Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 1 / 7 Yhteenveto Vaikuttajaraati on tutustunut palveluverkkotyöryhmän asiakirjoihin ja niissä esitettyihin hammashoitolaverkon muutoksiin. Työhön on osallistunut aktiivisesti 10 13 henkilöä, vaikuttajaraati on koottu nopeasti ja se edustaa aluetoimikuntia, terveydenhoidon ammattilaisia sekä joitakin Lohjalaisia Sote- ja eläkeläisjärjestöjä. Kokoonpano on omana dokumenttina. Lähtökohtana olivat tiukasti kansalaisten eli hammashoitoloiden asiakkaiden tarpeet ja kohtuullisuus mm. etäisyyksien tai muun synergian suhteen. Lähtökohtana on tutkimuksia, joissa taajamissa terveydenhoidon lähipalvelut oli todettu voivan olla 3-5 km:n ja haja-asutusalueilla jopa 10-20 km etäisyydellä. Jos palveluja keskitettäisiin yksinomaan Lohjan keskustaan tai Tynninharjulle, matkat pitenisivät reuna-alueilta kohtuuttomiksi verrattuna nykytilanteeseen ja verrattuna Lohjan keskiosiin. Palvelujen saavutettavuus ei enää olisi tasa-arvoista. Julkinen liikenne on Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjan keskustaan kahdeksan bussivuoron varassa arkipäivinä kouluaikoina. Pusulasta ja Nummelta vielä vähemmän Lohjan keskustaan. Julkisen liikenteen osiota voisi esityksessä tiivistää. Palvelun laajuuden osalta perustana on perushammashoito virka-ajalla ja lähipalveluna. Esityksessä on tarvetta laajentaa hoitoloiden vastaanottoaikoja myös illaksi, jotta työssäkäyville (työpaikat yleensä muualla kuin asuinpaikka) olisi mahdollista käyttää palveluja. Tarkastelussa ei ole otettu kantaa hammashoitoloiden kapasiteetin mitoitukseen yksityiskohtaisesti eikä itse hoitoprosessiin. Esityksen pääkohtien arviointia (kiireetön hammashoito klo 8-15:00) 1) Karjalohjan, Sammatin, Oinolan ja Pusulan hammashoitoloiden suunnitelmat ja vaikuttajaraadin ehdotukset. Yleistä esityksestä Esitys koskee haja-asutusalueiden hammashoidon palvelujen järjestämistä. Mutta mikä on johtanut Pusulan hammashoitolan palvelun kaventumiseen kahteen päivään kuukaudessa. Oliko tilanne "liian hyvä", kun hoitojonoja ei ollut ja resurssit siirrettiin muualle? Faktoihin esittäisin kartan tarkastelun esitetyistä hammashoitoloista käsin, miten suurta väestömäärää kukin hoitola voi palvella unohtaen vanhat terveysverkon
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 2 / 7 rajat. Esim. Karjalohjalta Sammatin keskustaan on 12 km, Saukkolan suuntaan 12 km ulottuu melkein Saukkolaan saakka ja Karstun kylään on alle 10 km jne Lähipalveluiden säilyttäminen kyläkeskuksissa on Lohjan kasvun kannalta merkittävää. Jos lähipalvelut lakkautetaan, uusia asukkaita ei tänne saada. Kaikki eivät voi eivätkä halua asua Lohjan keskustassa. Hammashoitolakohtaiset kannanotot Suljettavaksi Karjalohjan hammashoitola kuten esityksessä oli. Sammatin hammashoitola pysyy nykyisellä paikalla lähellä Sammatin koulua kattaen perushammashoidon. Nykyinen hoitopiste on koulun, päiväkotien ja vanhusten palveluasumisen vieressä. Kaikki ovat näköetäisyydellä toisistaan ja tarjoaa palvelut Karjalohjalle ja Sammattiin sekä Saukkolan ja Karstun suunnassa asuville. Oinolan hammashoitola säilytetään ja toimintaa kehitetään kattaen Nummen ja osia Pusulasta perushammashoidon osalta. Pusulan hammashoitolan integrointi osaksi ikääntyvien monipalvelupistetoimintaa ja koululaisten käyttöön (kaupungin tilat, remontoitu äskettäin) 2) Keskusaukion hammashoitola Virka-ajalla kattaen perus-hammashoidon, erikoishammashoitoa mm. suukirurgisia toimenpiteitä Anttilan koulun hammashoitolan palvelut siirretään tänne (palvelee koululaisia Lohjan keskustan ja keskustan läheisiltä asuinalueilta kuten esimerkiksi Routiolta ja Moisiolta) 3) Hammashoitola Tynninharjulla Hätäkeskuksen tiloissa Virka-ajalla kattaen perushammashoidon Virkkalan, Mäntynummen, Ojamon koulun ja Virkkalan koulujen hammashoitolapalvelut siirretään tänne. Palvelee hyvin eteläistä aluetta ja osia keskustasta. Todetaan virka-ajan ulkopuolisen hammashoitolapalveluiden esitykset 1) Päivystysnumero virka-ajan ulkopuolella ohjautuu 15-21:00 ja viikonloppuisin 8-21 nykyisin Oralille ja jo sovitun mukaisesti siirtyy Mediverkko oy:lle Uudenmaan kuntien yhteistyönä. 2) Yöpäivystys 21-08 Töölön sairaalassa Helsingissä sekä traumapotilaille tai lääkärin lähetteillä vaikeat tapaukset myös perusterveydenhoidosta
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 3 / 7 Pohdittavia asioita ikääntyneiden ja huonokuntoisten vanhusten kohdalla 3) Kannettavan yksikön käyttö kotisairaanhoidon potilaille kotona tai hoivakotien asukkaille hoivakodeissa toimittaen perushammashoidon palveluita. Tätä on kokeiltu ainakin Lahden kaupungissa. 4) Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi perustua ambulanssitaksilla kuljetukseen potilaan kotoa lähimpään lähipalvelupisteeseen perushammashoidon osalta. Potentiaalisia kehitettäviä/tutkittavia asioita/prosesseja 5) Parantaa ja tehostaa asiakasmyötäisemmäksi yhteydenoton, hoitotarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen osalta sekä uusien ratkaisujen tutkimista ja toteuttamista sekä integrointia eri tapoja käyttäen. Nykyisenkaltaisen takaisinsoittojärjestelmän soveltaminen em. kanssa. 6) Palveluverkkosuunnitelmassa asiakasnäkökulma on aikalailla taka-alalla. Palvelut on suunniteltu johtamisen näkökulmasta mahdollisimman vaivattomiksi. Palveluverkkoselvityksessä s.17 kerrotaan suun sairastavuuden olevan suurta ja kuitenkin vain noin kolmasosa väestöstä on käyttänyt tk:n hammashoitopalvelua. Ovatko resurssit riittämättömät kattamaan todellista kokonaistarvetta. Ja onko yhteydenotto/hoitotarpeen arviointi/ajanvaruksen monimutkaisuus peruutusrumbineen tarkoituksellisesti aiheuttaneet tämän. Huoli onkin siitä onko kahdella kolmasosalla väestöstä suun terveyden osalta asiat kunnossa ja hoitanut kaiken yksityisellä vai onko suun terveyden hoidon osalta yksilötasolla ns. laiminlyöty jopa hoidon minitaso liian hankalan palvelun saatavuuden/saavutettavuuden takia. 7) Yhteydenoton välittämisen hoitoonohjauksen osalta eri toimijoiden ja hoitokategorioiden välillä niin ettei potilaan pidä aina aloittaa yhteydenotto prosessia itse alusta onhan lähete menettely keksitty ja tietojärjestelmät pystyvät hyvin pitämään kirjaa tehdyistä hoitoonohjaus ja ajoitustoimista ja niiden syistä Valviran tilastointeja varten yhden yhteydenoton taktiikka. 8) Hammashoidon hoitosuunnitelma kattaen asiakkaan kokonaistarpeen ei vain akuuttien asioiden hoitamista, vaan myös aikataulun mukaiset määräaikaistarkistuskäynnit (kuten diabeetikoilla tai muilla kroonikoilla, joille suun terveydenhoito on tärkeää ja jotka nykyään jäävät usein hoitamatta) 9) Potilaan hoitohistorian käytettävyys eri hoitopisteissä ml. hammashoitolat terveydentila, päätoimenpiteet ja lääkitys miniminä. 10) Lähipalveluiden keskittäminen voi tulla kyseeseen siinä vaiheessa, kun mahdolliset liikkuvat hammashoitolayksiköt on käytössä ja tuovat palvelut nykyisiin lähipalvelupisteisiin.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 4 / 7 Taustaa ja perusteluja ehdotuksille Tämän osion on koonnut Taina Mäenpää käytyjen keskustelujen perusteella. SAATAVUUS ja LAATU Suun terveydenhuollon palveluista säädetään laissa 1326/2010. Suun terveydenhuoltoon on laadittu yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet. Tällä hetkellä on käytössä yhdeksän hoitolaa. Esityksessä ehdotetaan Lohjan eteläosien hoitoloiden Virkkala, Ojamo, Anttila, Keskusaukio, ja Mäntynummi yhdistämistä yhdeksi hoitolaksi, joka tulisi sijaitsemaan keskustassa. Tällöin tilakulut 110.000 euroa poistuisivat, mutta suuremman yksikön tilakulut eivät selviä. Keskusaukion tilakulut tällä hetkellä 100.000 euroa. Luvattu on että hoitohuoneiden määrä ei laske ja henkilökunta pysyy samana. Palveluiden saatavuus on pysynyt hoitotakuun puitteissa; kiireettömän hoidon jonossa on 718 henkilöä (7.1.2015 ). Jonotusaika on 99 päivää. Kiireellinen hammashoito järjestetään samana tai seuraavana arkipäivänä. Virka-ajan jälkeinen iltapäivystys on Helsingissä ja yöpäivystys HUS-alueella. Yhteydenotto tapahtuu puhelimitse tai käyntinä hoitolassa. Potilaan on virka-aikana saatava välitön yhteydenotto hammashoidon toimintayksikköön ja hoidon tarpeen arvioinnin tekee ammattihenkilö; hammashoitaja tai suuhygienisti hammaslääketieteellisin ja terveydellisin perustein. Ruuhka-aikana yhteyden saaminen on vaikeaa. Takaisinsoittojärjestelmä on käytössä. Huomiota tulisi kiinnittää henkilökunnan määrään, jotta yhteyden saaminen ei kestäisi kohtuuttoman pitkään. Mikäli eteläisen Lohjan hammashoitolat yhdistettäisiin matkat eivät olisi kohtuuttoman pitkiä: Virkkala Lohja 8km, Perttilä - Lohja 6,5km, Mäntynummi - Lohja noin 5km ja busseja kulkee aika mukavasti. Aikataulut on katsottu matkahuollon sivuilta ja matkan pituudet googlemaps. Ongelmana ovat haja-asutusalueet; kuten Sammatti, Karjalohja, Nummi, Saukkola, Koisjärvi, Pusula, Ikkala, Kärkölä. Matkat: Sammatti - Lohja 19 km, Karjalohja - Lohjan keskusta 29km, Pusula Lohja 32 km, Ikkala - Lohja 34,8km, Kärkölä - Pusula 17,4km, Koisjärvi - Lohja 23,6km, Koisjärvi - Pusula 11,5km, Koisjärvi - Oinola 8,1km. Eli pisin matka on Kärkölä - Lohja 49,4km. Busseja kulkee Karjalohja Sammatti Routio - Lohjan keskusta noin 10 bussivuoroa vuorokaudessa, suurin osa vain koulupäivinä lukukausien aikana. Pusula - Lohja; aamulla yksi klo 6:40 kouluaikana(?) ja iltapäivällä Lohja - Pusula kolme bussia kouluaikana. Nummi - Lohja aamulla 3 vuoroa kouluaikana ja iltapäivällä 5 vuoroa kouluaikana. Pusulasta Karkkilaan EI kulje yhtäkään bussia. Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. Palveluliikennettä ei hajaasutusalueilla ole. KELA-taksi systeemi tökkii käyttäjien näkökulmasta; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 5 / 7 Kelan korvaama matka pääasiassa halvimman mukaan eli bussin mukaan. Jos käyttää taksia tulee olla terveydenhuollon antama todistus sen tarpeellisuudesta tai mikäli taksin käyttö johtuu liikenneolosuhteista, tulee käyttö perustella (korvauksen saaminen epävarmaa) Terveydenhuoltoverkkotyöryhmän alkuperäinen esitys haja-asutusalueelle Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula VAIHTOEHTO 1. Hammaslääkärin vastaanotto ei säily. Tätä vaihtoehto ei koeta hyväksi. Suun terveydenhuolto on tiimityötä, jonka perushoidon tiimin muodostavat lääkäri-hoitaja-suuhygienisti. Hoitajalla ja suuhygienistilllä on oltava mahdollisuus konsultoida hammaslääkäriä. Konsultointi on joustavaa ja tehokasta silloin, kun kaikki ammattiryhmät työskentelevät saman katon alla. Näin vältytään potilaan juoksuttamiselta ja saadaan asiat nopeasti eteenpäin esimerkiksi monisairaiden potilaiden hoidossa. VAIHTOEHTO 2. Hammaslääkärien vastaanotto säilyy. Alueraati kannattaa tätä linjausta. Oinolan hammashoitola on kohtuullisen matkan päässä Nummen ja Pusulan asukkaita ajatellen. Tilat ja laitteet ovat lähes uudet, noin 10 vuotta vanhat, toimivat ja ajanmukaiset mm. digikuvantaminen. Asukkaat ovat palveluun kovasti tyytyväisiä. Hammashoitolassa työskentelee 2 vakituista hammaslääkäriä, hammashoitajat ja suuhygienisti. Myös oikomishoito kokonaisuudessaan pystytään Oinolasta tarjoamaan, mikä on saanut vanhemmilta kiitosta. Jatkossa voisi ajatella tarjottavan enemmän ilta-aikoja, jolloin työikäiset pääsisivät paremmin hoitoon. Näin tilat saataisiin tehokkaaseen käyttöön ilman lisärakentamista. Hoitolassa toimii myös kouluterveydenhoitaja. Hänen huoneensa voisi tarvittaessa muuntaa hammashoitoon sopivaksi. Terveydenhoitajalle olisi tällöin osoitettava uudet, asianmukaiset tilat koulun välittömästä läheisyydestä, mahdollisesti toteutuvalta Nummen koulukampus alueelta (vrt. Neuvolaverkkoselvitys). Pusulan terveysasemalla on täysin toimiva hammashuollon vastaanottohuone, jonne myös liikuntarajoitteisilla on esteetön kulku. Kyseistä yksikköä voisi hyödyntää enemmän. Tällä hetkellä tila on käytössä vain kahtena päivänä kuukaudessa! Nummi-Pusulan kunnan aikana Pusulassa työskenteli kokopäiväisesti hammaslääkäri-hoitaja työpari sekä suuhygienisti, eikä hoitojonoa ollut. Terveysaseman yhteydessä toimii myös vanhainkoti ja yhä kasvavaa ikääntyvää väestöä on erityisen paljon juuri Pusulan alueella. Hoitola voisi keskittyä juurikin ikääntyvän väestön sekä koululaisten hoitamiseen. Ikääntyvän väestön hoidossa hoitola toimisi vastaavasti kuin geriatrinen hoitoyksikkö Kultakartanossa. Hoitolassa voisi toimia sekä lääkäri-hoitaja työpari että suuhygienisti vuoropäivinä. Esimerkiksi Nummella eläkeläisiä noin 945 (lehdestä ykkössanomat 2/15) Lohjalla eläkeläisiä 11219 henkilö tilastokeskuksen raportti (kevät 2014). Pusulan hoitolaan matka olisi kohtuullinen myös kaupungin pohjoisosien asukkailla. Myös omaiset kuljettavat ikäihmisiä hoitoon, jolloin kohtuullinen hoitomatka on merkityksellinen myös omaisen ajankäytön kannalta.
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 6 / 7 Samoissa tiloissa toimivan terveysaseman lääkärit ja sairaanhoitajat olisivat lähellä, jolloin konsultointi on vaivatonta ja myös ensiapuvalmius on parempi. Ennen toimi todella hyvin! Edellä kuvatulla mallilla Nummelle ja Pusulaan saataisiin tarvittavat 5 hoitoyksikköä. Kannetta hoitoyksikkö on hyvä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa. Ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajan myös Lohjalla ja LOST 2018 strategia- mallin mukaan palvelut pitäisi olla lähellä asiakasta. Jatkossa yhä sairaammat hoidetaan kotona. Kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, johon suunhoidon tulee sisältyä. Esim. Lahdessa kyseisestä moniammatillisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia monen vuoden ajalta. Liikkuva yksikkö maksaa 200-400 tuhatta ja lisäksi vuosittaiset käyttökulut + henkilökunta, siivous yms juoksevat asiat. Vaatii auton koosta riippuen ehkä erikoisajokortin. Jo olemassa olevilla tiloilla pystytään tehokkuutta parantamaan ilman lisäkustannuksia. Ja koska kustannuksia pitää karsia niin silloin ei pitäisi niitä lisätä. Hyvää suun terveyttä hoidetaan kotona hyvillä elämäntavoilla. Vanhemmat ovat siinä avainasemassa, joten heidän mukana olo hoitokäynnillä on suotavaa. Liikkuvan hoitoyksikön mallissa vanhempien tavoittaminen olisi haasteellisempaa. Karjalohjan ja Sammatin yksikkö voisi toimia samoissa tiloissa. Sammatin tilat ovat kohtuullisen uudet ja saman katon alta löytyvät myös muut terveydenhuollon palvelut. Hammashoitola on lähellä koulua ja tilat kohtuullisen hyvät. Näin säästettäisiin Karjalohjan tilakustannukset. Karjalohjalta Sammattiin 12,4 km. Suosittaisiin tarpeeksi pitkiä hoitoaikoja, jolloin voi kerralla tehdä enemmän ja potilas saadaan valmiiksi reippaassa tahdissa. Yleistä pohdintaa... Erikoishammashoito on keskitetty Lohjan keskustaan, mikä on järkevää. Osaajia on vähän ja tarvetta harvemmin potilailla. Asukkailla on valinnanvapaus, ollut jo yli vuoden, valita missä käy hoidossa. Suurin osa asukkaista on jo sen varmasti tehnyt reuna-alueilla. Myös naapurikunnissa on hoitojonot ja sinne ei pääse sen paremmin tai nopeammin, päinvastoin vrt. Karviainen, Espoo, Helsinki jne... Ja laskutus tulee kotikuntaan. Asukkaat ovat ostaneet asuntonsa ennen tätä liittymistä Lohjaan ja useimmiten kriteereinä ovat olleet terveyskeskus, hammashoito, koulu, apteekki, kauppa ja kirkko jne. lähellä! Nämä palvelut halutaan säilyttää, koska se vaikuttaa myös maaseudun elävöittämiseen. Mikäli halutaan lisää asukkaita, palvelut pitää löytyä läheltä. Kyseiset palvelut on perustettu ennen SuurLohjaa. Täällä maalla halutaan olla puhtaan luonnon keskellä palveluiden lähellä. Täällä tuotetaan ruokaa pöytiin ja puuta metsästä, myös teollisuutta on. Maaseutu täytyy pitää asuttuna ja toimivana. Muutaman hammaslääkärin tai lääkärin kuljettaminen on halvempaa kuin ison väestömäärän. TULEVAISUUDEN VISIO
Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 7 / 7 Sote tulossa? Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Palvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä ja sijaita lähellä useampia ihmisiä. (Sote-uudistus, sosiaali- ja terveysministeriö) LOHJA:n terveyskeskus ja hammashoito saman katon alle ja keskitetty välinehuolto. Tällöin palvelut lähes saman katon alta oheistoimintoineen. Oinolan, Pusulan ja Sammatin hoitolat toimisivat näillä resusseilla. Mikäli väestömäärä tulevaisuudessa kasvaisi rajusti voitaisiin tehdä uusi, isompi saman katon alla - periaatteella toimiva keskus esim. Saukkolaan, Jossa myös potentiaalia uusiin asuinalueisiin.