Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori



Samankaltaiset tiedostot
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Sairaala Sinua varten

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

KYS Vetovoimainen sairaala

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

Sosiaalilautakunta

Simo_suun_terveydenhuolto

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Lataa Hoitotyön vuosikirja Lataa

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

HAAVANHOIDON KEHITTÄMINEN PIRKKALAN KOTIHOIDOSSA TARJA SAARINEN

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät- Hämeessä hanke

Aloitustilaisuus

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Lääkäri rekrytointi Akuuttilääkäreille Sairaala ei ole Suolakaivos. Miten saamme terveyskeskuslääkärit päivystämään

Johtaminen laadun tuottajana

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu


Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Yhteisiä tekoja.

Risen strategiakartta. Tavoitteet ja kehittämisalueet kaudelle Vuoden 2019 toimenpiteet

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio:

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen ja sitouttaminen Sitoutuminen muodostuu muutoksen myötä ja siihen kuuluvat tietoisuus, oivallus, sisäistys, asenteet ja toiminta puhutaan magneettisairaalasta Magneettisairaalla tarkoitetaan organisaatiota, jolla on kyky pitää työntekijät työssä ja saada heidät sitoutumaan työhön, organisaatioon ja hoitotyön kehittämiseen

Vetovoimaisen työpaikan voimatekijät ja niiden sisällöt Hoitotyön johtamisen laatu Organisaatiorakenne Johtamistyyli Osaavat johtajat; turvaavat riittävät toimintaedellytykset toteuttaa korkeatasoista hoitotyötä. Hoitotyön johtajat kuuntelevat ja tukevat työntekijöitä On matala Päätöksenteko tapahtuu yksikkötasolla Johdon tuki toteutuu Johtajat ja esimiehet helposti lähestyttäviä Organisaatiossa toteutuu tehokas, suunnitelmallinen ja toimiva tiedonkulku sekä vuorovaikutus Mahdollistetaan näyttöön perustuvaa hoitotyötä tukeva kulttuuri ja rakenteelliset puitteet sekä vahvistetaan tieteellistä ja kriittistä ajattelua

Vetovoimatekijöitä Henkilöstöohjelmat Professionaaliset hoitotyön mallit Käytössä yhteiset ohjelmat koskien mm. palkkoja, työsuhde-etuja, työvuorosuunnittelua ja pelisääntöjä. Henkilöstöä kannustetaan koulutukseen mahdollisuuksien mukaan,samoin suunnitelmalliseen kehittämistyöhön Ammattitaitoinen henkilöstö vastaa hoitotyöstä osaltaan. Käytössä näyttöön (tutkimustietoon) perustuvat mallit, esim. yksilövastuinen hoitotyö, tiimityö, potilaan hoitopolku. Käytössä työmenetelmät ja välineet, jolla hoitotyö toteutetaan turvallisesti ja tehokkaasti

Vetovoimatekijöitä Hoidon laatu Laadun parantaminen Hoidon laatu on korkea Potilaskuolleisuus alhainen Potilastyytyväisyys korkea Hoidon tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat oleellisia tavoitteita. Tiedonkeruu potilaslähtöistä ja arviointi on systemaattista Organisaatiossa on toimiva palautejärjestelmä Laadun jatkuva seuranta ja parantaminen Käytössä sovitut pelisäännöt, jotka todentuvat hoitotyön suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Vetovoimatekijöitä Hoitajat opettajina Monitieteiset suhteet Ammatillinen kehittyminen Opettaminen ja ohjaaminen sisältyy kaikkiin hoitotyön tehtäviin. Opettaminen kohdistuu kollegoihin ja muihin työtovereihin, opiskelijoihin, potilaisiin, omaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö välttämätöntä sidotaan yhteen teoria, ammattitoiminta ja ympäristön vaateet Hoitotyön johtajilta edellytetään saumatonta yhteistyötä koulutus- ja tutkimustehtävissä toimivien kanssa saadaan ajankohtaista tutkittua tietoa käytännön toiminnan ja johtamisen käyttöön Toimiva hoitajalääkäriyhteistyö Keskinäinen kunnioitus ja hyvät yhteistyösuhteet toimivat eri toimijoiden välillä Sekä ammattiryhmien että yksilöiden ammatillinen kasvu ja kehitys Organisaatio sitoo voimavaroja ammatilliseen kehittymiseen niin ammattikunta kuin yksilötasolla Toimintamalleja ovat mm. perehdyttäminen, ajankohtainen ja uusimpaan tietoon perustuva koulutus, koulutussuunnitelmat ja urakehitys

JYTE, Terveyskeskussairaala Kolme sairaalaa, 9 osastoa, 304 ss, n. 9000 pot./v., lisäksi päiväsairaala sekä osastohygienia ja ruokahuoltoyksikkö Km potilasvaihto n. 100 potilasta/osasto/kk 80% potilaista tulee KSKS päivystyksestä, 20 % em. sairaalan muilta osastoilta sekä avosairaanhoidosta Henkilökuntaa n. 400 TOIMINTA-AJATUKSEMME ON: Terveyskeskussairaala tuottaa korkealaatuisia potilaan tarpeista lähteviä perusterveydenhuollon sairaalapalveluja. Työssä keskitytään lyhytaikaissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Läheistä yhteistyötä tehdään avosairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää hoidettavien terveyttä ja toimintakykyä sekä kehittää jatkuvasti toimintatapoja muuttuvissa oloissa toimien yhteistyössä myös eri oppilaitosten kanssa.

Terveyskeskussairaalan vetovoimatekijät OSAAMINEN PELISÄÄNNÖT Henkilöstö ammatillisesti korkeasti koulutettua ja osaavaa! Kaikissa ammattiryhmissä Toimintaedellytykset turvattu; tilat/välineet, osaaminen Koulutus suunniteltua ja systemaattista; koulutussuunnitelma koko TKS, toimipaikkakoulutukset, osastokohtaiset koulutukset ja yksilökohtaiset koulutukset Jatkuva osaamisen kehittäminen TVA ja tehtäväkuvat määritelty ja tähän perustuva palkkaus Autonominen työvuorosuunnittelu Sovitut toimintamallit ja käytännön hoito- ohjeet, mm. lääkehoito, perehdytys, opiskelijaohjaus ym. Ilmapiirimittaukset joka toinen vuosi tämän perusteella tehtävä kehittämistyö

Terveyskeskussairaalan vetovoimatekijät HOIDON LAATU YHTEISÖLLISYYS JA YHTEISTYÖ Potilaiden hoito on korkeatasoista ja arvostettua valtakunnallisesti Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota Haipro, potilasturvallisuussuunnitelma, lääkehoidon suunnitelma Asiakastyytyväisyyskyselyt Palautejärjestelmä Tuloskortti, joka ohjaa toimintaa Jatkuva kehittämistyö, perustuu tutkittuun tietoon; NOKO, Lean, potilaan kotona pärjäämisen kehittäminen (mentorit), osastojen omat kehittämishankkeet Kirjaaminen ja sen arviointi Hyvä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sekä eri toimijoiden välillä Oppilaitosyhteistyö; opiskelijaohjaus korkeatasoista

Terveyskeskussairaalan vetovoimatekijät AMMATILLISUUS JA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN IMAGO Asiantuntijahoitajat; geriatrinen-, haava- ja hygieniahoitaja, yhteyshoitajat Vertaistuki ja vertaisarviointi Moniammatillinen yhteistyö, tiimityö Jatkuvan parantamisen tie asiakaspalvelun kehittäminen Vetovoimaisuus parantunut rekrytointi, hakijamäärät lisääntyneet moninkertaisesti TKS hyvässä maineessa valtakunnan tasolla ja omalla alueella Jatkuva keskustelu omassa organisaatiossa ei sahata omaa oksaa!

MIELEKÄS -työpaikka Mielekäs on valtakunnallinen ohjelma sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Mielekäs ohjelma on nimennyt terveyskeskussairaalan vetovoimaiseksi sosiaali ja terveydenhuollon työpaikaksi helmikuussa 2014. Ohjelma on osa sosiaali- ja terveysministeriön johtamaa Työhyvinvointifoorumia Tunnustuksen luovutti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

MIELEKÄS tunnustuksen perustelut Johtamisen perusajatuksena on henkilöstön oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu ja työn lähtökohta potilaan hyvä hoito. Henkilöstön työhyvinvointi; tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu Hoitotyön kehittäminen suunnitelmallista ja tavoitteellista, joka näkyy arkipäivän työssä Osaamisen laajentaminen, laadukkaan hoidon turvaaminen ja taloudellisuuden lisääminen Kehittämismyönteinen innostunut ilmapiiri välittyi vahvasti niin arjen käytännöistä kuin johtamiskäytännöistä. Ilmapiiri oli positiivinen ja yhteinen tavoite potilaan laadukas hoito tuli vahvasti esiin keskusteluissa

KIITOS!