S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Samankaltaiset tiedostot
λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

7. VEDYNKALTAISEN ATOMIN KVANTTITEORIA

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

:n perustilaan energiasta. e) Elektronien ja ytimien välinen vuorovaikutusenergia H 2

Aineaaltodynamiikka. Aikariippuva Schrödingerin yhtälö. Stationääriset tilat. Ei-stationääriset tilat

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys

Liite VATT Analyysin lukuun 5

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

1. Oletetaan, että protonin ja elektronin välinen vetovoima on verrannollinen suureeseen r eikä etäisyyden neliön käänteisarvoon

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

15 MEKAANISET AALLOT (Mechanical Waves)

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

RATKAISUT: Kertaustehtävät

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Aineaaltodynamiikkaa

j = I A = 108 A m 2. (1) u kg m m 3, (2) v =

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Luento 5. Atomimalli. J J Thomson

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

fotonin tilojen miehitystodennäköisyys. Lausumalla fotonin energia taajuuden avulla E = hν

ν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut

F e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

BH60A0900 Ympäristömittaukset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

S Fysiikka IV (ES) Tentti

BK80A2500 Dynamiikka II (5 ECTC), tentti (2) Professori Jussi Sopanen, Konetekniikka / LUT School of Energy Systems

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Korkeammat derivaatat

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Insinöörimatematiikka IA

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 15: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, roottorin epätasapaino ja alustan liike

Korkeammat derivaatat

= ( 1) 2 u tt (x, t) = u tt (x, t)

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

0. perusmääritelmiä 1/21/13

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Liike-elämän matematiikka Opettajan aineisto

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

Aallot. voima F on suoraan verrannollinen venymään x. k = jousivakio Jousivakion yksikkö [k] = 1 N/m = 1 kg/s 2

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Lukujärjestys vko

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Olettamalla, että elementin kunkin pisteen P kiihtyvyys voidaan lausua elementin solmukiihtyvyysvektorin avulla muodossa

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

3 10 ei ole rationaaliluku.

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Shrödingerin yhtälön johto

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Esimerkki: 2- atominen molekyyli. Korkeammat derivaatat 1/24/13. Jo kerran derivoitu funk6o voidaan derivoida uudelleen. Yleisemmin merkitään:

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

Koska elektronin oletetaan olevan perustilassa sen ionisaatioenergia on 13,6 ev:

S , Fysiikka IV (Sf), 2 VK

Korkeammat derivaatat

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Transkriptio:

S-1146 FYSIIKKA IV (S), Koulutuskskus Dipoli, Kvät 00, LH4 LH4-1* Vdy spkti s Pasch-saja viivat sijaitsvat ifapua-alulla N sytyvät tasitioissa, joissa lktoi siityy kokaalta viitystilalta i tilall f = i : saadssa kaikki kokoaislukuavot, jotka ovat suupia kui Määitä Pasch saja lyhi ja pisi aallopituus Bohi vtyatoialli ukaa lktoi kokoaisgia tilalla o Z Z Z = = R 4 4 1,606 V o! ( πε ) lktoi siityssä vtyatoi tilalta i tilall f ittoituva fotoi gia o (vdyll Z = 1) hc 1 1 = hν = = i f = 1,606 V i f Aallopituud käätisavo (s aaltoluku) o sit 1 7 1 1 1 1,0977 10 f i Pasch-sajall f = Lyhi aallopituus (s sajaaja) saadaa, ku lktoi tul kysis tilaa kotiuuista, ts i = Pisi Pasch-saja aallopituus taas vastaa alkutilaa i = 4 Siis i = : i = 4: 1 1 µ 4 7 1 1,0977 10 0 0,8014 1 1 1 µ 4 7 1 1,0977 10 4 1,8746 Pasch-saja o spkti s lähi-ifapua-alulla Ylläolvat avot o laskttu oltta, ttä atoi yti assa o äätö Ku yti assa huoioidaa, aallopituud käätisavo lauskk koi saa avo 1,096776 10 7 1 LH4- Vtyatoja poittaa kaasupukausputkssa lktoilla, joid liik-gia o 1, V a) Mikä o koki viitystila (: avo), joho vtyatoit voivat tällöi viittyä? b) Kuika ota ilaista spktiviivaa vdy lähttäässä spktissä tässä tapauksssa ähdää? a)olttaa, ttä vtyatoit ovat pustilassa Lasktaa, ikä olisi atoi gia, jos s absoboisi poittava lktoi koko liik-gia:

f = 1 + k 1,6 V + 1, V 1,4 V Vastaava kvattiluvu avo saadaa suaavasti: f 1,6 = =,1 1,4 1 1 f Lähi kokoaislukuavo o siis = f = lktoi siitäis pustilasta tilaa (gia 1,51 V) tavitaa 1,09 V lktoill jää sit giaa 0,11 V S i iitä viittäää lktoia tilasta tilaa 4 (gia 0,85 V), sillä tähä tavitaa 0,66 V S voisi viittää joku kokassa viitystilassa olva vtyatoi si siityää 6 7 tavitaa 0,1 V b) Viitystila = tapauksssa spktissä ähdää suaavia tasitioita vastaavat viivat:, 1 ja 1 Aallopituudt ovat 1 1 1 1 7 1 1,0977 10 656 1 1 10 Its asiassa kahta viiksi aiittua i ähdä, sillä ovat ultaviolttialulla LH4-* Lask gia ja Bohi ada säd Li + -ioi lktoill tilassa = Li, Z =, = Bohi alli ukai gia o Z = R 1,606 V 0,614 V Bohi ataypyä säd o 11! ao 5,9178 10 70,557 p Z Z = =

LH4-4* Haois oskillaattoi ( Vp = (1/) kx ) toisksi alia giatila aaltofutio o / φ ( x) = Cx a x issä a = ( ω/!) 1/, ja ω = ( k/ ) 1/ Osoita, ttä tää fuktio o aaltoyhtälö atkaisu ja ääää sitä vastaava gia oiaisavo Mk M = potoi assa, = yoi assa Hiukkast paikat ja opudt systi assakskipist suht ovat M M 1 =, = ; v1 = v, v = v, M + M + M + M + issä o yoi paikkavktoi potoi suht ja v o hiukkast suhtlli opus Sijoittaalla opudt systi liik-gia lauskks saadaa 1 1 1 k = v1 + Mv = µ v ; µ = M M + o dusoitu assa Systi pottiaaligia o p = 1 Z 4πε, issä o hiukkast väli täisyys o Hiukkast kskisliikkll assakskipist ypäi saadaa Nwtoi II lai ukaa v1 1 Z = 1 (potoill saadaa vastaava yhtälö, jossa oika puoli o saa) Sijoittaalla v1 ja 1 dltä saadaa µ v 1 Z 1 Z = = µ v Kokoaisgia o sit 1 1 Z = + k = p Systi liikäääotti (kulaliikäää) o L = v + Mv = µ v =! 1 1 Saoi kui Bohi allissa saadaa kvatittull ataypyä sätll lausk! = Zµ Tää avulla saadaa vihdoi kokoaisgiall lausk

µ 1 Z µ 1 = Z = R! issä o käyttty Rydbgi vakiota R =!, o lktoi assa Nyt yoiuill dusoitu assa o, M 07 186 07 µ = 186,0 M + 07 186 + 07 ( ) 1 µ 186,0 = 1,598 V,50 kv 1 R Ku yoiui yti assa olttaa äättöäksi, saadaa dusoiduksi assaksi M µ = = = M + 1 + M Tällöi pustila giaksi saadaa 1 ( ) = R 1,598 V 07,815 kv LH4-5 Hiukka voi liikkua x-akslilla välillä [x = 0, x = 1] S aaltofuktio o it Ψ ( xt, ) = Cx! a) Määitä vakio C avo sit, ttä aaltofuktio o oitttu b) Määitä todäköisyys sill, ttä hiukka o välillä [x = 0,4, x = 0,6] a) Noitushto: ΨΨdx = 1 Aaltofuktio o Ψ ( xt, ) it! Cx, ku 0 x 1 = 0, ku x < 0 ja ku x > 1 Noitushto saa tät uodo 1 Cxdx= 1, 0 josta

C 1 x = 1 C = 0 Noitttu aaltofuktio o siis Ψ ( xt), = x it! b) Todäköisyys sill, ttä hiukka o välillä [0,4, 0,6], o 0,6 0,6 0,6 x 0,6 0,4 P x ΨΨ = dx = x dx = = 0,15 0,4 0,4 0,4 * kityt kotithtäviä