LAPSIPERHEIDEN PUOLELLA 60 VUOTTA MAALISKU U 2014 > PILTTIPIIRI.FI KUMMIN turvallisessa sylissäs.16 Rauhoittava kylpy s.5 Masennuksesta selviää s.10 Tarttuva kihomato s.19
Sisältö NRO 1 MAALISKUU 2014 06 20 10 kannen kuva: Sampo Korhonen 06 10 14 16 19 ravitsemus Lapsi kasvaa kasviksilla Hyvin koostettu kasvisruokavalio on terveellinen vaihtoehto pienestä pitäen. masennus Ihme, joka masensi Päivä päivältä mieliala synkkeni. kasvu & kehitys Saa pelätä Lapsen pelko pitää ottaa tosissaan. perhe & vapaa-aika Kummi on lapsen varavanhempi Halusimme kummeiksi ihmiset, joihin voimme luottaa kuin kallioon. terveys Kiusallinen kihomato Madot tarttuvat ihmisestä toiseen. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat Hyvä Lukija! Tämä on Pilttipiiri-lehden viimeinen painos, ja Pilttipiiri siirtyy kokonaan internetiin. Tervetuloa jatkossa Pilttipiiri.fi-sivustolle. Pilttipiiri-sivusto tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. LIsäksi saat tietoa tuotteista sekä vinkkejä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Makuraatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkäämällä Pilttipiiristä Facebookissa saat ajankohtaista tietoa tapahtumista. Tavataan Pilttipiiri.fi:ssä! lapsiperheiden puolella 60 vuotta l okakuu 2013 > PilttiPiiri.fi Odotettu veli pikku- Paljonko päiväunta? s.5 s.10 Uusi kansi tähän Ero näkyy arjessa s.14 lapsiperheiden puolella 60 vuotta MaalisKuu 2014 >PilttiPiiri.fi Kummin turvallisessa sylissä s.16 rauhoittava kylpy s.5 Masennuksesta selviää s.10 tarttuva kihomato s.19 Kasvu digiin s.16 PILTTIPIIRI-LEHTI lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4 16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja viestintäpäällikkö Aino Pajukangas / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä. PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lasten ruoka neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PILTTI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri 2 maaliskuu 2014
Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi pienet palat Parisuhdetaidot vahvistuneet Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia, ja halu elää parisuhteessa näyttää kymmenen vuoden aikana vahvistuneen. Tiedot käyvät ilmi Väestöliiton Perhebarometrista, Yhdessä vai erikseen, Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Hyvä parisuhde rakentuu ennen kaikkea luottamuksen ja molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen varaan. Eroriskiä lisäävät kuitenkin erilaiset arvot, elämäntyylit ja yhteisen ajan puute. Ristiriitoja parisuhteissa syntyi arkisista asioista, kuten kotitöistä ja lasten kasvattamisesta. Hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat sangen epäromanttisia. Parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoitteet ovat käytännöllisiä, kertoo Perhebarometrin tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta. Summanmutikka: Vauvan kanssa iloista puuhaa ensimmäiseen vuoteen. Sanoma Pro Oy ja tekijät, 2013. VAUVAPUUHAA Vauvan kanssa -kortit tarjoavat monenlaista puuhaa vauvan eri kehitysvaiheisiin. Korteissa on ohjeita esimerkiksi lorutteluun, leikittelyyn ja värikylpyyn. Kokeile vaikka sylihissiä tai sukkapalloa. Leikitään ulkona kissaa ja hiiriä Ulkoilusäät ovat mitä mainioimmat. Siksi kannattaa lähteä lasten kanssa ulos liikkumaan. Pienimmätkin voi ottaa mukaan leikkiin lempeästi opastaen. Leikissä kaksi lasta valitaan kissoiksi ja muut ovat hiiriä. Kissat valitsevat itselleen pesäpaikan leikkipaikalla ja menevät sinne seisomaan. Hiiret seisovat keskellä leikkialuetta. Leikki alkaa, kun joku hiiristä huutaa: Kissa ei saa meitä kiinni! Kissat ryntäävät hiirien perään, ja kun kissa saa hiiren kiinni, hiiri joutuu kissan pesään. Leikki jatkuu, kunnes kaikki hiiret on pyydystetty. Leikin voittaa enemmän hiiriä pyydystänyt kissa. lähde: www.oppijailo.fi kuva Atte Lakinnoro kuva Shutterstock SAA SÄÄSTÄÄ Laura Honkasalon kirja nuukailusta tarjoaa yllätyksiä ja itsetekemisen iloa. Kun kukkaronnyörit kiristyvät, mummon säästövinkit voivat tulla tarpeeseen. Aiheita ovat muun muassa vaatimaton vauva, herkkuja huokeammin, tähteet talteen ja aikanuukailun aakkoset. SATU PIENELLE, PALAPELI ISOMMALLE Pienen siilin luku- ja touhupaketti sisältää tarinan siilin retkestä ja palapelin. Keväinen retkipäivä muuttuu jännittäväksi seikkailuksi, kun vauvasiili kadottaa peittonsa. Ja mitä sitten tapahtuikaan. Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman. Laura Honkasalo, Kirjapaja 2014. Pikkusiili. Kuvakirja ja kaksipuolinen palapeli. M Christina Butler, Tina Macnaughton, suomentanut Tuula Syvänperä. Karisto Oy 2013. maaliskuu 2014 3
omin käsin teksti Heljä Hyytiä kuvat Atte Lakinnoro Askarteluvinkkejä pääsiäiseen Kevättä ilmassa Ihanan kepeät narupallot koristavat kodin kevääseen. Oletko jo kokeillut? Askartele lasten kanssa erikokoisia ja näyttäviä palloja vaikka yllätykseksi kummille. Pääsiäinen on vajaan kuukauden kuluttua. Jos haluat askarrella perinteisiä pääsiäiskoristeita, niin Pilttipiiri-sivustolta löydät useita ohjeita. pilttipiiri.fi > askarrellaan > askartelu. Paperiaskartelu saa uuden ulottuvuuden, kun teet paperinarusta erikokoisia palloja. Keveästi keikkuvat narupallot voit ripustaa ikkunaan, sommitella keväisten juhlien pöytäkoristeeksi tai ripustaa kattolamppuun. Erivärisistä paperinaruista tai langoista tehdyt pallot tuovat keväisen tunnelman pääsiäiseksi tai voit säästää ne vapun iloksi. TARVIKKEET ilmapalloja muovikelmua vesiliukoista yleisliimaa (Eri Keeper) ohutta paperinarua, esimerkiksi askarteluliikkeistä sekoitusastia liimalle ja vedelle, esimerkiksi pieni pakasterasia sakset TEKO-OHJE Puhalla ilmapalloista pieniä, halkaisijaltaan noin 10 cm:n palloja. Solmi pallon suu kiinni. Muotoile kelmun avulla palloista pyöreitä. Varmista, että kelmu peittää koko pallon, sillä se estää narun tarttumisen kiinni palloon liimaus vaiheessa. Kaada kuppiin noin 3 ruokalusikallista liimaa ja tilkka vettä. Sekoita juoksevaksi. Varo, että et lisää vettä liikaa, koska liian juokseva seos kuivuu hitaasti eikä pidä kunnolla. Liimaseosta kannattaa tehdä vähän kerrallaan. Kostuta narua sormissasi vesi-liimaseoksella ja keri sitä ristiin rastiin pallon ympäri. Jätä johonkin kohtaan vähän isompi aukko viimeistelyä varten. Älä liota narua, liimaseos kyllä notkistaa narua vielä tekovaiheessa. Pujottele lopuksi narun pää edellisten kerrosten alle. Anna pallon kuivua kelmun päällä, kääntele välillä. Kun liima on kovettunut, puhkaise ilmapallo ja ujuta se ja kelmu varovasti ulos jättämästäsi aukosta. VINKKI! Työskentelytaso, lattia ja itsensä kannattaa suojata hyvin, koska liimaseos roiskuu helposti. 4 maaliskuu 2014
5 kysymystä teksti Henna Tanskanen kuvitus Pia Holm 1Millainen on hyvä paikka? Kun kylpyaika lähestyy, siihen varattu tila kannattaa rauhoittaa pelkästään kylpemiselle. Yleensä tilana on kylpyhuone tai saunan pesuhuone. Sopiva paikka riippuu toki kodista. Tärkeintä on, että tila on rauhallinen, siellä on lämmin valaistus ja minimissään normaali huonelämpö, ettei lasta ala viluttaa. 2 Kuinka usein kylpyyn? Terveen vauvan voi kylvettää 1 2 kertaa viikossa. Tämä on kuitenkin yksilöllistä, koska vauvoissa on eroja. Kylmällä pakkassäällä yksikin kylpykerta voi riittää. Vauvalle nautinnollinen pesuaika on noin 5 10 minuuttia. Näin vesi ei ehdi jäähtyä. Sopiva veden lämpötila on 37 astetta. Leikki-ikäisille riittää myös kylpy pari kertaa viikossa. Tarve riippuu lapsesta ja hänen ihostaan ja siitä, mitä päivän aikana lapsen kanssa on puuhastellut. Esimerkiksi kesäaikaan taaperot voivat tarvita kylpyä tai suihkua joka ilta. Siten vuodenajat vaikuttavat peseytymisen määrään. 3 4 Miten vauvaa kylvetetään? Aikuiselle hyvä kylvetysasento on, jos pystyy seisomaan selkä suorana. Näin vauvasta saa varmemman otteen. Ammeen voi sijoittaa vaikka pöydälle. Kylvetettäessä vauvan pää lepää aikuisen ranteen päällä ja samalla kädellä pidetään kiinni vauvan olkavarresta. Kylvetys aloitetaan kasvoista alaspäin. Pestäessä käydään läpi muun muassa korvantaustat, kaula, ihopoimut, kainalot, napa ja nivuset. Vauva ei tarvitse saippuaa. Kylpyöljyä voi laittaa muutaman tipan veteen. Taapero sen sijaan voi tarvita mietoa saippuaa, jos hän on kovin likainen päivän touhujen jälkeen. Vauvaa tai leikki-ikäistä ei saa koskaan jättää ilman valvontaa. Siksi kaikki tarvittavat tavarat kannattaa varata käden ulottuville ennen kylpyhetkeä. Jo pieni vauva nauttii kylvystä, kuten isompikin taapero. Miten usein pienokaista sopii kylvettää? Kylpykysymyksiin vastaa terveydenhoitaja Sanna Taipale Metsäkankaan neuvolasta Lahdesta. Rauhoitutaan kylpyhetkeen Miten kuivataan, tarvitaanko rasvaa? Kylvyn jälkeen lapsi kiedotaan kokonaan kylpypyyhkeeseen ja kuivataan hellästi taputellen. Taipeet ja ihopoimut pitää kuivata erityisen tarkkaan, etteivät ne jää kosteiksi. Joskus on hyvä laittaa talkkia taipeisiin, jos ne ovat päässeet hautumaan. Hautuneen ihon tunnistaa punoituksesta. Terve hyvä iho ei tarvitse rasvaa. Jos iho on kovin kuiva, niin apteekista saatavaa perusrasvaa voi käyttää. 5 Mitä muuta peseytymistä tarvitaan? Kylvyn lisäksi vauva tarvitsee pesua myös muina päivinä. Joka päivä on hyvä käydä vauvan iho läpi, ettei likaa jää esimerkiksi ihopoimuihin. Pesulapulla voi putsata kasvot, korvantaustat, kaulan ja muun vartalon. Vauvat tykkäävät ilmakylvyistä, joten niitä kannattaa suosia vaipanvaihdon yhteydessä. Säännölliset pesurutiinit sopivat mukavaksi yhteiseksi hetkeksi aamuin ja illoin. Lukuvinkki: Lue, miten pienten kanssa totutellaan saunassa käyntiin: pilttipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aika > totutellen saunaan maaliskuu 2014 5
teksti Virve Järvinen kuvat Photocuisine/SKOY Lapsi kasvaa 6 maaliskuu 2014
Artikkeli yli yksivuotiaan ravitsemuksesta. Oikein koostettu kasvis ruokavalio edistää koko perheen terveyttä. Lapselle se antaa hyvät eväät myöhempään elämään. Jos muu perhe syö kasvisruokaa, sitä tarjotaan yleensä lapsellekin. Hyvin koostettu kasvisruokavalio on eettinen ja terveellinen vaihtoehto pienestä pitäen. Esimerkiksi sydänsairauksien riskitekijöistä monet saavat alkunsa lapsuudessa, ja näihin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa runsaasti kasviksia ja vähän tai ei lainkaan eläinperäistä rasvaa sisältävällä ruokavaliolla, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola sanoo. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja osallistuu parhaillaan uusittavien, lapsiperheiden ja raskaana olevien naisten ravitsemussuositusten tekoon. Lapsen ruokavalion laatu on vaarassa romahtaa yksi kaksivuotiaana, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa perheensä kanssa. Usein ruokavalion rasvan laatu huononee ja sokerin ja suolan määrä kasvaa. Tämä on hyvä hetki koko perheelle kohentaa ruokavalion laatua lisäämällä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Lapsena omaksutut ruokailutottumukset säilyvät usein läpi elämän. Muna ja maito mukana Kasvisruokavalioita on erilaisia. Laktovegetaristi hyväksyy lautaselleen kasvikunnan tuotteiden ohella myös maitotuotteet, laktoovovegetaristi niiden lisäksi munan ja semivegetaristi silloin tällöin kalaa tai vaaleaa lihaa. Vegaani karttaa kaikkea eläinperäistä. Alle kolmevuotiaana lapsen kasvu on herkin häiriöille. Puhdas vegaaniruokavalio on kasvuikäisen tarpeita ajatellen haastava koostaa, ja siksi viralliset ravitsemussuositukset eivät suosittele sitä alle kouluikäiselle. Mutta jos ruokavalio sisältää munaa, maitotuotteita ja/tai kalaa, lapsi saa siitä tarvitsemansa ravintoaineet, Maijaliisa Erkkola sanoo. Vegaaniruokavaliota ei suositella pikkulapsille siksi, että pitkäaikainen tutkimustieto sen vaikutuksista lapsen terveyteen puuttuu. Jos perhe silti valitsee vegaaniruokavalion, neuvolan tulee tukea sitä valinnassaan ja ohjata perhe ravitsemusterapeutille. Vegaanilapselle suositellaan myös neuvolatarkastuksia tavallista tiheämmin. Pinaatti on juhlaruokaa Yleisistä ravitsemussuosituksista tutut ohjeet pätevät kasvisruokailuun: viljatuotteet valitaan täysjyväisinä ja maitotuotteet vähärasvaisina. Sokeri jätetään juhliin ja suolaa käytetään säästeliäästi. Suolan sisältämää natriumkloridia saadaan yli tarpeen, mutta sen mukana usein tulevaa jodia kilpirauhashormonien rakennusainetta nykyään liian vähän. Jodioitu suola on jodin lähteistä suurin. Elintarviketeollisuuden suola on pääosin jodi oimatonta, samoin trendikkäät erikoissuolat. Perheen ruoanvalmistussuolan tulisi olla jodioitua, Maijaliisa Erkkola muistuttaa. Kasvikunnan tuotteita kasvisruokaperheissä syödään riittävästi ja monipuolisesti. >> Alle kolmevuotiaana lapsen kasvu on herkin häiriöille. kasviksilla +1 maaliskuu 2014 7
Kata laktovegetaristilapsen lautaselle Tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia ja juureksia lautasesta noin puolet. Ne sisältävät runsaasti välttämättömiä vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Perunaa, täysjyväriisiä tai vaikka ohraa lautasesta neljännes. Vaihtelemalla viljalajeja saat ruokavalioon vaihtelua ja takaat riittävän kuidun, raudan ja energian saannin. Täysjyvävilja kuuluu joka aterialle leipänä, puurona, jyvinä tai myslinä. Papuja, herneitä, linssejä, siemeniä ja pähkinöitä lautasen toinen neljännes. Ne takaavat proteiinin saannin. Kasvirasvaa leivän päälle ja ruoanvalmistukseen välttämättömien rasvahappojen turvaamiseksi. Marjoja ja hedelmiä jälkiruokiin, välipaloihin ja salaatteihin. Niiden C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry Hyvin koostettu kasvis ruokavalio on terveellinen vaihtoehto pienestä pitäen. Yksivuotias voi syödä lähes kaikkia aikuisille sopivia ruoka-aineita. Kasviksista osa maistuu kitkerille, ja siksi uuteen kasvikseen tutustumiseen kannattaa varata 10 20 maistamiskertaa. Kirpeä rucola, pinaatti ja punajuuri tulee jättää satunnaisesti nautittaviksi sisältämien - sä nitraattien vuoksi. Suuret nitraattimäärät voivat haitata hapenkuljetusta elimistössä. Muutaman kerran kuussa syöty pinaattikeitto ei silti terveyttä vaaranna. Pienelle mahalle ravintotiheää ruokaa Lapsen ruokahalu on ailahtelevainen. Siksi riittävä ravintoaineiden ja energian saanti voi huolestuttaa kasvisruokaa syövän lapsen vanhempaa. Annosten pienuuden ja kiihkeän kasvun vuoksi lapsen ruoan tulee sisältää suhteessa aikuiseen enemmän ravintoaineita. Vegaanille ja niukasti eläinperäisiä ravintoaineita syövälle kriittisiä ravintoaineita ovat B12- ja D-vitamiinit, sinkki, kalsium, rauta ja jodi. Näiden riittävästä saannista kannattaa kysyä ravitsemus terapeutilta. B12-vitamiini on tarpeen punasolujen muodostumiseen ja hermostolle, eikä sitä löydy kasvikunnan tuotteista. Kalasta sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista ja margariineista saatavaa ja auringon valosta iholla muodostuvaa D-vitamiinia tarvitaan erityisesti luuston ja hampaiden kehitykseen. Ympärivuotinen D-vitamiinilisä on tarpeen jokaiselle alle 18-vuotiaalle. Luomumaidon käyttäjän kannattaa muistaa, ettei tätä maitoa ole vitaminoitu. Useimpiin riisi-, kaura- ja soijamaitoihin on lisätty D-vitamiinia, Maijaliisa Erkkola huomauttaa. Kalsium on luuston rakennusaine, jota saa siemenistä ja maidosta. Rauta on tarpeen veressä hapenkuljetuksesta vastaavalle punasolujen hemoglobiinille. Sitä on täysjyväviljassa, kuivatuissa hedelmissä, vihreissä lehtivihanneksissa ja palkokasveissa. Täysjyvätuotteet sisältävät myös sinkkiä, hormonituotannon ja vastustuskyvyn kannalta tärkeää hivenainetta. Kasvisruokaa syövän lapsen riittävästä energiansaannista ei vanhempien yleensä tarvitse huolestua. Esimerkiksi pähkinät ja siemenet ovat rasvaisuutensa vuoksi energiapommeja, mutta niiden rasva on suositeltavaa pehmeää rasvaa. 8 maaliskuu 2014
Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä Iloinen pomppija Peruna-porkkanasoseen nautiskelun jälkeen ruokaa löytyy vielä otsasta ja paidasta. Se ei kuitenkaan, Robertia, 5 kk, haittaa, koska pikkuisella on kova kiire pomppimaan. Kun Robert oli vielä äidin masussa, hän nauratti ihmisiä potkiessaan yötä päivää niin vimmatusti, että äidin masu vain heilui. Pomppiminen on siis hauskinta, mitä Robert tietää. Toisinaan masuvaivat häiritsevät poikaa, mutta vanhempien ei tarvitse kuin pompottaa, niin johan pienokainen nauraa kikattaa. Pomppimisesta on tullut Robertille jo harrastus. Hän harrastaa sitä muiden vauvojen kanssa vauvajoogassa. Äiti miettiikin, tuleeko pojasta steppaaja, vaikka isä toivoisi jalkapalloilijaa. Robert itse taitaa vain odottaa, että pääsisi omin avuin hyppimään. teksti Henrietta Sipilä kuva Sampo Korhonen maaliskuu 2014 9
teksti Susanna Haanpää kuva Corbis/SKOY Ihme, joka masensi Arvioidaan, että 10 15 prosenttia äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äiti saattaa tuntea olonsa väsyneeksi tai epävarmaksi tai potea syyllisyyttä, jos ei osaa iloita lapsestaan. Helsinkiläinen Kati kertoo oman tarinansa. Oli suoranainen ihme, että Kati alkoi odottaa pienokaista. Vaikka jokainen raskaus on suurenmoista sattuman kauppaa, tulevalla äidillä oli hiukan tavallista enemmän mutkia matkassa: Ennen kuin pieni Joonas-poika ilmoitti tulostaan, Katilla oli ollut kohdun ulkopuolinen raskaus. Se johti toisen munasarjan poistamiseen. Lääkäri ennustikin, että raskaaksi tuleminen olisi tavallista hankalampaa. Kati ja miehensä Tomi yrittivät raskautta pitkään. Lopulta pariskunta päätyi aloittamaan hedelmöityshoidot. Hoitavan lääkärin suosituksesta päätimme pitää kesän ajan taukoa lapsentekopuuhista, ja syksyllä aloittaisimme hoidot, Kati kertoo. Kesän lopulla Kati huomasi olevansa raskaana, vähän ennen kaavaillun hoitojakson alkua. Sydänäänet kateissa Alkuraskauden aikana Kati kävi lääkärissä vuotojen takia. Ultraäänessä todettiin, etteivät sikiön sydänäänet kuuluneet. Katille varattiin aika kaavintaan, jonne hän meni mieli matalana. Tomi vei minut sairaalaan ja sovimme, että soitan, kun minut saa hakea kotiin toipumaan. Oli siinä Tomilla ihmettelemistä, kun soitinkin melkein heti hänelle. Kerroin, että kaavintaa ei tehtäisi, sillä sikiön sydänäänet kuuluivat sittenkin, Kati muistelee. Alkuvaikeuksien jälkeen raskaus eteni mallikkaasti, ja lapsesta tuli hankaluuksien voittamisen jälkeen entistäkin toivotumpi. Kohta heistä tulisi vihdoinkin perhe. Hieman ennen laskettua aikaa neuvolalääkäri passitti >> 10 maaliskuu 2014
Minusta tuntui, että maailma menee menojaan, ja itse jään neljän seinän sisälle. maaliskuu 2014 11
Bluesista psykoosiin Synnytyksen jälkeen äidin tunnetilat vaihtelevat herkästi. Välillä itkettää, toisinaan väsyttää, ja joskus olo on avuton. Oireiden vaikeusaste määrittelee, mistä on kyse. Baby blues, eli synnytyksen jälkeinen herkistyminen 50 80 prosentilla synnyttäjistä alkaa 1 2 viikon kuluessa synnytyksestä itkuherkkyys, väsymys, alakuloisuus ja nopeat mielialan muutokset oireet yleensä lieviä, menevät ohi itsestään Synnytyksen jälkeinen masennus noin 10 15 prosentilla synnyttäneistä vaikeusaste vaihtelee lievästä psykoottiseen masennustilaan oireita mm. mielialan lasku, itkuisuus ja ärtyisyys, erilaiset unen häiriöt, arvottomuuden ja avuttomuuden tunne, toimintakyvyn lasku, toivottomuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset oireet koskettavat koko perhettä paraneminen yleensä muutaman kuukauden kuluessa, toipumisen todennäköisyys hyvä voi liittyä pitkäkestoiseen masennukseen, uusia masennusvaiheita voi tulla vuosien kuluessa uusiutumisriski 40 prosenttia seuraavien synnytysten yhteydessä Apu lähellä Monet tahot auttavat, jos äiti tai äidin lähipiiri epäilee synnytyksen jälkeistä masennusta tai alavireisyyttä. Ensin kannattaa ottaa yhteys omaan neuvolaan. Lisää tietoa ja neuvoja voi etsiä esimerkiksi seuraavista osoitteista: Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti: www.mll.fi/vanhempainnetti Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry: www.aima.fi www.terveyskirjasto.fi > synnytyksen jälkeinen masennus Katin sairaalaan raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Viimeiset viikot menivät kuitenkin hyvin, ja Joonas syntyi huhtikuussa ajallaan. Tyhjä olo Ensimmäinen viikko synnytyksen jälkeen meni ihanaa tuhisevaa kääröä ihmetellessä. Tuoreet vanhemmat olivat onnellisia ja iloisia pienestä pojastaan. Silti minusta tuntui jo silloin jotenkin tyhjältä, Kati pohtii. Kun Joonas oli pariviikkoinen, Kati alkoi potea ruokahaluttomuutta. Vuorokauden mittaan hän saattoi syödä ainoastaan pienen määrän suklaata ja lasillisen mehua. Päivä päivältä myös mieliala synkkeni. Minusta tuntui, että maailma menee menojaan, ja itse jään neljän seinän sisälle, ulos kaikesta. Tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi. Kati hoiti Joonasta edelleen tunnollisesti. Hän vaihtoi vaipat ja ruokki vauvaa säännöllisesti sekä piti tätä paljon sylissään. Silti sisimmässä kalvoi tunne, ettei kaikki mene niin kuin pitäisi. Vauva-arki uuvutti. Välillä Kati syytti itseään tuntemuksistaan ja toisaalta tunsi huolta, saiko vauva kaiken tarvitsemansa. Lasta hän hoiti jokseenkin mekaanisesti. Yöt ilman unta Vaunulenkille lähteminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Joonas valvotti. Neuvolassa todettiin, että pienokaisella oli vaikea koliikki. Sen lisäksi hänellä oli myös allergioita. Kehitimme lopulta mieheni kanssa vuorosysteemin nukkumiseen. Viikonloppuisin Tomi valvoi vauvan kanssa toisen yön, jotta sain nukkua edes kerran viikossa pidemmät yöunet. Kun Joonas oli vielä aivan pieni, lähdin viikonlopuksi vanhempieni luo huilaamaan. Tiesin, että Tomi hoitaisi vauvan erinomaisen hyvin tämän ajan. Vaikka järjestely auttoi jonkin aikaa, Kati alkoi lopulta kärsiä myös unettomuudesta. Kun Joonas nukkui öisin vain lyhyitä pätkiä, en itse vaipunutkaan niiden aikana uneen. Kati laihtui laihtumistaan ja alkoi lopulta eristäytyä muusta maailmasta. Välillä en edes vastannut puhelimeen. En vain jaksanut. Ulos vaunulenkille lähteminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, samoin kauppareissut. Tomi tajusi, ettei Kati voi hyvin ja kannusti tätä ottamaan asian puheeksi neuvolassa. Rutiinikäynnillä Kati rohkaistui kertomaan tuntemuksistaan. Käynnin päätteeksi neuvolalääkäri määräsi minulle mielialalääkettä, jonka avulla paraneminen alkoi hiljalleen. Perhe teki myös uudet nukkumajärjeste- 12 maaliskuu 2014
Synnytyksen jälkeinen psykoosi 0,1 0,2 prosentilla synnyttäjistä oireet ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksestä oireita mm. uupumus, levottomuus, unettomuus, harhat ja sekavuus ennuste on hyvä, vaatii aina psykiatrisen hoidon Lähde: www.thl.fi lyt: vauva siirrettiin yöksi omaan huoneeseen. Joonas oli tuolloin neljän kuukauden ikäinen. Tuntui, että sekä minun että vauvan unen laatu parani liekö Joonaskin vaistonnut äitinsä hädän ja nukkui levollisemmin, kun en ollut ihan vieressä? Tuki ensiarvoisen tärkeää Kati kiittelee auttavaista tukiverkostoaan. Vanhempani, appivanhempani sekä Joonaksen kummitäti auttoivat, kun oli rankinta. He ottivat kukin vuorollaan Joonaksen välillä yökylään. Näin saimme Tomin kanssa paikata univelkaamme. Jokainen heistä myös Tomi tajusi, että tarvitsen toipumiseen sekä tilaa että aikaa. Tämä oli korvaamatonta. Kun Joonas oli alle puolivuotias, onni ja ilo saivat jälleen hiljalleen otteen Katista. Elämä helpottui, kun sain itselleni lääkityksen, ja Joonaksen allergiat selvisivät. Pystyimme Tomin kanssa helpottamaan myös lapsen oloa. Tämä rauhoitti yöt, eli koko perhe sai levättyä. Tämä oli yksi avaimista toipumiseeni. Kokemus jätti silti jälkensä. Olin aina haaveillut suurperheestä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi kuitenkin päätimme Tomin kanssa, ettei Joonakselle tulisi sisaruksia. Hän on rakas silmäterämme ja nyt olemme onnellisia juuri näin, Kati hymyilee. 100 % HEDELMÄÄ! Katin, Tomin ja Joonaksen nimet sekä asuinpaikkakunta on muutettu.
Pienokainen painautuu tiukemmin syliin, kun vieras aikuinen tulee lähelle lepertelemään. Yöllä uniin rymyävät kauhistuttavat hahmot, jotka saavat lapsen itkemään sydäntäriipaisevasti. Pelko kuviteltukin on kaikessa kauhistuttavuudessaa normaalia, lohduttaa asiantuntija. teksti Susanna Haanpää kuvitus Satu Kettunen Saa pelätä
Pelko on luonnollinen tunnetila, jolla on tärkeä tehtävä. Se on suojareaktio, joka saa ihmisen välttämään uhkaavaa tilannetta tai asiaa, tutkijatohtori Katja Valli kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksesta Turun yliopistosta selittää. Pelätessään ihminen reagoi joko todelliseen tai kuviteltuun uhkaan, ja pelkojen määrä ja kohde muuttuvat iän karttuessa. Lapsen pelko pitää ottaa tosissaan, vaikka pelon kohde olisi aikuisen mielestä irrationaalinen. Jos lapsi osaa jo puhua, häneltä kannattaa kysyä, mikä pelottaa ja annetaan lapsen kuvailla tilannetta, Valli opastaa. Tärkeintä on, että aikuinen itse pysyy rauhallisena, eikä turhaan pakota lasta pelottaviin tilanteisiin, kuten menemään vieraan syliin väkisin. Esimerkiksi ennen neuvolakäyntiä lapselle voidaan jutella tulevista tapahtumista, mutta itse tilanteessa on syytä päästää lapsi helpommalla eikä pakoteta selviytymään pelottavasta tilanteesta yksin. Tutkimusten mukaan lapsia pelottavat eniten eläimet, mielikuvitusolennot, pimeä, televisio-ohjelmat, pelit ja sadut. Lastenohjelmat voivat olla lapselle pelottavampia kuin satunnaisesti nähty, aikuisille suunnattu ohjelma, Valli tarkentaa. Monenlaista pelottavaa Noin yhdeksän kuukauden ikäiset lapset alkavat kärsiä separaatio- eli eroahdistuksesta. Vanhemmista eroon joutuminen pelottaa, samoin vieraat ihmiset. Tämäkin, kuten monet muut pelot, juontavat juurensa evoluutiosta. Selviytymisen kannalta on järkevää, että poikanen alkaa pelätä ympäristöään silloin, kun se kykenee liikkumaan itsenäisesti, eril- lään emostaan. Tämä sisäsyntyinen pelko on yhä nykyihmisessäkin, Valli kertoo. Alkukantainen pelko selittää senkin, miksi pienet taaperot eroahdistusvaiheessa saattavat pelätä erityisesti vieraita miehiä. Monilla eläinlajeilla vieraat aikuiset urokset ovat pennuille usein uhka. Pimeän pelosta puhutaan, mutta varsinaisesti lapsi ei ehkä pelkääkään pimeää vaan sitä, mitä siellä voi vaania. Pimeän pelollekin löytyy mahdollinen syy lajinkehityksen varhaisvaiheilta. Ihminen ei näe pimeässä, mutta monet saalistajat näkevät. Ihminen ei aina ole ollut ravintoketjun huipulla, vaan saalistettava, Valli selventää. Pelon voi oppia Kun lasta alkaa pelottaa, keho valmistautuu taistele tai pakene -tilaan. Pieni lapsi saattaa itkeä, huutaa ja pyrkiä pois tilanteesta kaikin keinoin. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä voimakkaampia myös pelot ovat. Yksilölliset erot selittävät sen, miten herkästi tulkitsemme ympäristöämme ja mitä ylipäätään pelkäämme. Osa herkkyydestä selittyy altistumisella, eli sillä, mitä on aiemmin pelästytty. Tiettyihin asioihin pelko syntyy helpommin kuin toisiin. Esimerkiksi eläinpelko on herkempi syntymään kuin pistora siasta saatavan sähköiskun pelko, Katja Valli kuvailee. Lapsi oppii reagointia myös vanhemmiltaan. Iso osa ihmisten välisestä viestinnästä on ei-kielellistä, ja lapsi osaa tulkita vanhempansa ilmeitä, kehon kieltä ja hienovaraisiakin eleitä yllättävän tarkasti. Jos aikuinen tiedostamattaan tiukentaa otetta pienokaisestaan aina ison koiran nähdessään, lapsi saattaa oppia, että tilanteessa on jotakin pelättävää. Mörköjä unissa Tarkalleen ei tiedetä, milloin lapsi alkaa nähdä unia, mutta unennäkö alkaa kehittyä todennäköisesti jo alle kaksivuotiaana. Lapsia pelottavat eläimet, pimeä, ja mielikuvitusolennot. Tiedostamatonta kauhua öisin Joskus lapsi saattaa alkuyön tunteina, pari kolme tuntia nukahtamisen jälkeen kirkua tai huutaa lähes hysteerisesti, eikä lapseen saa mitään kontaktia. Puhutaan yöllisistä kauhukohtauksista, jolloin lapsi ei ole hereillä, vaikka aivojen motoriset keskukset aktivoituvatkin. Tällainen kohtaus voi olla vanhemmalle vaikea katsella, mutta lapselle nämä ovat helppoja he eivät itse muista tapahtumasta mitään myöhemmin, Valli lohduttaa. Kauhukohtaukset saattavat kestää useita minuutteja. Tärkeintä on huolehtia, ettei lapsi huitoessaan tai potkiessaan loukkaa itseään. Lapselle voi puhua rauhoittavasti, mutta syliin ottaminen voi jopa provosoida kohtausta rajummaksi. Noin kaksivuotias kykenee kertomaan jonkin verran unistaan, mutta sitä pienemmät eivät pysty sanoittamaan kokemaansa. Pienet lapset eivät myöskään osaa erottaa, mikä on totta ja mikä mielikuvituksen tuotetta. Leikki-ikäiset näkevät suhteellisesti enemmän painajaisia kuin aikuiset, Valli sanoo. Pahaa unta nähdään aamuyön aikana REM-univaiheessa. Unissa usein eläimet ovat vaarallisia ja realistisia. Pehmokrokotiilis ta saattaa yhtäkkiä tulla ihan oikea. Kun lapsi herää pahaan uneen, hän yleensä pelkää nukahtaa uudestaan ja ajattelee, että sama uni tulee takaisin. Tällöin lapsi hakeutuu isän ja äidin sänkyyn turvaan. Unesta on hyvä jutella lapsen kanssa joko saman tien tai aamulla, jos lapsi sen muistaa. Kannattaa myös kysyä, mikä teki unen eläimestä pelottavan, tai mennä yhdessä katsomaan vaatekomeroa, josta unen mörkö putkahti esiin. Lasta voi neuvoa kuvittelemaan mörköön jotakin hassua, vaikka vaaleanpunaisen mekon, ja pian painajaismainen olio ei vaikuta enää niin pelottavalta, Valli neuvoo. maaliskuu 2014 15
teksti Pinja Landén kuvat Sampo Korhonen Äiti-Niten ja isä-tuomon (yllä) silmäterä opettelee yhdessäoloa kummien, Hannan ja Kain, kanssa. 16 maaliskuu 2014
Joillekin kummius saattaa tarkoittaa vain nimellistä tehtävää ristiäisissä tai syntymäpäivälahjaa kerran vuodessa. Vänskän perheessä kummit seuraavat läheltä Dimon-pojan elämää. Kummi on lapsen varavanhempi FAKTOJA KUMMIUDESTA Kummi on kristillisen perinteen mukaan lapsen hengellinen ohjaaja ja vanhempi. Käytännössä kristillisyys ei useinkaan enää liity kummiuteen. Jos lapsi kastetaan kirkon jäseneksi, kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi virallisesti olla lapsen kummi. Kummin pitää olla myös rippikoulun käynyt. Lapsella on yleensä vähintään kaksi kummia, mutta ylärajaa kummeille ei ole. On sateinen ja harmaa tammikuun aamu, mutta Nitte ja Tuomo Vänskän olohuoneessa ankeudesta ei ole tietoakaan. Iloinen puheensorina ja Dimonin jokeltelu täyttävät tilan, kun Hanna Karvinen ja Kai Aho leikkivät puolivuotiaan kummipoikansa kanssa. Reilun vuoden ikäinen italian mastiffi Peto pyörii myös jaloissa vaatien osansa vieraiden huomiosta. Läsnäoloa ja tukea Kylässä on tällä kertaa vain puolet kaikista Dimonin kummeista, sillä myös Kain vaimo Pirjo sekä Hannan mies Pauli ovat Dimonin kummeja. Vaikka Dimonia ei liitetty kirkon jäseneksi, vanhemmille oli tärkeää, että poika sai kummit. Halusimme Dimonin kummeiksi sellaiset läheiset ihmiset, joihin voimme luottaa kuin kallioon. Minulle on tärkeää tietää, että jos meille Tuomon kanssa joskus sattuisi jotain, voisin luottaa poikani kasvatuksen kummien käsiin, Nitte-äiti kertoo. Kummit käsitetäänkin Vänskien ystäväyhteisössä eräänlaisiksi varavanhemmiksi. He ovat vanhemman roolissa ja läsnä lasta varten Kummiksi kannattaa valita läheinen henkilö, sillä kummius on elinikäistä. aina silloin, kun oikeat vanhemmat eivät ole paikalla. Myös silloin, jos lasta tarvitsee tulevaisuudessa tuuppia pois väärältä polulta. Meille voi soittaa tai tulla kylään mihin vuorokauden aikaan vain, jos tarve vaatii, Hanna sanoo ja Kai nyökkää vieressä. Ystävät ovat itse valittu perhe Nitte ja Tuomo muodostavat Hannan ja Paulin sekä Kain ja Pirjon kanssa niin tiiviin ystäväyhteisön, että se on heille kuin toinen perhe oman suvun asuessa kaukana Pirkanmaalla. Siksi kummivalintoja ei tarvinnut edes miettiä. Olemme kaikki todella hyviä ystäviä keskenämme. Voisi sanoa, että Hanna, Pauli, Kai ja Pirjo ovat tärkeimmät ja rakkaimmat >> maaliskuu 2014 17
VINKKEJÄ NIMIÄISIIN Järjestä nimiäiset paikassa, jossa kaikilla on rento ja hyvä olla. Paikan ei tarvitse olla oma koti. Jos nimiäisissä on laulua, puheita tai muita esityksiä, panosta kunnolliseen äänentoistoon. Ohjelmaksi riittää ruokailun ja yhdessäolon lisäksi kummitodistusten jako, jonka luovuttamisen yhteydessä lapsen nimi paljastetaan. Nimen voi paljastaa myös kakussa tai vaikkapa kaikille jaettavan sukulaisiin tai ystäviin liittyvän ristisanatehtävän muodossa. Kummitodistukset voi askarrella itse pahvista. Netistä löytyy paljon kummitodistuksiin käyviä kauniita runoja, joita voi mukailla oman näköisekseen. Haluttaessa nimiäisissä voi olla ristiäisiin verrattava kaste, jossa lapsen varpaat upotetaan veteen. Muista, ettei nimiäisten järjestämisessä ole sääntöjä, jokainen tekee niistä itsensä näköiset. ihmiset elämässäni Niten ja Dimonin lisäksi, Tuomo pohtii. Kummiksi kannattaakin valita läheinen ystävä tai sukulainen, sillä kummius on elinikäistä. Vänskien mielestä sukulaiset kuuluvat elämään muutenkin, joten he halusivat Dimonin kummeiksi ystäviään. Nimi laulun lomassa Dimonin nimiäiset pidettiin Järvenpään ravintola Totissa, samassa paikassa, jossa juhlittiin myös Niten ja Tuomon häitä pari vuotta sitten. Pirjo ja Hanna järjestivät molemmat juhlat. Ravintola on kuusikolle tärkeä paikka, sillä siellä Pirjo ja Kai pyörittävät karaokeyritystään. Hanna on heillä töissä musiikkijuontajana, ja samoin oli Nitte keikkaluontoisesti usean vuoden ajan. Nitte toimi myös vuosina 2008 2012 Battle Beast -yhtyeen laulajana ennen Dimonin syntymää. Musiikki on tärkeä osa elämäämme. Siksi myös nimiäisissä laulettiin paljon, Hanna kertoo. Dimonin sylikummina nimiäisissä toimi Pirjo, mutta vain siksi, että jonkun oli pideltävä poikaa. Emme halua arvottaa kummeja tärkeysjärjestykseen, sillä jokainen on yhtä tärkeä, Nitte toteaa. Hoitoapua ja taitojen opetusta Nyt, kun Dimon on vasta vauva, kummien rooli pojan elämässä ei ole vielä päässyt oikeuksiinsa. Toki hänen kanssaan on leikitty ja tarvittaessa kummit antavat vauva-aikana hoitoapua. Hanna ja Kai odottavat jo innoissaan, että pääsevät Dimonin kanssa vastavuoroisempaan suhteeseen. Aion opettaa pojan tanssimaan, kun hän tuosta hieman kasvaa. Mieheni vie hänet varmasti metsälle heti kun Dimon oppii kävelemään, kuten hän vei omatkin tyttäremme. Siellä Pauli opettaa hänet perkaamaan kalan, höyhentämään linnun, nylkemään jäniksen ja tekemään tulen. Kai puolestaan aikoo viedä Dimonin ulkomaille laskemaan vesiliukumäkiä. Minusta kummin tehtävä on näyttää ja opettaa elämää, eikä taputella kummilasta höyhenillä. Ei ole oikeaa tapaa olla kummi Perheet ja kummit ovat erilaisia, eikä yhtä oikeaa tapaa olla kummi ole. Tärkeintä on, että vanhempien ja kummien toiveet ja odotukset kohtaavat. Siksi niistä on hyvä keskustella etukäteen. Toisaalta voi käydä myös kuten Vänskien samanhenkisessä ystäväyhteisössä: kummiudesta ei tarvinnut etukäteen puhua. Minulla ei ole etukäteisvaatimuksia kummeille. Riittää, että tiedän heidän olevan aidosti kiinnostuneita Dimonista ja hänen elämäänsä kuulumisesta, Nitte sanoo. Kun on kummina rehellisesti oma itsensä Mieheni opettaa hänet perkaamaan kalan, höyhentämään linnun ja tekemään tulen. ja kuuntelee sydäntään, ei voi mennä vikaan, Hanna lisää. Kummina olo on kunnia-asia Kummius ei ole velvollisuus, vaan kunniaasia ja luottamuksen osoitus vanhemmilta. On hienoa, että saan seurata Dimonin kasvamista ja tukea häntä siinä kummina, Kai pohtii. Hannakin oli otettu, kun Nitte ja Tuomo jo Niten alkuraskauden aikana pyysivät heitä Paulin kanssa kummeiksi. En halua olla sellainen kummi, joka vain ostaa lahjoja. Haluan opettaa Dimonille, että läsnäolo ja yhdessä tekeminen on rikkautta, ei materia tai raha. Eniten odotan sitä, kun Dimon alkaa tunnistaa minut ja ilahtuu nähdessämme. 18 maaliskuu 2014
teksti Henna Tanskanen kuva Corbis/SKOY Kynnet on syytä pitää lyhyinä, ettei niiden alle pääse munia. Kihomadot ovat tuiki tavallisia, erityisesti lapsilla. Kiusallista kutinaa aiheuttava tartunta ei kuitenkaan ole vaarallinen, mutta se kannattaa hoitaa. Kiusallinen kihomato Kihomadot ovat pieniä valkoisia matoja, jotka asuvat paksusuolessa. Yleensä öiseen aikaan naarasmato ryömii suolesta munimaan peräaukon tuntumaan. Yksi naarasmato tuottaa noin 7 000 15 000 munaa. Munien pinnalla oleva tahmea erite kuin myös peräaukon iholla mahdollisesti luikerteleva mato aiheuttavat ärsyttävää kutinaa. Kun lapsi raapii takapuoltaan, tahmeat munat tarttuvat sormiin ja pääsevät leviämään. Pienten sormista munat kulkeutuvat suun kautta vatsaan. Vatsassa munat kehittyvät madoiksi, ja näin matojen kiertokulku jatkuu, HUS:n lasten infektiolääkäri Eeva Salo sanoo. Ihmisen loisia Kihomadot tarttuvat ihmisestä toiseen esimerkiksi käsistä, oven kahvoista tai toisten lasten leluista. Madot ovat pelkästään ihmisten loisia, joten niitä ei ole kotieläimillä. Esimerkiksi lunta syömällä tai jääpuikkoa imemällä kihomatoja ei saa. Matoja esiintyy yleisesti ympäri vuoden. Silloin kun lapsia kerääntyy enemmän yhteen, kuten kesälomien jälkeen päiväkodeissa, niitä voi olla enemmän. Kaksi kuuria Kutina peräaukon ympärillä on tartunnan tärkein oire. Matojen olemassaolo on varmaa, jos näkee valkoiselta ompelulangan pätkältä näyttävän, 8 15 millimetrin pituisen madon kiemurtelevan peräaukon lähellä. Jos matoja on paljon, niitä voi nähdä ulosteen pinnalla. Tarvittaessa tartunta voidaan todentaa laboratoriossa. Näyte mahdollisista munista peräaukon iholta otetaan kotona pumpulitikulla ja toimitetaan laboratorioon. Munia ei voi nähdä paljain silmin. Hoidoksi käy apteekista käsikauppatavarana saatava lääke, jota otetaan ohjeen mukaan. Saatavilla on myös lääkärin määräämä reseptilääke. Molemmissa lääkehoito uusitaan kahden viikon kuluttua. Toinen kuuri hävittää ensimmäisen hoidon aikana munista kuoriutuneet madot. Tärkeää on, että koko perhe on samalla kuurilla. Lääkkeiden ottamisen jälkeisenä päivänä vaihdetaan yöpuvut ja vuodevaatteet. Patjat, peitot ja tyynyt tuuletetaan, koska niissä saattaa olla munia. Normaali viikkosiivous ajoitetaan matokuurin aikaan. Jos haluaa, niin erityistä huomiota voi kiinnittää vessan oven kahvoihin ja hanoihin. Lääkärikäyntiin ja karanteeniin ei ole tarvetta, ei liioin ylenmääräiseen siivoamiseen, Salo korostaa. Toisinaan vanhemmat voivat olla huolissaan, jos kihomatoja tulee uudestaan. Kyse on yleensä siitä, että ne ovat jälleen tarttuneet muilta lapsilta. Kihomadot ovat niin yleisiä, että tarjontaa riittää. Kihomatojen torjunnassa käsien pesu on tärkeää wc käyntien jälkeen ja ennen ruokailua. Kynnet on syytä pitää lyhyinä, ettei niiden alle pääse munia. Kihomadot kannattaa aina hoitaa. Ne ovat lisääntyneet, koska 30 40 vuotta sitten syötiin yleensä ruokapöydän ääressä aterimin. Nykyään syödään ja napostellaan sormin, joten suuhun voi helpommin kulkeutua munia. Kihomadot tarttuvat ihmisestä toiseen käsistä, oven kahvoista tai toisten lasten leluista. maaliskuu 2014 19
kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi Jälkiruoaksi valmistetaan kaurakeksillä terästetty pannacotta, kotoisammin maitokiisseli, joka kruunataan omalla suosikkisoseella. Keväistä herkuttelua Keväinen juhlaruoka valmistuu kätevästi, kun teet ruuat sopivassa järjestyksessä. 20 maaliskuu 2014