TUOTTAJAN VIESTIT TILAAJALLE TA2017 Aikuispsykososiaaliset palvelut / Seija Heikkonen Päihde- ja mielenterveysyksikön palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä ovat edelleen keskeisinä periaatteina seuraavat: Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua keskitetysti, samasta yksiköstä. Palveluita saa nopeasti ja joustavasti, jotteivät ongelmat pitkittyessään vaikeudu. Edistävään ja ehkäisevään työhön panostetaan vuosittain laadittavan työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelman mukaisesti. - Henkilökunnan hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan, jotta kyetään tuottamaan ja kehittämään laadukkaita palveluja. Kaupunginhallitus hyväksyi 22.8.2011 sote-ltk:n esittämän päihde- ja mielenterveysyksikön päihdetiimin (ent. Raision A-klinikka) saaman testamentin varojen käyttösuunnitelman vuosille 2012-2015. Koska varoja on kulunut ennakoitua vähemmän, voitiin samaa suunnitelmaa toteuttaa myös vuonna 2016. Varoja riittää samankaltaisen suunnitelman toteuttamiseen vielä vuosiksi 2017 ja 2018. Niin korvaushoidossa, psykiatrisessa kotitiimissä kuin päihde- ja mielenterveystiimeissäkin ovat asiakas- ja käyntimäärät vuonna 2017 todennäköisesti suunnilleen samat kuin vuonna 2016, joten TA2017 voidaan tehdä lähes yhtäläiseksi TA2016:n kanssa. Kaikissa tiimeissä kehitetään jatkuvasti niin yksilöllisiä kuin ryhmämuotoisiakin palveluja vaikuttavimmiksi ja tehokkaammiksi, mutta tämä kehittämistoiminta ei aiheuta erityisiä lisäkustannuksia. Vuodelle 2017 saadaan yksikköön mahdollisesti kokeiluluonteinen omaisneuvonnan toimipiste, jota varten V-S FinFami ry hakee rahoitusta RAY:ltä, joten siitäkään ei aiheudu yksikölle lisäkuluja. Omaisneuvojan käyttöön luovutetaan yksikön yksi työhuone yhdeksi aamupäiväksi viikossa. Tähän toimintaan liittyen tarvitaan yksikön omia työvoimaresursseja niin vähäisessä määrin, ettei se vaikuta muiden palvelujen tuottamiseen. Yksi päihdetiimin työntekijä jatkaa jalkautuvaa työtä Raision terveysasemalla yhtenä aamupäivänä viikossa ja yksi mt-tiimin työntekijä jatkaa jalkautuvaa työtä RASEKO:ssa yhden päivän joka toinen viikko. Laitoskuntoutusmäärärahojen varaus vuodelle 2016 tehtiin realistiselta pohjalta. Vuodelle 2017 ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia laitoskuntoutuksen asiakas- tai hoitopäivämääriin. A-klinikkasäätiön L-S palvelualueelta ostettavien avopalvelujen (viikonloppujen korvaushoito, Turun Nuorisoaseman ja Turun A-klinikan palvelut) hinnat nousevat erittäin maltillisesti, joten niistäkään ei aiheudu korotuspaineita TA2016:n lukuihin. ICT-palveluita tarvitaan jatkuvasti enemmän, mistä syystä kaikkien tiimien kohdalla tälle tilille joudutaan tekemään korotuksia. Aikuissosiaalityö / Arja Iho Aikuissosiaalityön talousarvion tavoitteena on vahvistaa peruspalveluita uudistetun sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti ja edistää ja tukea asukkaiden itsenäistä suoriutumista. Erityispalvelulakien nojalla (vammaispalvelulaki, lastensuojelulaki, päihdehuoltolaki) järjestetään
palveluita silloin kun sosiaalihuoltolain tarjoamat palvelut eivät riitä. Aikuissosiaalityö kattaa kaiken ikäiset henkilöt ja perheet. Suurin rahallinen muutos ensi vuoden talousarviossa on perustoimeentulotuen käsittelyn siirto Kelalle 1.1.2017 alkaen. Siirtymävaiheessa tammi-maaliskuussa etuuskäsittelijöitä tarvitaan vielä nykyinen määrä, 6 henkilöä, koska siirto on valtava muutos, että on odotettavissa paljon selvityksiä ja asiakkaiden siirtoa Kelan ja kunnan välillä. Kunta on viime kädessä vastuussa asukkaistaan. Huhtikuusta vuoden loppuun jatkaa 3 etuuskäsittelijää ja loppuvuoden aikana selkiytyy minkälaiseksi asiakkuudet muodostuvat. Sosiaalityöntekijät eivät pysty hoitamaan jäljelle jäävää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ja taloudellisen ohjauksen ja neuvonnan tarvetta ja välitystilejä. Sosiaalityössä asiakkaan saama tuki perustuu palvelutarpeen arviointiin ja sen pohjalta laadittuun palvelusuunnitelmaan, johon voi sisältyä taloudellista tukea, palveluita tai ohjausta muihin palveluihin, tukea työllistymiseen ja opiskeluun, tuettua asumista tai palveluasumista, kotoutumisen tukea, päivä- tai työtoimintaa, ryhmätoimintaa jne. Sosiaalipalveluihin hakeutumisen helpottamiseksi on suunniteltu yhteistä vastaanottoyksikköä, jossa uusien asiakkaiden yhteydenotot keskistetään. Vastaanottoyksikköön sijoitetaan aikuissosiaalityön, perhepalveluiden ja vammaispalveluiden työntekijöitä. Yksikössä tehdään palvelutarpeen arvio ja voidaan ratkaista monet kertaluonteiset tai lyhytaikaiset avun tarpeet. Pidempää asiakkuutta vaativat asiakastapaukset siirretään sen palvelun piiriin, johon pääasiakkuus kohdistuu. Vastaanottoyksikön perustamisen taustalla on kokemus ajoissa ja helposti saavutettavien palveluiden vähentävän ja lyhentävän palvelutarvetta. Työllistämistoiminnan vahvistamiseen esitetään toista urasuunnittelijaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi työmarkkinavalmiuksien parantamiseen ja työmarkkinatukikustannusten hallitsemiseen. Urasuunnittelijan palkkakustannukset on vähennetty työmarkkinatukilaskun talousarviovarauksesta. Erityisryhmien asumispalveluiden kilpailutuksen valmistuminen antaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa kuntouttavaa työotetta palveluntarjoajien piirissä. Tavoitteena on sekä lyhentää asumispalveluissa asumisen aikaa ja nopeuttaa asiakkaan siirtymistä itsenäisempään asumiseen ja kevyempään palveluun. Joidenkin asiakasryhmien kohdalla tässä on saavutettavissa sekä taloudellista säästöä että asiakkaan kannalta parempaa palvelua. Asumispalvelupolkujen tehostamiseksi talousarvioon on sisällytetty asumispalvelukoordinaattorin palkkakustannukset. Kustannukset on vähennetty asumispalveluiden ostoista. Maahanmuuttajien kotouttaminen on Raision ja koko maankin kannalta ensiarvoisen tärkeää turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrän kasvun vuoksi. Raisio on sijaintinsa ja elinkeinorakenteensa vuoksi houkutteleva kohde uusille maahantulijoille mikä kannattaa kääntää voimavaraksi. Tulijat ovat lähes yksinomaan nuoria, terveitä ja ainakin perusopinnot kotimaassaan suorittaneita henkilöitä, joiden kotouttamiseen tulee panostaa myös sosiaalityön taholta, jossa muodostuu ensimmäinen jatkuva viranomaiskontakti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Suomalaisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet, oikeuksien ja velvollisuuksien selkiyttäminen, opiskeluun ja työelämään motivointi, lasten kasvatus ja lasten oikeudet ja suomalaisen asumisen ja arjen opastaminen tulee aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista, koska silloin tulijat ovat lähtökohtaisestikin hyvin motivoituneita. Kotouttamisresurssien vahvistamiseksi talousarvioon on sisällytetty ohjaajan vakanssi. Oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista maksetaan laskennallista korvausta kotouttamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
Tulojen arvioiminen on vaikeaa, koska tulijat muuttavat pääasiassa itsenäisesti ja korvausten määrä riippuu tulijoiden iästä. Yllä mainittuun vastaanottoyksikköön sijoittuvan sosiaalityöntekijän palkkakustannukset on sisällytetty talousarvioon. Sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluu aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden asiakkaiden päivystys- ja lyhytaikainen apu ja palveluohjaus tarvittaessa muihin palveluihin. Sosiaalityössä ei ole henkilöstöresurssia, joka voitaisiin siirtää vastaanottoyksikköön. Erikoissairaanhoito / Arto Raassina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut vuoden 2017 budjettilukunsa. Budjetti on yhtenevä sen kanssa. Raision osalta budjettiin ei esitetä nousua, Ruskon budjetti nousee 380.000 (5,9 %), koska Ruskon erikoissairaanhoidon käyttö on kasvanut erityisesti psykiatrian osalta. Kehittämistyö jatkuu eri klinikoiden kanssa. Hallintopalvelut / Sami Koskikallio Vuosi 2017 ei tuo hallintopalveluihin mitään suuria muutoksia. Oppilaitoskorvaukset opiskelijoiden ohjauksesta on budjetoitu ko. palveluiden budjetteihin. Ruskon maksuosuuden budjettikäsittely säilyy edelleen hallintopalveluiden alla. Uusia vakansseja ja investointeja ei esitetä. Hallinnoitavien hankkeiden määrä vuonna 2017 vähenee. Määrärahavaraukset on tehty seuraaville hankkeille: Yhdessä oikeaan aikaan Turun AMK:n kanssa, ESR-rahoitteinen Valo-hanke, Ikihankkeelle on varattu kolmen kuukauden määrärahat hankkeen loppuraportointia varten sekä Aalto-yliopiston Muuttuva yhteiskunta hanke. Mahdollisesti Raision hallinnoitavaksi tulevan Lapehankkeen osalta ei vielä ole määrärahavarausta tehty. Tarve selviää hankkeen organisoinnin selkiytyessä syksyn 2016 aikana. Hoito- ja hoivapalvelut / Sari Tanninen Hoito- ja hoivapalvelujen budjetin lähtökohtana on jatkaa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan sekä kotihoidon avulla ja näin hillitä ympärivuorokautisen hoidon kasvua. Tavoite on sekä lyhyelle aikavälille vuodelle 2017, mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuva, ennakoiden ikäihmisten määrän kasvua. Tarkoituksena on myös lisätä hyvinvointia ja toimintakykyisiä vuosia ikäihmisille. Hoito- ja hoivapalvelujen budjetti sisältää kahdeksan uutta vakanssia, joista viisi on kuntouttavaan toimintaan, kaksi Hulvelan kotihoitoon ja yksi lääkärin vakanssi sairaalan akuuttiosastolle. Yksi lähihoitaja - päivätoiminnan laajentaminen yhdellä muistisairaiden ryhmällä - palvelun vaikuttavuus näkyy ympärivuorokautisen hoidon kasvun hillitsemisessä. Lisäksi se tukee omaishoitajien jaksamista sekä hidastaa muistisairaan toimintakyvyn laskua. Kaksi lähihoitajaa ja kaksi fysioterapeuttia kotikuntoutusyksikköön. Varsinkin iäkkään ihmisen toimintakyky laskee erityisen nopeasti sairaalan hoitojaksolla. Sairaalasta puuttuu normaali ja
mielekäs tekeminen, joka johtaa passivoitumiseen ja sen seurauksena toimintakyvyn laskuun. Kotikuntoutusyksikön toiminnan tarkoituksena on mahdollistaa nopeampi kotiuttaminen sairaalasta sen jälkeen, kun lääketietieteellisen hoidon tarve on päättynyt tai kun potilas voidaan hoitaa kotisairaalan potilaana. On tilanteita, joissa potilaan aikaisempi kotiuttaminen sairaalasta kotona kuntoutumista tukien olisi johtanut siihen, että potilas olisi kuntoutunut kotona asuvaksi. Näin olisi saatu viivästettyä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kaksi lähihoitajaa Hulvelan kotihoitoon. Hulvelan kotihoito antaa kotihoidonpalvelut 24/7 Hulvelan senioritalon asukkaille, asuntoja on 63. Vuonna 2013 hyväksyttiin kriteerit, joiden mukaan Hulvelan senioriasunto myönnetään vain, jos on tarve kotihoidonpalveluille. Koska Hulvelan kotihoito toimii 24/7 ja se on alueena sopivan kompakti, voi ikäihminen asua senioriasumisessa turvallisesti pidempään. Suunnitelman mukaisesti Hulvelan senioriasunnoissa asuvien ikäihmisten kotihoidon palveluntarve on lisääntynyt siinä määrin, että kotihoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet huomattavasti: Vuonna 2013 käyntejä 25.520 Vuonna 2014 käyntejä 31.626 Vuonna 2015 käyntejä 32.570 Ennuste 2016 käyntejä 41.100 Jo tällä hetkellä, nykyisellä henkilökuntamäärällä, ei saada hoidettua tarvittavaa työmäärää, vaan on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä. Jatkossa, jos uusia vakansseja ei saada, joudutaan sijoittamaan ympärivuorokautiseen hoitoon noin 4-6 ikäihmistä. Sijoituskustannus on 210.000 (6 sijoitusta) vuodessa, kahden lähihoitajan palkkakustannukset ovat 70.000 vuodessa. Yhden lääkärin vakanssi terveyskeskussairaalan akuuttiosastolle. Akuuttiosastolla on 36 potilaspaikkaa sekä kotisairaala. Koko terveyskeskussairaalan toiminta on muuttunut muutaman vuoden sisällä huomattavasti, toiminta on akutisoitunut huomattavasti ja pitkäaikaislaitoshoito on purettu kokonaan. Erikoissairaanhoito siirtää potilaita aikaisempaa nopeammin jatkohoitoon sairaalaamme. Siirtoviivemaksuja ei ole lähes ollenkaan. Akuuttiosaston lääkäriresurssi on organisoitu niin, että kaksi vastaanoton lääkäriä hoitaa akuuttiosaston potilaat, molempien työpanos 50 %. Työpanosta on jatkuvasti jouduttu lisäämään, koska osastolla hoidettavien potilaiden hoito on vaativaa lääketieteellistä hoitoa. Lisäksi työpanoksen tarvetta on lisännyt lyhentyneet hoitoajat, potilasvaihtuvuus on suuri. Lääkärin työpanoksen siirtäminen akuuttiosastolle on taas vähentänyt lääkärin työpanosta vastaanottotoiminnasta. Akuuttiosaston ja kotisairaalan tehokas toiminta ja kehittyminen vaativat riittävää lääkärin työpanosta sekä lääketieteellistä vastuunottamista molemmista toiminnoista. Tällä hetkellä osastolla ei ole ns. osastonlääkäriä, jolle on ehdoton tarve. Yksi kuukausi ympärivuorokautisessa hoidossa maksaa kunnalle noin 3.500, kaksi kuukautta 7.000 ja vuosi 41.000 (netto 35.000 ) jne. Edellä esitettyjen lähihoitajien vakanssien avulla voidaan hillitä ostopalvelukustannusten kasvua. Ympärivuorokautisen hoidon ostopalveluun varatut määrärahat voidaan näin pitää talousarviossa 2017 samalla tasolla kuin vuoden 2016 talousarviossa. Näin ollen ostopalveluun sijoitettujen määrä voisi kasvaa vuonna 2017 ainoastaan seitsemällä uudella sijoituksella.
Kuntoutus / Tiina Virtanen Soten painopisteinä ovat kuntoutus ja terveysaseman jonojen lyhentäminen. Molemmat huomioidaan Kuntoutuspalvelujen talousarviossa. Avokuntoutuksen tehostamiseen tähdätään vuonna 2016 käyttöön otetussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin fysioterapian toimintaperiaatteissa. Erikoissairaanhoidosta siirretään tehtäviä perusterveydenhuollon avokuntoutukseen ja työnjakoa järkeistetään. Tällä tavoitellaan vaikuttavuutta, saavutettavissa olevaa terveyshyötyä ja voimavarojen tehokasta kohdentamista. Tehokkuutta lisätään suoravastaanottotoiminnalla, joka on työikäiselle väestölle kustannustehokasta. Tilastokeskuksesta selviää Raision ja Ruskon ikärakenne 2016: raisiolaisia on eniten ikäryhmissä 50 64-vuotiaat ja ruskolaisia 45 49-vuotiaat. Työikäisten ongelmien nopeaan puuttumiseen tulee panostaa. Kuntoutuspalveluihin esitetään yhtä fysioterapeuttia suoravastaanottotoiminnan lisäämiseen ja nykyisten täydennyskoulutusta. Nämä on sisällytetty budjettiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen neurologisten potilaiden fysioterapian ostopalvelut on siirretty erikoissairaanhoidosta kunnan järjestettäväksi. Kaikki arvioidaan ja mahdollisuuksien mukaan tuotetaan omana toimintana Raisiossa. Ruskolla ostopalveluja jatketaan mm. hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Veteraanien avopalveluissa on siirrytty palveluseteleiden käyttöön, joihin rahoitus tulee valtionkonttorilta. Raision veteraaniraha käytetään niihin sotainvalidien palveluseteleihin, joita ei ole mahdollista saada valtionkonttorilta. Perhepalvelut / Mikko Hulkkonen Perhepalvelujen talousarvioesitys vuodelle 2017 on tehty nollakasvun periaatetta noudattaen. Sosiaalihuoltolain uudistuksen tuomista toiminnallisista muutoksista johtuen kustannuspaikkoja on jouduttu tulosalueella muuttamaan. Suurimpana omaan toimintaan kohdistuvana haasteena on noin 100.000 euron kulujen vähennys avohuollon erilaisiin ostopalveluihin. Näitä ostopalveluja pyritään korvaamaan omaa toimintaa tehostamalla. Siirtämällä sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla perhepalvelujen painopistettä ehkäisevään toimintaan, tavoitellaan edelleen säästöjä korjaavimpien ja raskaampien palvelujen kuten lastensuojelun sijaishuollon osalta. Suurin riski seuraavan vuoden talousarviossa pysymiseen sisältyy kuitenkin juuri kodin ulkopuolelle sijoitettujen suurtuotteeseen. Mikäli yllättäviä palvelutarpeita ilmaantuu, ei haasteellisesti laaditussa talousarviourassa voida välttämättä pysyä, etenkin kun tiedossa on tulojen väheneminen samaisessa suurtuotteessa. Kehittämistoiminta tulosalueella on edelleen vilkasta, ja mahdollinen vetovastuu hallituksen maakunnallisessa Lasten- ja perheiden palveluiden kärkihankkeessa tullee lisäämään positiivisella tavalla Raision mainetta perhepalvelujen eturintamassa. Suun terveydenhuolto / Sari Hänninen Raision osalta vuoden 2017 talousarvio ei oleellisesti eroa vuoden 2016 TA:sta. Asiakasmaksut nousivat vuonna 2016 ja se on huomioitu vuoden 2017 talousarviossa. Tavoitteena on pysyä hoitotakuussa (odotusaika noin 3-4 kk). Jotta tämä toteutuu, kesällä 2017 tarvitaan sijaistyövoimaa, samoin yllättävissä lakisääteisissä poissaoloissa. Erikoistumisvakanssin avulla
väestölle voidaan tarjota vaativampaa proteettista hoitoa omana toimintana. Oikomishoitoja joudutaan ostamaan pieniä määriä. Vuoden 2017 talousarvio ei Ruskonkaan osalta poikkea oleellisesti vuoden 2016 TA:sta. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset on huomioitu. Sijaismäärärahoja on hieman lisätty vastaamaan todellista tarvetta. Kesällä 2017 tarvitaan sijaisia, jotta pysytään hoitotakuussa (odotusaika noin 4 kk) myös kesän jälkeen. Vaativa protetiikka ja oikomishoito toteutuu yhteistyössä Raision yksikön kanssa (oikomishoitoa myös Ruskolla). Ostopalveluja käytetään hyvin vähän. Työterveyshuolto / Arto Raassina Työterveyshuolto on nettobudjettiyksikkö. Budjetti on laadittu niin, että tulot kattavat menot. Vuodelle 2017 ei ole esitetty vakanssimuutoksia. Tämän hetkisen arvion mukaan nykyiset hinnat kattavat toimintakulut myös ensi vuonna. Vuoden 2017 aikana selvitetään työterveyshuollon jatkovaihtoehdot. Uuden kuntalain mukaan työterveyshuollon tulee yhtiöittää työterveyshuollon ulos myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä, jos se toimii kilpailuilla markkinoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt lakiin siirtymäaikaa vuoden 2018 loppuun. Lain muutosta ei ole vielä käsitelty. Työterveysyksikön ulos myytävien sairaanhoitopalveluiden osuus on tällä hetkellä noin 15 % kokonaismyynnistä. Seuraamme lainsäädännön kehittymistä, sote-ratkaisua ja alueellisia linjauksia ennen päätöksen tekoa. Vammaispalvelut Vammaisten palvelut / Hannele Leppänen Vuoden 2017 talousarvioon on vammaispalvelun osalta korjattu uuden invalidien palveluasumisen jaon mukaiset arviot todellisten toteutumisennusteiden mukaisesti. Toteutumien vääristymät vuoden 2016 talousarvioon nähden johtuvat uudesta asiakasjaosta, uusia asiakkaita invalidien asumispalveluihin ei vuoden aikana ole tullut. Vuonna 2017 asiakasmäärien kasvupaineet näkyvät edelleen selkeimmin henkilökohtaisessa avussa. Asiakasmäärät ovat nousseet muun muassa kuntaan muuton, uusien vaikeavammaisten ja uusien asiakasryhmien johdosta. Esimerkiksi uusien kehitysvammaisten henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi. Tässä oikeuskäytäntö on muuttunut ja samalla kasvattanut hakemusten määrää. Suurin yksittäinen kasvupaine syntyy niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on vanha päätös palveluasumisesta kotiin henkilökohtaisena apuna ja joiden toimintakyky heikkenee, asiakas asuu yksin ja apua tarvitaan ympärivuorokautisesti. Heillä on useampi avustaja, palkkakulut koostuvat peruspalkoista, ilta- ja yö-, viikonloppulisistä, loma- ja sairauslomapalkoista, sijaisten ja avustajien vaihtumiseen liittyvistä kustannuksista. Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisille asiakkaille subjektiivinen ja toimintakyvyn rajoitteisiin liittyvä oikeus. Vuoden 2016 loppupuoliskolla henkilökohtaisen avun saannin kriteereitä on alettu tiukentamaan siten, että selvästi hoivan ja huolenpidon tarpeessa oleville tai kodin ulkopuolisessa
palveluasumisessa asuville ei enää myönnetä henkilökohtaista apua kuin erityistapauksissa. Tätä vammaispalvelulain 8 :n selkeästä linjauksesta kunnat ovat joutuneet jo vuosien ajan käytännössä poikkeamaan eri suunnista tulevissa ristipaineissa. Erityisesti vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ja kuljetuskustannusten paineita on pyritty loiventamaan myös ohjaamalla vammaisten palveluja lain sallimassa mittakaavassa sosiaalihuoltolain mukaisiin liikkumista edistäviin palveluihin, kotiapuun ja tukihenkilötoimintaan. Nämä koskevat asiakkaita, jotka vammaispalveluissa tehdyn arvioinnin perusteella tulevat toimeen sosiaalihuoltolain mukaisilla ensisijaisilla palveluilla ja jotka eivät vammaispalveluissa tehdyn kokonaisarvion perusteella ole vaikeavammaisia. Tätä linjausta tullaan syventämään ja sitä tukisi Raision kaupungin sisällä toteutettavan yleisen palveluohjauksen suunnitelmallisuus, tarkentaminen ja oikea suuntaaminen. Muilta osin vammaispalvelun kustannuskehitys on edennyt suhteellisen maltillisesti. Vammaispalvelu toimii pienellä organisaatiolla ensisijaisesti kalliiden ostopalveluiden varassa lukuun ottamatta erityisesti Raision teknisen keskuksen kautta omana työnä toteutettavia pieniä asunnonmuutostöitä, tässä on säästetty runsaasti vammaispalvelun kustannuksia. Teknisen sisäinen laskutus on ollut kustannuksiltaan kohtuullista. Koska vammaispalvelulla ei toistaiseksi ole käytössään ns. omaa työtä oman organisaationsa sisällä ja valtaosa avustuksista perustuu ulkopuoliseen ostopalveluun, tulisi tämä välttämättömiltä osiltaan huomioida määrärahoissa. Vammaispalvelun tavoitteena on saada käyttöönsä ns. omaa työtä ilman ostopalveluun verrattavaa sisäistä laskutusta. Vammaispalvelun kustannuspaineisiin vaikuttavat myös yleiset julkisten organisaatioiden säästöpaineet. Vammaispalvelu sijaitsee monella eri rajapinnalla ja tämän myötä kysyntä kohdistuu esimerkiksi erikoissairaanhoitopiiristä vammaispalveluun tilanteissa, jolloin vastaavat palvelut on aikaisemmin myönnetty sieltä. Näiden hakemusten käsittely vaatii myös aikaa varsinkin silloin kun lainsäädännön työnjako terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä joudutaan selvittämään ja tekemään näiden pohjalta valituskelpoiset kielteiset päätökset. Kehitysvammahuolto / Sari Tanninen Kehitysvammahuollon budjetin lähtökohtana on nykyinen toiminta ja sen kehittäminen. Ostopalvelua pyritään vähentämään tarkoituksenmukaisesti siinä yhteydessä, kun laitoshoidon paikkoja lopetetaan - mahdollinen siirto omaan tuotantoon. Vuonna 2016 aloitetun työtoimintayksikön kehittäminen jatkuu vuonna 2017. Rekrytoinnin, tilojen ja materiaalihankintojen jälkeen toiminta saadaan toiminaan tehokkaasti. Myös se mahdollistaa ostopalvelujen vähentämistä. Vastaanottopalvelut / Arto Raassina Budjetin lähtökohtana on nykyinen toiminta. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa tehostetaan kohdistamalla toimintaa eniten palveluja tarvitseviin. Kiireellisen hoidon käytännöt on muutettu hoitajan ja lääkärin yhteistyötä vahvistaen. Terveyskeskusavustajan vakanssi muutetaan sairaanhoitajaksi tukemaan tätä prosessia. Yhden lääkärin lisäys akuuttiosastolle mahdollistaa nyt osastolla olevan lääkärin vastaanottoaikojen lisäyksen. Budjetissa tämä merkitsee 0,3 lääkärin palkan lisäyksen vastaanottotoimintaan. Terveysneuvonnan budjetissa ei esitetä muutoksia. Lakisääteisen toiminnan laajuus on ennallaan. Yhteistyötä perhepalvelujen ja koulujen kanssa vahvistetaan.
Vastaanottotoiminnassa valtion korvaukset erikoislääkärikoulutukseen ovat pienentyneet vuosittain. Tämä merkitsee tulojen alenemaa. Rekrytoinneissa on onnistuttu ja virkoihin ja toimiin on hyvin hakijoita. Säilytämme hyvän työnantajan maineen hyvän perehdytyksen, toimivan tiimimallin ja tutortoiminnan avulla. Lähijohtamisen vahvistamisella tavoitellaan työtyytyväisyyden lisäämistä henkilöstön keskuudessa. Hoitotarvikejakelussa kustannukset ovat nousseet. Laitoshoidon lopettaminen siirsi kustannuksia avohoitoon ja muutenkin avohoidossa hoidetaan yhä pitempään. Myös diabetestarvikkeissa on käytön ja hintojen nousua. Lisääntynyt avohoito ja vastaanottotoiminnan tehostaminen nostaa myös laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia.