Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston laajentaminen YHLA 22.3.2016 36 Valmistelija: viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen, p. 03 621 2426 Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on vakiinnuttanut asemansa Suomen ensimmäisenä kaupunkipuistona. Tänä vuonna perustamisensa 15-vuotisjuhlia viettävä puisto on arvostettu, paitsi sisällöltään myös toteutukseltaan korkeatasoinen ja edustava esimerkki kaupunkipuistojen verkostossa. Hämeenlinnan kansallisella kaupunkipuistolla on ollut ja tulee olemaan olennainen positiivinen kaupunkirakenteen kehitykseen vaikuttava rooli niin asukkaan kuin kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Kansallisen kaupunkipuiston periaatteet antavat hyvän perustan uusien aluekokonaisuuksien jatkokehittelylle ja vallitsevien puutteiden korjaamiselle. Kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja - rakentamista. Niiden tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena kaupunkilaisten olohuoneena. Valtuustoaloitteen kaupunkipuiston laajentamisesta ovat tehneet Päivi Sieppi ja 14 muuta allekirjoittajaa vuonna 2011 (31.1.2011 KH 381/ 2011), Lulu Ranne ja 20 muuta allekirjoittajaa vuonna 2012 (12.12.2011 KH 4111/ 2011) sekä Sari Rautio ja Iisakki Kiemunki ja 47 muuta allekirjoittajaa vuonna 2016 (18.1.2016 KH 242/ 2016). Kaikkien yhteinen viesti on ollut, että kaupungin kehittämisessä on luotava vahvat edellytykset nykyisen alueen laajentamiselle ja kaupungin tulee käynnistää valmistelut puiston laajentamiseksi. Puiston asemaa, hoitoa ja laajentamista koskevia kysymyksiä on käsitelty säännöllisesti kaupungin ja ympäristöministeriön välisissä yhteistyötapaamisissa. Yhdyskuntalautakunta on antanut kahteen ensimmäiseen aloitteeseen (Sieppi ym. ja Ranne ym.) yhteisen lausunnon 15.04.2014 52. Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999 68 ) nojalla ympäristöministeriön päätöksellä 10.1.2001. Valmistelu eteni kaavan laadinnan tapaan ja perustamisvaiheessa esillä oli useita eri vaihto-ehtoja puistorajauksen laajuudeksi. Kaupunkirakenteen keskeltä alkavan puiston alue on tällä hetkellä noin 740 hehtaaria. Se on yli kuusi kilometriä pitkä ja leveimmillään noin viiden kilometrin levyinen. Aulangon kautta alue liittyy kaupungin pohjoisja koillispuolisiin laajoihin metsä- ja peltoalueisiin, jotka jatkuvat Evon kautta aina Päijänteelle. Puiston halkaisee Vanajavesi, jolla on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Siinä missä sini- ja viherrakenne toimivat ekologisina käytävinä, puiston halkaiseva valtakunnan päärata mahdollistaa sen ekonomisen ja toiminnallisen saavutettavuuden: junalla suoraan kansallisen kaupunkipuiston ytimeen. Kattava kevyen liikenteen reitistö kansallisesti merkittävissä maisemissa toimii kaupunkilaisten jokapäiväisenä ulkoilu- ja virkistysympäristönä. Puisto on ympäristöministeriön määritelmän mukaan Suomen historian ja suomalaisen luonnon näyteikkuna.
MRL:n mukaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Hämeenlinnan päätökseen tällaisia määräyksiä ei sisälly. Puisto koostuu alueista, joilla pääosin ovat jo suojelevat kaavat tai suunnitelmat. Lisäksi päätöksessä määrätään ottamaan alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioon hoito- ja käyttösuunnitelman puistoa koskevat määräykset. Yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen (nykyään Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ympäristöministeriö vahvisti vuonna 2003. Hoito- ja käyttösuunnitelman teon yhteydessä tutkittiin myös taustoja puiston mahdolliselle myöhemmälle laajentamiselle. 15 vuotta elämää kansallisessa kaupunkipuistossa Puiston perustamisesta on tänä vuonna kulunut 15 vuotta. Työ puiston parissa on ollut pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan alun perin kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet ovat merkittävässä laajuudessa toteutuneet kaupunginhallituksen määrittelemän taloudellisen linjauksen raameissa. Vuosien 2002-2015 aikana alueen puistoinvestointeihin on käytetty yli 5 M. Kaupungin mittakaavassa panostus on huomattava ja sitä ei olisi tapahtunut ilman kansallista kaupunkipuistoa. Hämeenlinna on edelleen kaupungeista ainoa, jolla on erillinen kaupunkipuistomääräraha budjetissaan. Puisto on tuonut kulttuuri- ja ympäristöarvojen toteuttamiselle myös yli valtuustokausien ulottuvaa jatkuvuutta. (Liite 2 / Yhla 22.3.2016) Yhtenä parhaimmista esimerkeistä on panostus kaupunkilaisten arkiliikunnan areenana olevalle rantareitille: reitin käyttäjämäärä on kohonnut muutamasta tuhannesta käyttäjästä yli 200 000 vuosittaiseen ulkoilukertaan. Suosio osoittaa myös Vanajaveden rantojen yli-voimaisen vetovoiman muuhun vastaavaan verkostoon nähden. Panostus hyvään ympäristöön ei liity vain asukkaiden viihtyvyyteen ja uusien houkuttelemiseen kaupunkiin, vaan myös yritykset ottavat sen entistä enemmän huomioon sijoittumispäätöstä tehdessään. Hämeenlinnan kokemuksesta voidaan todeta, että alueiden kuu-luminen kansalliseen kaupunkipuistoon ei sulje pois kaupunkirakenteen kehittämishankkeita, mutta se edellyttää huolellista, pitkäjänteistä ja myös ympäristöarvot tunnistavaa suunnittelua. Maankäyttöhankkeissa haasteita on aiheuttanut se, että perustamisvaiheessa puiston alueen erityisiä arvoja ei määritelty riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. Talouden kiristyminen ja supistuva käyttötalous on uhka viheralueille ja myös kansallisen kaupunkipuiston hoidolle ja ylläpidolle. Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa ja vanki-työvoiman panos on ollut merkittävä lisä puiston hoidossa. Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto Suomen ensimmäisen kansallisen kaupunkipuiston asema ja status on ollut merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Puistohanke ansaitsi jo syntyvaiheillaan vuonna 2000 kunniamaininnan Nations in Bloom -maailmanlaajuisessa ympäristökilpailussa Washing-tonissa ja on ollut sittemmin mukana mm. vuonna 2011 Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa, teemalla Building a green economy - Pub-
lic strategies and business solutions from Finland. Kansallinen kaupunkipuisto -konsepti oli RIO+20 nimellä pidetyn kansainvälisen kestävän kehityksen kongressissa teemana kesäkuussa 2012, yhtenä esimerkkinä Suomen parhaimmista kestävän kehityksen käytännön toimista. Puistoverkosto palkittiin myös The European Garden Heritage Networkin toimesta vuonna 2014 ylivoimaisesti parhaana konseptina kaupunkisuunnitteluun liittyvässä sarjassa. Puiston tuomat matkailulliset ja imagolliset arvot ovat kiistattomia, joskin vaikeasti mitattavissa. Kaupungit, joihin puiston perustamisedellytykset ovat syntyneet, muodostavat ympäristöministeriön mukaan siis todellisen tähtikaupunkien verkoston. Statuksen saaneen kaupungin, joita tällä hetkellä on 8 kappaletta, luonto- ja kulttuuriarvot ovat valtakunnallisesti erityislaatuisia. Kaupunkipuiston yhtenä merkityksenä voidaan pitää pyrkimystä tuottaa uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun ja se on vahvistanut kaupunkialueen suunnittelua sekä Hämeenlinnassa että kaikissa kaupunkipuistokaupungeissa. MRL:n toimivuutta pohtineen ympäristöministeriön arviointikertomuksen mukaan kaupunkipuistot ovat vaikuttaneet jo niitä hakeneiden kaupunkien maankäytön suunnitteluun. Prosessi on auttanut kaupunkeja käsittelemään keskeisiä luonnon- ja kulttuuriarvoja yhdessä ja tavoittelemaan niiden säilyttämistä kokonaisuuksina sekä ohjaamaan uudisrakentamista niiden ulkopuolelle. Vaikka uutta rakennetaan, kaupungin fyysisen ympäristön luonnon- ja kulttuuriperinnön vahvuudet arviointikertomuksen mukaan säilyvät. Kaupunkipuistojen tunnistamisessa ja arvioinnissa ympäristöministeriö käyttää yhtenäisiä perustamiskriteerejä, jotka takaavat kaupungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen valtakunnallisen tason säilymisen. Kaupunkipuistoja tullee olemaan Suomessa kaikkiaan noin 10-12 kappaletta. Vaikka puistot arvioidaan yhtenäisten perustamiskriteerien pohjalta, jokaisella niistä on oma roolinsa osana Suomen kansallista kaupunkipuistoverkostoa: omaleimainen, muista kaupungeista poikkeava identiteetti ja ominaispiirteet. Kiinnostus statuksen saamisesta kaupunkien välillä on yhä korkea. Puiston laajentaminen Kansallinen kaupunkipuisto on kestävää ja eheyttävää kaupunkisuunnittelua parhaimmillaan: yhdyskuntarakennetta tehostetaan muutosalueilla samalla kun kaupunkirakenteessa olevia kulttuuri- ja luonnonperinnön helmiä kytketään toisiinsa eheäksi kokonaisuudeksi. Puiston laajennustavoitteet ovat mukana soveltuvien maankäyttöhankkeiden, kuten etelärannan ja Vanaja-Kantolanniemen, suunnittelussa ja kaavoituksen lähtökohdat ranta-alueilla ovat selkeytyneet. Asemanseudun suunnittelussa kaupunkipuiston rajautuminen rantaan, Varikonniemen muinaismuistoalueeseen ja asemapuistoon sovitetaan kaavoituksessa yhteen tulevan rakentamisen kanssa. Puistoon ei voida päätöksen tasolla kuitenkaan liittää alueita, joiden tuleva maankäytöllinen kehittämislinjaus on vielä avoin tai alueelle kohdistuu ristiriitaisia maankäyttöpaineita. Puiston laajentamisessa tulee tiedostaa, että kaupunkipuiston statuksen ja imagoarvon turvaamiseksi puistoon kuuluvilla alueilla on jatkossakin ylläpidettävä korkeaa laatutasoa ympäristön hoidossa ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Kaupunkipuisto osoittaa alueen, jossa kaupungin olemukselle olennaisimmat arvot tiivistyvät - tällaisen alueen kohentamisessa vaaditaan korkeaa laatua. Mahdollisista laajennusalueista osal-
ta viherverkostot ovat puutteellisia ja alueiden kehittäminen lähtee alkutekijöistä. Viher- ja virkistysalueisiin panostaminen voidaan kuitenkin nähdä omiin kuntalaisiin panostamisena, joka maksaa itse itsensä takaisin hyvinvointina. Laajentamisesta päättää hakemuksen perusteella ympäristöministeriö. Prosessina laajentaminen on perustamista kevyempi, mutta mahdollisten laajennusosien tulee täyttää arviointikriteerit ja niiden tulee tuoda lisäarvoa jo olevalle puistokokonaisuudelle. Kaupungin-hallitus teki vuonna 2003 ympäristöministeriölle ehdotuksen puiston laajentamiseksi Aulangolla (TEKLA 7.4.2003 13 Dnro 2079/2001). Laajennusehdotuksessa esitettiin kaupungin puiston perustamisen jälkeen Suomen Matkailuliitto ry:ltä ostaman leirintäalueen ja silloisen, rakenteilla olevan Aulankokeskuksen liittämistä puistoon. Hakemus ei kuitenkaan ole edennyt ympäristöministeriössä. Nykylainsäädännön mukaan maanomistajan hyväksyntää puistoon liittämisestä ei enää edellytetä. Kaupunkipuisto ei tuo yksityisessä omistuksessa oleville alueille varsinaisia velvoitteita, vaan esimerkiksi asemakaavassa myönnetyt lisärakennusoikeudet säilyvät. Suunnitelmallisuus ja laajapohjainen yhteistyö eri maanomistajien välillä on kuitenkin merkittävässä roolissa synkronoitaessa toimintaa nykyistä vahvemmin puiston vetovoimaisuuden parantamiseen. MRL:n mukaan Kansallinen kaupunkipuisto voidaan myös lakkauttaa tai sen rajausta muut-taa, jos alueen arvo on olennaisesti vähentynyt tai jos yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttaminen sitä edellyttää. Päätöksen tekee kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriö. Mahdolliset laajennusalueet Kaupunki on epävirallisesti käynyt läpi eri laajentamisvaihtoehtoja ympäristöministeriön kanssa. Laajennuksen mahdollisella vaiheistamisella on etsitty alueellisesti ja ajallisesti järkeviä aluekokonaisuuksia uuden hakemuksen laatimiseksi. Laajentaminen edellyttää myös nykyisen hoitoja käyttösuunnitelman päivittämistä sekä muiden maanomistajien kuulemista. Nykyisen puistorajauksen sisältämän reiän poistaminen Aulangolla ja entisen Matkailuliiton alueen liittäminen puistoon ovat edelleen ensimmäisen vaiheen laajennustavoitteita. Parhaillaan vireillä oleva kaupunkipuistoon liittyvä asemakaavoitushanke on asemanseudun alue. Aina kun kaavaa laaditaan jo perustetulla kansallisen kaupunkipuiston alueella, tulee kaavalla lähtökohtaisesti edistää kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita ja kyseisen alueen erityisten arvojen säilymistä. Asemanseudun rajausmuutosta on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Rajausta ehdotetaan supistettavan alueilta, joilla ei ole MRL:n 38 :ssä tarkoitettuja erityisiä arvoja. Vastaavasti puistorajaukseen ehdotetaan liitettäväksi alueita, jotka edistävät kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita ja toteutumista. Rajausmuutosprosessi ei ole este kaavan eteenpäinviemiselle. Laajempien yhtenäisten vihervyöhykkeiden kehittämisen painopiste sijoittuu jatkossa keskustan eteläpuolisille Vanajaveden rannoille. Rantoja myötäilevän viheralueen on tarkoitus jatkua yhtenäisenä kevyen liikenteen reittiyhteytenä sekä itä- että länsirantaa pitkin Paasikiventien sillas-
ta alkaen aina historiallisesti merkittävälle Vanajan vanhalle kirkolle. Vanaja-veden länsirannalla Etelärannan suunnitteluun liittyvä, Hämeensaaresta Virveliin ja Visamäen kautta linjattu rantareitti on jo pääosin rakennettu. Kantolan puolella osa rantareitistä toteutettiin Tapahtumapuiston rakentamisen yhteydessä. Kaupunkikeskustaan liittyvä Tori- ja Kirkkopuisto peruskorjattiin vuonna 2006 historiallisia arvoja kunnioittaen. Työ palkittiin Puutarhaliiton sekä Suomen rakennusteollisuus RT:n myöntämällä Vuoden Ympäristörakenne -palkinnolla vuonna 2007. Hengeltään ja sisällöltään ruutukaavan hallintorakennusten ympäröivään torikeskustaan sijoittuva alue on jo nyt osa kansallista kaupunkipuistoa. Yhteys Sibeliuspuistoon muodostuu lääninhallituksen talon korttelin välityksellä, jonka pihalla on säilynyt vanhaa puustoa jäänteenä maaherran historiallisesta residenssipuutarhasta. Vaatimus luonnon monimuotoisuudesta kuuluu nykyään lain vuonna 2009 uudistettuihin perustamiskriteereihin. Ahveniston, Vuorenharjun ja Hattelmalan harjualueiden liittäminen puistoon monipuolistaisi puiston sisällöllisiä ja ekologisia arvoja. Harjualueen puistoon liittämisen konkreettisia yhteyksiä on tutkittu vuonna 2012. Vanhojen ratkaisujen pirstomien viheryhteyksien korjaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ja löydetyt viheryhteydet eivät välttämättä ole riittäviä yhdistämään alueita nykyiseen rajaukseen. Yhteydet kaupungin ulkopuolisiin virkistysalueisiin, kuten Evolle, turvataan kaavojen ja olevien reittiverkostojen avulla. Paitsi puiston merkkipäivävuoden myös valtakunnallisen Vihervuoden 2016 ja kaupungin Luonto ja Vesi -teemavuoden kunniaksi laajentamishanke on nyt ajankohtainen. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdään valtakunnallisen Vihervuoden 2016 juhlapäätös, joka esitellään Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa 2.6.2016. Tilaajajohtajan ehdotus: Yhdyskuntalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se 1. käynnistää Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyön ja 2. käynnistää laajentamishakemusta varten laadittavan tarveselvityksen laatimisen 3. julkistaa asian Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa 2.6.2016. Päätös: Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen. - - - - KH 4.4.2016 156 Isosuon ehdotus: kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se
1. käynnistää Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyön ja 2. käynnistää laajentamishakemusta varten laadittavan tarveselvityksen laatimisen 3. julkistaa asian Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa 2.6.2016. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antaa viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen, p. 03 621 2426. - - - - KV 9.5.2016 62 Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.