RAKENTAMISTAPAOHJEET

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET. Mannisenmäki, Tiilitehtaantie 54 ja 56

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET - MANNISENMÄKI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

ORIMATTILA HENNA MINTTUKUJA RAKENTAMISTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RAKENTAMISTAPAOHJE

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Persson Puurula Eva

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa),

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

Rakennusoikeus ja rakennusala:

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Transkriptio:

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7. kaupunginosan korttelin 729 osa tonttia 4 sekä viereistä suojaviher- ja katualuetta, Kolpene 18.9.2017 Kuva 1. Havainnekuva, Rovaniemen kaupunki

YLEISTÄ Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 7. kaupunginosassa Kolpeneen Keskuslaitoksen alueella. Alue rajoittuu idässä Matkajängäntiehen, etelässä rakentamattomaan metsäiseen painanteeseen. Läntisin osa ulottuu alueen sisäiseen yhdystiehen ja pohjoisessa rajana on Soidinmaantien viereinen vihervyöhyke. Alueen korkeusero on noin 16 (kuusitoista) metriä etelä- ja pohjoisreunan välillä. Alueen asemakaava määräyksineen yhdessä tämän rakentamistapaohjeen kanssa tähtää hallittuun kaupunkikuvaa kohentavaan lopputulokseen. Rakentamistapaohje määrittelee kortteleiden toteuttamisen suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet. Korttelialueelle sijoitettavan päiväkodin vuoksi rakentamiselle asetetaan korkeat kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset vaatimukset. Hankkeeseen ryhdyttäessä pidetään korttelikohtaisesti erillinen aloituskokous, johon kutsutaan rakennusvalvonta, kaavoitus ja hankkeeseen ryhtyvät. Tässä kokouksessa määritellään hankkeen laatutaso ja arkkitehtoninen laatu. Ennen rakennussuunnitteluun ryhtymistä tulee tontinhaltijan ja pääsuunnittelijan tutustua alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin, tähän ohjeeseen ja Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestykseen. Suunnittelun alkuvaiheessa pääsuunnittelija hankkii käyttöönsä alueen johtolinjojen tiedot, johtoliittymien liitoskohdat ja ottaa ne huomioon teknisten tilojen sijoittelussa. Luonnokset on esitettävä ennen lopullisten rakennuspiirustusten tekoa rakennustarkastajalle. Tässä vaiheessa on esitettävä myös tiedot julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä julkisivuväreistä. Kuva 2. Alueleikkaus etelä-pohjoissuuntaan. Rovaniemen kaupunki KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET TONTIN RAKENTAMINEN, RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN JA PIHAJÄRJESTELYT Tontti ja piha rakennetaan liittymään luonnollisin korkeuksin viheralueisiin ja ympäristöönsä. Mikäli tontteja joudutaan nostamaan, vastaa tontin haltija tarvittavista maatäytöistä ja ne on toteutettava tontin puolella. Tontin nurkkapisteiden korkeusasemat määräytyvät katusuunnitelmasta, jossa tontille annettuja korkeuslukemia on noudatettava. Vierekkäiset tontit on liitettävä toisiinsa saumattomasti ilman suurempia pengerryksiä (0.5 m tai vähemmän). Pohjatutkimuksen yhteydessä on tontin pintakorkeusasemat vaaittava. Asuinrakennusten lattia tulee katualueen vieressä tehdä vähintään 0,7m kadunpinnankorkoa yläpuolelle. Poikkeuksia ovat perustellusta syystä rinnetontit, eteistilat sekä muut kuin 2

asumiseen käytettävät tilat. Autotallin lattia on syytä sijoittaa tätä alemmas, erityisesti autotallin sijaitessa lähellä katua. Isommat korkeuserot tonteilla suositellaan ratkaistaviksi matalin tukimuurein. Tontin hulevesiä ei saa johtaa naapuritonteille. Rakennusten sijoittelulla pyritään tontille luomaan suojaisaa ja rajattua pihatilaa. Rakennukset sijoitetaan tonteille asemakaavassa määrätyllä tavalla. Tontit istutetaan ympäröivään metsäluontoon ja kasvupaikalle soveltuvia hyöty- ja muita kasvilajeja käyttäen. Kadun puolelle ja rakennuksen läheisyyteen ei saa istuttaa suurikokoisiksi kasvavia puulajeja. Osalla tonteista on kaavakarttaan merkitty vyöhyke, jolla olemassa oleva kasvillisuus ja puusto on säilytettävä. Autotallien ja talousrakennusten on oltava selvästi asuinrakennuksia kapeampia ja matalampia. Autotallien ja talousrakennusten kattomuotona voi olla harja- tai pulpettikatto, mutta katto ei saa olla jyrkempi kuin asuinrakennuksen. Routaeristykset ja sadevesijärjestelmät tulee sijoittaa omalle tontille, katualueelle rakentamista ei sallita. Rakennusalan sisällä oleva viivamerkintä osoittaa rakennuksen harjan suunnan. Sijoittelussa tulee ottaa huomioon palomääräykset, naapurirakennusten sijainti sekä rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat. HULEVESIEN HALLINTA JA PINNOITTEET - Piha-alueilla on varattava riittävästi tilaa lumenkäsittelyyn ja varastointiin sekä hulevesien viivytykselle ja mahdolliselle imetykselle. - Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. RAJAUTUMINEN JA LIITTYMINEN KATUTILAAN - AO kortteleissa 793-796 (4 korttelia) katua vasten tulee rakentaa aita jonka korkeus saa olla enintään 1,2 m. Aidan tulee olla kortteleittain yhtenäinen ja materiaaliltaan peittomaalattua puuta: muovi-, teräs-, tms. aitoja ei sallita. - Katua vasten istuttaa enintään 1.6 m korkean pensasaidan. - Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava kirjallisesti naapurien kesken. - Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. - Aitaamisen tavoite on luoda viihtyisä pihapiiri ja erottaa piha-alue katualueesta. RAJAUTUMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEESEEN - Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa pensasaidalla, jonka korkeus saa olla enintään 1,6 m tai vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensasja puuryhmillä. - Mikäli rajautuminen lähivirkistysalueeseen tehdään aidalla, tulee aidan olla kortteleittain yhtenäinen ja korkeus enintään 1,2 metriä. Ainoa sallittu materiaali on peittomaalattu puu: muovi-, teräs-, tms. aitoja ei sallita. 3

ENERGIA - Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjois- ja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka varjostavat kesäaikaan PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET - YS- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/työntekijä. - AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto. RAKENNUSMASSAT Asemakaavassa osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten kortteli (YL) päiväkotia varten, jonka rakennusoikeus 3000 k-m 2. Muut korttelit on osoitettu pientaloja varten (AO) ja rakennusoikeus on annettu tehokkuusluvulla e=0.25, tonttikoko 746-808 m 2 eli rakennusoikeus 187-202 k-m 2. Lisäksi kortteleissa 794, 795 ja 796 on erillinen 25 k-m 2 rakennusoikeus pihasaunalle, joka saa olla myös puulämmitteinen. Tuolle rakennusalalle voi vaihtoehtoisesti sijoittaa myös puulämmitteisen kylpypaljun. Korttelin 794 rakennusmassoittelulla pyritään siihen, että suuri päiväkotirakennus istuu ympäristöönsä ja että syntyy viihtyisää katu- ja kaupunkitilaa. Korttelin kerroslukumerkintä mahdollistaa rakentamisen kahteen kerrokseen sekä osalla tonteista kerroslukumerkinnän 1/2r III mukaisesti niin että rakennukset ovat rinteen Kuva 3. Kerrosmääräys ½ r III alapuolelta kolme kerroksisia ja yläpuolelta nähtynä kaksi kerroksisia. JULKISIVUT JA PUURAKENTAMINEN Rakennukset on suunniteltava kortteleittain yhtenäisiksi. Rakennuksissa tavoitellaan selkeitä muotoja ja yksiaineisuutta julkisivuvärityksen tukiessa rakennuksen perushahmoa. Tavoitteena pidetään lisäksi yhtenäisiä julkisivupintoja, joissa yksityiskohdat (ikkunat, pellitykset, räystäät ja syöksytorvet yms.) sävytetään väriltään ja tummuusasteeltaan julkisivun pääväriin sopiviksi. - Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. - Julkisivuissa sallitaan puuverhouksen lisäksi pienillä osa-alueilla muita täydentäviä materiaaleja. - Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali. Pyöröhirren ja pitkänurkan käyttö on kielletty. - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. 4

KATOT - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ei sallita. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns. lapekatto) - Erityisesti räystäiden ja nurkkien käsittelyssä on tavoitteena herkkyys ja hienovaraisuus. Räystäspituus 40-60 cm ulkoseinäpinnasta kohtisuoraan mitattuna. - Katteen väri on tummanharmaa tai musta. SOKKELIT Perusmuurin maanpinnan yläpuolisen osan eli sokkelin tulee olla kiviharkko- tai betonivalurakenteinen. Väri on tumman harmaa ja toteutustapana joko läpivärjätty betoni tai silikaattimaali. Levytetyt sokkelit eivät ole suositeltavia, sillä niiden iskunkestävyys ei ole useinkaan riittävä. PIHAT Pihojen suunnittelun lähtökohtana on muodostaa oleskelualueista yhtenäisiä riittävän laajoja kokonaisuuksia. Pihat rakennetaan yleisilmeeltään huolitelluiksi ja rehevän puistomaisiksi käyttämällä erilaisia istutuksia. PIHASAUNA, -VARASTOT JA JÄTEKATOKSET - Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. - Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). - Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - Kattomuodon tulee olla harjakatto. Jäteastiat sijoitetaan jätehuoneisiin tai katoksiin. Mikäli käytetään kortteleiden yhteisiä syväkeräysastioita, ne on sijoitettava siten, ettei asuinhuoneista ole suoraa näköyhteyttä jäteastioihin. Pihavarastot sijoitetaan piha-alueelle suojaamaan ja tukemaan oleskelualueita. Erilliset talousrakennukset suunnitellaan pääosin yhtä julkisivumateriaalia ja yhtenäistä värisävyä käyttäen koko tontilla. KORTTELIT JULKISIVUT - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään esimerkkikuvien, kts. alla, mukaisesti peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehosteväri joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy. - Rakennusten julkisivuvärin ja tehostevärin tulee vaihdella tonteittain. 5

- Verhouksen päälle kiinnitettäviä / julkisivuväristä poikkeavia nurkka-, peite- tai ikkunapielilautoja ei sallita. KATOT - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja tai symmetrisiä harjakattoja (ei murrettua harjakattoa / lapekattoa) ja väriltään tumman harmaa. Vesikaton iv-laitteet kootaan rakennuksen hahmoa korostaviksi kattopiipuiksi. - Kattokaltevuus kaavamääräysten mukainen tai 1:2,5 1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhempi lape voi olla jyrkempi. - Räystäsrakenteen tulee olla alta avoin. ESIMERKKIVÄRIT AO-KORTTELI (791, 793 ja 795) / ruskea AO-KORTTELI (792 ja 796) / punainen AO-KORTTELIT (794) / sininen 6