HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO

2008 HELSINGIN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA STADIN AMMATTIOPISTO

1 (13) SISÄLLYS 1. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA JÄRJESTÄMINEN... 2 2. KOULUTUKSEEN KUULUVAT OPINNOT... 2 3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI... 3 3.1 Kielelliset taidot... 3 3.1.1 Suomen kieli... 3 3.1.2 Vieraat kielet... 4 3.1.3 n oma äidinkieli... 4 3.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot... 5 3.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus... 6 3.4 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot... 8 4. OPISKELIJAN ARVIOINTI... 9 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 9 4.1.2 Arvioinnin toteuttaminen... 9 4.1.3 Todistus... 10 5. MUUT MÄÄRÄYKSET... 11 5.1 n ohjaus ja tukipalvelut... 11 5.1.1 Opinto-ohjaus... 11 5.1.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 11 5.1.3 Erityisopetuksen toteuttaminen... 11 5.1.4 huolto... 12 5.2. Työturvallisuus... 12 5.3 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 12

2 (13) 1. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmassa noudatetaan opetushallituksen valmistavan koulutuksen perusteita, lakia L 630/98, asetusta A 811/98 sekä asetuksen muutosta A 1139/99 sekä opetushallituksen määräystä 7/011/2008 alkaen 1.8.2008. Valmistava koulutus on tarkoitettu sellaisille luku- ja kirjoitustaitoisille maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito vastaa vähintään kielitaidon tasojen kuvausasteikon tasoa A2.2 (liite). Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikoville nuorille, mutta siihen voivat osallistua myös ammatillista peruskoulutusta tarvitsevat aikuiset. Koulutuksen aloittava opiskelija tarvitsee kielellisiä ja tiedollisia lisävalmiuksia, ammatinvalinnan ohjausta sekä valmennusta suomalaiseen opiskelu- ja työkulttuuriin suoriutuakseen tutkintoon johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. Opiskelijoiden valinta koulutukseen tapahtuu suullisen ja kirjallisen testin perusteella. Kaikissa opinnoissa on opetuskielenä suomi. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella jatko-opintoja ja työelämään siirtymistä sekä opiskella suomen kielellä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija vaikuttaa aktiivisesti omiin opintoihinsa, elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa. Lähtökohtana on kannustaa opiskelijaa hakeutumaan ammatillisiin opintoihin. Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tieto- ja viestintätekniikan käyttäjäksi sekä opiskelua että yhteiskunnassa toimimista varten, ja että hän saa riittävät valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijan identiteetin muotoutumista ja persoonallisuuden kasvua. Helsingin kaupunki järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta Stadin ammattiopistossa. Koulutus on suuntautunut alakohtaisesti, mutta se valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen ja antaa valmiuksia työelämään siirtymistä varten. Helsingin kaupunki pyrkii vastaamaan pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeisiin sekä huomioimaan kulttuuristen ja etnisten vähemmistöjen erityistarpeet. Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma on yhteneväinen Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman yhteisen osan kanssa koskien koulutuksen arvoperustaa, pedagogisia periaatteita, opiskelijan ohjaus-, ja tukipalveluita sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä. 2. KOULUTUKSEEN KUULUVAT OPINNOT Koulutus järjestetään 20-40 opintoviikon laajuisena siten, että koulutukseen kuuluvat seuraavat opinnot. KIELELLISET TAIDOT VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINNOT 20-40 OV 10 20 OV MATEMAATTISET, TIETOTEKNISET JA LUONNONTIETEELLISET TAIDOT YHTEISKUNTATIETOUS JA KULTTUURINTUNTEMUS OPISKELU- JA AMMATINVALINTATAIDOT VALINNAISET OPINNOT 3 7 OV 3 7 OV 4 12 OV 0 4 OV

3 (13) Kielelliset taidot -opinnot sisältävät pääasiassa suomen kielen opintoja, joissa painotetaan ammattialakohtaista kielitaitoa sekä viestintätaitoja. Kielelliset taidot voivat sisältää suomen kielen lisäksi muita kieliä, kuten englantia tai opiskelijan omaa äidinkieltä. Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot sisältävät jatko-opintojen kannalta tarvittavat matematiikan, fysiikan, kemian sekä luonnontieteen perustiedot. Lisäksi opiskelija harjaantuu tietoteknisissä taidoissa, joita hän voi käyttää hyödyksi kaikissa opinnoissa. Yhteiskunta ja kulttuurintuntemus -opinnoissa opiskelijat tutustuvat Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään ja perehtyvät pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin asuinympäristönä. Opiskelu- ja ammatinvalintataidot -opintoihin kuuluu vähintään 4 opintoviikkoa työssäoppimiseen ja näyttöihin valmentautumista. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus tutustua vähintään kahteen koulutusalaan. Koulutukseen voi sisältyä valinnaisia opintoja 0-4 opintoviikkoa. Valmistavan koulutuksen aikana opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta. Opiskelu ja ammatilliset tavoitteet suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu. lle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja tarvittaessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Valmistavaan koulutukseen voi sisältyä ja sen yhteydessä voi suorittaa osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista. Opintojen sisällöt ja tavoitteet ovat silloin ammatillisen peruskoulutuksen mukaiset. Valmistavan koulutuksen opinnoista voidaan hyväksi lukea 10 ov perustutkintoa suoritettaessa. 3. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 3.1 Kielelliset taidot 3.1.1 Suomen kieli Tavoitteet noudattavat maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden kuullun ymmärtämisen, puhumisen, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen tavoitteita, jotka painottuvat alakohtaisesti. Kuullun ymmärtäminen - kykenee seuraamaan opetusta ja osallistumaan opetukseen eri oppimisympäristöissä. - ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä sekä nonverbaalia viestintää. Puhuminen - osaa viestiä ymmärrettävästi tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä. - tuntee suomen kielen ja oman äidinkielen kulttuurisia käyttöeroja ja puheen tilannekohtaista vaihtelua. Luetun ymmärtäminen - saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan ammattialan oppimateriaalia.

4 (13) - hallitsee riittävän medialukutaidon ymmärtääkseen nykypäivän mediaa ja erilaisia tekstilajeja. Kirjoittaminen - kykenee kirjoittamaan lyhyehköjä tekstejä eri tarkoituksiin. - osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. - käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua. Arviointi Kielellisiin taitoihin sisältyvät suomi toisena kielenä opinnot arvioidaan suoritettu-merkinnällä (S) ja kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite). Suomen kielen opintojen perusoletuksena on, että opiskelija jo hallitsee koulutuksen alussa taitotason A2.2 edellyttämät taidot. etenee suomen kielen opinnoissa lähtötasonsa mukaan. Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taso B1.2 kuvaa pääpiirteissään opiskelijan osaamista koulutuksen lopussa. 3.1.2 Vieraat kielet Tavoitteet tuntee jonkin ammatillisissa oppilaitoksessa opiskeltavan vieraan tai toisen kotimaisen kielen perusteita. Vieraan kielen taito tukee suomen kielen opintoja sekä tarjoaa mahdollisuuden vertailla kulttuuristen ilmiöiden heijastumista kielissä. Arviointi Kielellisiin taitoihin mahdollisesti sisältyvät muut kielten opinnot (toinen kotimainen kieli tai vieras kieli) arvioidaan suoritettu-merkinnällä (S). 3.1.3 n oma äidinkieli voi suorittaa oman äidinkielen opintoja mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin toisen asteen yhteisestä opintotarjonnasta. Oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja kulttuurista identiteettiä. Tavoitteet - ymmärtää toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostaa oman äidinkielen osaamista myös ammatillisissa yhteyksissä. Arviointi Oman äidinkielen opinnot arvioidaan suoritettu-merkinnällä (S).

5 (13) 3.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot Tavoitteet lla on ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan, fysiikan, kemian sekä luonnontieteen perustiedot, ja hän hallitsee alan käsitteet ja sanastot. lla on sellaiset tietotekniset taidot, joita hän voi käyttää hyödyksi kaikissa opinnoissa. Arviointi Matemaattinen, tietotekninen ja luonnontieteellinen osaaminen arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu opiskelijan osaaminen asteikolla tyydyttävä hyvä kiitettävä. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Matematiikka Keskeisen sanaston hallinta Peruslaskutoimitusten käyttäminen Mittayksiköiden ja suureiden käyttö Taulukoiden, piirrosten ja kuvaajien hyödyntäminen Apuvälineiden käyttö tuntee matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen keskeisen sanaston suomeksi (tai ruotsiksi) ratkaisee peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta tuntee keskeisimpiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita osaa soveltaa prosenttilaskentaa muutamissa tehtävätyypeissä ymmärtää selkeitä taulukoita, piirroksia ja kuvaajia osaa ohjattuna käyttää laskinta käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomen (tai ruotsin) kielellä osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön arvioi laskutehtävien tulosten järkevyyttä osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia käyttää luokitteluja matemaattisten ongelmien ratkaisussa lukee erilaisia taulukoita ja diagrammeja käyttää harppia ja viivoitinta geometrisissä laskutoimituksissa hallitsee matematiikan keskeisen sanaston suomen (tai ruotsin) kielellä joustavasti ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin soveltaa peruslaskutoimituksia erilaisiin tehtäviin käyttää keskeisiä mittayksiköitä ja matemaattisia suureita soveltaa prosenttilaskentaa osaa pääpiirteittäin tulkita taulukoita, piirroksia ja kuvaajia pystyy esittämään perustellun ratkaisun sanallisesti esitettyyn ongelmaan joko päättelemällä tai yhtälöitä hyödyntämällä käyttää laskinta ja pystyy arvioimaan tuloksen järkevyyden Fysiikan toimintaperiaatteiden tunnistaa jonkin tietää länsimaisen soveltaa fysiikan tunteminen arkikokemuksen aikakäsityksen toimintaperiaatteita:

6 (13) Kemian käsitteiden tunteminen Tietotekniikan käyttö tekstinkäsittely Internet sähköposti tiedonhaku Luonnontieteen perusteet Luonnon tuntemus Ihmiskehon toiminnan tunteminen Kestävän kehityksen ymmärtäminen fysikaalisen tai kemiallisen perustan tietää periaatteet kemiallisista merkinnöistä käyttää tietokonetta opiskelun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteet tuntee suomalaisen luonnon keskeiset piirteet ja vuodenaikojen vaihtelun käyttää opastettuna biologian peruskäsitteitä tietää, mikä merkitys on ekologisesti kestävällä kehityksellä. perusteet käyttää ohjatusti ilmiöiden selittämisessä keskeisiä fysiikan ja kemian toimintaperiaatteita osaa käyttöjärjestelmän perustoiminnot ja pystyy käyttämään oheislaitteita osaa selittää vuodenaikojen vaihtelun syyn ja merkityksen ihmisen toiminnalle tuntee ihmiskehon rakenteen ja toiminnan pääpiirteet ymmärtää ekosysteemin toiminnan periaatteita. mekaniikka, lämpö, sähkö, valo, ääni ja säteily osaa tehdä yksinkertaisen luonnontieteellisen kokeen osaa ottaa työskentelyssään huomioon arkielämässä tarvittavista kemiallisista yhdisteistä johtuvat ominaisuudet käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin hyödyntää tietotekniikkaa mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja asioihin perehtymisessä hahmottaa ihmisen aseman biologisessa järjestelmässä osaa biologian peruskäsitteet ja osaa selittää ihmiskehon rakennetta ja toimintaa ottaa huomioon kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset ja etsii ekologisesti kestäviä ratkaisuja 3.3 Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Tavoitteet - ymmärtää suomalaisia toimintatapoja ja arvoperusteita ja tuntee oikeutensa sekä velvollisuutensa aktiivisena kansalaisena. - tutustuu Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään ja perehtyy pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin asuinympäristönä. - arvostaa omaa identiteettiä ja osaa toimia yhdenvertaisesti kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa.

7 (13) Arviointi Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus arvioidaan voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Seuraavassa taulukossa kuvataan opiskelijan osaaminen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän suorituksen tasolla. Keskeiset sisällöt on ilmaistu arvioinnin kohteissa. Arviointi Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Arvioinnin kohteet Yhteiskuntatieto Suomalainen palvelujärjestelmä ja yhteiskunnan perusrakenteet tietää Suomen yhteiskunnallisen järjestelmän pääpiirteet tutustuu yksilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa tietää Suomessa pysyvästi asuvaa henkilöä koskevat keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee suomalaisen tasa-arvokäsityksen toimii yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti osaa käyttää yhteiskunnan peruspalveluita, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa toimii vastuullisesti toiset huomioon ottaen ja noudattaa tehtyjä Elinkeinoelämä: yksityinen ja julkinen sektori Historia ja maantiede Suomen lähihistoria ja historian käännekohdat, Suomen maantieteellinen sijainti ja asema, EU Terveys ja hyvinvointi tietää Suomen elinkeinoelämän toimialoja ja tutustuu työntekijän rooliin työmarkkinoilla tietää yleispiirteittäin Suomen lähihistorian pääkohdat ja Suomen ja lähialueiden maantieteen ymmärtää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ihmisen terveydelle ja työkyvylle ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa taloudellisena toimijana suunnittelee omia taloudellisia asioitaan tuntee suomalaisen elinkeinoelämän keskeisimpiä toimialoja, tuotantoa ja palveluja sekä niiden merkitystä työllisyydelle tietää Suomen historian keskeisimmät tapahtumat ja merkittävät käännekohdat tuntee Suomen ja lähialueiden maantieteen valitsee työturvalliset tavat toimia eri opiskelu- ja työtehtävissä sopimuksia tuntee työmarkkinoita sääteleviä taloudellisia tekijöitä ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia tiedostaa yrittäjyyden yhdeksi uravaihtoehdoksi ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnassa käyttää toiminnassaan tietoja Suomen itsenäisyyden ajan historiasta ja keskeisten suomalaisten organisaatioiden perustasta ymmärtää Suomen lähihistorian merkityksen nykyiselle hyvinvointi-suomelle tietää Suomen aseman Euroopan unionissa käyttää ergonomisesti oikeita työskentelytapoja sekä ylläpitää ja edistää omaa terveyttään

8 (13) Kulttuurintuntemus Suomalaiset arvot ja normit kansalliset perinteet ja juhlapäivät omaan ja suomalaiseen kulttuurin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus hyväksyy erilaisuuden yksilöiden ja ryhmien välillä pohtii oman ja suomalaisen kulttuurin eroja ja käsittelee niitä rakentavalla tavalla. toimii luontevasti vuorovaikutuksessa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa punnitsee erilaisia näkökulmia ja perustelee omia kantojaan. vertailee suomalaisen ja oman kulttuuriyhteisönsä arvoja, normeja ja asenteita käsittelee mahdollisia kulttuurien ja uskontojen eroja rakentavalla tavalla. 3.4 Opiskelu- ja ammatinvalintataidot Tavoitteet n opiskelu- ja arviointitaidot kehittyvät niin, että hän pystyy osallistumaan opetukseen ja tekemään realistisia opiskelusuunnitelmia. Hän hankkii työssäoppimisessa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opiskelutaidot - harjaantuu omatoimiseen ja itsenäiseen opiskeluun. - pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan. - toimii yhteistoiminnallisesti vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa. - toimii suomalaisen opiskelukulttuurin ja oppilaitoskäytäntöjen mukaisesti. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja ammatinvalinta - hankkii aktiivisesti tietoa muodostaakseen kokonaiskuvaa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja omista koulutusmahdollisuuksistaan. - tuntee perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostumisen sekä ammattiosaamisen näytön perusperiaatteen. - tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan eri alojen koulutukseen. Työssäoppimiseen valmentautuminen - perehtyy työelämään ja suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla. - hankkii työelämän toimintataitoja, jotka valmentavat häntä työssäoppimiseen. - tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa suojautua ja torjua niitä.

9 (13) Arviointi Opiskelu- ja ammatinvalinnan taidot arvioidaan suoritettu-merkinnällä (S). Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun - opiskelija tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän. - opiskelija hankkii taitoja opiskellakseen ammatillisessa peruskoulutuksessa. - opiskelija on tutustunut työelämään työpaikoilla. 4. OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnin tehtävänä on ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen, tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammattiuralle. saa arvioinnista palautetta vahvuuksistaan ja siitä, miten hän on saavuttanut koulutuksen tavoitteet. Arviointi antaa tietoa opiskelijan osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatkokoulutusvalinnoista päättäville. Arviointikäytäntöihin tutustuminen on eräs koulutuksen tavoite. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat sekä työssäoppimisen ohjaaja. Arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta tiedotetaan opintojen alussa ja niiden aikana. t voivat näyttää osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. n kulttuurinen tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito on otettava huomioon arvioinnissa. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. n osaamisen taso tulee tunnistaa opinnoittain ohjauksen, tuen ja osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Mikäli osaamiselle asetetut tavoitteet todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 4.1.2 Arvioinnin toteuttaminen Arviointi perustuu Opetushallituksen maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen opiskelijan arviointia koskevaan määräykseen L 630/98, A 811/98, muutettu 1139/99 sekä lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005 ja A 603/2005). n arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina koulutuksen tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Valmistavan koulutuksen opinnot arvioidaan seuraavalla tavalla: 1. Kielelliset taidot * suomen kielen opinnot S = suoritettu sekä Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen tasoarvio *muut kielten opinnot S = suoritettu 2. Matemaattiset, tietotekniset ja asetuksen mukainen arviointiasteikko luonnontieteelliset taidot 3. Yhteiskuntatietous ja asetuksen mukainen arviointiasteikko kulttuurintuntemus 4. Opiskelutaidot ja ammatinvalinta S = suoritettu Valinnaiset opinnot S = suoritettu tai asetuksen mukainen arviointiasteikko

10 (13) Jos opiskelija suorittaa koulutuksen yhteydessä osia ammatillisesta perustutkinnosta, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti ja merkitään opintosuoritusotteeseen, jotta ne voidaan myöhemmin hyväksi lukea hänen opintoihinsa. Matemaattisten, tietoteknisten ja luonnontieteellisten taitojen sekä yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen osaaminen arvioidaan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. n osaaminen kuvataan asteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Suomen kielen opintojen arvioinnissa käytettävä kielitaidon tasojen kuvausasteikko on opetussuunnitelman liitteenä. 4.1.3 Todistus Suoritetusta koulutuksesta annetaan koulutustodistus. Todistukseen liitetään opintosuoritusote. Todistukseen voidaan myös lisätä maininta opiskelijan erityistaidosta tai muita suosituksia. Todistukseen merkitään seuraavat asiat: 1. Koulutuksen järjestäjän nimi 2. Oppilaitoksen nimi ja yhteystiedot 3. n nimi ja henkilötunnus 4. Suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina 5. Suoritetut opinnot, niiden laajuudet opintoviikkoina ja arvosanat (joko asteikolla tai suoritettu (S), suomen kielen taitojen osalta suoritettu-merkintä ja Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen taitotasoarvio 6. Lisätiedot ja erityismaininnat 7. Opintoihin sisältynyt koulutukseen tutustumisen/työssäoppimiseen valmentautumisen laajuus ja oppilaitokset sekä työpaikat 8. Päiväys ja allekirjoitukset 9. Koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen leima Todistuksen yhteydestä on käytävä ilmi myös: opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön päätöksen tai asetuksen päivämäärä ja diaari- tai asetusnumero) tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko. Muualla suoritettujen hyväksiluettujen opintojen arvosanat merkitään todistukseen ja viitteeksi lisätään arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos hyväksiluettavat aikaisemmat opinnot korvaavat koko opinnot, arvosana siirretään todistukseen, jos arviointiasteikko on sama. Jos kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita ei ole suoritettu, voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintoihin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia koko koulutuksen todistuksen saaminen edellyttää. Jos opiskelija on osallistunut yleisten kielitutkintojen suomen kielen kokeeseen tai muuhun vastaavaan kokeeseen, voidaan niistä saatu erillinen todistus liittää valmistavan koulutuksen todistuksen liitteeksi. Todistukseen voidaan liittää myös erillinen todistus opiskelijan erityistaidoista tai muita suosituksia.

11 (13) 5. MUUT MÄÄRÄYKSET 5.1 n ohjaus ja tukipalvelut 5.1.1 Opinto-ohjaus lla on oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta. Opintoohjauksella tuetaan ja kannustetaan opiskelijaa opinnoissa ja urasuunnittelussa. Opettajat, opintoohjaajat ja muu henkilöstö vastaavat opinto-ohjauksesta. Ohjaustoiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjauksen tulee perustua kulttuuriselle tietoisuudelle, mutta jokaista opiskelijaa kohdellaan yksilönä. Maahanmuuttajan kanssa työtä tekevä tarvitsee tietoa eri kulttuureista ja kykyä soveltaa sitä opintojen ohjaukseen. Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylä selkiytyvät. Opinto-ohjauksella tuetaan jatkoopintosuunnitelman tekemistä. Valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmiudet siirtyä suorittamaan ammatillista peruskoulutusta. 5.1.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Valmistavan koulutuksen opiskelijalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Siinä selvitetään opiskelijan alustavat tulevaisuuden tavoitteet opintojen suhteen ja tarkennetaan opiskelun aikaisia opetusjärjestelyjä. Opiskeltavat opinnot sidotaan opiskelijan aikaisempaan oppimishistoriaan. Suunnitelma perustuu opiskelijan perusvalmiuksien tasoon ja hänen tavoitteisiinsa. Opiskelusuunnitelma voidaan laatia myös ryhmäkohtaisesti. Suunnitelmassa selvitetään myös mahdolliset päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä mahdolliset ammatillisen koulutuksen vertailulausunnot. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa selvitään erityisesti opiskelijan - suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemus sekä työkokemus, - kielellisten tukitoimien tarve, - tietotekniset taidot ja - muut opintoihin sitoutumiseen vaikuttavat tekijät. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymisestä seurataan. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Henkilökohtaisen opiskelun suunnitteluun liittyvää ohjausta voidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan antaa myös opiskelijan omalla äidinkielellä tai muulla kielellä joko kokonaan tai osittain. 5.1.3 Erityisopetuksen toteuttaminen Maahanmuuttajien valmistava koulutus ei varsinaisesti ole tarkoitettu erityisopiskelua tarvitseville, koska heille on omia valmentavia ja tutkintoon johtavia koulutusmuotoja. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on erityisen tuen tarve myös otettu huomioon. Yksittäistapauksissa myös maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa voi olla erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita, jotka tarvitsevat tiettyjä erityisjärjestelyjä. Niiden suunnittelussa noudatetaan koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa mainittuja erityisopetuksen toteuttamistapoja sovellettuna valmistavaan koulutukseen. Jos valmistavassa koulutuksessa opiskelija tarvitsee erityisopetusta, hänelle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Valmistavan koulutuksen tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken

12 (13) opetuksen tavoitteet on mukautettu tai mukauttamalla vain joidenkin opintojen tavoitteet. Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin jatkoopintoihin. Tavoite kuitenkin on, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa valmistavan koulutuksen yleiset valmiudet. 5.1.4 huolto Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. huollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. lla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita, kuten kuraattori- ja psykologipalveluja. Palveluissa otetaan huomioon mahdolliset eri kulttuuriryhmien tarpeet ja toimintatavat. 5.2. Työturvallisuus Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä työtä turvallisesti ja kenenkään terveyttä vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Työssäoppimiseen valmentautumisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja järjestämisen periaatteita kuin ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisessa (L 630/1998, L 738/2002). 5.3 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) on säädetty kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisestä. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin.