KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 Päivitys vuodelle 2016 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 23.10.2015 Terveyspalvelujen johtoryhmä 17.11.2015 Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. TAUSTAA... 3 1.1 VALTAKUNNALLISET LAIT JA OHJEET... 3 1.2 KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA... 5 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT... 6 2.1 KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET... 6 2.2 KOULUTERVEYDENHUOLLON PERUSTEHTÄVÄT... 6 2.3 KUOPION KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE 2013-2016 7 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT...8 3.1 ASIAKKAAT... 8 3.2 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 8 3.2.1 TERVEYDENHOITOYKSIKÖN HALLINTO... 8 3.2.2 HENKILÖSTÖ... 9 3.3 TOIMITILAT... 9 4. KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN... 10 4.1. VALTAKUNNALLINEN ASETUS... 10 4.2. KUOPION KAUPUNGIN TARKASTUSOHJELMA... 11 4.2.1. TERVEYSKYSELYT JA MITTARIT... 12 4.2.2 ROKOTUKSET... 13 4.2.3 TARVEHARKINTAISET KÄYNNIT... 13 4.2.4 MUU TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN... 14 4.3 SUUN TERVEYDENHUOLTO... 14 4.4 SAIRAANHOITO... 14 5. KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS... 15 5.1 TYÖOLOJEN JA TYÖYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA... 15 5.2 ENSIAPUVALMIUS... 15 5.3 ASIAKASTURVALLISUUS 15 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 16 7. KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA... 16 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN... 17 8.1 PEREHDYTYS JA TYÖKIERTO... 17 8.2 KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT... 17 8.3 KEHITYSKESKUSTELUT... 18 8.4 KOULUTUS... 18 8.5. TYÖNOHJAUS JA KUNTOUTUS... 19 9. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI... 19 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET... 20 LÄHTEET...21

3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset lait ja ohjeet Suomen Perustuslain (11.6.1999/731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326), velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan muun muassa kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuoltolain 16 mukaan kunnan tulee järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein 2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen 4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti 5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen 6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta päivitettiin vuonna 2011(338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009).

4 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 mukaan kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset tulee tehdä kolmen vuoden välein moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkastuksille ollaan valmistelemassa valtakunnallista ohjeistusta sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa poikkihallinnollisessa työryhmässä. Ohjeistukset on tarkoitus julkaista vuoden 2015 aikana, joita tullaan hyödyntämään kouluterveydenhuollossa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Laki lisää kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Lain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Lastensuojelulaki (417/2007) edellyttää ennaltaehkäisevää lasten suojelua sekä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Kouluterveydenhuollon henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kouluterveydenhuollon asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Sosiaalihuoltolakia (1301/2014) sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. THL (2011) julkaisema Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa - menetelmäkäsikirja ohjeistaa mittausten, tutkimusten ja arviointien toteuttamista ja tulkintaa sekä antaa perusteluja menetelmällisille tarkennuksille koskien muun muassa välineistöä ja kirjaamista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöjä ja siten vähentää toimipisteiden ja alueiden välisiä eroja terveystarkastusten sisällöissä. Lisäksi kouluterveydenhuollon toiminnan tukena hyödynnetään seuraavia julkaisuja: Laaja terveystarkastus Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004, Terveys 2015 ohjelma sekä Kouluterveydenhuolto oppikirja (2002).

5 Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä AVOHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen) otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä avulla tilastoidaan ja seurataan terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen kouluterveydenhuollon toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.6.2010 kaupunkitason strategian, jonka visiona vuoteen 2020 on, että Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ja periaatteet: rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä ja yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti kouluterveydenhuollossa huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - riittävien, toimivien ja työturvallisten tilaratkaisujen toteuttaminen - tiivis yhteistyö koulujen henkilöstön ja oppilashuollon kanssa - toimintasuunnitelmien laatiminen valtuustokausittain neljän vuoden välein ja toimintasuunnitelman arviointi ja päivittäminen vuosittain - toimintakertomusten laatiminen vuosittain - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien toteuttaminen, päivittäminen ja kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (muun muassa lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen)

6 - vanhemmuuden ja perheiden tukeminen - yhteistyö neuvoloiden, esiopetuksen, koulutoimen, opiskeluterveydenhuollon, oppilaitosten sekä muiden terveyttä edistävien tahojen kanssa - kouluterveyskyselyn tulosten huomioiminen toimintasuunnitelmassa - kouluikäisen terveyspolun hyödyntäminen moniammatillisessa yhteistyössä 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Kouluterveydenhuollon tavoitteet Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän perheidensä, oppilashuollon, opettajien ja muun koulun henkilöstön kanssa. 2.2 Kouluterveydenhuollon perustehtävät Osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Osallistua koulun työolojen ja työympäristön terveydellisyyden ja turvallisuuden valvontaan. Toimia asiantuntijana koulun ensiapuvalmiuden järjestämisessä ja lääkehoitosuunnitelman päivittämisessä. Seurata, arvioida ja edistää koululaisen hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kansansairauksien (mm. ylipainosta johtuvat ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat) osalta. Osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen muun oppilashuoltohenkilöstön, opetushenkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen että erikoisyksiköiden kanssa. Tunnistaa, hoitaa ja seurata syrjäytymisvaarassa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yhdessä opettajien, oppilashuollon, perheneuvolan, omalääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden erikoisyksiköiden kanssa. Tunnistaa ja puuttua riskikäyttäytymiseen Järjestää terveystarkastukset ja seulontatutkimukset kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Antaa ensiapua oppilaan äkillisesti sairastuessa tai tapaturman sattuessa koulupäivän aikana ja huolehtia tarvittaessa hoitoon ohjauksesta. Tiedottaa rokotusohjelman mukaisista rokotuksista ja toteuttaa valtakunnallista rokotusohjelmaa

7 Toteuttaa tarvittaessa oppilaille raskaudenehkäisyn aloittamiseen liittyvä alkuhaastattelu ja neuvonta. Toteuttaa tarttuvien tautien seulontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoonohjausta. Antaa ohjausta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä asioissa. Perehdyttää omalta osaltaan uusia työntekijöitä. Toimia pyydettäessä asiantuntijana muun muassa terveyskasvatusoppituntien ja vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. 2.3 Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2013-2016 Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteeksi ja painopistealueeksi asetetaan vuosille 2013 2016 oppilaan hyvän terveyden, oppimiskyvyn ja elämänhallinnan taitojen edistäminen. Painopistealueissa on otettu huomioon Kuopion hyvinvointisuunnitelman 2013 2016 sekä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2013-2020 tavoitteita ja painopistealueita. Vuoden 2016 tärkeimpänä tavoitteena on saada vanhemmat osallistumaan oppilaan laajoihin terveystarkastuksiin sekä tukea koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Terveystarkastuksissa kiinnitetään tehostetusti huomiota oppilaan ja koko perheen hyvän arkirytmin ja painonhallintaan (riittävä lepo ja uni, terveellinen ja säännöllinen ravitsemus sekä liikunta), riskikäyttäytymisen vähentämiseen (päihteiden käyttö) sekä iän ja kehitysvaiheen mukaiseen seksuaaliterveys tietouden ja turvataitojen lisäämiseen. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä syvennetään oppilashuollon muun henkilöstön, etenkin koulukuraattoreiden ja psykologien, kesken. Tavoitteena on lisätukea ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tarvitsevien oppilaiden tunnistaminen, tukeminen ja seuraaminen yhteistyössä perheen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa Kouluterveyskyselyn kahden vuoden välein, jossa kootaan tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin 200 000 nuorta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteiden ja painopistealueiden päivittämisessä. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Viimeisimmät kattavat Kouluterveyskyselyn tulokset ovat vuodelta 2013. Vuoden 2015 kyselyn tulokset jäivät vaillinaisiksi sähköisesti toteutetussa kyselyssä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi.

8 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin peruskouluissa on lukuvuonna 2015 2016 yhteensä 9866, (kouluviraston laskentaluku 20.9.15) oppilasta. Lisäksi yksityisen koulujen, kuten Kristillisen koulun (93 oppilasta) ja Steiner-koulun (142) oppilasta oppilasmäärä on yhteensä 235 oppilasta. Yhteensä kouluterveydenhuollon asiakkaita on 10101 oppilasta. 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.2.1 Terveydenhoitoyksikön hallinto Kuopion palvelualueilla kouluterveydenhuolto sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle sekä Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin, jolle kuuluu toiminnan järjestämisvastuu. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana toimii Juha Parkkisenniemi ja terveydenhoidon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja kouluterveydenhoidon palveluesimiehenä Hanna-Mari Tanninen. Kouluterveydenhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimii terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Koordinointi- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Nilsiässä lääkäreiden esimiehenä toimii vastaavalääkäri Heikki Väänänen. Sektorityötä tekevien omalääkäreiden esimiehinä toimii vs. ylilääkäri Pertti Lipponen ja vs. apulaisylilääkäri Erja Koistinen. Sektorityötä tekevien vastaanotoilta tulevien lääkäreiden esimiehinä toimivat tiiminjohtajat. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön Henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstötiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäviksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana.

9 3.2.2 Henkilöstö Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa. Kuopion kouluterveydenhuollossa työskentelee 23 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 16,7 henkilötyövuotta. Terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 600 oppilasta, suositus (600 oppilasta/terveydenhoitaja). Kouluterveydenhuollossa työskentelee kokopäiväiseksi työvoimaksi muunnettuna 4 lääkäriä niinä viikkoina, jolloin koulut toimivat. Loma-aikoina, niiltä osin kun lääkärit eivät pidä vuosilomiaan, heidän työpanoksensa ohjataan äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloiden, Sihti-nuorten vastaanoton, ja hoitotiimin lääkärivastaanoton sisäiseen sijaistukseen. Työt hoidetaan 24 eri lääkärin voimin. Heistä noin puolet on terveydenhoitoyksikön lääkäreitä ja puolet vastaanottoyksikön tiimilääkäreitä. Lisäksi toiminnassa on mukana Tuusniemen koululääkäri. Terveydenhoitoyksikön päätoimiset lääkärit hoitavat koululaisista 55 % ja tiimilääkärit sektorityönä 45 %. Lääkärityöpanos on valtakunnallisten suositusten mukainen (päätoimisella enintään 2100 ja sektorilääkärillä 2500 3000 oppilasta). Luvuissa ovat mukana yksityiset Kristillinen- ja Steinerkoulut. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti kouluterveydenhuollon lääkäreitä, koululaisen oman alueen hoitotiimin lääkäriä, avopediatria tai erityistyöntekijöitä (esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista, kuntoutuksesta). Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYSin nuorisopsykiatrian poliklinikan päivystävää sairaanhoitajaa. 3.3 Toimitilat Kouluterveydenhuolto järjestetään lähipalveluna, yleensä toimipaikan yhteydessä olevissa tiloissa yhteensä 43 toimipisteessä. Kussakin toimipisteessä tulisi olla kaksi, vierekkäin sijaitsevaa työhuonetta, joista toinen olisi terveydenhoitajan ja toinen koululääkärin, koulupsykologin sekä koulukuraattorin yhteiskäyttöhuone. Edistymistä toimitiloissa on tapahtunut remonttien ja muutostöiden osalta, mutta edelleen on toimipisteitä, joissa huonejärjestelyjä joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan ja kehittämään eteenpäin.

10 4. KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston antaman asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, joita on otettava huomioon työn mitoituksessa ja suunnittelussa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien järjestäminen. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla eli oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä yhdeksän terveystarkastusta. Laajat terveystarkastukset tulee järjestää oppilaille koulun alkaessa 1.luokalla, murrosiän alkaessa 5.luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla ja kyselylomakkeilla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Koululaiselle tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla ja kyselylomakkeilla. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy ikävaiheesta riippuen esiopetuksen, opettajan tai luokanvalvojan arvio koululaisen selviytymisestä koulussa, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä on tilastojen mukaan kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja monet kouluikäisistä lapsista kasvavat perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Asetus ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa 15 20 % kokonaistyöajasta. Muita kotikäyntejä ja ryhmätilaisuuksia on järjestettävä tarpeen mukaan.

11 Asetuksen mukaan määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarpeensa voi olla keskimääräistä suurempi. 4.2. Kuopion kaupungin tarkastusohjelma Toimintaa raamittavan valtakunnallisen asetuksen lisäksi kouluterveydenhuollon tarkastusten ja toiminnan sisältöä on kuvattu Kouluikäisen terveyspolku kaavioissa. Tavoitteena on, että mm. kouluterveydenhuollon tarkastuksissa, terveystiedon opetuksessa ja vanhempainilloissa tuodaan tietylle luokka-asteelle sopivaa informaatiota yhtenäisesti esille. Terveydenhoitaja osallistuu Kouluterveyspolun mukaisiin vanhempainiltoihin. Laaja-alaiseen terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan (kouluuntulotarkastus, neljännen luokan tarkastus ja seitsemännen luokan tarkastus) että lääkärin (ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla) tapaaminen. Terveystarkastuksessa selvitetään lapsen terveydentilan lisäksi perheen hyvinvointia ja voimavaroja (elinoloja, kasvuympäristön turvallisuutta, perheenjäsenten merkittäviä sairauksia, terveystottumuksia sekä perhettä mahdollisesti kuormittavat tekijöitä kuten päihteet ja mielenterveys) sekä huomioidaan lapsen koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin liittyvät asiat. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy THL:n laatima Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa lomakkeen käyttö (esikoulun, opettajan tai luokanvalvojan kirjallinen tiedonsiirto kouluterveydenhuoltoon). Tutkimustuloksista ja havainnoista tehdään asianmukaiset merkinnät koululaisen ja vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa vanhempien hyvinvointia koskevat merkinnät myös koululaisen terveyskertomukseen. Laaja-alaisten terveystarkastusten välivuosina terveydenhoitaja tekee yksilöllisiä terveystarkastuksia ja toteuttaa myös ryhmätapaamisia. Lisäksi terveydenhoitaja osallistuu koulun järjestämiin tilaisuuksiin, kuten vanhempainiltoihin. Kouluterveydenhoidossa toteutetaan Oppilas- jaa opiskelijahuoltolaissa säädettyä toimintaa, jolloin kouluterveydenhoitajat tarjoavat aikaisempaa laajemmin oppilaille ja heidän perheelleen vastaanottoa ilman ajanvarausta koulupäivien aikana. Terveydenhoitajan tarkastusten sisällöt on kuvattu tarkemmin yksikön sisäisessä Kuopion kouluterveydenhuollon ohjekansiossa (sähköinen ja työpisteissä oleva perehdytyskansio). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu Yleislääkärin käsikirjassa. Lyhennelmät kunkin

12 tarkastuksen keskeisestä sisällöstä on löydettävissä lääkärin työhuoneessa ja ovat myös sähköisessä muodossa. Oppimisen tukeminen vastaanottoa pidetään KYS:lla lastenpoliklinikalla 1. krs noin 2 päivää kuukaudessa. Toiminta on moniammatillista, jossa työskentelee lastenpediatri, koulupsykologi ja erityisopettaja. Kuopiossa kehitysvammaisten oppilaiden terveystarkastukset järjestetään heidän syntymävuotensa mukaisesti. Laaja-alaisessa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja tapaa oppilaan huoltajiensa kanssa ja ennen tätä opettaja on laatinut vanhemman suostumuksella arvion oppilaan koulunkäynnistä. Lääkärin tarkastukset järjestetään koululla siten, että erityisneuvolasta käy lääkäri n. 2 kertaa lukuvuodessa koululla tarkastamassa erityisoppilaat. Terveydenhoidon palveluissa (äitiys- ja lastenneuvolat sekä kouluterveydenhuollossa) yhdessä muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattinen perheja lähisuhdeväkivaltaseulonnat. Tämä moniammatillisesti kehitetty hoitopolkua hyödynnetään väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kanssa. 4.2.1. Terveyskyselyt ja mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen ja tukemiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä terveyskyselyjä ja mittareita. Kuopiossa koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin (1.5. ja 8. luokilla) sisällytetään seuraavien lomakkeiden käyttö: Terveystarkastuksen esitietolomake Ekaluokkalaisen, Viitosluokkalaisen ja Yläkoululaisen vanhemmille (THL) Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa (THL) Viitosluokkalaisen terveyskysely (THL) Kasiluokkalaisen terveyskysely (THL) Terveyskyselyjen pohjalta voidaan tarvittaessa käyttää seuraavia mittareita: Audit: Vanhempien alkoholin käytön arviointi - kyselyn avulla otetaan puheeksi vanhempien päihteiden käyttö ja ohjataan heitä tarvittaessa omalääkärille, työterveyshuoltoon tai päihdepalveluihin Adsume: Nuorten päihdemittari on tarkoitettu nuorten päihteiden käytön arviointiin ja päihteettömyyttä edistävän terveyskeskustelun tukimateriaaliksi. Nuorten päihdemittarin

13 tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon henkilöstöä ja 14-18-vuotiasta nuorta itseään arvioimaan päihteiden käyttöä ja tunnistamaan riskikäyttäytyminen. Sen avulla saadaan konkreettista tietoa terveyskeskustelun pohjaksi ja varhaisen puuttumisen perusteeksi. Suositellaan käytettäväksi seulontana kouluterveydenhuollossa 8. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Nuorten päihdemittarin avulla ohjataan nuori mahdollisen päihteiden käytön kyseessä ollessa päihde-hoitopolun mukaisiin tukitoimiin ja seurantaan R-BDI-13: Kyselylomake on tarkoitettu työvälineeksi nuoren depressio-oireiden seulontaan esim. vastaanottotilanteen yhteydessä. Tehdään seulontana kouluterveydenhuollossa 8-luokan laajassa terveystarkastuksessa. Lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Joidenkin nuorten kanssa voi olla helpompaa aloittaa keskustelua lomakkeen pohjalta käymällä kysymysten avulla läpi mielialaan liittyviä asioita. Lomake on apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden ja mahdollisen konsultaation ja hoidon tarpeen selvittämiseen Nuoret ja heidän vanhempansa voimavarat- mittari perheissä, joissa on 12 17-vuotias nuori Painopolun mukaan toteutetaan sekä varhaista interventiota että jatkohoitoon ohjausta kasvavien paino-ongelmien ehkäisynä 4.2.2 Rokotukset Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti kouluikäisille tarjotaan tarvittavat rokotukset. Alakouluissa 6. luokan tytöille tarjotaan HPV-rokotukset (3 rokoteannosta). Kouluterveydenhoitaja rokottaa kausi-influenssarokotuksia ja vapaavalintaisia sekä omakustanteisia rokotuksia (mm. vesirokkorokotukset). Myös osa matkailijarokotuksista voidaan antaa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Rokotussuunnitelmaa vaativat matkailijarokotukset (kuten keltakuume-rokotus) tarjotaan keskitetysti rokotusvastaanotolla (Tulliportinkatu 15 J, 4. krs) tai terveysasemilla. 4.2.3 Tarveharkintaiset käynnit Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Terveydenhoitajan tulee varata työaikaa näiden käyntien toteuttamiseen. Lisäkäyntien tarve on otettava huomioon myös koululääkärin työajassa. Terveydenhoitaja järjestää tarvittaessa pienryhmätapaamisia sekä osallistuu moniammatillisiin tapaamisiin kuten kohdennettuihin vanhempainiltoihin.

14 Lisäkäyntien syitä kouluterveydenhuollossa ovat muun muassa mahdolliset koulupoissaolojen selvittelyt Kuopion kaupungin poissaoloihin puuttumiskäytännön mukaisesti, paino- sekä kasvuseurannat, ryhtikontrollit, lisäkäynnit mielialan tukemiseksi sekä tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden vahvistamiseksi. Tarvittaessa oppilas ohjataan omalääkärille tai erityisyksiköiden avun piiriin. 4.2.4 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen. Molemmat huoltajat kutsutaan mukaan laaja-alaisiin terveystarkastuksiin. Tällöin myös huoltajilla on mahdollisuus mittauttaa oma verenpaineensa ja tutkituttaa painoindeksinsä sekä tehostaa puuttuvat rokotukset. Tarvittaessa huoltajat ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon työterveyshuoltoon tai omalääkärille. Kouluterveydenhuollossa seurataan etsivän työn toteutumista ja etsivän työn määrää, mikä tarkoittaa i) yhteydenottoa perheeseen, jonka lapselta on terveystarkastus jäänyt toteutumatta ja ii) etsivän työn lukumäärän kirjaamista sekä Pegasos-potilastietojärjestelmään välittömästi että kouluterveydenhoidon V-asemalle kahden kuukauden välein. Jos varattu terveystarkastus aika jää perheeltä käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen puhelimitse tai lähettämällä kotiin kirjeen uuden ajan varaamiseksi. 4.3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveydenhuollon palvelualueen suun terveydenhuollon yksikkö. 4.4 Sairaanhoito Vastuu oppilaan sairaanhoidon järjestämisestä kuuluu huoltajalle. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii terveyskeskuksen hoitotiimi/ tiimilääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät Kuopion kaupungin internet-sivuilta lapsen katuosoitteen mukaisesti. Kouluterveydenhuolto antaa ensiavun ja järjestää mahdolliseen jatkohoitoon ohjaamisen koulupäivän aikana äkillisesti sairastuneille sekä koulutapaturmissa itsensä satuttaneille oppilaille. Kouluterveydenhoitajat antavat tarvittaessa reumaa sairastaville oppilaille metotreksaattipistoksia sekä hormonihoitoa tarvitseville oppilaille hormonihoitopistoksia.

15 5. KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta Asetuksen mukaan koulujen työ- ja opiskeluoloja tulee arvioida samanaikaisesti sekä henkilökunnan että oppilaiden näkökulmasta vähintään joka kolmas vuosi. Koulujen työolojen selvittämisessä voidaan soveltaa työterveyshuollossa vakiintuneita työpaikkaselvityksen menetelmiä. Kuopiossa koulujen työoloselvitykset toteutetaan 3 5 vuoden välein. Työterveyshoitaja informoi tarkastusajankohdasta rehtoria, joka informoi edelleen kouluterveydenhoitajaa. Mukana tarkastuskierroksella ovat myös ympäristöterveystarkastaja, työsuojeluvaltuutettu ja kiinteistönhoitaja sekä muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan. Yleensä ympäristöterveystarkastaja tekee käynnistä yhteenvedon, joka lähetetään kouluille ja tilakeskukselle sekä käsitellään Kasvun ja oppimisen hyvinvointitoimikunnassa. 5.2 Ensiapuvalmius Koulun rehtori on vastuussa oppilaiden ja koulun henkilöstön turvallisuudesta ja kriisitilanteiden hallinnasta. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tukea ja seurata riittävää ensiapuvalmiutta ja - osaamista kouluilla, muun muassa varmistaa, että tapaturma- ja hätätilanteisiin on selkeät toimintaohjeet silloinkin kun terveydenhoitaja tai lääkäri ei ole läsnä koululla. Koulu vastaa lääkekaappien sisällöstä. Terveydenhoitaja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua ja huolehtii koulujen ensiapukaappeihin apteekista puhdistusaineet sekä muut tarvikkeet, jotka on yksilöity kouluilla säilytettävässä ensiapukaappien sisältöä koskevassa ohjeessa. Koulu hankkii ohjeessa mainitut muut tarvikkeet. Terveydenhoitaja tekee yhdessä rehtorin tai hänen osoittamansa koulutoimen viranhaltijan kanssa ensiapuvalmiuden toteutumistarkastuksen vähintään kouluvuoden alkaessa. Kouluille on laadittu yhtenäinen lääkehoitosuunnitelma vuonna 2012. 5.3 Asiakasturvallisuus Kouluterveydenhuollossa kuten kaikissa terveydenhuollon palveluissa kiinnitetään huomiota potilaiden sekä asiakkaiden turvallisuuteen. Asiakasturvallisuutta seurataan organisaatiossamme HaiPro-työkalun avulla. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla kouluterveydenhuollossa voidaan hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit. Lisäksi ohjelman avulla terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden

16 vaikutuksista. 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät tiiviisti yhteistyössä työparina. Lääkärin ja terveydenhoitajan hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako lisäävät kouluterveydenhuollon palveluiden laatua. Yhteistyön avoimuuden ja työnjaon edistämiseksi lääkärin ja terveydenhoitajan on hyvä varata riittävästi aikaa keskinäiseen keskusteluun ja konsultointiin. Kouluterveydenhuollon keskeisiä yhteistyötahoja ovat opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto, perheneuvola, hoitotiimin lääkärit, esikoulu, sosiaalityön lapsiperheyksiköt, suun terveydenhuolto, ravitsemussuunnittelijat, fysioterapeutit, lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut, Sihti nuorten vastaanottotoiminta (13-22-vuotiaille), avopediatrian poliklinikka, erikoissairaanhoito, Silmäaseman silmälääkärit, nuorisotoimi, poliisi sekä kolmas sektori (esim. Kriisikeskus ja MLL, iltapäiväkerhot, seurakunnat, päihdehuolto). 7. KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA Kouluterveydenhuollon toiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestysvastuu) on kasvun ja oppimisen tuen palvelualueella ja tuottamisvastuu terveydenhuollon palvelualueella. Vuosittainen palvelusopimus laaditaan yhdessä molempien palvelualueiden kanssa. Palveluprosessien ja sopimuksen kehittäminen tilaaja-tuottajamallin mukaiseksi jatkuu edelleen. Tiukan budjetoinnin aikana kouluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen mukaan on haasteellista, jos riittävää henkilöstöä ei saada pidettyä kouluterveydenhuollon toiminnassa. Kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana lastensuojelutyön ennaltaehkäisevässä työssä. Lastensuojelun tarve ja sen myötä lastensuojelumenot ovat kasvaneet Kuopiossa. Jotta huolestuttava kehityssuuntaus saataisiin käännettyä myönteisemmäksi, tarvitaan kaupungin strategian edellyttämää moniammatillista yhteistyötä kehittää ja tehostaa. Kaupungissa ollaan suunnittelemassa eri palvelualueiden (Kasvu ja oppiminen sekä Perusturva ja terveydenhuolto) välisenä yhteistyönä lasten ja nuorten palvelujen uutta toiminnallista tiimityönmallia, jossa palvelut koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

17 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 8.1 Perehdytys ja työkierto Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on työpisteissä sekä V-asemalle päivitetty perehdytyskansio. Lisäksi uusille työntekijöille laaditaan henkilökohtainen perehdytysohjelma sekä nimetään tarvittaessa tutor-terveydenhoitaja työtehtävien ja osaamisen mukaan. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen avopediatrijaoksen lääkäreille ja heidän esimiehilleen suunnattua kouluterveydenhoitotyön perehdyttämispakettia. Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutorlääkärit. Vakituisilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon, joka suunnitellaan aina yhdessä esimiehen kanssa tapauskohtaisesti hyödyntäen vuosittaisia kehityskeskusteluja. 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät Kouluterveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa kuukausikokous, jonka puheenjohtajana toimii kouluterveydenhoitajien palveluesimies Hanna-Mari Tanninen. Kokouksen asiasisällöstä tehdään muistio. Ylä- ja alakoulujen terveydenhoitajat kokoontuvat tarpeen mukaan lähialueen terveydenhoitajien kesken pienryhmäpalavereihin kerran kuukaudessa. Työaikaa palavereihin käytetään max. 2 h /palaveri. Viisi (5) kouluterveydenhoitajaa ja palveluesimies (1) osallistuvat kouluterveydenhuollon kehittämistyöryhmään. Tarpeen mukaan tapaamisiin osallistuu myös kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri (1). Työryhmässä pohditaan ja seurataan nykyistä toimintaa, tuotetaan uusia toimintamalleja ja niihin liittyviä ohjeistuksia sekä seurataan em. asioita. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön vuosikokous järjestetään kerran (1) vuodessa. Kouluterveydenhoitajien kehittämisaamupäiviä järjestetään kerran lukukaudessa.

18 Yhteistyötä hoitotiimien lääkäreiden ja -hoitajien kanssa vahvistetaan järjestämällä vähintään kerran vuodessa yhteinen aluemeeting. Vuosittain järjestetään ammattiryhmätapaamisia, joissa koulujen terveydenhoitajat ja lääkärit päivittävät mm. toimintasuunnitelmaa, tutkimus- ja hoitokäytäntöjä sekä toiminnan kehittämistä. 8.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa kerran vuodessa. Keskustelussa käydään lävitse kulunutta työvuotta, työntekijän ammatillisia kehittymistoiveita. Työntekijälle voidaan laatia myös henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Kehityskeskusteluun valmistautumista varten työntekijät saavat ennakkoon täytettäväksi keskustelua ohjaavan lomakkeen. Kehityskeskustelujen yhteydessä suoritetaan myös vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutus verkkoympäristössä (Navisec). 8.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta (STM 2004) sekä Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan puolivuosittain yksikön johtoryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Käytössä olevien eri tietojärjestelmien (esim. Pegasos potilastietojärjestelmä) päivityskoulutukset järjestetään tarpeenmukaisesti oman yksikön sisällä. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja -psykiatria. Hoitohenkilöstö päivittää kolmen vuoden välein LOP- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät, Kouluterveys-päivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. AVEKKI- koulutus järjestetään koko Terveydenhoidon palvelujen yksikössä 2-vuoden välein.

19 Nuorten Telaketjut- koulutus (10 koulutuspäivää, ajalla 3.12.2015-15.12.2016), KYS nuorisopsykiatrian yksikkö. Kouluterveydenhuollon haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, niiden käyttöönottoa ja arviointia. 8.5. Työnohjaus ja kuntoutus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjaukselle on aika-ajoin tarvetta. Työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviä maksuttomia työnohjausryhmiä otetaan tarjottaessa vastaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat ovat ASLAK- kuntoutuksen kohderyhmänä vuosien 2015 2016 aikana, johon Terveydenhoidon yksiköstä osallistuu 3 terveydenhoitajaa. Kuntoutus on työhyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joka on kohdennettu terveydenhoitajille, joilla esiintyy työssä fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittumista. 9. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Kouluterveydenhoidon toiminnasta tehdään neljän vuoden välein toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä kasvun ja oppimisen palvelualueen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Vuoden 2012 talousarviossa mitattiin kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten pärjäämistä. Mittaroinnin pohjalta on annettu seuraavat kaupunkitasoiset hyvinvointilupaukset: Yhä useampi 8 9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi (v.2010: 86.3 %) Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkailla on mahdollisuus täyttää joka toimipisteessä nimetön asiakaspalautelomake palautelaatikkoon. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön johtoryhmän käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa.

20 Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO- tilastointijärjestelmä on ollut käytössä 8.11.2011 lähtien. Ohjelmalla seurataan myös asetuksen 338/2011 mukaisten toimintojen toteutumista SPAT- koodeilla (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus). Valtakunnallisessa joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselyssä on kysymyksiä oppilashuollon tuen riittävyydestä sekä kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Tulosten pohjalta voidaan kehittää kouluterveydenhuoltoa vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja kouluterveydenhuollon toiminnan kehittämistä. Hanke- ja tutkimusluvat myönnetään johto- ja toimintasäännön mukaisesti. Meneillään olevat tai suunnitteilla olevat kehittämishankkeet ja tutkimukset: 1. Peruskoululaisten erityisruokavalio-ilmoitukset: Vuonna 2016 otetaan käyttöön sähköinen e-lomake, jolla ilmoitetaan erityisruokavalioilmoitukset suoraan Servicalle. 2. Toiminnallisen yhteistyön kehittäminen lasten mielenterveystyössä lähettämisestä lähellä hoitamisen kulttuuriin: Kuopion kaupunki ja KYSin lastenpsykiatrian klinikan yhteinen suunnittelutyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on ideoida ja kehittää, miten Kuopion lasten mielenterveyspalvelujen toiminnallinen yhteistyö voisi olla aiempaa asiakaslähtöisempää, tehokkaampaa ja mahdollisuuksien mukaan perustasolla, lähellä lapsen ja perheen arjen ympäristöjä, tapahtuvaa. 3. Nuorten Telaketjut- koulutuskokonaisuus antaa valmiuksia kohdata, arvioida ja auttaa nuoria heidän kasvun ja kehityksen ongelmissaan myös silloin, kun nuorella on mahdollisesti mielenterveyden ongelmia sekä kehittää ja luoda uutta moni ammatillisia yli hallintorajojen ylittävää yhteistyötä. Kys, Nuorisopsykiatrian yksikkö 4. Kouluterveydenhoidon ja fysioterapian-yhteistyöpilotti: Lastenfysioterapeuttien kanssa on tehty yhteistyötä siten, että fysioterapeutit laativat tiedotteen perheille lasten liikunnallisen kehityksen tukemisesta laaja-alaisten terveystarkastusten yhteyteen. Ensimmäisenä kohderyhmänä ovat olleet 1. luokkalaiset ja teemaksi valikoitui lapsen ryhdin tutkiminen.

21 Tiedote lähetetään koteihin joko paperisena tai Wilma-viestillä. Tämä tiedote on otettu käyttöön ensimmäisenä Martti Ahtisaaren koulussa. Yhteistoimintaa jatketaan myös vuonna 2016 5. Elinvoimaa organisaatioon (ELVO)- hanke: Terveydenhoitoyksikkö on mukana hankkeessa koko vuoden 2016 ajan. 6. Savonia AMK on hakenut THL:lta Terveyden edistämisen määrärahaa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kolmivuotiseen hankkeeseen, jossa kouluterveydenhoito olisi osaltaan mukana yhteystyössä eri toimijoiden kanssa. Päätös haettavasta määrärahasta tulee syksyn 2015 aikana. LÄHTEET Edistä, ehkäise, vaikuta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 2014. Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004. STM, Helsinki 2004. http://pre20090115.stm.fi/pr1092909444623/passthru.pdf Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille, kunnille Kouluterveydenhuolto 2002: Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes, oppaita 51. Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/urn:isbn:951-33-1059-0 Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2013-2020. http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=168028cb-7169-4e7e-a7df- 4388e4ff7f43&groupId=12159 Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL, opas 22. 2012. http://www.julkari.fi/handle/10024/90831 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search%5btype%5d=pika&search%5bpika %5D=lastensuojelulaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. 17.8.1992/785 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301?search[type]=pika&search[pika]=sosiaalihuolt olaki Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. Terveystarkastukset lastenneuvolassa

22 ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL. 2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c0383a69-f643-4d70-bc03-09c6f86cd89b STM. Asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009). http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1488784 STM. Terveydenhuollon Täydennyskoulutussuositus, oppaita 2004:3. Helsinki 2004. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1068121 Suomen Perustuslaki 11.6.1999/731 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5btype%5d=pika&search%5bpika% 5D=perustuslaki Terveydenhuoltolaki 1326/ 2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326?search%5btype%5d=pika&search%5bpika %5D=terveydenhuoltolaki Terveys 2015 -kansanterveysohjelma. STM, Helsinki 8:2001. http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/terveys2015 Valtioneuvosto asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011). http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=23058&name=dlfe-15431.pdf