämistarpeista, uhista ja mahdollisuuksista. Asiakkaan näkökulman esiin tuomiseksi annettiin aiheita ja teemoja opinnäytetöiden aiheiksi Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoille ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Lisäksi halusimme hankkeessa koota tietoa, jota pystyttäisiin raportoimaan suhteellisen nopeasti. Nuoret olivat monien työntekijöiden mielestä väliin putoajia psykososiaalisissa palveluissa, heidän palvelutarpeisiinsa ei pystytty riittävän hyvin vastaamaan. Päätimme kysyä myös nuorilta itseltään, mistä nuoret mielestään saavat apua erilaisissa ongelmatilanteissa ja miten nuoret palveluja käyttävät. Sosiaalityön ja kasvatustieteen opiskelija Mari Mikkola palkattiin hankkeeseen suunnittelemaan ja toteuttamaan kyselyä nuorille. Vastausten kokoaminen ja karhuaminen vei aikaa niin, ettei raportti kokonaisuudessaan valmistunut etukäteen suunniteltuna aikana. Mari jatkoi raportin kirjoittamista omalla ajallaan. Aineiston käsittelyssä ja raportin koonnissa häntä avusti Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen suunnittelija Maria Martin. Kuntien nuorisovaltuutettujen aktiivisuus vastaamisessa vaihteli Sallan yhdestä vastauksesta Utsjoen kaikkien 12 nuorisovaltuutetun vastauksiin. Koska kuntakohtaiset vastausmäärät Rovaniemeä lukuun ottamatta jäivät pieniksi, on tulokset eriytetty vain Rovaniemen osalta ja muiden kuntien vastaukset käsitellään yhtenä ryhmänä. Vaikka vastaajat ovat valikoitunut ryhmä nuoria, tulee vastauksissa kuitenkin esiin nuorten oma ääni. Sen mukaan avun hakeminen virallisesta palvelujärjestelmästä ei ole kaikille nuorille aivan mutkatonta ja helppoa. Siksi tarvitaan ammattiauttajia nuorten toimintaympäristöihin lähelle nuoria, jotta kynnys avun hakemiseen ja huolien purkamiseen olisi mahdollisimman matala. Kiitos kaikille vastaajille. Teidän mielipiteenne on arvokas kehittäessämme psykososiaalisia palveluja. Toivomme että nuorisovaltuustot saavat äänensä kuuluviin myös kunnissa ja pääsevät osallistumaan ja kehittämään laaja-alaisesti nuorten palveluja, siis myös psykososiaalisia palveluja Rovaniemellä 4.3.2008 Marja-Sisko Tallavaara projektipäällikkö
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 KYSELY HANKEKUNTIEN NUORISOVALTUUTETUILLE 4 2.1 Vastaajat kunnittain 4 2.2 Vastaajien taustatietoja 6 3 PSYKOSOSIAALISET PALVELUT NUORTEN APUNA 7 3.1 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on ongelmia kotona? 7 3.2 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on vaikeuksia koulussa? 8 3.3 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on päihteidenkäytöstä johtuvia ongelmia? 8 3.4 Mistä nuori voi saada apua, jos hän tuntee olonsa masentuneeksi tai ahdistuneeksi? 9 3.5 Käyttävätkö nuoret tarjolla olevia palveluja ja onko palveluja riittävästi 8 3.6 Mistä nuori voi saada tietoa tarjolla olevista palveluista 9 3.7 Palveluista tiedottaminen 12 3.8 Suhtautuminen etäpalveluun ja -terapiaan 12 4 OPPILASHUOLTO 13 4.1 Oppilashuollon keskeiset ja tärkeimmät tehtävät koulussa 13 4.2 Oppilashuoltoryhmät 14 4.3 Oppilashuollon erityistyöntekijöiden palvelut 15 4.4 Oppilashuollon toimintatavat 16 4.5 Tukioppilastoiminta 19 4.6 Oppilaiden osallisuus, tiedonkulku ja vaikuttamismahdollisuudet 20 5 MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA NUORISOVALTUUTETTUNA 24 5.1 Rovaniemen nuorisovaltuutetut 24 5.2 Muiden kuntien nuorisovaltuutetut 24 6 LOPUKSI 27 LÄHTEET 28 LIITTEET 29
1 Johdanto Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Lapissa -hanketta toteutetaan vuosina 2006 2007 Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten sekä perheiden psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuuden turvaaminen harvaan asutussa maakunnassa. Hanke pyrkii edistämään psykososiaalisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa varhaisessa vaiheessa. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Rovaniemen kaupunki, joka on tehnyt käytännön toteutuksesta sopimuksen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin alueella samaan aikaan toteutettavan aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishankkeen kanssa. Tämän selvityksen tarkoituksena on kartoittaa nuorten mielipiteitä lasten ja nuorten palveluista hankkeeseen osallistuvissa kunnissa 1. Vuoden 2007 alkupuolella hankekuntien nuorisovaltuutetuille tehtiin kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa nuorten käsityksiä avun saannista erilaisissa ongelmatilanteissa ja mielipiteitä psykososiaalisista palveluista, erityisesti koulussa tarjolla olevista lasten ja nuorten hyvinvointia tukevista palveluista. Tarkoituksena oli myös osaltaan saada kyselyn avulla aineistoa Pro Gradu -tutkielmaan, jossa tarkastellaan nuorten käsityksiä oppilashuollosta ja sen toiminnasta. Tutkielmaa on tarkoitus laajentaa esimerkiksi luokkakyselynä Rovaniemen kaupungin kouluilla. Kyselyn kohderyhmäksi valittiin nuorisovaltuutetut hankkeessa mukana olevista kunnista. Nuorten vaikuttajaryhmien yleisin ja tunnetuin nimike on Nuorisovaltuustot, muita nimityksiä ryhmille ovat myös Nuorisoneuvosto, Nuorisoparlamentti, Nuorisofoorumi sekä Nuorten ääni. (Nuoret vaikuttajat Ry, 2007.) Hankkeen kunnista Savukoskella ja Pelkosenniemellä ei ole nuorisovaltuustoa. Savukoskelta mukaan kyselyyn otettiin yläasteen oppilaskunnan jäsenet ja Pelkosenniemen kunnasta kyselyyn vastasivat peruskoulun 9.-luokkalaiset. Kohderyhmän valintaan vaikutti se, että valtuutetut ovat nuorten itsensä edustajikseen valitsemia nuoria eri kouluista. Samalla haluttiin herättää nuorisovaltuutettujen kiinnostus myös psykososiaalisiin palveluihin ja mielenterveyttä tukeviin asioihin. 2 Kysely hankekuntien nuorisovaltuutetuille 2.1 Vastaajat kunnittain Nuorisovaltuustoja on jo noin neljänneksessä Suomen kuntia (Nuoret vaikuttajat Ry, 2007). Nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä toimii 19 Lapin kunnassa. Hankkeen kunnista nuorisovaltuustoja on Enontekiöllä, Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Muoniossa, Posiolla, Ranualla, Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä ja Utsjoella. Hankkeen ulkopuolelta Lapin kunnista Inarissa, Kemissä, Keminmaassa, Pellossa, Simossa, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla on nuorisovaltuustot. (Lapin nuorisotiedotus, 2007.) Lapin nuorisoportaalin mukaan nuorisovaltuutettujen tehtävä on toimia nuorten äänitorvena kunnan organisaatiossa ja keskittyä esittelemään nuorten näkökulmia kunnan päättäjille. Toisissa kunnissa nuorisovaltuusto järjestää tapahtumia ja toimintaa nuorille. Kaikkien nuorisovaltuustojen yhteinen tavoite ja tehtävä on parantaa nuorten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Nuorisovaltuustojen ja 1 Enontekiö, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki 4
muiden vaikuttajaryhmien toimintatavat ovat kunnittain erilaisia. Nuorisovaltuutettujen määrä vaihtelee myös kunnittain. (Lapin nuorisotiedotus, 2007.) Nuorisovaltuustoon voi kuulua kuntakohtaisesti yläkoulun (yläaste), lukion ja ammatillisen asteen opiskelijoita sekä mahdollisesti ulkopuolinen edustaja esimerkiksi nuorisotoimesta. Taulukkoon 3 on koottu Lapin vastaajat kouluasteen mukaan. Valtuutettujen ikä voi vaihdella 12 26-ikävuoteen. Valtuustojen koko vaihtelee myös kunnittain. (Taulukko1.) Jäsenten määrä on 10 40. Valtuutetut valitaan nuorisovaaleilla yhden tai kahden vuoden vaalikausiksi. (Nuoret vaikuttajat Ry, 2007.) Hankekuntien nuorisovaltuutettujen yhteystiedot saatiin kuntien nuorisotyöntekijöiltä ja pääosin kysely lähetettiin nuorille sähköpostitse. Osa nuorista vastasi kyselyyn nuorisovaltuuston kokouksessa ja Pelkosenniemellä kysely toteutettiin luokkakyselynä yläkoululaisille ja tähän selvitykseen otettiin mukaan 9.-luokkalaisten vastaukset. Kyselyyn vastasi 94 nuorta Lapin läänin alueelta, hankkeessa mukana olevista 13 kunnasta (Taulukko 1). Kunnittain vastaajia oli vaihtelevasti, ainoastaan Savukoskelta saapui vain yksi vastaus ja Sallan nuorisovaltuutetut koostivat yhden yhteisen vastauksen. Vastausten niukkuus johtunee kyselyn toteutustavasta. Sähköpostiin saapuneeseen kyselyyn on paljon helpompi jättää vastaamatta kuin paperilla täytettävään kyselyyn, joka tehdään koulupäivän aikana. Pelkosenniemellä kaikki 9.- luokan oppilaat vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana, mikä on nostanut Pelkosenniemen vastausprosenttia. Paikkakunta Palautettujen vastausten määrä Nuorisovaltuutettujen määrä Vastausprosentti Enontekiö 2 5 40 Kemijärvi 6 10 60 Kittilä 5 9 56 Kolari 4 8 50 Muonio 5 9 56 Pelkosenniemi 10 10 (9.lk:n oppilaiden lkm) 100 Posio 4 9 44 Ranua 7 14 50 Rovaniemi 32 35 91 Salla 1 (yhteinen vastaus) 19 5 Savukoski 1 5 (oppilaskuntalaisten 20 lkm) Sodankylä 5 11 45 Utsjoki 12 12 100 Yhteensä 94 156 60 Taulukko 1. Vastaajat kunnittain Nuorille suunnattu kysely koostuu viidestä osasta: lasten ja nuorten palvelut, oppilashuollon järjestäminen, oppilashuollon toimintatavat, yhteistyö oppilashuollossa ja oppilaiden osallisuus ja tiedonkulku. Vaikeat käsitteet, kuten psykososiaaliset palvelut, oppilashuolto ja oppilashuoltoryhmä avattiin kyselyn alussa (liite 1). Psykososiaaliset erityispalvelut sisältävät esimerkiksi koulupsykologin palvelut sekä mielenterveyteen liittyvät palvelut kuten psykiatrisen hoidon. Psykososiaalisiin palveluihin liittyvät myös lastensuojelullinen toiminta, erilaiset terapiat ja kouluterveydenhuolto. Psykososiaalisia palveluita tarjoavat erilaiset asiantuntijat kuten koululääkäri, kouluterveydenhoitaja. psykoterapeutti ja koulukuraattori. Palvelut tukevat ja auttavat oppilaan koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä. Toiminta on luotta- 5
muksellista ja perustuu yhteistyöhön vanhempien, opettajien ja tarvittaessa muiden lapsen asioissa mukana olevien tahojen kanssa. Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia tukevaa työtä, johon osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulujen oppilashuollolla on keskeinen asema lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin kannalta, koska se tavalla tai toisella koskettaa kaikkia kouluikäisiä lapsia ja nuoria. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Se myös pyrkii edistämään kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille oppimisen mahdollisuus. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 24.) Oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulussa esimerkiksi rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi, koulukuraattori tai koululääkäri. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluissa säännöllisesti ja käsittelevät kokouksissaan oppilaiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Ryhmä myös kehittää koulun toimintatapoja, jotka edistävät oppilaiden hyvinvointia ja huomioivat heidän erityistarpeensa koulunkäynnissä. 2.2 Vastaajien taustatietoja Taustatietoina vastaajalta kysyttiin paikkakunta, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Lisäksi kysyttiin, opiskeleeko nuori vastaushetkellä ja missä oppilaitoksessa. Taustatietojen avulla projektityöntekijä pystyi tarvittaessa ottamaan yhteyttä nuoreen ja pyytää tarkentavia lisätietoja. Paikkakuntatietoa kysyttiin, jotta voitaisiin verrata vastauksia alueittain. Vastauksia analysoitaessa kuitenkin rajauduttiin vertaamaan Rovaniemen vastauksia muuhun Lappiin. Rovaniemen vastausten erottaminen omakseen katsottiin tarpeelliseksi, sillä se on hankkeeseen osallistuvista kunnista suurin ja Rovaniemellä myös nuorille suunnattuja palveluita on monipuolisimmin. Koko kyselyyn tulleista vastauksista noin kolmannes (34%) on rovaniemeläisten nuorten vastauksia. Kyselyyn vastanneista 51 nuorta opiskelee peruskoulun yläluokalla eli yläasteella. Lukiota käy 23 nuorta ja 10 ammatillista oppilaitosta. Vastaajista 10 jätti mainitsematta, missä opiskelee. Taulukkoon 2 on koottu vastaajien lukumäärät kouluasteen mukaan. Kouluaste Lkm Prosenttia Yläaste 51 54 % Lukio 23 25 % Ammatillinen oppilaitos 10 11 % Ei vastanneita 10 11 % Yhteensä 94 100 % Taulukko 2. Vastaajat kouluasteittain 6
3 Psykososiaaliset palvelut nuorten apuna Kyselyn ensimmäisessä osiossa kartoitettiin nuorten käsityksiä palveluista, niiden käytöstä ja niistä tiedottamisesta. Nuoria pyydettiin pohtimaan, mistä apua voi saada erilaisissa ongelmatilanteissa. Ongelmatilanteet, joista kysyttiin, liittyivät kotiin, koulunkäyntiin, päihteiden käyttöön, masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, koulukiusaamiseen ja yksinäisyyteen. Näiden kysymysten avulla ajateltiin saatavan tietoa, millaisen aseman nuorten mielessä kunnan järjestämät palvelut saavat epävirallisten avun lähteiden rinnalla. Vastausten sisältöön vaikuttaa luonnollisesti myös palvelujen saatavuus kullakin paikkakunnalla. Kuntien palvelutarjonta vaihtelee, ja esimerkiksi koulukuraattorin palveluita on hankkeen kunnista saatavilla ainoastaan Rovaniemellä, Kittilässä ja Posiolla. Varsinaisia koulupsykologin virkoja on vain Lapin kolmessa kaupunkikunnassa. (Suutala 2003, 29.) 3.1 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on ongelmia kotona? Nuoret näkevät terveydenhoitajan tärkeänä avunantajana tilanteessa, jossa nuorella on ongelmia kotona. Kaikista kunnista vastauksissa eniten mainintoja sai terveydenhoitaja. Kouluterveydenhoitaja mainittiin yhteensä 41 vastauksessa. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat sosiaalityöntekijät ja kuraattorit. Kunnittain tarkasteltuna Enontekiön (100%), Kemijärven (83%), ja Ranuan (57%) nuorisovaltuutetut mainitsivat useimmin auttajana juuri terveydenhoitajan. Kittiläläisistä vastaajista neljä viidestä mainitsi sosiaalityöntekijän avuntarjoajaksi. Avuntarjoajina tukioppilaat nousivat esille ainoastaan Enontekiön vastauksissa. Sodankyläläisten nuorten vastauksissa koulun ja opettajien rooli auttajina nousi vahvasti esille. Myös auttava puhelin koettiin 14 vastauksessa yhtenä vaihtoehtona saada apua kotiongelmissa. Taulukkoon 3 on koottu mistä nuori uskoo saavansa apua, mikäli hänellä on ongelmia kotona. Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on ongelmia kotona. Rovaniemi Muut kunnat Mainintoja yhteensä Kuraattori 11 9 20 Terveydenhoitaja 13 28 41 Opettajat, koulu 4 15 19 Vanhemmat tai muut sukulaiset, 2 7 9 aikuiset Kaverit, ystävät 5 9 14 Tukioppilaat, tutorit 1 1 Nuoriso-ohjaaja tai nuorisotilat 3 2 5 Sosiaalityöntekijä, "sossu" 8 17 25 Psykologi 6 6 Auttava puhelin, lasten ja nuorten 7 7 14 puhelin Terveyskeskus, lääkäri 2 3 5 Psykiatri, terapeutti 2 3 5 Paikallisjärjestö, MLL, Askeltalo 1 3 4 Seurakunnan työntekijä 2 2 Perhekeskus, perheneuvola 2 2 Poliisi 2 2 Ei vast., ei tiedä 2 7 9 Yhteensä 62 123 181 7
Taulukko 3. Mistä nuoret uskovat saavansa apua kohdatessaan ongelmia kotona 3.2 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on vaikeuksia koulussa? Koulunkäyntiongelmissa nuoret mainitsivat useimmin koulusta saadun avun. Osa vastaajista nimesi tarkemmin henkilöt, jotka auttavat koulussa koulunkäynnin ongelmissa. Esille tulivat luonnollisesti koulun rehtori, opettajat, erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja luokanvalvoja. Myös koulukuraattorin ja -psykologin antama palvelu koulunkäynnin ongelmissa tuli muutamassa vastauksessa esille. Koulukuraattorin ja -psykologin palvelujen olemassaolo vaikuttaa siihen, miten apua heiltä koetaan saatavan. Kaikilla paikkakunnilla ei ole näitä palveluja tarjolla, joten näiden kuntien vastauksissa koulukuraattori ja -psykologi eivät näy. Kodin ja ystävien tuki nousi esille mainintana koulunkäyntiongelmien lisäksi myös muissa tilanteissa lähes kaikkien hankkeen kuntien nuorisovaltuutettujen tai oppilaiden vastauksissa. Koulukiusaamistapauksissa nuoret kokevat saavansa ensisijaisesti apua koulun henkilökunnalta. Myös vanhempien ja koulukuraattorin puoleen nuoret voivat vastaustensa mukaan kääntyä, mikäli joutuvat koulukiusauksen kohteiksi. Taulukkoon 4 on koottu koulukiusaamistapauksissa apua antaviksi koetut tahot. Mistä nuori voi saada apua, jos häntä kiusataan koulussa? Rovaniemi Muut kunnat Mainintoja yhteensä Kuraattori 11 10 21 Terveydenhoitaja 5 8 13 Opettajat, rehtori, koulun henkilök. 21 50 70 Vanhemmat, koti 5 20 25 Kaverit,ystävät 3 8 11 Tukioppilaat, tutorit 4 4 8 Nuoriso-ohjaaja 1 4 5 Sosiaalityöntekijä 1 0 1 Psykologi 0 4 4 Auttava puhelin 0 2 2 Jokin muu, esim. poliisi 0 1 1 Ei vast., ei tiedä 2 3 5 Taulukko 4. Mistä nuori voi saada apua tulleessaan kiusatuksi koulussa 3.3 Mistä nuori voi saada apua, jos nuorella on päihteidenkäytöstä johtuvia ongelmia? Nuorten käsitykset avunantajista päihteidenkäytön ongelmissa olivat varsin selkeät. Rovaniemeläisten vastauksista joka kolmas maininta oli päihdeklinikka tai Romppu. Muissa kunnissa useimmin esiin tuotu auttaja oli terveydenhoitaja koulussa tai terveyskeskuksessa. Terveydenhoitaja on koulussa nuorille läheisin ja tärkein auttajataho, koska oppilaiden terveystarkastuksia tehdään kouluissa säännöllisesti. Terveydenhoitaja koetaan turvalliseksi ja läsnä olevaksi auttajaksi nuorten keskuudessa. Rovaniemellä varsinaisten päihdehuollon palvelujen lisäksi terveydenhoitajan apu koettiin 8
maininnan arvoiseksi myös päihdeongelmissa. Auttajiksi päihdeongelmissa nimettiin useissa kunnissa myös koti ja vanhemmat, ystävät ja kaverit, psykologit, sosiaaliviranomaiset, lääkärit ja auttavat puhelimet. Utsjoella terveydenhoitajan lisäksi tärkeimmät tukijat päihdeongelmissa olivat nuorten vastaajien mielestä vanhemmat. Auttaviin puhelimiin soittaisi yksittäisiä vastaajia eri kunnista. Sodankylän nuoret mainitsivat mahdollisiksi auttajiksi päihdeongelmissa myös vertaistukiryhmät ja AA-kerhot. Sodankylä oli myös ainoa kunta, jossa seurakunnan tuki nousi esille tämän kysymyksen osalta. Mistä nuori voi saada apua, jos hänellä on päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia Rovaniemi muut kunnat maininnat yhteensä Kuraattori 3 3 6 Terveydenhoitaja 6 37 43 Opettajat, rehtori, koulun henkilök. 0 5 5 Vanhemmat ja muut sukulaiset 4 17 21 Kaverit,ystävät 1 7 8 Romppu 6 0 6 Päihdeklinikka, -neuvola, päihdetyöntekijä Perhe- ja mielenterveysklinikka 10 2 12 0 1 1 Tukioppilaat, tutorit 0 0 0 Nuoriso-ohj., -työntekijä 1 3 4 Sosiaalityöntekijä, 1 9 10 sos.viranomainen Psykologi 0 9 9 Auttava puhelin 4 6 10 Psykiatri, terapeutti, mtt 0 2 2 Lääkäri, terveyskeskus 4 7 11 Seurakunta, srk:n nuorisoohjaaja 0 2 2 Vieroitus-, katkaisuhoito 3 0 3 Joku luotettava aikuinen 0 2 2 AA-kerho/vertaistuki 1 2 3 Muu, esim. päihdevalistus 0 2 2 Ei vast., ei tiedä 1 1 2 45 117 162 Taulukko 5. Mistä nuori voi saada apua, jos hänellä on päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia 3.4 Mistä nuori voi saada apua, jos hän tuntee olonsa masentuneeksi tai ahdistuneeksi? Masentunut ja ahdistunut nuori voi saada apua hankekunnissa nuorisovaltuutettujen mukaan terveydenhoitajalta. Terveydenhoitaja mainittiin joka neljännessä vastauksessa. Koulukuraattorin apu nousi tärkeäksi Kittilässä, Posiolla ja Rovaniemellä, siis kunnissa, joissa on virassa olevia koulukuraattoreita. Nuoret ovat hyvin ymmärtäneet koulukuraattorin roolin auttajana näissä kunnissa. Nuoriso- 9
työntekijät mainittiin auttajina Muoniossa, Utsjoella, Sodankylässä ja Rovaniemellä. Myös kaverit ja ystävät sekä koti ja vanhemmat koettiin auttajiksi, mikäli masennusta tai ahdistuneisuutta nuorilla ilmenee. Auttaviin puhelimiin voisi soittaa lähes jokaisen hankekunnan vastaajat. Lisäksi mainittiin myös seurakunnan, mielenterveystoimiston, tukioppilaiden ja -henkilöiden ja erilaisten terapeuttien antama apu. Valtaosa nuorisovaltuutetuista tuntui olevan tietoisia palveluista, joista apua ongelmatilanteissa voi hakea. Mistä nuori voi saada apua, jos nuori tuntee itsensä masentuneeksi tai ahdistuneeksi? Rovaniemi muut kunnat yhteensä mainintoja kuraattori 12 5 17 terveydenhoitaja 13 34 47 opettajat, rehtori, koulun henkilök. 3 3 6 vanhemmat, koti 4 13 17 kaverit,ystävät 8 16 24 tukioppilaat, tutorit 0 1 1 nuoriso-ohj. 1 3 4 sosiaalityöntekijä 0 1 1 psykologi 3 18 21 auttava puhelin 5 8 13 psykiatri, terapeutti, mtt 3 10 13 lääkäri, terveyskeskus 2 4 6 seurakunta, srk:n nuorisoohj. 1 3 4 joku jolle voi puhua 1 4 5 netti 0 1 1 muu, esim. musiikki 1 0 1 ei vast., ei tiedä 2 7 9 59 131 190 Taulukko 6. Mistä nuori voi saada apua, jos tuntee itsensä masentuneeksi tai ahdistuneeksi 3.5 Käyttävätkö nuoret tarjolla olevia palveluja ja onko palveluja riittävästi? Kynnys avun hakemiseen on nuorilla vastausten perusteella korkea. Vain vajaa viidennes vastasi selkeästi, että nuoret käyttävät tarjolla olevia palveluja. Enemmistö vastaajista epäili, etteivät nuoret käytä palveluja tai että vain jotkut käyttävät: en usko, tuskinpa yleensä, aika heikosti, avun hakeminen ei ole helppoa, kyllä, jos uskaltavat, riippuu nuoren rohkeudesta. Vastausten mukaan on helpompaa puhua ongelmista kavereille kuin hakea ammattiapua. Tietämättömyys eri palveluista voi myös olla syynä, ettei apua haeta. Ammattilaisista kouluterveydenhoitaja ja nuorisotyöntekijät mainittiin helpoimmin lähestyttävinä. Leimautumisen pelko voi osaltaan estää hakeutumisen erityistyöntekijän vastaanotolle. Kaverien rohkaisu voi auttaa ylittämään kynnyksen. Osa nuorista on liian ujoja hakemaan apua ongelmiin ja avun hakeminen voi usein tuntua häpeälliseltä. 10
Kavereille ja nettiystäville varmaankin uskaltaa avautua, mutta palveluita käyttää luullakseni vain osa. Eivät uskalla, kehtaa/tiedä. Osa käyttää, mutta avun hakeminen on aina vaikeaa, myös ennakkoluulot estää avun hakemista, nuorten keskuudessa vallitsee leimaaminen, esim. käynti psykologilla ihminen on mielisairas. Aika monet menevät juttelemaan kouluterveydenhoitajalle, jos ovat masentuneita, mutta pojat harvemmin vapaaehtoisesti hakevat apua. Nuorten oli vaikea arvioida palvelujen riittävyyttä, ehkä osin johtuen siitä, etteivät he tunne eri palveluita tai heillä ei ole kokemusta niiden saatavuudesta. Rovaniemellä oli muihin kuntiin verrattuna suhteutettuna enemmän sellaisia nuoria, jotka arvelivat palveluja olevan riittävästi. Toisaalta Rovaniemelläkin nuorisovaltuutetuista neljännes vastasi, ettei tiedä tai osaa sanoa. Rovaniemellä muutamissa vastauksissa toivottiin lisää koulupsykologin palveluja ja joku oli sitä mieltä että pitäisi lisätä nuorten mielenterveyspalveluja. Useissa muissakin kunnissa tarvittaisiin nuorisovaltuutettujen mukaan enemmän koulupsykologin tai -kuraattorin palveluja. Kittilässä kiiteltiin koulukuraattorin saamista kuntaan: hieno ja tärkeä asia. Enontekiöllä ja Utsjoella nuorten päihteiden käyttö huolestutti joitakin valtuutettuja siinä määrin, että he toivoivat päihdepalveluja lisättävän. 3.6 Mistä nuori voi saada tietoa tarjolla olevista palveluista? Nuoret ovat tottuneet surffailemaan netissä ja 28% tähän kysymykseen vastanneista nuorista vastasi internetin tietolähteekseen tarjolla olevista palveluista. Rovaniemeläisistä vastaajista useimmat mainitsivat tiedon lähteeksi netin, kaupungin kotisivut tai Lapin Nuorisotiedotuksen (LaNuTi). Myös muiden kuntien nuorisovaltuutettujen ja koululaisten vastauksissa netti oli yleinen tiedonlähde. Sitä useammin mainittiin vain (koulu)terveydenhoitaja: kouluterveydenhoitajalta on ainakin helpointa mennä kysymään. Eräässä vastauksessa tosin myös epäiltiin sitä, kuinka nuoret uskaltavat luottaa terveydenhoitajan vaitiolovelvollisuuteen. Muina tietolähteinä mainittiin muun muassa koulu, opettajat, kaverit, nuorisotyöntekijät, koulukuraattori, lehdet ja mainokset sekä vanhemmat. Yllättävän moni vastasi myös, ettei tiedä. Rovaniemeläisten vastauksissa koulu tai oppilashuoltoryhmä mainittiin ainoastaan kerran, kun taas muissa kunnissa koulun rooli palveluista tiedottajana tuli esille 17 % vastauksista. Mistä nuori voi saada tietoa tarjolla Rovaniemi Muut kunnat Yhteensä olevista palveluista: Terveydenhoitaja 4 28 32 24 % Lehdet, mainokset 2 4 6 4 % Ystävät, kaverit 2 3 5 4 % Internet 17 21 38 28 % Koulu, oppilashuoltoryhmä 1 16 17 13 % Koulukuraattori 1 4 5 4 % Kunta 3 4 7 5 % Nuorisotyöntekijä 0 2 2 1 % Terveyskeskus 1 2 3 2 % Lanuti 2 0 2 1 % Vanhemmat 0 2 2 1 % En tiedä, ei mistään 6 9 15 11 % Yhteensä 39 95 134 100 % Taulukko 7. Mistä nuoret uskovat saavansa tietoa tarjolla olevista palveluista 11
3.7 Palveluista tiedottaminen Nuorten käsitykset palveluista tiedottamisesta vaihtelivat. Rovaniemellä lasten ja nuorten palveluiden tiedottaminen nähtiin hyvänä. Muissa hankekunnissa vastaukset olivat kielteisiä ja nuoret kokivat, ettei palveluista tiedoteta riittävästi. Palveluista ei tiedoteta tarpeeksi. Itsenikin piti todella miettiä, miten asiat meillä on ja kenen puoleen kääntyä. (Sodankylä) Ei tiedoteta. Itse en oikeastaan edes tiedä mitä palveluita on tarjolla. (Kemijärvi) Kyllä, Lanuti tiedottaa hyvin. (Rovaniemi) Pelkät julisteet masentavat. On käytettävä nykyajan valtamedioita, kuten tv ja internet. (Rovaniemi) Onko kunnassanne riittävästi lapsille ja nuorille suunnattuja psykososiaalisia palveluja? Vastausten lkm Prosenttia Kyllä 37 39,4 Ei 38 40,4 En osaa sanoa 15 16,0 Ei vastanneita 4 4,3 Yhteensä 94 100,0 Taulukko 8. Psykososiaalisten palvelujen riittävyys kunnissa nuorten mielestä Nuoret ehdottivat tiedottamisen tehostamiseksi esitteiden laatimista, ilmoituksia ilmoitustaululle ja internetiin, nuorten lehtiin tai paikallislehtiin. Muutama vastaaja ehdotti, että asioista tulisi enemmän puhua suoraan lappusten sijasta sekä järjestää kampanjoita tai teemapäiviä palveluista. Suoraa puhetta eri oppilaitoksissa ja mainontaa ilmoitustauluille. (Muonio) Ei lappusia ja ilmoitustauluja. Puhetta ja kerrontaa enemmän. (Kittilä) Kouluissa ja nuorisotiloilla tulisi olla tietoa saatavilla enemmän. (Rovaniemi) Lisää mainontaa ja asioiden esille ottamista. (Rovaniemi) 3.8 Suhtautuminen etäpalveluun ja -terapiaan Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullisessa kehittämishankkeessa on tarkoituksena kokeilla IP-pohjaista videokonsultaatiota ja videovälitteisesti tapahtuvaa terapiaa. Etäpalvelussa terapeutti keskustelee asiakkaan, nuoren kanssa kuvapuhelimella salatun yhteyden välityksellä. Nuorelta kysyttiin, olisivatko nuoret valmiita käyttämään palvelua, jos sitä olisi saatavilla esimerkiksi koulun tiloissa. Vastauksista nousi esille se, että pienemmissä kunnissa ja syrjäseuduilla palvelun käyttäminen voisi onnistua ja siihen suhtauduttiin melko positiivisesti. Jokaisesta kunnasta löytyi ainakin yksi myöntävä vastaus. Pääosin nuoret empivät vastauksissaan. Nuoret eivät täysin luota tilanteeseen tai terapeutin poissaolo vaikuttaa siihen, että tilanne voidaan kokea epävarmaksi. En tiedä, tykkäisin itse mieluummin, että henkilö olisi läsnä. (Utsjoki) 12
En usko, vaikea luottaa suojaukseen. (Salla) Ehkä, monet nuoret kuitenkin mieluiten haluavat olla kasvotusten keskustelukumppaninsa kanssa. (Muonio) Vaikea sanoa. Toisaalta, jos terapeutin palvelu on tarjolla muutenkin, ei tällaiselle palvelulle olisi tarvetta, mutta ilmeisesti tämä koskisi sivukyliä. (Kittilä) Muutamista vastauksista nousi esille, että videopohjainen konsultaatio voisi sopia paremmin ujommille henkilöille. Myös tilojen oikeanlainen valinta konsultaation järjestämiseksi tuli esiin nuorten mielipiteissä, sillä koulun tiloissa nuoret eivät välttämättä suostuisi käyttämään tällaista palvelua leimautumisen vuoksi. Avun hakemisen kynnys voisi videovälitteisen tapahtuvan terapian myötä madaltua, osa nuorista tuumii. Kyllä. Joillekin se voisi olla helpompi tapa jutella. (Kolari) Jos tila olisi suljettu ja varmuus, ettei kummassakaan päässä ole kuuloetäisyydellä muita, silloin ehkä. Mutta ajatusta varmaankin vierastettaisiin välillisyyden takia ainakin aluksi. (Kemijärvi) Kyllä sitä luultavasti ainakin pidemmän päälle tulisi käytettyä, mutta aluksi olisi varmasti paljon ennakkoluuloja. Jotkut ehkä pelkäisivät jonkun näkevän, että he menevät käyttämään palvelua. (Kemijärvi) Koulun tilat eivät välttämättä ole kovin yksityiset, mutta voisi toimiakin, jos on hyvin järjestetty. (Kemijärvi) Ehkä kynnys mennä psykologille ei olisi tässä tilanteessa niin suuri. Jotkut nuoret voisivat käyttää ko. palvelua. (Kittilä) Rovaniemellä vastaukset olivat pääosin kielteisiä; tällaista palvelua ei uskottu nuorten olevan valmiita käyttämään. Muutama vastaaja ehdotti palvelun sopivuutta ujoimmille persoonille. Esimerkkinä mainittakoon kaukaisimman kunnan, Utsjoen nuorten mielipiteet videokonsultaatiosta. Utsjoella muutaman tyhjän vastauksen lisäksi vastaukset vaihtelivat. Nuorista viisi oli empiviä palvelun suhteen. Kolme vastaajaa koki palvelun hyvin myönteisenä ja kaksi nuorisovaltuutettua ei ollut lainkaan halukkaita kokeilemaan tällaista palvelua. 4 Oppilashuolto 4.1 Oppilashuollon keskeiset ja tärkeimmät tehtävät koulussa Oppilashuollon tehtäviin kuuluvat oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla pyritään edistämään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä pyritään mahdollistamaan kaikille tasavertainen mahdollisuus oppia. Oppilashuollon yhtenä tehtävänä on myös välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia sekä puuttumaan niihin riittävän ajoissa. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata lasten ja nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien ja vanhempien kans- 13
sa. Oppilashuoltotyötä tehdään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. (Rovaniemen kaupunki, Ounasvaaran alueopetussuunnitelma 2005.) Oppilashuollon tehtävät olivat epäselviä monelle tähän kyselyyn vastanneelle nuorelle. Noin puolet vastanneista mainitsivat jonkin oppilashuollon keskeisen tehtävän. Myös oppilashuoltoryhmien toiminta ja siihen kuuluvat henkilöt olivat tiedossa suunnilleen joka toisella kyselyyn vastanneella nuorella. Vastanneista lähes joka toinen osasi nimetä joitain oppilashuoltoryhmiin kuuluvia henkilöitä. Oppilashuoltoryhmiin mainittiin muutamassa vastauksessa kuuluvaksi tukioppilaat, oppilaskunnan jäsenet, terveydenhoitaja ja koulun henkilökunta. Suurin osa vastanneista nuorista ei tiedä, mitkä koulunulkopuoliset tahot tekevät yhteistyötä oppilashuollon ja oppilashuoltotyöryhmien kanssa. Vain pari nuorta arveli tietävänsä, mitä tahoja koulun ulkopuolella toimii oppilashuollon kanssa yhteistyössä. Savukoskelta ei vastauksia oppilashuollon kysymykseen ollut saatavilla. Tärkeimmiksi oppilashuollon tehtäviksi vastaajat näkivät oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimisen, ja toivat esiin niin ravitsemukseen, terveydenhoitoon kuin kiusaamisen valvontaan liittyviä asioita. Oppilashuollon keskeisimpiä tehtäviä vastanneiden mukaan ovat muun muassa: Oppilashuollon jäsenet ovat jatkuvasti tekemisissä oppilaiden kanssa, joten he ovat lähes ainoita aikuisia, joilla on mahdollisuus huomata erilaisia häiriökäyttäytymisiä tai jos jollain on ongelmia. (Enontekiö) Seurata vähän heidän (oppilaiden) opintojensa edistymistä. Tarjota apua opiskeluongelmissa ja isommissa sekä koulun ulkopuolisissa asioissa ohjata oikealle taholle.. Välittää ja luottaa, yhteishenki.. (Kemijärvi) Koulussa ei kerrota juuri mistään.. (Utsjoki) Ruoka, hammaslääkäri, terveystarkastus, puhtaus. (Pelkosenniemi) Yhteiskuntaan sopeuttaminen. (Rovaniemi) Opettajat ovat kouluyhteisön tukipilareita, joten heidän tukensa on tärkeää. (Rovaniemi) Hyvä opiskeluympäristö, hyvä opetuslaatu, koulussa on hyvä ja hauska olla. (Posio) Pitää opiskelijoiden lähtökohdat sillä tasolla, että kukainenkin voi täysillä keskittää ajatuksensa opiskeluun. (Kittilä) Pitää oppilaat mieleltään ja fyysisyydeltä kunnossa. Pois huumeista ja muista päihteistä. (Muonio) Piettää hyvää yhteishenkeä. (Muonio) 4.2 Oppilashuoltoryhmät Oppilashuollon järjestämiseen liittyen nuorten käsitykset oppilashuoltoryhmistä vaihtelivat. Rovaniemen nuorisovaltuutetuista 17 osasi nimetä muutamia oppilashuoltoryhmiin kuuluvia henkilöitä. Lähes saman verran nuoria ei vastannut kysymykseen tai ilmoitti, ettei tiedä tai osaa sanoa vastausta. Muissa kunnissa tieto oppilashuoltoryhmään kuuluvista henkilöistä oli myös epäselvä, sillä yli 14
puolet eivät tienneet tai eivät osanneet vastata kysymykseen. 25 vastauksessa oli maininta oppilashuoltoryhmien jäsenistä. En edes tiennyt sellaisista (oppilashuoltoryhmistä) tätä kyselyä ennen, joten hankala mennä sanomaan, kun en tiedä, onko koulussamme sellaista. (Kemijärvi) 4.3 Oppilashuollon erityistyöntekijöiden palvelut 1.1.2008 voimaantullut uusi lastensuojelulaki (417/2007, 9 ) velvoittaa kuntia järjestämään koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Näillä palveluilla tulee uuden lastensuojelulain mukaan myös edistää koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Edellä mainittujen palveluiden järjestämisestä oppilailleen vastaa lain mukaan opetuksen järjestäjä. Kyselyn toteuttamishetkellä uusi lastensuojelulaki ei ollut vielä tullut voimaan. Kuitenkin esimerkiksi koulukuraattorityö on ollut lakisääteistä (lastensuojelulaki) jo vuodesta 1990 ja vuonna 2003 laissa perusopetuslain muuttamisesta katsotaan oppilaalla olevan oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, johon koulukuraattorinkin työ kuuluu (Sipilä-Lähdekorpi 2004). Työministeriön määritelmän (2003) mukaan koulukuraattori auttaa työssään oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Koulukuraattoria tarvitaan ongelmatilanteissa, joita ovat esimerkiksi koulupinnaus, kiusaaminen sekä koulun tai luokan vaihtumisesta syntyvät ongelmat. Asiaa selvitellään oppilaan ja kuraattorin välisillä luottamuksellisilla tapaamisilla ja keskusteluilla. Kuraattori voi puuttua tilanteeseen itse oppilaiden tai opettajien pyynnöstä. Koulukuraattori tekee yhteistyötä eri tahojen, kuten vanhempien, opettajien ja eri viranomaisten kanssa, sillä koulunkäyntivaikeudet saattavat olla oire muista ongelmista. Näitä ongelmia voivat olla esimerkiksi vaikeudet kotona, päihdeongelmat tai masentuneisuus. Kuraattori kuuluu yhtenä jäsenenä koulun oppilashuoltoryhmään. Koulukuraattorin työhön kuuluu päivätyön lisäksi osallistumista vanhempainiltoihin ja opettajankokouksiin sekä erilaisten lausuntojen antamista, kirjelmien ja selvitysten tekemistä. (Työministeriö, 2003.) Työministeriön määritelmän (2003) mukaan koulupsykologi työskentelee kouluissa oppimis- ja sopeutumisongelmien parissa. Työtehtäviin kuuluvat ongelmien määrittäminen, hoito ja ennaltaehkäisy sekä opettajien konsultointi. Psykologi pyrkii auttamaan koulu- ja ihmissuhdevaikeuksissa olevan oppilaan elämäntilanteen kartoittamisessa ja parantamisessa. Työtä tehdään yhdessä opettajien, lapsen vanhempien ja oppilaan itsensä kanssa. Tavoitteena on löytää vaikeuksiin johtaneet syyt ja tukea oppilasta henkisesti tarvittaessa esimerkiksi luokkasiirroin, erityistoimenpitein ja järjestämällä tukiopetusta. Psykologi käyttää työmenetelminään keskusteluja ja havainnointia sekä erilaisia testejä, joita ovat esimerkiksi persoonallisuus- ja suorituskykytestit. Yhteistoiminta muun oppilashuollon kanssa on keskeistä. Koulupsykologi toimii yhteistyössä koulukuraattorin, terveydenhoitajan, lääkärin, oppilaanohjaajan sekä opettajien kanssa. Kouluissa toimivista psykologeista suuri osa työskentelee useammassa kuin yhdessä koulussa. Tavallisimmin heillä on vastaanottoajat, joiden mukaan koululaisilla on mahdollisuus tapaamiseen. (Työministeriö, 2003.) Hankkeen kunnista koulukuraattorin palveluita on tarjolla Rovaniemellä, Kittilässä ja Posiolla. Rovaniemeläiset nuoret ovat melko hyvin tietoisia koulukuraattorin palveluista ja myös Kittilän ja Posion nuortenvastauksissa koulukuraattori nostetaan esille. Sipilä-Lähdekorven väitöskirjatutkimuksen (2004) mukaan koulukuraattoreista lähes joka toinen koki roolinsa epäselväksi, johtuen työn paljoudesta, monimuotoisuudesta ja ristiriitaisuudesta. Ei siis ihme, etteivät nuoret vastauksissaan eritelleet sen tarkemmin koulukuraattorin työtä. Sipilä-Lähdekorven väitöskirjatutkimus (2004) myös osoitti, että koulukuraattoreita tarvittaisiin lisää, jotta työn laatu paranisi ja ennaltaehkäiseväl- 15
le työlle olisi enemmän resursseja. Kyselyn toteutuksen aikoihin moni Lapin kunta oli vielä kokonaan ilman koulukuraattorin palveluita. Nuoret kuitenkin nostivat vastauksissaan esille toiveen koulukuraattorin saamisesta omaan kuntaan, ainakin Ranuan ja Sodankylän vastauksissa tämä tuli esille. Varsinaisia koulupsykologeja on Lapin kunnista ainoastaan Rovaniemellä. Muissa kunnissa psykologin palveluja kouluille antavat terveyskeskusten, perheneuvoloiden tai mielenterveystoimistojen psykologit. Näin ollen nuorten käsitykset psykologeista ja heidän tehtävistään tai työalueistaan eivät ole selviä. Onko kunnassanne koulukuraattoria? Kunta Muu Kunta Rovaniemi Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Kyllä 15 26 29 91 44 49 Ei 34 59 1 3 35 39 En osaa sanoa 9 16 2 6 11 12 Yhteensä 58 64 32 36 90 100 Onko kunnassanne koulupsykologia? Kyllä 16 27 15 52 31 35 Ei 33 56 5 17 38 43 En osaa sanoa 10 17 9 31 19 22 Yhteensä 59 67 29 33 88 100 Taulukko 9. Koulukuraattori- ja koulupsykologi Koulukuraattorin tavoitettavuutta vertailtaessa, Rovaniemen ja muiden kuntien vastaukset osoittavat lähinnä sen, että Rovaniemen nuoret tietävät koulukuraattorin olevan koulun tiloissa tavattavissa. Muiden kuntien osalta tietämys ei luonnollisesti ole selvä, sillä koulukuraattoria ei välttämättä ole, tai koulukuraattori on paikalla sen verran harvoin, ettei hänen tavoittamisensa ole samalla tavalla selvää kuin esimerkiksi kouluterveydenhoitajan läsnäolo. Nuoret eivät osaa sanoa tai eivät tiedä, mistä koulukuraattorin löytää. Koulun tiloista koulukuraattorin löytävät ne, joissa koulukuraattori on. Nuorten tietoisuus koulun sosiaalityöntekijöinä toimivista henkilöistä oli vaihteleva. Nuorilta kysyttiin, kuka tai ketkä toimivat koulun sosiaalityöntekijöinä, jos kunnassa ei ole koulukuraattoria. Nuorten käsitykset vaihtelivat kunnittain. Noin joka toisessa kunnassa, jossa varsinaista koulukuraattoria ei ole, vastaukset osoittivat, ettei nuori tiedä kuka tai ketkä toimivat koulussa sosiaalityöntekijöinä. Rovaniemen, Kittilän ja Posion nuoret eivät pääosin kysymykseen vastanneet, sillä näissä kunnissa työskentelee koulukuraattorit. 4.4 Oppilashuollon toimintatavat Rovaniemen kaupungin Ounasvaaran alueopetussuunnitelmaan (2005) on kirjattu, miten koulussa toimitaan erilaisissa ongelmatilanteissa. Ongelmatilanteessa luokanopettaja tai erityisopettaja keskustelee oppilaan kanssa, neuvoo ja ohjaa apua tarvitsevaa oppilasta. Tämän jälkeen opettaja ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin ja tarvittaessa luokanopettaja, erityisopettaja sekä huoltajat kokoontuvat keskustelemaan oppilaan tilanteesta. Mukana ovat usein myös koulupsykologi ja koulukuraattori sekä mahdollisesti muut oppilashuoltotyöstä vastaavat henkilöt. Keskustelutilanteessa sovitaan jatkotoimenpiteistä, esimerkiksi tilanteen seuraamisesta, tutkimuksista, kuntoutuksesta, hoidosta, konsultaatiosta, tuki- ja erityisopetuksesta sekä vastuuhenkilöistä. Oppilashuoltotyöryhmän kokouksessa käydään läpi koulun oppilashuoltoasiat, jolloin tarkastellaan ongelmia moniammatillisesta 16
näkökulmasta sekä sovitaan jatkosta. (Rovaniemen kaupunki, Ounasvaaran alueopetussuunnitelma 2005.) Nuorilla on melko selkeä käsitys siitä, miten koulussa toimitaan erilaisissa ongelmatilanteissa. Nuorilta kysyttiin, miten koulussa heidän käsityksensä tai kokemuksensa mukaan toimitaan, jos nuori joutuu ongelmatilanteeseen. Ongelmatilanteista esillä olivat oppilaan runsaat poissaolot, kiusaaminen, masentuneisuus, oppimisvaikeudet, päihdeongelmat sekä tupakointi koulussa. Toimintatavoissa oli vaihteluita kouluasteen mukaan. Yläasteen, lukion ja ammatillisen asteen toimintatavat eri ongelmatilanteissa ovat hieman erilaiset. Kaikkiin tilanteisiin nuorella ei välttämättä ollut vastausta, mikäli kokemusta tai tietoa ei kyseessä olevasta ongelmatilanteesta ollut. Nuorten käsitykset ja tietous siitä, kuinka koulussa toimitaan kun oppilaalla on oppimisvaikeuksia, olivat varsin selkeät. Oppilaalle tarjotaan ja järjestetään tuki- tai erityisopetusta ja hänen kanssaan keskustellaan. Myös vanhemmat ja erityisopettaja pyydetään mukaan keskusteluun. Lähes jokainen nuorisovaltuutettu tiesi kertoa, miten oppimisvaikeudet koulussa pyritään selvittämään. Nuoret olivat myös tietoisia siitä, miten koulussa toimitaan, kun oppilaalla on runsaasti poissaoloja tai mikäli oppilas jää kiinni tupakoinnista koulun alueella. Mikäli oppilaalla on runsaasti poissaoloja, otetaan poissaolot nuorten mukaan koulussa puheeksi ja alaikäisten kohdalla usein myös vanhemmat otetaan mukaan selvittelyprosessiin. Yläkoulussa luvattomista poissaoloista voi seurata jälkiistuntoa. Oppilasta ei myöskään arvioida, jos poissaoloja on runsaasti. Lukioissa ja ammatillisessa oppilaitoksissa opiskelevat voivat saada opintotukea, joten myös tähän puututaan ja opintotuki voidaan lakkauttaa liiallisten poissaolojen vuoksi. Nuorten mielestä on tärkeää selvittää poissaolojen taustalla vaikuttava syy. Asiasta keskustellaan oppilaan ja mahdollisesti vanhempien kanssa, yritetään selvittää poissaolojen syy. (Kemijärvi) Jätetään kurssi arvioimatta ja annetaan lisätehtäviä. (Enontekiö) Tupakoinnista seuraa yläkoululaisille usein jälki-istuntoa ja myös ilmoitus vanhemmille. Lukioissa tupakoinnille oli ainakin vielä kyselyn toteuttamisen aikaan järjestetty omat tupakkapaikkansa, eikä tupakointiin puututtu. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko tiukentuneet tupakointisäädökset, esimerkiksi ravintolatupakoinninkielto (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta 700/2006) vaikuttaneet koulutupakointiin. Lain mukaan tupakointi on kielletty oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden oppilaitosten pihoilla, jotka on tarkoitettu alle 18-vuotiaille. (Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13.8.1976/693, 12 19.8.1994/765.) Oppilaat eivät kuitenkaan välttämättä pidä tupakointia koulussaan kiellettynä. Ensimmäisestä (tupakoinnista) kiinnijäämisestä oppilas soittaa itse vanhemmilleen ja kertoo kiinnijäämisestä. Jatkossa luokanvalvoja tai joku muu opettaja ilmoittaa vanhemmille. Kummastakin tapauksesta tietääkseni seuraa jälki-istuntoa. (Posio) Lukiossamme oppilaat saavat käydä tupakilla sille määrätyllä alueella ilman sanktioita. (Kolari) Vähemmän selvää nuorille oli se, miten koulussa toimitaan, mikäli oppilaalla on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Osa nuorista ei osannut vastata kysymykseen, mutta vastauksista nousi esille kuitenkin selkeästi se, että asiasta keskustellaan oppilaan, hänen vanhempiensa, koulupsykologin, koulukuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Kunnissa, joissa ei ole koulukuraattoria, olivat terveydenhoitajan ja psykologin apu tärkeimmät. Päihteiden käytön ongelmia ei vastausten perusteella esiintynyt kovinkaan paljon tai siihen puuttuminen on vähäisempää. Huolestuttavaa on, että joissain yläkoulun vastauksissa mainittiin, ettei koululla kiinnosta, vaikka oppilaat käyttäisivätkin päihteitä. 17
En ole törmännyt vastaaviin tapauksiin koulussa. (Kolari) Keskustellaan asiasta oppilaan, hänen vanhempien, koulupsykologin, - terveydenhoitajan ja/tai -kuraattorin kanssa. (Posio) Ei niitä kiinnosta. (Utsjoki) Kiusaamistilanteessa toimintatavat olivat myös nuorten keskuudessa selvillä. Koulukiusaamistilanteen selvittelyssä ovat mukana lähes jokaisen vastanneen mukaan koulun rehtori, terveydenhoitaja, kiusaaja ja kiusattu sekä vanhemmat. Myös luokanvalvoja on mukana kiusaamistilanteesta keskusteltaessa. Toimintatapana on nuorten mukaan keskustelu tai puhuttelu, jossa kiusaaminen yritetään saada loppumaan ja asiaan puututaan. Nuorten vastausten mukaan, kiusaamista ei jokaisessa oppilaitoksessa esiinny. Joidenkin lukiolaisten vastauksissa taas esiintyvään kiusaamiseen ei millään tavalla puututa, tai sitä ei huomata. Lukiomme on hyvin pieni ja siellä ei tietääkseni kiusata ketään. Yhteishenki on hyvä. (Kolari) Opettajat, nuorisotyöntekijät ja tukioppilaat puuttuvat välittömästi asiaan ja yrittävät parhaansa mukaan auttaa. (Muonio) Apua saa jos pyytää. (Ranua) Oppilaat ovat ainoat, jotka voivat vaikuttaa asiaan, koska muut eivät varmasti huomaa sellaista. (Sodankylä) Ei mitenkään. Ei opettajia kiinnosta. (Enontekiö) Masentunutta tai ahdistunutta oppilasta auttavat nuorten mukaan koulussa terveydenhoitaja, psykologi, vanhemmat ja koulukuraattori. Tarvittaessa oppilas ohjataan eteenpäin. Masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta ei nuorten mukaan koulussa välttämättä huomata, joten oppilaan on oltava itse aktiivinen ja hakeuduttava esimerkiksi terveydenhoitajan juttusille, mikäli kokee olonsa ahdistuneeksi. Koitetaan saada oppilas puhumaan pahasta olostaan jollekulle. (Kemijärvi) Oppilaan täytyy itse hakea vaivaan apua. (Kolari) Oppilas voi mennä omasta aloitteestaan puhumaan terveydenhoitajalle, mutta koulun henkilökunta ei varsinaisesti puutu asiaan. (Enontekiö) Oppilaista kiinnostunu opettaja saattaa kysyä vointia, kehotetaan ottamaan yhteyttä koulupsykologiin. (Sodankylä) Kysyttäessä mitä kehitettävää oppilashuollon toiminnassa nuorten mielestä olisi, esille nousi monenlaisia asioita. Monen kunnan vastauksissa tuli esille nuorten toive luotettavasta aikuisesta, jolla on aikaa kuunnella nuorta ja joka olisi helposti tavoitettavissa. Oppilashuoltoon liittyvistä asioista pitäisi nuorten mielestä tiedottaa paremmin. Monien oppilashuoltoa koskevien kysymysten kohdalla tuli esille nuorten epävarmuus ko. toimintatavoista ja tiedottamiseen toivottiinkin lisäpanostusta. Nuoret myös kritisoivat jälki-istuntoja, ja toivoivat rakentavampia keinoja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Poissaolojen kohdalla olisi mielestäni syyttelyä ja rankaisua tärkeämpää selvittää poissaolojen syitä ja keskustella oppilaan kanssa. (Kolari) 18
Opettajilla stressiä ja kiireitä, joten eivät ehdi huolehtimaan pahoinvoivista oppilaista, joten heidän tukemisensa tulisi olla selkeästi jonkun tehtävä. (Kemijärvi) Asioihin pitäisi puuttua paremmin ja oppilasta pitäisi tukea enemmän ja oppilaille pitäisi kertoa enemmän mahdollisista palveluista. (Enontekiö) Yleisvaikutelma on, että kukaan ei välitä ellei ole aktiivinen ja hyvä oppilas, josta opettajat tykkää ja kiinnittää huomion. Ja aika monesti varmaan apua tarvitsevat juuri ne, joihin ei ehkä niin paljon kiinnitetä huomiota. Kuraattori tai jatkuvasti tai ainakin paljon useammin tavoitettavissa oleva psykologi olisi hyvä. (Sodankylä) Kuraattorin on oltava tavattavissa niin, että oppilaatkin tietävät siitä. (Rovaniemi) Oppilaat ovat (Tai ainakin minä!) ihan ulalla mistä voi hakea apua. (Rovaniemi) 4.5 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 11.2.2008.) Oppilaskuntien toiminnasta kertovan internetsivusto Valtikan (2007) mukaan useat oppilaskunnat järjestävät erilaisia teemapäiviä, taksvärkkipäivän tai erilaisia juhlia, toimittavat koululehteä, hoitavat tai hallinnoivat koulun kioskia ja miettivät kouluviihtyvyyden parantamista. (Valtikka, 2007.) Kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat koulunsa tukioppilastoiminnasta muutamin esimerkein. Tukioppilastoimintaan liittyvään kysymykseen olivat vastanneet lähes kaikki nuorisovaltuutetut. Nuorilla on tietoa tukioppilaiden tehtävistä, mutta kaikissa oppilaitoksissa ei tukioppilastoimintaa ollut. Tukioppilastoiminta sekoitettiin osaksi erityisopetukseen, mutta pääosin vastaajat ymmärsivät, mitä tukioppilastoiminta sisältää. Tukioppilaiden lisäksi vastauksissa esiintyi tutoropiskelijat, joilta neuvoja voi tarvittaessa kysyä. Pääosin tukioppilastoiminnaksi miellettiin tapahtumien järjestäminen. Tukioppilaat kertovat toimivansa viestinviejinä ja tarjoavansa keskusteluapua tarvittaessa. Esimerkiksi kiusaamistilanteissa tukioppilailla on kuitenkin pienempi rooli käytännössä kuin mitä tavoitellaan. Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia. (Posio) Tukioppilaat järjestävät joskus jotain piristävää, piettävät kokouksia ja aamunavauksia. (Kittilä) Tuutorit, eli ne oppilaat, jotka avustavat lukioon tulevia tottumaan uuteen systeemiin. Yläasteella (on) ihan omat tukioppilasryhmänsä. Tukioppilaat vievät nuorten ongelmia opettajien ja vanhempien korviin, jos nuori ei itse uskalla vanhemmille mennä puhumaan. (Kittilä) Tukioppilaat auttavat lähinnä 7-luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun. (Kittilä) Järjestämme Uskalla sanoa EI -leiriä, väripäiviä, puutumme kiusaamisiin ja olemme yksinäisten kavereita. (Kemijärvi) 19
Autetaan jos jotain kiusataan. Järjestetään kivoja juttuja. Autetaan pitämään yhteishenkeä yllä. (Muonio) Kun on sattunut jotain, tukioppilaat kokoontuvat ja keskustelevat. Sen jälkeen pyritään puuttumaan. (Utsjoki) 4.6 Oppilaiden osallisuus, tiedonkulku ja vaikuttamismahdollisuudet Kyselyssä selvitettiin nuorten osallistumista oppilashuollon toimintaan antamalla vaihtoehtoja tilanteisiin, joita koulussa esiintyy. Osallisuuden käsite avattiin nuorille kyselylomakkeessa. Osallisuus tarkoittaa oppilaan ja vanhempien tiedonsaantia, kuulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Osallistuminen, osallisuus ja tiedonkulku on esitetty yhteenvetona kaikkien kuntien vastauksista. Oppilas mukana, kun hänen asioitaan käsitellään koulussa Oppilaalle tiedotetaan, kun hänen asioitaan käsitellään koulussa Vanhempia pyydetään mukaan, kun oppilaan asioita käsitellään koulussa Vanhemmille ilmoitetaan, kun oppilaan asioita käsitellään koulussa Oppilas huomioidaan ja häntä kuunnellaan, kun hänellä ilmenee ongelmia koulussa Aina 3 2 6 9 7 Useimmiten 32 32 25 35 30 Silloin tällöin 25 30 35 26 36 Harvoin 19 16 18 12 11 Ei koskaan 5 3 1 2 2 En osaa sanoa 2 3 2 3 2 Vastauksia 86 86 87 87 88 yhteensä Puuttuva tieto 8 8 7 7 6 Yhteensä 94 94 94 94 94 Taulukko 11. Oppilaiden osallisuus, tiedonkulku ja vaikuttamismahdollisuudet 20