TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

SIIKALATVAN KUNTA Kunnanhallitus 20.04.2015, 103 liite 23 Tarkastuslautakunta 20.05.2015, 26 liite 5 Kunnanvaltuusto 22.06.2015, 48 liite 12 SIIKALATVAN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Vuoden varrelta: Talouden tasapainottamistyö jatkuu Kuntalain velvoitteet edellyttävät toimenpideohjelmaa, mikäli taseen alijäämiä syntyy eikä niitä saada katetuksi suunnittelukautena. Kunnanvaltuusto päätti 28.4.2014 talouden tasapainottamisohjelmasta vuosille 2014 ja 2015. Edelleen 18.12.2014 kunnanvaltuusto päätti, että tasapainottamistyötä jatketaan ja käytetään ulkopuolista kuntatalouden konsulttia, joka aloittikin työnsä maaliskuussa 2015. Optimaalista olisi, että budjetin ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä saavutettaisiin talouden tasapaino. Nyrkkisääntönä on myös hyvä pitää mielessä, että taseen yli-/alijäämätili on kumulatiivinen ja siten lahjomaton. Siinä näkyy aikaisempien vuosien historia iloineen ja suruineen ts. onnistunut/tarpeellinen ja vähemmän onnistunut /tarpeeton rahankäyttö. Tätä taustaa vasten ei ole edelleenkään vanhanaikaista todeta: Pienistä puroista koostuu iso virta, oli se iso virta sitten miinusmerkkisesti alijäämää kerryttävä tai plusmerkkisesti ylijäämää kerryttävä. Mikäli se iso virta on kerryttänyt alijäämää, talouskuuri tulee sitten vastaan entistä kovempana./h.i

SIIKALATVAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO TASEKIRJA 1. TOIMINTAKERTOMUS sivu 2. TOTEUTUMISVERTAILU Kunnanjohtajan katsaus 1 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskeistä 5 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 8 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 9 Kunnan tase ja sen tunnusluvut 10 Taseen tunnusluvut 2011 2014 (graafina) 11 Kunnan kokonaistulot ja -menot 12 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 13 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Konsernitase ja sen tunnusluvut 16 Konsernitaseen tunnusluvut 2011 2014 (graafina) 17 Tilikauden tuloksen käsittely 18 Talouden tasapainottaminen 18 Vastuualueiden tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta 19 Tarkastuslautakunta 19 Kunnanvaltuusto ja -hallitus 20 Sosiaali- ja terveystoimi 29 Koulutuslautakunta 32 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 39 Elinvoimatoiminta 42 Tekninen lautakunta 47 Rakennus- ja ympäristölautakunta 58 Talousarvion toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen tulosalueittain (ulkoiset+sisäiset+poistot) 60 Vuosikate 2011 2014 (graafina 66 Käyttötalouden toimintakate toimialoittain (graafina) 67 Verotulot ja valtionosuudet (graafina) 68 Tulorahoitus, TP 2014 (graafina) 69 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 70 Toimintakulut menolajeittain (graafina) 71 Investointien toteutuminen 72 Investointimenot brutto ja netto 2011 2014 (graafina) 75 Rahoitusosan toteutuminen 76 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumasta 77

sivu 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma (ulkoinen) 83 Rahoituslaskelma 84 Kunnan tase 85 Konsernituloslaskelma 86 Konsernin rahoituslaskelma 87 Konsernitase 88 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 89 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 89 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 90 Tasetta koskevat liitetiedot 92 Omistukset muissa yhteisöissä 31.12.2014 94 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 96 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 97 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 98 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET Vuoden 2014 tilinpäätöksen allekirjoitukset 99 Tilinpäätösmerkintä 99 Luettelot ja selvitykset 100 6. MUUT LIITTEET Liite 1: Henkilöstöluettelo/-selvitys vuosille 2011-2014 101 Liite 2: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seurantatietoa vuodelta 2014 104 Liite 3: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kuntakortit 106 Liite 4: Ympäristöpalvelut Helmen kuntakortit 119 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUSASIAKIRJAT 1. TILINTARKASTUSKERTOMUS 2014 121 2. ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 122

1. TOIMINTAKERTOMUS

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö. Suomen kokonaistuotanto putosi rajusti vuonna 2009. Nytkin BKT on noin 18 % alle tason, joka olisi saavutettu, jos kasvu olisi jatkunut ennen finanssikriisiä odotetulla tavalla. On tapahtunut BKT:n tasopudotus ja ilmeisestikin kasvuvauhdin pysyvä hidastuminen. Keskeinen tekijä kokonaistuotannon tason supistumisen taustalla on viennin romahdus vuonna 2009. Vienti on nyt noin 80 % vuoden 2008 arvosta. Vaihtotase oli jo viidettä vuotta alijäämäinen. Työttömyysaste koko maassa v. 2014 oli n. 9 %. Julkisen talouden velkasuhde ylittää 60 prosentin viitearvon v. 2015. Mikäli menojen ja tulojen kroonista epäsuhtaa ei korjata, velkaantuminen kiihtyy 2020-luvulta alkaen ja yltää 15 vuodessa 100 prosenttiin suhteessa BKT:en. Yleisen kustannustason kehitys hidastui edellisvuodesta ja oli keskimäärin 1,0 %. Korkotaso pysyi edelleen historiallisen alhaisena. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa hallitus ilmoitti keväällä 2011 toteuttavansa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki tulikin voimaan 1.7.2013, mutta siinä laajasta ja nopeasta kuntareformista oli jo luovuttu, kun pakotteita ei perustuslaki huomioon ottaen voitu säätää. Laki kuitenkin velvoittaa kaikki kunnat osallistumaan kuntarakenneselvityksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen oli aluksi kytketty kuntauudistukseen tiukasti mm. vastuukuntiin perustuvalla hallintomallilla. Kytkentä purkautui vasta maaliskuussa 2014 kaikkien puolueiden yhteisellä ratkaisulla. Tällöin sovittiin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä nykyiset Erva-alueet käsittävillä kuntayhtymällä. Asia sai uuden käänteen, kun puolueiden puheenjohtajat loppuvuodesta sopivat, että ylätason sotealueista luovutaan ja maahan tulee n. 19 järjestämis- ja tuottamisvastuullista kuntayhtymää maakuntajakoon pohjautuen, kuntarahoituksen määräytyessä tarve- ja olosuhdetekijöillä painotetun asukasmäärän perusteella. Taloudellisten koelaskelmien tullessa julkisuuteen hanke kohtasi menettäjäkuntien kovaa vastustusta ja pysähtyi viimein perustuslakivaliokunnan kielteiseen lausuntoon. Sote-uudistusratkaisu jäi siten uudelle eduskunnalle. On kuitenkin perusteita olettaa, että uudistuksesta saadaan laki säädettyä vaalikauden alkupuolella. Pohjana tullee olemaan maakuntayhtymä. Ehtiikö sote-rahoituksen kokonaisuudistus tähän aikatauluun, jää nähtäväksi, samoin tullaanko muita tehtäviä yhdistämään tähän todennäköisesti suoriin vaaleihin perustuvaan maakuntatason hallintoon. Eduskunta hyväksyi kuntalain uudistuksen viimeisinä istuntopäivinään. Uusi valtionosuusjärjestelmä astui voimaan 1.1.2015. Kuntien tehtävien karsimisesta kirjattiin yleisluontoisia kohtia hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa. Oleellista tehtävien vähenemistä ei toistaiseksi ole saatu aikaan. Kuntien valtionosuuksia on leikattu tai päätetty leikata 2011-2017 yhteensä 1,4 Mrd. Yleinen kehitys Siikalatvalla Väestön väheneminen jatkui edelleen, mutta selvästi hitaampana, nyt 50 asukkaalla, nuoren opiskeluikäisen ikäluokan ollessa suurin poismuuttajaryhmä. Siikalatvan asukasluku 31.12.2014 oli 5814.

2 Työttömyysaste joulukuussa 2014 oli 14,2 % (11,8), alle 25-vuotiaita 46 (39) ja yli vuoden työttömänä olleita 73 (70). Siikalatvan yrityksissä ei tapahtunut merkittäviä työpaikkojen vähentymisiä. Huomattava muutos omistusjärjestelyissä oli Rautaruukki Oy:n myyminen ruotsalaiselle SSAB:lle. Uusia yrityksiä perustettiin yritysrekisterin mukaan 13 (24), joista liiketoiminnallisia 17. Lopettaneiden yritysten määrä oli kuitenkin tätä suurempi, 16 kpl. Kehittämishankkeita oli käynnissä Haapaveden - Siikalatvan kehittämiskeskuksen kuntayhtymän kautta kaikkiaan 22 hanketta. Seutukunnan kehittämiskeskus hallinnoi itse 12 hanketta. Talouden kehitys Neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana kunnan taloutta saatiin vakautettua merkittävästi, mm. lähtötilanteen kattamaton alijäämä 5,2 M katettiin ja tunnusluvut kohentuivat kuntien keskimääräiselle tasolle. Vuoden 2013 aikana sosiaali- ja terveysmenojen lähes 1,0 M nousu ja verotilitysten vähentävät oikaisut johtivat jälleen 1,6 M :n alijäämään ja negatiiviseen vuosikatteeseen. Valtionosuuksia on leikattu 2011-2014 yhteensä 1,1 mrd vuositasolla ja 2017 mennessä leikkausten määrä nousee 1,4 mrd :oon. Siikalatvalla vaikutus on noin 2,0 veroprosenttia. Tämän lisäksi verotulojen tasausjärjestelmää on heikennetty Siikalatvan kunnan osalta 430 000 kiinteistövero siitä poistamalla. Positiivisen vaikutuksen toi syrjäisyyskertoimen tarkistus vuonna 2012. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1.1.2015 merkitsi Siikalatvalla n. 123 000 :n menetystä. Toimintamenot (ulkoiset) olivat 47,6 M (47,9). Kun luvuista puhdistetaan pois vuokraasuntojen siirto Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle, niin toimintamenot todellisuudessa pysyivät edellisvuoden tasolla. Asiakaspalvelujen osto 25,3 M (24,7) sisältää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastuslaitoksen, kansalaisopiston palvelut ja kotikuntakorvaukset. Kunnan oman toiminnan kustannukset alenivat asuntotoimen muutoksen vaikutus puhdistaen n. 2,7 %. Toimintatuotot olivat 9,24 M (9,6). Henkilöstökulut olivat 14,57 M (15,0). Toimintakate 38,4 M oli eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Verotulot 16,43 M toteutuivat kokonaisuutena arvioidusti tuloveron alittuessa ja kiinteistöveron ja yhteisöveron vastaavasti ylittyessä. Vuoden 2013 tulojen verotuksessa verotettava ansiotulo kasvoi 1,3 % ja eläketulo kasvoi 4,1 %. Verotettava tulo yhteensä kasvoi 1,8 %, kun koko maassa kasvu oli 2,7 %. Efektiivinen veroprosentti vuoden 2013 tulojen verotuksessa oli 14,1. Rahoituskustannukset olivat erittäin matalan korkotason ja pääosin vaihtuvakorkoisen lainasalkun ansiosta hyvin alhaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kustannusten kokonaismuutos oli 2,6 %, edellisvuonna 5,1 %, erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat peräti 8,7 %. Sosiaalipalvelujen kustannukset kasvoivat 4,0 %, vanhuspalvelujen 1,1 %. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat hieman edellisvuotta alemmat, vaikka otetaan huomioon seuraavalle tilikaudelle siirtyvä laboratoriokustannuksia koskeva erä.

3 Investointimenot olivat 2,1 M. Hankkeet pääosin olivat kiinteistöjen muutos- ja korjaustoimenpiteitä sekä Laanilan teollisuusalueen kunnallistekniikkaa. Vuosikate 2,1 M, 359 /as. oli mahdollinen kertaluontoisten erien, kuten harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus 820 000 ja vuokra-asuntojen yhtiöittäminen, ansiosta. Rakenteellinen alijäämä v. 2014 oli siten poikkeukselliset tuloerät puhdistaen n. 800 000. Tilikauden ylijäämä poistoerokirjausten jälkeen on +1.035.066. Taseessa oleva edellisen vuoden alijäämä saadaan näin ollen katetuksi. Kunnan tasetta heikentää Siikaverkko Osuuskunnalle myönnetty 1,8 M lainarahoitus, mikä näkyy myös tunnuslukujen heikentymisenä. Omavaraisuusaste oli 49,81 % (50,30) ja suhteellinen velkaantuneisuus 36,60 % (35,54). Lainaa oli 2401 /asukas (1995). Lainakanta on kuntien keskiarvoa hieman alhaisempi. Kuntakonserni Kuntakonsernin sisällä tarpeelliset yhtiöittämis- ja fuusioimisjärjestelyt alkavat olla pitkälle tehtynä. Kunnan vuokrataloyhtiöiden fuusio toteutui 1.1.2013, kun Siikalatvan Vuokratalot Oy aloitti toimintansa kolmen erillisen yhtiön samalla lakatessa. Vuoden 2014 alusta yhtiöön siirtyi myös kunnan suorassa omistuksessa olevia vuokra-asuntoja. Lämpöyhtiötoiminta oli yhtiöitettävä 1.1.2015 alkaen kuntalain muutoksen edellyttämänä. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä oli 4. laajentuneen toiminnan vuosi. Tarkoitus on selvittää vesihuollon piirissä toimivien kolmen tytäryhtiön yhdistämisen mahdollisuus lähivuosien aikana. Konsernin vuosikate oli 2,88 M (1,04) eli 495 /as. (177) ja ylijäämä 0,06 M. Konsernin lainakanta oli 4945 /as (4448). Konsernin omavaraisuus oli 33,69 % (35,05) ja suhteellinen velkaantuneisuus 53,07 % (50,58). Kertynyt alijäämä oli -303 /as (-311). Konserniyhtiöissä edelleenkin haasteellisin on vuokrataloyhtiö, jonka ongelmat erityisesti ovat paikoin heikossa käyttöasteessa ja valtiokonttorin lainojen vuosimaksujärjestelmässä. Yhtiön hallitus on ryhtynyt toimiin talouden tervehdyttämiseksi, mikä näkyy alijäämän pienentymisenä. Asuntotarjonta on voitava saada kysynnän tasolle kohtuullinen asuntovarauma säilyttäen. Näkymät jatkossa Julkisten palvelujen, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Toisaalta työssä olevan työvoiman määrä laskee. Kun julkisen talouden osuus bkt:stä on jo 58 %, vaatii palvelujen rahoitus niiden järjestämistä ja tuottamista tehostavia uudistuksia. Sote-ratkaisu joka tapauksessa muuttaa kuntien tehtäväkenttää merkittävästi. Tosin Siikalatvan palvelut nytkin järjestää ja tuottaa yhteistoiminta-alue, jatkossa todennäköisesti maakunnallinen yhtymä. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöstä valtaosa jää edelleenkin kunnan vastuulle. Kuntarakennelaki edellyttää, että Siikalatva väestökriteerin perusteella selvittäisi kuntaliitosmahdollisuuksia. Kun luontevan selvitysalueen muodostamiseksi ei kumppania ole löytynyt, Siikalatva on kuntarakennelain velvoitteiden suhteen toistaiseksi odottavalla kannalla.

4 Rahoituksessa suurimmat haasteet ovat siinä, että millaisen muodon sote-rahoitus lopulta tulee saamaan. Rahoituksessa tulisi päästä vakaampaan kapitaatio-perusteen käyttämiseen, mihin myös maakunnallinen järjestämisen pohjakin johtaa. Monikanavaisuudesta tulee siirtyä keskitetympään rahoitukseen. Esillä tulee olemaan myös maakuntatason verotusoikeus ja suorat vaalit. Omien verotulojen kehityksessä ei ole kasvunäkymää ja tulovero nyt tasolla, jossa se enintään voi olla. Menopuolella ongelmia edelleen ovat korkea sairastavuus, sosiaalipalvelumenojen raju kasvu ja laajan kunnan hajanainen palvelurakenne. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on jäänyt jo miltei täysin kunnan taloudelliselle vastuulle. Siikalatvan itsenäinen tulevaisuus edellyttää, että kuntapalvelut voidaan järjestää niin tehokkaasti ja vaikuttavasti, että kunnan talous ei joudu alijäämäkehityksen seurauksena kriisitilaan. Tämän vuoksi tasapainotusohjelmalla haetaan 1,5 M :n talousvaikutuksia. Kunnan omassa toiminnassa keskeistä on opetus- ja varhaiskasvatuspalveluja tehostavat järjestelyt sekä teknisten ja hallinnonpalvelujen uudistaminen. Opetustoimessa ikäluokkien pieneneminen ja siitä seuraava valtionrahoituksen supistuminen asettaa kovat haasteet perus- ja lukio-opetuksen järjestelyille. Palvelurakennetta fyysisestikin tiivistäviä ja kehittäviä ratkaisuja tarvitaan. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on hallinnossa muuttanut tilanteen jo henkilöstövoimavarojen niukkuudeksi. Edelleenkin sisäiset järjestelyt eläke- yms. tilanteissa ovat pääsääntö, mutta uusrekrytointiakin joudutaan käyttämään. Tarvitaan jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttämistä. Hoidettavia asioita on myös priorisoitava hyvin tiukasti. Kuntastrategian tarkistaminen on siirtynyt suurten avoimien tulevaisuuskysymysten vuoksi ja reagoinnin akuuttiin alijäämäkehityksen viedessä päähuomion. Edelleenkin suuri avoin kysymys talouden kehyksessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusvastuun muuttuminen. Siikalatvan maatalous on voimakkaasti teknistynyttä ja Siikalatva on neljänneksi suurin maidontuottajapitäjä Pohjois-Pohjanmaalla. Tehokas tilarakenne antaa hyvän lähtökohdan peruselinkeinon tulevalle kehitykselle. Maataloustukijärjestelmän uudistaminen on vaatinut vuodelle 2015 lisäresursointia maaseutuhallinnossa. Metallin, elintarviketuotannon ja myös mekaanisen puun kehitys on ollut vakaata. Uusissa yrityshankkeissa logistisella edullisuudella on selvästi suuri merkitys ja muutoinkin ne pääosin perustuvat luontaisiin Siikalatvan mahdollisuuksiin ja kunnassa olevaan yrittämishaluun ja osaamiseen. Maaseudun asumisen ja yrittämisen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä hanke on Siikaverkko laajakaistan rakentaminen koko kuntaan. Kestilästä alkanut vaihe I on toteutettu onnistuneesti. Jatkovaihe on mittava ja sen toteutuminen edellyttää kunnalta vahvaa rahoituspanosta ja taloudellista riskinottoa. Siikalatvalla, 9.4.2015 Tuomo Haapalahti kunnanjohtaja

5 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskeistä Taloudelliset sitoumukset Siikalatvan kunnan takausvastuut konserniyhtiöiden veloista ovat 8,5 M. Muita takauksia on 0,6 M. Tämän lisäksi on osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 26,7 M. Yritystakauksia Vestia Oy ml. on n. 300 t. Konserniohje kieltää tytäryhtiöitä antamasta takauksia tai kiinnityksiä ilman kunnan suostumusta. Vesi- ja viemärilaitostoiminta tapahtuu nyt kaikki osakeyhtiömuodossa kolmen yhtiön toimesta. Yhtiöiden taloudellinen seuranta on nyt helpompaa ja yhtiöissä hyväksytty kunnan konserniohje ohjeistaa selkeästi tytäryhtiöiden ja kunnan taloudellista suhdetta ja tiedon vaihtoa. Vuokrataloyhtiön taloudellinen tilanne on fuusion jälkeenkin haasteellinen ja vaatii ennakoivaa otetta toimintaympäristön muutoksiin. Asuntojen käyttöaste on ollut alhainen erityisesti Pulkkilassa. Valtiokonttorin lainojen lyhennysnäkymä edellyttää asuntojen hyvää käyttöastetta. Valtion lainat ovat sekä korkotasoltaan kalliita että takaisinmaksuehdoiltaan epäterveitä. Toisaalta rahoitusriski jakaantuu osin kunnan ja valtiokonttorin kesken. Kunnan suoraan omistamia vuokra-asuntoja siirrettiin Siikalatva Vuokratalot Oy:lle 1.1.2014 alusta. Lämpötoiminta yhtiöitettiin 1.1.2015 alkaen. Liiketoiminnan kannalta yksityistettyä lämmön tuotantoa koskevat lämmöntoimitussopimukset ovat riskinhallinnassa keskeisessä asemassa lämmönjakeluverkon kunnossapidon ollessa Siikalatvan Lämpö Oy:n tehtävänä. Arvopaperisijoituksia kunnalla ei juurikaan ole. Antolainoja konsernin ulkopuolelle oli n. 585 t, lähinnä Rantsilan palvelukotiyhdistykselle ja vähäisessä määrin yritysrahoituksena. Kunta on päättänyt rahoittaa merkittävästi Osuuskunta Siikaverkon laajakaistan rakentamista. I-vaiheen rahoitus on 690 t ja rakentamisaikainen rahoitus 1,13 M. Vakuudeksi on edellytetty yrityskiinnitystä. Valokuituyhteys on ylivertainen ja tiedonsiirtokyvyltään lähes rajaton. Se turvaa saavutettavuuden alueilla, joita markkinaehtoiset operaattorin eivät pidä riittävän kannattavina. Siten investoinnin takaisinmaksuaika muodostuu pitkäksi. Siikaverkon laajentamista koko kuntaan koskevat päätökset tehdään kevään 2015 aikana ja tulevat merkitsemään kunnalle todella merkittävää rahoitusriskiä, jota on monipuolisesti arvioitu. Kunnan lainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia, mutta riski koronnoususta ainakin lyhyellä aikavälillä on pieni. Siikalatvan kunnalla ei ole sellaisia palveluhankintaan tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä sopimuksia, jotka sisältäisivät merkittävää taloudellista riskiä. Toiminnalliset riskit Kunnalla ei ole varsinaisia liikeriskejä. Toiminnallisia riskejä liittyy jossain määrin vesiyhtiöiden puhtaan veden toimituskykyyn putkirikko- yms. häiriötilanteissa, ollen kuitenkin lyhytaikaisia. Siikalatvan Vesihuolto Oy on tehnyt ja on edelleen toteuttamassa toimitusvarmuutta parantavia investointeja. Veden laatuun liittyvää terveydellistä riskiä on käsittelytekniikan kehittämisinvestoinnein pienennetty. Käyttöveden saastumisen riskiä ei varotoimista huolimatta saada kokonaan poissuljettua. Pahimmassa tapauksessa niihin liittyy terveysriskin ja toimintojen keskeytymisriskin lisäksi myös maineriski. Toimintaa näissä tilanteissa harjoitellaan mm. valmiusharjoituksissa. Vesilaitosten yhdistäminen helpottaa toiminnan laadun ja toiminnallisten riskien hallintaa. Myrskyjen lisääntyminen on todellisuutta. Pitempiaikaisten sähkökatkosten vaikutukset kohdistuvat erityisesti viemärilaitoksen pumppuasemien toimintaan ja kiinteistöjen lämpöhuoltoon. Varavoimavalmiutta rakennetaan ennen muuta hoitolaitoksiin niin, että kiinteistöt kykenevät ottamaan lämpöä

6 kaukolämpöverkosta. Myös kunnan tietoliikenteen ja siten toiminnan johtamisen turvaaminen sähkökatkotilanteissa vaatii kiinteää varavoimaa kunnantalolle. Kaukolämmön tuottajien varavoimavalmius pitkissä sähkökatkoksissa on tarkemman selvityksen alaisena. Vesiyhtiöiden kyky vedenjakeluun varavoiman avulla on suhteellisen hyvä. Kunnan palvelukiinteistöjen kuntoon liittyvät kosteusvauriomahdollisuudet aiheuttavat pahimmassa tapauksessa suurenkin toiminnallisen riskin realisoitumisen. Uutena sääilmiönä koettiin elokuun alussa 2012 kesätulva ja vuodenvaihteessa 2013/2014 talvitulva. Kesätulva merkitsi miljoonien suuruisia taloudellisia menetyksiä Mankilan kylän maatilayrityksissä ja katkaisi liikenneyhteyksiä vaikeuttaen välttämättömiä toimintoja. Suurin toiminnallinen riski liittyy talouden kriisiytymiseen epätasapainokehityksen seurauksena niin, että lakisääteistenkin palvelujen tuottamisen ja säännöllisen toiminnan edellytykset ratkaisevasti vaikeutuvat. Kun peruspalvelurahoituksen parantamista valtion toimesta ei ole nähtävissä, ovat toiminnan kustannukset avainasemassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta koskeva ratkaisu siirtyi vuosikymmenen loppuun. Valtionosuusuudistus heikensi Siikalatvan valtionosuutta ja valtionosuuksien leikkaukset suurenevat ainakin vuoteen 2017 saakka. Tasapainottamisen tarve tässä tilanteessa on 1,5 M. Ympäristö- ja turvallisuusriskit Pohjaveden pilaantumisriskiä liittyy mm. kemikaalikuljetuksiin ja niissä mahdollisiin onnettomuuksiin pääteillä. Liikenteen aiheuttamien onnettomuuksien mahdollisuuteen on varauduttu kunnan valmiussuunnitelmissa ja pelastuslaitoksen suunnitelmissa. Keskuspuhdistamo ja sen siirtoviemärit ovat parantaneet vesiensuojelua jokivarressa, samoin pohjaveden suojelua. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa on laadittu 2010 aikana ja sen toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat on myös pääosin tehty. SoTe-piiri Helmi vastaa valmiussuunnittelusta toimintansa osalta. Valmiussuunnitelmia on testattu syksyn 2013 valmiusharjoituksessa. Omaisuusriskit Omaisuusriskit on rakennuskiinteistöjen osalta vakuutettu tavanomaisin vakuutusperiaattein. Käyttöomaisuudesta lähinnä metsä- ja maaomaisuus on sellaista, jolla on todellinen markkina. Julkisten rakennuksien arvo on vain kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja niiden realisointimahdollisuus siten vähäinen. Niissä on kuitenkin merkittävä menettämisriski ja toiminnallinenkin riski kosteusvaurioiden ilmetessä. Asianmukainen kunnossapito ja kiinteistön kunnon valvonta on siten erityisen tärkeää. Kunnan osakeomistus on luonteeltaan yleishyödyllistä ja palvelutuotantoon liittyvää eikä siihen liity merkittäviä riskejä. Tietoturvallisuus Sisäisen valvonnan ohjeeseen sisältyy yleiset tietoturvaohjeet. Kunnanhallitus on v. 2012 hyväksynyt kunnan tietoturvapolitiikan ja ohjeet tietojen käsittelystä. Tietoturvallisuuteen on kiinnitetty lisääntyvää huomiota mm. tietovarantojen kahdenkertaisin varmistuksin, palomuurein ja salasanakäytännöin

7 sekä asiakirjojen säilytyksessä ja hävittämisessä. Kunnan sähköisten tietovarastojen turvallisuutta on parannettu palvelimia ulkoistaen mm. PPO Oy:n varmistettuihin järjestelmiin. SISÄINEN VALVONTA Kunnan toimintaa ohjaa syyskuussa 2010 hyväksytty kuntastrategia. Keskeinen tavoite on peruspalvelujen turvaaminen taloudellisesti kestävällä pohjalla. Elinvoiman vahvistaminen antaa tälle taloudellisen perustan pitemmällä aikavälillä. Toiminnan kehittämisen kannalta perusedellytys on toimintakustannuksia koskevan tiedon käytettävyys. Tältä osin on jo varsin hyvä tilanne, mutta suoritekustannusten vertailua ja vaikuttavuuden arviointia on edelleen kehitettävä. Sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty maaliskuussa 2011 ja se sisältää myös riskien hallinnan ohjeistusta. Sisäistä tarkkailua on tehty esimiestyön ja viranhaltijapäätösten sekä lautakuntien päätösten seurannan kautta. Kunnanhallitus on kuullut toimialajohtajien ja kunnanjohtajan katsauksia taloudesta ja toiminnasta. Asioiden valmistelu on pääosin asianmukaisella tasolla. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä päätösten vaikutuksiin, ennen muuta talousvaikutuksiin, mutta myös hyvinvointi-, ympäristö- ja yritysvaikutuksiin. Henkilöstöasioissa ei erillistä strategiaa ole laadittu. Erityisenä tavoitteena onkin järjestellä eläketilanteet mahdollisimman vähäisellä uusrekrytoinnilla. Tuottavuuden parantamisessa tavoitteena on päästä syvemmälle prosessien kehittämiseen, niitä kuvaamalla ja arvioimalla. Tässä kuitenkin palvelurakenteilla on paikoin hyvinkin määräävä vaikutus tuloksellisuuden mahdollisuuksiin. Palvelutavoitteiden toteuttamisessa tulisikin hyvän prosessin edellytykset olla hallitseva lähtökohta kohtuullinen saavutettavuus kuitenkin huomioiden. Kokoushallintasovellus Dynastia yhtenäistää päätöskäytäntöä ja helpottaa asiaseurantaa. Kunnan henkilöstön INTRA-sivut kokoaa toiminnan ohjeistusta yhteen paikkaan helposti löytyväksi ja parantaa sisäistä tiedottamista. Perinnässä käytetään perintäyrityksen palveluja. Kunnanhallitus on saanut osavuosikatsauksen kolmen kuukauden välein. Talousarvion seurantaa tulosalueilla on parannettava niin, että välttämättömät ylitysoikeuspyynnöt tehdään tilivuoden kuluessa. Vuonna 2014 oman toiminnan kustannuskehitys suhteessa edellisvuoteen oli laskeva. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa nytkin voimakasta. Konsernivalvonta Hyväksytty konserniohje yhtenäistää konsernin sisäisiä käytäntöjä ja vahvistaa hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Konserniohje on parantanut tiedon saantia tytäryhtiöiden kehityksestä. Konserniyhtiöitä valvotaan päätöksiä ja raportteja seuraamalla ja yhtiökokouksissa. Lisäksi kunnanhallituksella on kiinteä yhteys yhtiöiden hallituksiin ja keskeinen rooli hallitusten kokoonpanosta päätettäessä. Sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta on hallintosääntöön otettu Kuntalain edellyttämät periaatteet ja niiden mukaisesti jatkossa tullaan toimimaan. Siikalatvalla, 13.4.2015 Tuomo Haapalahti kunnanjohtaja

8 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (Ulkoinen) 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 9 242 9 558 Toimintakulut -47 643-47 945 Toimintakate -38 401-38 387 Verotulot 16 432 15 843 Valtionosuudet 24 103 22 230 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 28 4 Muut rahoitustuotot 44 13 Korkokulut -75-80 Muut rahoituskulut -43-96 Vuosikate 2 088-473 Poistot ja arvonalentumiset -1 164-1 195 Tilikauden tulos 924-1 668 Tilinpäätössiirrot 111 109 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 035-1 559 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,40 19,94 = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 179,38-39,58 Vuosikate, euroa/asukas 359-81 Asukasmäärä 31.12. 5814 5864

9 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 088-473 Tulorahoituksen korjauserät -845 Investointien rahavirta Investointimenot -2055-976 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2230 1 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 418-1 448 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -88-67 Antolainasaamisten vähennykset 39 127 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 672 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 569-1 878 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4500 2000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -3493 485 Rahoituksen rahavirta -611 1 339 Rahavarojen muutos 807-109 Rahavarat 31.12. 167 32 Rahavarat 1.1. -640 141 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 5562 6 555 Investointien tulorahoitus, % 101,61-48,46 = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,34 0,22 Kassan riittävyys, pv = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 1,18 0,23 Asukasmäärä 31.12. 5814 5864

10

11 TASEEN TUNNUSLUVUT VUOSINA 2011 2014 (31.12.)

12

13 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat 2 Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 5 Muut omistusyhteysyhteisöt 3 Yhteensä 15 5

14 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 32 030 33 240 Toimintakulut -69 431-69 814 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 41 2 Toimintakate -37 360-36 572 Verotulot 16 432 15 843 Valtionosuudet 24 103 22 230 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 42 17 Muut rahoitustuotot 58 26 Korkokulut -316-385 Muut rahoituskulut -82-121 Vuosikate 2 877 1 038 Poistot ja arvonalentumiset -2 880-2 901 Satunnaiset erät 4 Tilikauden tulos 1-1 863 Tilinpäätössiirrot 59 107 Vähemmistöosuudet -2-1 Tilikauden ylijäämä 58-1 757 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 46,13 47,61 = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 99,90 35,78 Vuosikate, euroa/asukas 495 177 Asukasmäärä 31.12. 5814 5864

15 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 877 1 038..Satunnaiset erät, netto 4 Tulorahoituksen korjauserät 329 75 Investointien rahavirta Investointimenot -3 960-2 304 Rahoitusosuudet investointeihin 364 150 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 26 38 Toiminnan ja investointien rahavirta -360-1 003 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -104-67 Antolainasaamisten vähennykset 59 129 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 503 1 332 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 426-2 713 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 343 2 217 Oman pääoman muutokset -14 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 146 592 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -22-10 Vaihto-omaisuuden muutos -48-54 Saamisten muutokset -1 602-31 Korottomien velkojen muutokset -474 687 Rahoituksen rahavirta 1 229 1 476 Rahavarojen muutos 869 473 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 928 2 731 Rahavarat 1.1. 2 059 2 258 869 473 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, * 2 925 5 609 Investointien tulorahoitus, % 80,01 48,19 = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,16 0,46 Kassan riittävyys, pv = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 14 13 Asukasmäärä 31.12. 5814 5864

16

17 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT VUOSINA 2011 2014 (31.12.)

18 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY (KuntaL 69 3. mom.) Tilikauden tulos on positiivinen eli 923.927,65. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että poistoeroja vähennetään 111.138,58. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä 1.035.066,23 kirjataan taseen ylijäämä-/alijäämätilille. Tämän jälkeen taseen vastattavaa puolella oman pääoman taseryhmässä on ylijäämää 59.307,22. TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN TILIKAUDELLA (KuntaL 69 2. mom.) Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 28.4.2014 (26 ) hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2014 ja 2015. Tasapainottamisohjelman mukaan vuodelle 2014 asetettiin tavoitteeksi saada aikaan 418 392 :n menosäästöt. Kunnan oman toiminnan osalta tavoite saavutettiin ja jopa ylitettiinkin, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate ylitti yhteensä 655 180,56 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

2. TOTEUTUMISVERTAILU

19 111 VAALIT KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Vaalien tulosalueen tehtävänä on järjestää valtiolliset ja kunnalliset vaalit vaalilain (714/1998) ja oikeusministeriön antamien vaaliohjeiden edellyttämällä tavalla. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Vuonna 2014 toukokuussa on vuorossa joka viides vuosi toimitettavat europarlamenttivaalit. Siikalatvan kunnan äänestysaktiivisuus europarlamenttivaaleissa oli 34,2 %, kun äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Kun ulkomailla asuvat otetaan mukaan, äänestysaktiivisuus oli 32,6 %. Suoritetietoja: Siikalatvan kunnassa äänioikeutettuja on noin 5 000. Valtiollisissa vaaleissa Oikeusministeriö maksaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Korvausta vaalien toimittamisesta maksetaan 2 euroa/äänioikeutettu. Keskusvaalilautakunnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. TARKASTUSLAUTAKUNTA 121 TARKASTUSTOIMI Toiminta-ajatus: Tarkastustoimen tehtävänä on edistää hallinnon ja taloudenhoidon yleistä luotettavuutta ja palvella kunnan eri toimialoja raportoimalla niille tekemistään havainnoista. Keskeinen toimielin on tarkastuslautakunta. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta 1. Valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. 2. Tukee eri hallintokuntien tavoiteasettelua siten, että ne voisivat arviointikertomuksessaan entistä täsmällisemmin arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista niin laadullisesti, määrällisesti kuin myös määrärahojen riittävyyden suhteen. 3. Huolehtii, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat. 4. Kokoontuu tarkastusvuoden aikana vähintään 6 kertaa. 5. Suorittaa tarkastuskäyntejä kunnan eri toimipisteissä 1 tarkastus/v. Asiantuntijapalvelut JHTT-palvelujen osto: 9 tarkastuspäivää. Lautakunnan v. 2014 painopistealueena on ollut teknisen lautakunnan tulosalueet, yhtiöittäminen ja kuntakonserni. Vuoden 2014 arviointikertomuksen laadintaa varten lautakunta on kokouksissaan suorittanut valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden seurantaa tutustumalla kunnan keskeisiin toimintoihin kuulemalla ja haastattelemalla kunnan johtoa ja eri vastuualueiden esimiehiä. Tarkastuksen tulos on esitetty yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksessa. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut

20 Suoritetietoja: Mittari/suorite 2012 2013 2014 /asukas 4,06 4,57 2,72 5814 as. Tarkastuslautakunnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. KUNNANVALTUUSTO JA -HALLITUS 131 HALLINTO JA JOHTAMINEN Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunta 1) turvaa peruspalvelut tuloksekkaalla ja kustannustehokkaalla toiminnalla, 2) pitää kunnan talouden tasapainossa, 3) on eheä ja elinvoimainen kunta, jossa kuntalaiset voivat hyvin. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 -väestön väheneminen hidastuu -taseeseen ei kerry kattamatonta alijäämää -palvelutuotanto on kilpailukykyistä kustannusten ja vaikuttavuuden osalta Suoritetietoja: Hallinnon ja johtamisen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. Väestö väheni edelleenkin mutta väheneminen hidastui selvästi ollen nyt 50 asukasta. Taseeseen ei kerry uutta alijäämää ja aikaisempikin alijäämä voidaan kattaa. Palvelutuotannon kustannustehokkuutta on parannettu mm. tasapainotusohjelman toimenpitein. Kustannustaso sosiaali-ja terveyspalveluissa on korkea. 141 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus: Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on tuottaa ja järjestää keskitetysti hoidettavat henkilöstöhallinnon palvelut mm. seuraavilta osa-alueilta: palkka- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön työterveyshuolto, työsuojelu ja työhyvinvointi. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet yleisesti 1) Palkka- ja henkilöstöhallintoon liittyvät valmistelu- ja suunnittelutehtävät. 2) Henkilöstöstrategia osana kuntastrategiaa 3) Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen sekä työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittäminen, mm. osallistuminen KEVA:n kehittämään työyhteisösyke-kyselypalveluun. Kysymyksessä on vuorovaikutteinen verkkotyökalu työyhteisöjen työnsujuvuuden tueksi. Työhyvinvointi voidaan määritellä mm. seuraavasti: Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palkka- ja henkilöstöhallintoon liittyvät valmisteluja suunnittelutehtävät tuotettiin organisaatiolle toiminta-ajatuksen mukaisesti. Henkilöstöstrategian laatiminen ei toteutunut, koska se on tarkoitus laatia kuntastrategian uudistamisen yhteydessä. Henkilöstöselvitys on tämän asiakirjan liitteenä 1. Siinä on tietoa henkilöstörakenteesta sektoreittain, mm. virkojen ja toimien lukumäärät ja nimikkeet.

21 Ihmiset voivat työssään hyvin, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi, tuntevat hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuiksi, oikeudenmukaisesti kohdelluiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Työhyvinvoinnin strategisen toimintasuunnitelman osaalueita ovat mm.: johtaminen työyhteisöllisyys työympäristö osaamista ja uuden oppimista edistävä työ positiivinen vuorovaikutus työkyky ja terveys Laadulliset tavoitteet yleisesti 1) Osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut sekä hyvinvoiva ja työniloa tunteva henkilöstö tuottaa tasokkaita palveluja kuntalaisille. KEVA:n kehittelemä verkkotyökalu työyhteisösykekyselypalvelu ei toiminut vielä 2014. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointia ja terveyttä edistettiin sen lisäksi, mitä työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto sisältävät, mm. seuraavasti: Henkilöstöllä on mahdollisuus pienellä omavastuulla (2,20 /kerta) käydä lähiseudun uimahalleilla uimassa. Tämän lisäksi kunnan kuntosalit ovat henkilöstön vapaassa käytössä ilmaiseksi merkityillä vuoroilla. Siikalatvan kunnantalolla järjestettiin 6.11.2014 ravitsemusaiheinen tilaisuus Puhtia ja hyvinvointia hyvästä ruoasta. Asiantuntijana tilaisuudessa oli elintarvikeasiantuntija Maija Ojalehto Pro Agriasta. Osallistujia ravitsemusiltapäivässä oli 21. Henkilöstölle tarjottiin 17.12.2014 Maalaiskartano Pihkalassa ohjelmallinen joululounas. Joululounas jouluisen yhdessäolon merkeissä sai mieluisan vastaanoton, sillä osallistujia oli liki 180 ottaen huomioon, että päivähoidon väki ei osallistunut tähän tapahtumaan, vaan päivähoitoväellä oli oma heille sopivana aikana. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoiminta Koulutus ja tiedotus - Uudelle työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle järjestetään peruskoulutusta. - Mahdollistetaan työsuojeluvaltuutettujen, työsuojelutoimikunnan jäsenten ja työsuojelupäällikön osallistuminen alan koulutukseen ja tietoinfoihin tietotaidon ylläpitämiseksi. - Koko henkilöstölle pyritään järjestämään vähintään kerran vuodessa työsuojeluun liittyvää koulutusta yhteisluentona. - Esimiehille järjestetään yleisluento työpaikan turvallisuusasioista. - Yhteisiä esimiestapaamisia pyritään järjestämään vuosittain yhteisten periaatteiden lujittamiseksi. Tarkastukset - Pohjois-Pohjanmaan työsuojelupiirin tarkastuksia heidän suunnitelmansa mukaan eri työpisteissä - Työpaikkatarkastukset työterveyshuollon ohjelman mukaisesti - työsuojeluvaltuutettujen työpaikkakäynnit TYHY-ryhmä - Kokoontuu tarpeen mukaan. Riski-Arvi - Työolosuhteiden vaarojen ja riskien kartoitus ja arviointi jatkuu edelleen kaikkien hallintokuntien osalta. - Vuonna 2014 siivoustoimessa käytettävistä kemikaaleista tulee tehdä tarkemmat selvitykset ja arvioida niiden aiheuttamat haitat ja vaarat. Muu toiminta - Toimenpiteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Uusi työsuojelutoimikunta aloitti toimintansa 1.1.2014. Osa toimikunnan jäsenistä on osallistunut täydennyskoulutuksiin vuoden aikana Työsuojelutoimikunta kokoontui 4 kertaa ja valmisteltiin mm Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelman päivitystä 2014 2017 sekä Varhainen välittäminen työyhteisössä toimintamallin päivitys Esimiespalaveri pidettiin 5.6.2014 Avi:n työsuojelutarkastaja on tehnyt 15.4.14 työsuojelutarkastuksen työtapaturmaan liittyen, muita tarkastajien tekemiä tarkastuksia ei 2014 ollut. Työsuojeluvaltuutettu on tehnyt 1 työpaikkakäynnin Työterveyshuollon työpaikkatarkastuksia ei ole tehty Erillistä TYHY-ryhmää ei enää v. 2014 perustettu vaan työsuojeluvaltuutetut tuovat laajempaa käsittelyä vaativat asiat suoraan toimikunnan käsiteltäväksi. Riski-Arviin avattiin uusityöympäristöriskien arvioinnin päivityskierros 1.10.2014. Siikalatvalla tuli voimaan SAVUTON KUNTA päätös 1.9.2014. Sisäilmatyöryhmä on kokoontunut 4 kertaa v. 2014 ja käsitellyt pääasiassa Pulkkilan ja Kestilän koulujen sisäilmaongelmien selvittämistä

22 - Toimitiloissa olevia sisäilmaongelmia selvittävän sisäilmatyöryhmän toiminta jatkuu. Työterveyshuolto Jokilaaksojen Työterveys Oy tuottaa henkilöstölle työterveyshuollon palvelut. Maatalouslomittajille työterveyspalveluja tuottavat myös Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kainuun työterveys-liikelaitos. Työterveyshuollon palvelut sisältävät lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma yhteistyössä Jokilaaksojen Työterveys Oy:n kanssa on laadittu vuosille 2011 2016. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon kanssa, mm. sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehtävä työ. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu vuoden 2011 alusta lukien Jokilaaksojen Työterveys Oy:ltä. Maatalouslomittajille työterveyshuollon palveluja tuottivat myös Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kainuun Työterveys liikelaitos. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2011 2016 ja sitä on mahdollisuus päivittää vuosittain. Painopistealueet ovat ennalta ehkäisevässä työssä. Tavoitteena on turvalliset ja terveelliset työolosuhteet ja hyvin toimiva työympäristö sekä riittävän aikainen puuttuminen työkykyongelmiin, henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn sekä työpaikalla esiintyvien altisteiden ja muiden terveyteen vaikuttavien kuormitustekijöiden esiintymisen seuranta terveystarkastusten sairausvastaanottokäyntien yhteydessä sekä korjausehdotusten tekeminen. Työterveyshuollon tuottajilta saatujen tilastojen mukaan lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia käyntejä lääkärin vastaanotolla on ollut 54 (30) ja terveydenhoitajan vastaanotolla 441 (295) sekä sairaanhoidon piiriin kuuluvia käyntejä lääkärin vastaanotolla on ollut 733 (823) ja käyntejä terveydenhoitajan vastaanotolla 283 (425). Suluissa on vastaava luku vuodelta 2013. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset v. 2014 olivat kirjanpidon mukaan 94.586,96 (alv 0 %) ja vastaavasti v. 2013 ne olivat 118.154,78 (alv 0 %). Vähennystä kustannuksissa oli 23.567,82 edelliseen vuoteen nähden. KELA-korvauksena saadaan n. puolet kokonaiskustannuksista. Henkilöstöhallinnon laadullisten tavoitteiden toteutuminen Edellä toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa on tuotu esille henkilöstöhallinnon toimia, joilla asioita on toiminnan tasolla viety eteenpäin siinä tarkoituksessa, että myös laadulliset tavoitteet toteutuisivat. Mikäli asiaa tarkastellaan esim. henkilöstön sairauspoissaolojen valossa ja mittarina käytetään keskimääräistä sairauspäivien määrää/henkilö/vuosi kalenteripäivinä laskettuna, on edellisvuoteen nähden tapahtunut nousua. Vuonna 2014 sairauspäiviä keskimäärin/hlö oli 15,4 ja vuonna 2013 niitä oli 14,8. Kunta-alalla sairauspoissaoloja v 2013 oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää työntekijää kohti. Myös työtapaturmien määrä on hieman kasvanut edellisvuodesta. Ks. tilasto.

23 Suoritetietoja: Henkilöstöresurssit: Henkilöstöpäällikkö/palkka-asiamies (35 %), työsuojelupäällikkö (20 %), 2,5 palkkasihteeriä, yht. 3,05 henkilöä. Henkilöstöpalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,2 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 13,02 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 814 as.). VIRKOJEN JA TOIMIEN (VAKANSSIEN) LUKUMÄÄRÄ 2011-2014 Toimiala TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos +/- KONSERNIPALVELUT 19,0 16,5 16,5 14,0-5,0 LOMITUSPALVELUT 73,0 69,0 67,0 62,0-11,0 KOULUTUS- JA VAPAA- AIKAPALVELUT 169,5 175,2 163,7 159,7-9,8 KEHITYS- JA TEKNISET PALVELUT 45,0 46,0 43,3 42,3 --2,7 YHTEENSÄ 306,5 306,7 290,5 278,0-28,5 Huom! Taulukko ei sisällä sellaisia määräaikaisia palvelussuhteita, joissa ei ole vakanssia taustalla. Työsuojelu / työsuojelupäällikkö SIIKALATVAN KUNNAN TAPATURMA- JA SAIRASPOISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ TIETOJA VUOSITTAIN 2011 2012 2013 2014 vakituinen henkilöstö (vuoden aikana) 296 292 284 276 määräaikaiset 48 90 102* 106* henkilöstö yhteensä 344 382 386 382 tapaturmat/kpl 21 17 22 25 sairaspäivät/kalenteripäivinä 4987 6365 5719 5871 sairauspoissaolopäivät/henkilö (kalenteripäiviä) 14,5 16,7 14,8 15,4 eläkkeelle jääneet 5 11 7 9 osa-aikaeläkkeelle jääneet 3 2 4 0 määräaikaiselle kunt.tuelle jääneet 1 osa-aika eläkkeellä olevat henkilöt 17 12 12 11 Vuorotteluvapaat/henkilöt 17 14 11 11 Vuorotteluvapaat pv 2385 1988 1783 1567 Tiedot on poimittu palkkasihteereiden ja vakuutusyhtiön tilastoista. * henkilömäärä (ei htv) Henkilöstöpalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. 151 TALOUSHALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Taloushallinnon päätehtävänä on tuottaa päätöksentekoon ja toimintojen ohjaukseen tarvittava informaatio kunnan taloudesta siten, että se palvelee tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista ja toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.

24 TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Taloushallinto tuottaa organisaatiolle tukipalveluna keskitetysti taloussuunnittelun, kirjanpidon ja maksuliikenteen palvelut huolehtien lisäksi rahoituksesta, maksuvalmiudesta, perinnästä ja riskienhallintaan liittyvistä asioista. Laadulliset tavoitteet Tavoitteena on, että taloushallintopalvelut tuottavat oikeaa ja riittävää tietoa kunnan taloudesta. Palvelut tuotetaan taloudellisesti, sujuvasti sekä oikea-aikaisesti. Laatutavoitteet varmistetaan erikseen annettavalla ohjeistuksella, tarpeen mukaan yhteisesti ja yksilöllisesti vastuullisen taloudenhoidon periaatteita noudattaen. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen koulutukseen tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen toisen kirjanpitäjän työpanos myytiin 100 %:sti Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle. Talousarviossa lähdettiin siitä, että myytävä osuus olisi 50 %. Laadulliset tavoitteet Asetetut tavoitteet saavutettiin. Organisaatiota palveltiin ajantasaisesti. Mm. osto- ja myyntireskontra ovat toimineet reaaliajassa. Hallintokunnilla on ollut mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti ajantasaisia palveluja esim. määrärahojen seurannassa. Henkilöstön koulutuksessa on ollut pääpaino kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisällöllisissä asioissa. Suoritetietoja: Henkilöstöresurssit: Talousjohtaja (50 %), pääkirjanpitäjä, 2 kirjanpitäjää, yhteensä 3,5 henkilöä. Toisen kirjapitäjän työpanos myytiin 100 %:sti Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle. Taloushallintopalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,1 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 5,28 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 814 as.). Taloushallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. 161 TIETOHALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Tietohallintopalvelujen tehtävänä on tukea, opastaa, edistää ja koordinoida tietotekniikan hyödyntämistä kunnan toiminnoissa sekä järjestää asiakirjahallinto arkistolain edellyttämällä tavalla. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Käyttäjien tukeminen järjestelmien käytössä. Piippolan arkiston päättämisen loppuunsaattaminen. Kunnan asiakirjahallinnon kehittäminen. Laadulliset tavoitteet Tietoturvasta huolehtiminen ATK- ja tietoliikenneohjelmien käytössä. Arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut. Tavoite joiltakin osin on toteutunut, mm. kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspiiri ovat siirtyneet sähköpostitse toimivaan esityslistajärjestelmään, kun ko. toimielinten jäsenille hankittiin tietokoneet. Laadulliset tavoitteet Tietoturva on jatkuvasti esillä toiminnassa.

25 Riittävä henkilöstökoulutus määrärahojen mukaisesti. Uutta arkistosuunnitelmaa ei ole laadittu. Henkilöstökoulutus on toteutunut tarpeen mukaisesti. Suoritetietoja: Henkilöresurssit: Osa-aikaisen hallintojohtajan vastuualueella ATK-päällikkö ja arkistosihteeri. Lisäksi Tietolatva Oy:ltä ostetaan mikrotuki- ym. tietotekniikkapalveluja sopimusperusteisesti yhden kokoaikaisen henkilön työpanoksen verran vuodessa. Tietohallintopalvelujen bruttomenot ovat 0,3 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot ovat 0,2 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 11,22 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 814 as.). Tietohallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. 171 YLEISET HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Yleisten hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa organisaatiolle keskitetysti hoidettavat yleisen hallinnon tehtävät. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Yleisen hallinnon palvelut omana toimintana kustannustehokkaasti. Muu yhteistoiminta, mm. yhteistoimintaosuudet eri jäsenyhteisöille (Kuntaliitto, kunnallinen työmarkkinalaitos, Pohjois-Pohjanmaan liitto ym.) sekä velkaneuvonta ostopalvelusopimuksella. Toimistosihteeripalveluiden uudelleenorganisointi käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Laadulliset tavoitteet Hyvän hallintotavan periaatteen noudattaminen. Henkilöstön ammattitaidon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi riittävä henkilöstökoulutus taloudellisten resurssien mukaan. Yhteistoimintaosuuksina eri yhteisöille on v. 2014 maksettu 76.811,72, kun vastaava luku v.2013 oli 78.987,85. Toimistosihteeripalveluiden uudelleenorganisointi on aloitettu v. 2014 loppupuolella, kun yksi osaaikainen toimistosihteeri on jäänyt eläkkeelle 1.2.2015 alkaen. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut tarpeen mukaisesti. Suoritetietoja: Resurssit: Osa-aikaisen hallintojohtajan vastuualueella 2,65 toimistosihteeriä. Yleisten hallintopalvelujen bruttomenot ovat 0,8 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 1,1 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 49,81 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 814 as.) Yleisten hallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60.

26 175 KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Kaavoitus ja maankäyttö Kaavoitus ja maankäyttö ovat merkittävä osa kunnan pitkäjänteistä kehittämistä kunnallisten palveluiden ja elinkeinoelämän kannalta katsottuna. Tämän vuoksi kaavoitus on suoraan kunnanhallituksen alaista toimintaa. Siikalatvan kunnan kaavoittajana toimii kehitys- ja tekninen johtaja. Kaavoittajan tehtävänä on mm. ohjata kaavoitusprosesseja sekä laatia vuosittain MRL:n mukainen kaavoituskatsaus. Varsinaisen kaavoitustyön tekevät konsultit, jotka voidaan valita kuhunkin hankkeeseen erikseen tai tehdä jonkin toimiston kanssa määräaikainen puitesopimus sopimuksen voimassa olo aikana esiin tulevista kaavoitus hankkeista. Kunnanhallitus voi nimetä erillisen kaavoitustoimikunnan ohjaamaan kaavoitusta. Kehitys- ja teknisen johtajan työpanoksesta kaavoitukseen ja maankäyttöön käytetään noin 10-15 %. Lisäksi on toimistosihteeriresurssia. Käyttötalousmenoilla katetaan kaavamuutokset. Järvitalonjärven kaavamuutos valmistui keväällä 2014. Ensimmäisiä laajempia uusia kaavoitushankkeita on vuonna 2013 käynnistetty Pulkkilan kk:n osayleiskaavan uudistaminen ja laajentaminen. Tämä valmistui ehdotusvaiheeseen syksyllä 2014 mutta voidaan viedä valtuuston käsittelyyn vasta kun Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Karttapalvelut Kaavoituksen lisäksi Kaavoituksen ja maankäytön vastuualueeseen kuuluu myös karttapalveluiden tulosalue. Tähän tulosalueeseen kuuluvat erilaiset kartta- ja paikannuspalvelut, kuten internetissä kunnan sivuilla toimiva karttapalvelu, jonka kautta päästään mm. kunnan osoitekarttoihin. Lisäksi karttapalvelut sisältävät erilaiset opastukset mm. tienvarsilla. Karttapalveluissa myös ylläpidetään kunnan ajantasaista kaavaa ja sen yhteydessä kunnan omistamien tonttien tonttipörssiä. Vuonna 2011 toteutettiin laaja haja-asutusalueiden teiden nimeämisen tarkastus. Tämän jälkeen vuoden 2012 aikana tarkistettiin osoitteet. Tästä tarkistamisesta on tehty pysyvä käytäntö ja se on vastuutettu yhdelle toimistosihteerille. Lisäksi osoitenumeroiden sijoittamisessa on kiinteistöjen omistajilla vielä puutteita. Vuoden 2014 tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Pulkkilan kk osayleiskaavan uudistaminen ja laajentaminen saadaan ehdotusvaiheeseen vuoden 2014 loppuun mennessä. 2. Järvitalonjärven asemakaavamuutos valmiiksi keväällä 2014. 3. Kestilän osayleiskaavan tarkistaminen käyntiin syksyllä 2014. 4. Osoitteet ajan tasalla ja osoitenumerot ohjeiden mukaisesti teiden varsilla. 5. Teiden nimikyltit paikallaan ja oikein. Suoritetietoja: Kaavoitus ja maankäytön tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. 1. Saatiin ehdotusvaiheeseen. 2. Valmistui ja valtuusto hyväksyi keväällä 2014. 3. Ei käynnistynyt koska Pulkkilan osayleiskaavan valmistuminen viivästyi maakuntakaavan hyväksymisprosessin vuoksi ja resurssit eivät riitä kahden ison kaavahankkeen samanaikaiseen hoitamiseen. 4. Osoitteet ovat ajan tasalla mutta osa kiinteistön omistajista ei ole hoitanut osoitenumeroa paikalleen. 5. Teiden nimikyltit paikallaan ja oikein.

27 181 LOMITUSPALVELUT Toiminta-ajatus: Siikalatvan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut vuosilomalomitukset, sijaisapulomituksen ja työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksulliset lomituspalvelut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen mukaisesti n. 340 maatalousyrittäjälle Siikalatvan, Pyhännän ja Vaalan kuntien sekä Kajaanin Vuolijoen alueella. Siikalatvan lomituspalveluiden paikallisyksikkö toteuttaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut laadukkaasti ja joustavasti kiinteää yhteistyötä tehden maatalousyrittäjien kanssa. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Lomituspalvelut edistävät maatalousyritysten jatkamismahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta tulevaisuudessa paikallisyksikön toiminta-alueella. Lomituspalveluiden tuottamisessa mukana olevat ovat työssään huolellisia, yhteistyökykyisiä, joustavia ja ammattitaitoisia. Henkilöstöä on riittävästi lomituspalveluiden toteuttamiseksi tavoitteiden mukaisesti. Lomituspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja tasapuolisesti maatalousyrittäjien tarpeista lähtien. Asiakkaat kokevat lomitustoiminnan luotettavana ja helposti tavoitettavana. Maatalousyrittäjille tiedotetaan avoimesti lomituspalveluista ja toiminnan periaatteista. Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuonna 2014. Vuonna 2014 tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä kartoitetaan asetettujen laatutavoitteiden toteutuminen. Asteikolla 1-5 tavoitteena on kyselyn kaikkien vastausten keskiarvo vähintään 4. Vuoden 2014 talousarvioon varataan määräraha, jolla korvataan vuosilomaan oikeutettujen siikalatvalaisten maatalousyrittäjien palvelumaksusta ns. tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa enintään 30 %, ko. määrärahan puitteissa. Varattava määräraha edesauttaa luomaan kuntaan työpaikkoja, mahdollistaa maatalouslomittajien palkkaamisen pidempiaikaisiin työ-suhteisiin ja siten parantaa maatalouslomittajien saatavuutta sekä edesauttaa maatalouslomittajien mahdollisten työaikavajausten täyttämistä. Määrärahan turvin myös tuetaan maatalousyrittäjien jaksamista työssään ja maatalousyritystoiminnan jatkamista sekä osaltaan turvataan maaseudun ja samalla koko Siikalatvan kunnan elinvoimaisena säilymistä. Lomituspalveluhenkilöstön osaamista, ammattitaitoa ja yhteishenkeä kehitetään ja huolehditaan henkilöstön fyysisestä ja henkisestä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Henkilöstön täydennyskoulutustarve kartoitetaan ja kartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Tilakohtaisista perehdytyksistä laaditaan suunnitelma ja perehdytykset toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Maatalouslomittajille pidetään vähintään 2 työpaikkapalaveria vuoden 2014 aikana. Maatalouslomittajille järjestetään työterveystarkastus kolmen vuoden välein. Sairauspoissaoloprosentti on alle vuoden 2013 tason. Tähän tavoitteeseen pyritään Siikalatvan kunnan työpaikkojen varhainen tuki ja välittäminen toimintamallin mukaisin keinoin. Esimiestoiminta on ammattitaitoista, henkilöstöä kuuntelevaa ja kannustavaa. Hallinto on yhteistyökykyistä ja noudattaa hyvää Lomituspalveluiden Siikalatvan paikallisyksikössä on vuoden 2014 aikana ollut toteutuneita lomituspäiviä 2064 päivää vähemmän kuin vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 oli yhteensä 346 vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää 205 maatilalta. Vuonna 2014 lomitetut päivät: vuosilomapäiviä 8658, sijaisapupäiviä 6911, tuetun maksullisen lomittaja-avun päiviä 1755, täysin maksullisen lomittaja-avun päiviä 2, kaikki päivät yhteensä 17326 päivää. Vuonna 2014 maatalousyrittäjillä oli oikeus vuosilomaan 26 pv/hlö/vuosi. Siikalatvan paikallisyksikön alueella toteutui vuonna 2014 vuosilomapäiviä keskimäärin 25,32 päivää vuosilomaa käyttänyttä maatalousyrittäjää kohti. Tilakohtaisia palvelusuunnitelmia on vuonna 2014 tehty yhteensä 55, mikä on 27 % vuosilomaan oikeutettujen tilojen määrästä. Asiakastyytyväisyyskysely 2014 lähetettiin vuosilomaan oikeutetuille maatiloille (pois lukien itsejärjestetyn lomituksen piirissä olevat), kyselyyn vastasi 59 maatilaa. Vastausprosentti oli 32 %. Asiakastyytyväisyyskyselyssä lomittajille annettujen kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,14 ja lomahallinnolle annettujen kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,93. Maatalouslomittajien sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 1419, näistä työtapaturman vuoksi yhteensä 81 päivää. Maatalouslomittajien sairauspoissaoloja on siten vuonna 2014 ollut 3,9 henkilötyövuotta, keskimäärin 23,65 kalenteripv/henkilö/vuosi ja yhteensä 6,4 % vakinaisten maatalouslomittajien kokonaisvuosityöajasta (kun vakinaisten maatalouslomittajien määrä on ollut vuonna 2014 keskimäärin 60 henkilöä) Työtapaturmia maatalouslomittajille sattui vuonna 2014 yhteensä 19 kertaa. Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmä on kokoontunut vuonna 2014 kaksi kertaa. Vuonna 2014 on

28 hallintomenettelyä. Toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista, aikatauluissa pysyvää ja joustavaa. Lomitusten suunnittelu on ajan tasalla lomitusnetissä. Lomitushallinto käyttää v. 2013 uudistettua Melan laatimaa lomitusopasta päivittäisenä työvälineenä. Vuodelle 2014 myönnetyt maatalousyrittäjien vuosilomapäivät järjestetään ja pidetään vuoden 2014 aikana. Toteutetaan myönnetyt sijaisapupäivät, joihin sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on lomituspalvelulain mukainen peruste ja tarve. Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2013. Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tehdään LOMAL 8a :n mukaan ja vuonna 2011 tehdyt palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Lomituspalvelut järjestetään yhdenmukaisesti valtakunnallisia tavoitteita noudattaen: Paikallisyksikön keskimääräinen lomitustyöaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10 % ja paikallisyksikön keskimääräinen lomituspäivän kustannus ilman matkakustannuksia poikkeaa enintään +10 % valtakunnallisesta keskiarvosta. Suoritetietoja: Lomituspalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 60. pidetty koko lomituspalveluhenkilöstön yhteisiä työpaikkakokouksia yksi. Vakinainen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 62 henkilöä: 1 lomituspalvelujohtaja, 3 lomituspalveluohjaajaa ja 58 vakinaista maatalouslomittajaa. 191 PELASTUSTOIMI Palo- ja pelastustoimen hoitaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatvan kunnan alueella on kolme paloasemaa; Kestilässä, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Asemat ovat suhteellisen uusia ja siten ajanmukaisia. Myös alueelle sijoitettu kalusto on varsin uutta ja tarkoituksenmukaista. Siikalatvan kunnalla on yksi edustaja ja hänellä henkilökohtainen varajäsen pelastuslaitoksen johtokunnassa. Pelastuslaitoksen kuntien maksuosuus määritettiin vuonna 2014 ensimmäisen kerran uusilla perusteilla ja uuden riskiarvion perusteella (väkiluvun painoarvo 60 % ja riskien painoarvo 40 %). Uudistus merkitsee Siikalatvan kunnalle menojen nousua, mikä astuu voimaan asteittain 4 vuoden kuluessa. Vuodelta 2014 pelastuslaitos palautti ennakkoon perittyjä maksuosuuksia Siikalatvan kunnalle noin 32.000 euroa. Vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päätti hankkia ensihoidon palvelut pelastuslaitoksilta 1.1.2015 alkaen. Tämän vuoksi Siikalatvan kuntakin joutui investoimaan Pulkkilan ja Rantsilan paloasemien muutoksiin yhteensä noin 50.000 euroa. Palo- ja pelastustoimen lisäksi tähän tulosalueeseen kuuluu varautuminen (ent. väestönsuojelu). Varautumisen suunnitelmat uudelle Siikalatvan kunnalle valmistuivat 2012 ja niitä testattiin valmiusharjoituksessa lokakuussa 2012. Pääosin suunnitelmat ovat toimivia. Suunnitelmia pitää kuitenkin päivittää niiden ajantasalla pitämiseksi.. Vuodelle 2014 oli talousarvioon varattu uusi 6.000 euron määräraha Siikajoen tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiskustannuksiin. Työtä tehtiin ELY-keskuksen johdolla ja se valmistui vuoden 2014 syksyllä. Mankilan kylän teiden suunnitelmat valmistuvat kevään 2015 aikana. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Pelastustoimen osalta tavoitteet ovat Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tavoitteet. 1. Näkyvät pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. 2. Varautumisen osalta tavoitteena on päivittää valmiussuunnitelmat. 2. Valmiussuunnitelmia päivitettiin lähinnä henkilöstömuutosten vuoksi. 3. ELY:n tavoitteen mukaisesti Siikajoen tulvariski suunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. 3. Suunnitelma valmistui teiden suunnitelmia lukuun ottamatta. Merkittävää on Uljuan säännöstelykäytäntöön tehdyt muutokset.

29 Suoritetietoja: Pelastustoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 211 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, oikein kohdennettuja, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja palveluja. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Perusturvan, erikoissairaanhoidon samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelujen toimivuutta ja kustannuksia seuraa sivistysja perusturvajohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Kustannustavoitteena on, etteivät todelliset kustannukset saa olla valtionosuusperusteina käytettäviä laskennallisia kustannuksia korkeampia. Omistajaohjauksessa on kiinnitettävä huomiota Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen palvelujen toimivuuteen ja kustannuksiin ja omistajana tulee ohjata niiden resurssien käyttöä. Eri projektien ja Sompa- projektin samoin kuin vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnan rahoitus hoidetaan tältä kohdalta. Tavoitteena on saada laajempi yhdistysten joukko mukaan ko. neuvoston toimintaan. Sompa- projektin netto-osuus on n. 30 000. Helmen projektien osuus on 9 235. Eläkemenoperusteiset maksut ovat 22 840. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kanssa laaditaan ja hyväksytään palvelusopimus talousarviovuodelle. Uusi kuntarakennelaki ja tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulevat vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen. Ko. järjestämislain työryhmän ehdotus valmistuu 31.12.2013 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa nähtiin monenlaista käännettä ja maakuntapohjaista järjestämis- ja tuottamisvastuuta lopulta tarkoittava esitys pysähtyi perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja lain säätäminen siirtyi yli vaalien. On kuitenkin oletettavissa, että uusi eduskunta ratkaisee tulevan sote-hallinnon ja sen rahoitusperiaatteet mahdollisimman nopeasti. Nähtäväksi jää, helpottavatko ratkaisut Siikalatvan korkeita kustannuksia. Sosiaali-ja terveystoimen nettomenot eivät korkeudestaan huolimatta ylittäneet laskennallista valtionosuuden perustetta. Todelliset bruttomenothan eivät näy kunnan tilinpidossa mm. asiakasmaksujen osalta. Kunnassa sote-asioiden seuranta ja ohjaus siirtyivät 1.8.2014 kunnanjohtajalle sivistys-ja perusturvajohtajan jäädessä eläkkeelle. Suoritetietoja: Projektit löytyvät liitteenä n:o 3 olevasta Kuntakortti projektit TP 2014 (sivu 106). Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. 221 ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja muiden palvelujen tuottajien kanssa.

30 TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Erikoissairaanhoitoon kuuluvat palvelut ostetaan pääosin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä osana toimivaa ja tehokasta hoitoketjua. Laskutuksessa on siirrytty n. drg- perusteiseen laskutukseen, joka on talousarviossa arvioitu 7 583 420 sisältäen myös ns. välitetyt ostopalvelut sekä ensihoitopalvelut. Sen lisäksi valmiusrahaston laskutusarvio on 95 000. Muiden palveluiden tuottajien menoarvio on 78 000 ja eläkemenoperusteisten menojen arvio on 152 410. Kaikki ovat yhteensä 7 908 830. Vuoden 2013 alusta ensihoidosta (sairaankuljetus) on vastannut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka on päättänyt ensihoidon palvelutasosta myös vuodelle 2014. Palvelutaso Siikalatvan alueella hieman nousee siten, että Pulkkilan perustasoyksikön lähtövalmius on heti arkisin ajalla klo 8.00-15.30, muu aika on varallaoloa. Erikoissairaanhoidon menot olivat 8.386 251 eli 495 t varsinaista talousarviota suuremmat. Hoitoa-aloista suurimmat ovat kirurgia 2,4 M, sisätaudit 1,5M, psykiatria 0,8 M, lastentaudit 0,4 M ja syöpätaudit 0,28 M. On vaikea nähdä että erikoissairaanhoidon maakunnan 3. korkein käyttö johtuisi perusterveyden huollon toiminnan puutteista. Lääkäriin pääsy on ollut hyvä hoitotakuun näkökulmasta. Siikalatvan sairastavuuskerroin uudessa valtionosuusjärjestelmässä on 1.27 ja sairastavuuden painoarvoa valtionosuukriteerinä lisättiin, mutta järjestelmän muutos kokonaisuudessaan oli kunnalle negatiivinen. Suoritetietoja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laskutusarvio vuodelle 2014: Erikoissairaanhoidon laskutusarvio sisältäen apuvälinelaskutuksen on 7 000 000 ja välitetyt ostopalvelut 460 000. Valmiusrahastoarvio on 97 000. Lisäksi tulee kalliin hoidon tasausrahasto, ensihoidon laskutus sekä perusterveydenhuollon päivystyksen laskutus sekä kehitysvammahuollon laskutus. Erikoissairaanhoidon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. 231 PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita perusterveydenhuollon palveluita. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi tuottaa Haapaveden kaupungin hallinnoimana perusterveydenhuollon palvelut. Koko toimialueelle laadittua palvelusuunnitelmaa noudatetaan ja seurataan ja tarvittaessa esitetään parantamiskeinoja. Toimivalla perusterveydenhuollolla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä. Hoitoketjuja tarkistetaan erikoissairaanhoidon kanssa ja palveluketjuja yhteen sovitetaan. Terveyspalveluiden järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, joten lainsäädännön muutokset vaikuttavat palveluiden tarjontaan. Virka-ajan lääkäripäivystys on kilpailutettu ja se on alkanut ostopalveluna Pulkkilassa ja Haapavedellä. Pohjois-Suomen laboratorioliikelaitos Nordlab Oy:n kanssa neuvotellaan laboratoriotoiminnan siirtämisestä Nordlab Oy:lle vuoden 2014 aikana. Kiinnitetään huomiota asiakaspalvelun laadun parantamiseen, e- Resepti otettiin käyttöön 1.2.2013, käytössä on myös yhteinen Röntgen-arkisto sairaanhoitopiirin kanssa. Valmistaudutaan e- Kanta- arkiston käyttöönottoon. Vastaanottojen toiminnan kehittämistyöryhmä paneutuu lääkärien ja sairaanhoitajien työnkuvan kehittämiseen. Seniorineuvolatoiminta ja runsaasti palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluohjaus on aloitettu Haapavedellä ja pyritään myös mahdollisuuksien mukaan käynnistämään Siikalatvalla. Erikoislääkäripalveluja järjestetään ostopalveluina Pulkkilan ja Rantsilan terveysasemilla. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat 6,3 M. Tilinpäätöskirjausten jälkeen saadun tiedon mukaan Nordlab Oy:n laskutusta olisi siirtymässä vuodelle 2015 mikä huomioiden todelliset kustannukset ovat n.6,2 M eli edellisvuoden tasoa. Kunnanvaltuusto päätöksellään huhtikuussa 2014 tiivisti lääkärinvastaanottotoimintaa 1.1.2015 lukien siten, että vastaanotot toimivat Pulkkilassa ja Rantsilassa. Perusterveydenhuollon rakenteita ja niiden kehittämismahdollisuuksia on selvitetty usealla taholla; sairaanhoitopiirin, maakunnan liiton, maakunnan eteläisen alueen ja myös Helmen piirissä. Myös kunnan talouden tasapainottamistarve vaatii voimakkaasti sosiaali-ja terveyspalvelujen tehostamista.

31 Suoritetietoja: Suoritetietoja löytyy liitteenä n:o 3 olevasta Terveyspalveluiden kuntakortti TP 2014 (sivu 108). Perusterveydenhuollon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. 241 YMPÄRISTÖPALVELUT Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaat ja kustannustehokkaat ympäristöpalvelut yhteistyössä alueen kuntien kanssa. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Siikalatvan ympäristöpalvelut Helmi tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Haapaveden kaupungin hallinnoimana. Vuoden 2014 alusta ympäristönsuojelun lakisääteiset tehtävät hoidetaan kunnan omana toimintana. Helmen talousarviosta on poistettu eläinlääkintähuollon subventio, joka hoidetaan vuoden 2014 alusta kunnan toimesta ja 30 000 euron määräraha on varattu talousarvioon. Ympäristöpalvelujen kustannukset olivat 228 t, n. 28 t talousarviota pienemmät ja 51 t edellistä vuotta pienemmät johtuen ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon kustannuspaikan muutoksesta. Vahvana ja laaja-alaisena maatalouskuntana eläinlääkintähuollon kustannukset pysyvät korkeina. Suoritetietoja: Suoritetietoja löytyy liitteenä n:o 4 olevasta Ympäristöpalvelut kuntakortti TP 2014 (sivu 119). Ympäristöpalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. 251 SOSIAALIPALVELUT Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita sosiaalipalveluja. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi tuottaa Haapaveden kaupungin hallinnoimana sosiaalipalvelut, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat myös vanhuspalveluita. Helmen vanhuspalvelujen strategian (2013-2017) kokonaistavoitteena on edistää toiminnallisten, rakenteellisten ja hallinnollisten muutosten avulla kuntalaisten toimintakykyä, vähentää palveluntarvetta, hillitä kustannuskehitystä sekä tarkastella koko Helmen alueella palvelu- ja henkilöstörakennetta. Käytössä olevalla palvelusetelillä tuetaan hankkimaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelillä tuotettavia palveluja ovat tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, tilapäinen palveluasu minen ja omaishoitajan vapaan aikana tapahtuva hoivan järjestäminen. Vanhuspalveluiden avulla edistetään ensisijaisesti vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan ja tuetaan heidän toimintakykyään ja omatoimisuutta. Jokaiselle palveluja tarvitsevalle ikäihmiselle pyritään järjestämään yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut. Omaishoidon tuki on yksi keino tukea kotona asumista. Päivätoimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaali- seen, virikkeelliseen ja kuntouttavaan toimintaan. Ikäihmisten terveyttä ja hyvin- Sosiaalipalvelujen kustannukset olivat 10,9 M ja 350 t varsinaisessa talousarviossa arvioitua korkeammat. Kasvu on ollut voimakkainta vammaispalveluissa jotka olivat 1,26 M. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kustannukset ovat 0,9 M ja kasvupaine niiden osalta vaatii asumispalvelujen kehittämistä. Lasten ja nuorten huolto 0,6 M. Vanhuspalveluissa kokonaiskustannukset olivat 11,0 M. Siitä asumispalvelut 4,1 M ja varsinainen laitoshoito 1,3 M. Omaishoito 0,85M. Ns. vanhuspalvelulaki edellyttää palvelutarpeen arvioinnin kaikille yli 75-vuotiaille kuntalaisille. Kustannukset ilmenevät tarkemmin Kuntakorteista.

32 vointia edistävää toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaalipalveluiden osalta ennalta ehkäisevää työtä esim. lastensuojelutyössä kehitetään ja nuorten mielenterveyskuntoutettavien asumispalveluja ja työnsaantia tuetaan. Haetaan uusia tukiperheitä jatkuvasti. Aikuissosiaalityössä asiakasta tuetaan itsenäiseen selviytymiseen ja siinä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. Nuoria ja muita pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan, työssäoppimiseen, työvalmennukseen TE- toimiston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pyritään pitämään työmarkkinatuen kuntaosuus mahdollisimman pienenä. Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun/avustajaan on lisääntynyt sekä vammaispalvelukuljetukset ovat lisääntyneet, mikä vaatii sosiaalityöntekijältä enenevässä määrässä kotikäyntejä. Kehitysvammahuollon osalta suurin muutos on laitoshoidon alasajo ja siirtyminen ns. integroituun asumiseen. Kehitetään autetun asumisen ja tukiasumisen rakennetta. Suoritetietoja: Suoritetietoja löytyy liitteenä n:o 3 olevista Sosiaalipalvelut kuntakortti TP 2014 (sivu 116) ja Vanhuspalvelut kuntakortti 2014 (sivu 113). Sosiaalipalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61. KOULUTUSLAUTAKUNTA 311 KOULUTOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Tavoitteena on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Esi- ja perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen valtakunnallisten perusteiden valmistuessa. Riittävien resurssien varaaminen opetussuunnitelmatyöhön mm. koulutukseen osallistumista mahdollistamalla. Esiopetuksen ja perusopetuksen kuntakohtaisten opetussuunnitelmien tekeminen on käynnistetty. Lukion osalta odotetaan valtakunnallisten perusteiden valmistumista. Opetussuunnitelmien laatimista koskevaan koulutukseen ovat osallistuneet laatimisesta vastaavat työryhmät ja niiden vetäjät Suoritetietoja: Syksyllä 2014 esiopetuksessa on ollut 70 lasta. Laskentapäivänä 20.9.2014 perusopetuksessa oli oppilaita 593 ja lukiossa 55. Koulutoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 61.

33 315 JOUKKOLIIKENNE Toiminta-ajatus: Takseilla ajettavan asiointiliikenteen ja ostettavien linja-autovuorojen avulla mahdollistetaan kunnan kaikkien asukkaiden asiointi kirkonkylillä ja kuntakeskuksessa. Linja-autoliikenteen reittien ostolla paikataan ostoliikenteen ja ns. itsekannattavien vuorojen väheneminen alueella. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Kunta vastaa itse Ely-keskuksen hankintojen ulkopuolelle jäävästä kunnan sisäisestä linja-autoliikenteestä sekä asiointiliikenteestä. 1.8.2014 alkaen kunnan vastattavaksi jää ns. Järvikylän koululaisvuoro Kestilässä, jonka hankinnan suorittaa Ely-keskus, mutta kunta maksaa kustannukset kunnan rajojen sisällä ajettavien kilometrien osalta. Tämä lisää Kestilän peruskoulun koulukuljetuskustannuksia, koska kyseessä on ns. kouluvuoro. Suoritetietoja: Joukkoliikenteen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 1.8.2014 alkaen kunnan vastattavaksi on jäänyt ns. Järvikylän koululaisvuoro Kestilässä, jonka hankinnan suorittaa Ely-keskus, mutta kunta maksaa kustannukset kunnan rajojen sisällä ajettavien kilometrien osalta. Tämä on lisännyt Kestilän peruskoulun koulukuljetuskustannuksia. Sopimus kustannusten jaosta on hyväksytty kunnanhallituksessa. 321 VARHAISKASVATUSPALVELUT Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunnassa tarjotaan tasapuoliset, tarpeenmukaiset, joustavat ja laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut kuntalaisille. Lähtökohtana on lapsen tasapainoisen kehityksen sekä perheen kasvatustyön tukeminen. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Siikalatvan kunnassa tarjotaan lakisääteiset päivähoitopalvelut alle kouluikäisille lapsille. Pienille koululaisille (1-2-luokat) järjestetään koulujen syys-, joulu ja hiihtoloman ajaksi päivähoitoa tarvittaessa, pääsääntöisesti ei kuitenkaan kesäaikana. Kunnassa toimii neljä päiväkotia, joissa on vaihtelevasti vuorohoitoa. Kaikkien päiväkotien toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu esiopetusryhmä. Päiväkoti Huminan nimi on muuttunut päiväkoti Esikoksi Kestilän keskuskoululle muuton myötä. Toiminnassa ei ole mukana enää alle esiopetusikäisiä lapsia. Ryhmä on samoissa tiloissa ap-ip toiminnan kanssa ja yhteistyötä tehdään joustavasti ja tiiviisti. Ryhmäperhepäiväkoteja on neljä, joista kolmessa järjestetään vuorohoitoa. Vuorohoitoa pyritään keskittämään. Rantsilan päivähoitotilojen ongelmista ja puutteista johtuen suunnitelma uudesta päiväkoti-rakennuksesta on vireillä. Tavoitteena on tehdä suunnitelma myös muiden kylien päivähoitoyksikköjen muuttamisesta päiväkotiosastoiksi ja vähentää näin ryhmäperhepäiväkotien määrää. Samalla pyritään nostamaan pedagogista osaamista koko varhaiskasvatuksen kentällä mm. lisäämällä lastentarhanopettajien määrää. Tämä tullee vähentämään erityislastentarhanopettajapalvelun tarvetta määrällisesti. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitoa tuetaan ostamalla edelleen erityislastentarhanopettajan palvelut. Erityislastentarhanopettajan kelpoisuudet täyttävän henkilön löytäminen alueellamme on vaikeaa, minkä vuoksi suunnitellaan oman henkilöstön kouluttamista ko. tehtävään. Perhepäivähoitotyötä kehitetään. Omassa kodissa työskenteleviä Varhaiskasvatuspalvelut tarjottiin päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa tavoitteiden mukaisesti. Kunnassa toimii edelleen neljä päiväkotia, mutta ryhmäperhepäiväkotien määrä on laskenut kolmeen. Ryhmäperhepäiväkoti Pikkupihlajan lapsimäärän noustessa, muutettiin toiminta päiväkotitoiminnaksi ja henkilökuntaan lisättiin lastentarhanopettaja. Pikkupihlaja toimii päiväkoti Esikon sisarusryhmänä ns. satelliittina. Esikon toiminnassa yhteistyö apip toiminnan kanssa ei ole toteutunut. Esikon esiopetus-esioppilaiden päivähoito toimii yksin nykyisissä tiloissaan Kestilän koululla. Juhlapyhien päivähoito on pyritty keskittämään. Rantsilan uuden päiväkodin suunnittelija valittiin ja päiväkotia on suunniteltu yhteistyössä suunnittelijan, teknisen toimen sekä henkilöstön kanssa. Henkilöstön osuus suunnittelussa on ollut tärkeä ja olennainen työn toimivuuden kannalta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitoa ja kasvatusta on tuettu ostamalla erityislastentarhanopettajan palvelut. Oman henkilöstön kouluttautuminen ao. tehtävään näyttää epävarmalta. Perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan, on kuusi. Kahden lasten kotona hoitavan hoitajan työsopimukset loppuivat vuoden aikana.

34 perhepäivähoitajia on noin kahdeksan. Perhepäivähoitajan voi saada lasten omaan kotiin koulutuslautakunnan päättämin perustein. Hoitajien työtä päivähoitoyksikköjen rinnalla pyritään ohjaamaan ja tukemaan entistä tehokkaammin. Lasten kotihoidon tukeen on tulossa valtakunnallisia muutoksia, joiden vaikutusta on vaikea ennakoida. Tällä hetkellä lasten kotihoidon tukea saavat perheet eivät voi käyttää säännöllisesti kunnallisen päivähoidon palveluja. Avoimien varhaiskasvatuspalveluidenkaan järjestämiseen ei kuitenkaan päivähoidon resurssit riitä. Perhepäivähoitajille on järjestetty säännöllisesti hoitajailtoja ja heillä on ollut mahdollisuus osallistua päiväkotien/ryhmisten toimintaan. Lasten kotihoidon tuen muutokset eivät valtakunnan tasolla toteutuneet tälle vuodelle. Kotihoidossa oleville lapsille ei järjestetty avointa varhaiskasvatuspalvelua, vaan paikat tarjotaan tavallisena päivähoitona, jolloin perheen ei ole mahdollista saada yhtäaikaisesti kotihoidon tukea. Laadulliset tavoitteet Siikalatvan seutukunnallinen varhaiskasvatus-suunnitelma linjaa varhaiskasvatustoimintaa. Varhaiskasvatuspalvelujen laatua pyritään vaalimaan tukemalla henkilöstön ammattitaitoa mm. työnohjauksella ja kouluttamalla. Lasten varhaisen tuen ja erityisen tuen järjestämiseksi tehdään moniammatillista yhteistyötä laajasti ja kehitetään yhteistyötapoja. Työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kehitetään järjestämällä tilaisuuksia, joissa mahdollistuu eri työyhteisöjen keskinäinen vuoropuhelu. Varhaiskasvatuksen turvallisuusohjeita päivitettiin ja samalla tehtiin kriisisuunnitelma. Henkilöstölle järjestettiin työnohjausta. Henkilöstön ammattitaitoa tuettiin mm. osallistumalla Kainuun Varhaiskasvattaja päiville. Myös vuorohoitokoulutukseen osallistui useita työntekijöitä. Esimiehet osallistuivat mm. valtakunnallisia asioita käsitteleviin koulutuksiin. Pohjois-Suomen Kaste hanke Helmen alueella käynnistyi. Sen myötä Lapset Puheeksi mallin koulutukset käynnistyivät. Lapset Puheeksi -mallilla tähdätään moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Suoritetietoja: Toteutunut Lasten määrä: 190 (ei sis. esikoululaisia ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsia 176 lasta Hoitopäivien määrä: 28 000 28 878 Lastenhoidon tukea saavien perheiden määrä: 70 perhettä/kk 66 perhettä/kk Lastenhoidon tuen piirissä olevien lasten määrä: 150 lasta/kk 128 lasta/kk Hoitopäivän hinta brutto 79,25 /netto 70,81 (tilinpäätös 2012) netto74,33 (tp 2013) Varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 331 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminta-ajatus: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa mielekkään toiminnan ja aikuisen läsnäolon pienille koululaisille lisäten lasten turvallisuudentunnetta. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet luovat raamit koululaisten aamu- ja iltapäivä-toiminnalle. Toiminta järjestetään kunnan omana toimintana kaikille halukkaille 1. ja 2. luokkien oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille luokilla 3.-9, joille toiminta on perusopetuslain mukaan tarkoitettu. Kestilässä ja Piippolassa toiminta järjestetään perusopetuksen ja Pulkkilassa ja Rantsilassa varhaiskasvatuksen tiloissa. Toiminnassa on määritelty päivittäiset toiminta-ajat/yksikkö ja huolehdittu asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Laadulliset tavoitteet Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnan sisällöissä kiinnitetään erityistä huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittävää lepoa ja lepohetkiä unohtamatta. Tavoitteena on tukea Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin suunnitelmien mukaisesti klo 8-16.00 välillä joka kylällä. Toiminta on järjestetty samoissa yksiköissä kuin aiempina vuosina. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yhteistyö toteutuu kylillä paikallisen tarpeen mukaisesti. Toiminta on ollut koulutuslautakunnan hyväksymän suunnitelman ja valtakunnallisten ohjeiden ja tavoitteiden mukaista.

35 lapsen itsetunnon kehitystä ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Suoritetietoja: Toteutunut: Lapsia on iltapäivätoiminnassa laskentapäivänä 20.9.2013 Toiminnassa mukana laskentapäivänä 20.9.2014 Kestilän peruskoululla 7, Pentti Haanpään koululla 8, Kestilän peruskoululla 7, Pentti Haanpään koululla 5, Pulkkilassa päivähoidon yhteydessä 9 ja Pulkkilan Hiirenkorvan päiväkodissa 11 Rantsilassa Aleksanterin koulun tiloissa 13. Rantsilan Aleksanterin ryhmässä 9 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 341 ESIOPETUS Toiminta-ajatus: Siikalatvan varhaiskasvatuksessa järjestettävässä esiopetuksessa tuetaan lapsen kouluvalmiuksien saavuttamista ennen perusopetuksen alkamista tutustumalla lapsen omaan elinympäristöön menetelminä leikki, tutkiminen ja havainnointi. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Päiväkodeissa toimivat omat esiopetusryhmät, joissa opetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat ja työpareina/avustajina toimii muu varhaiskasvatuksen henkilökunta. Esikoululaisilla on mahdollisuus aamu- ja iltapäivähoitoon samoissa tiloissa samojen aikuisten toimesta. Rantsilan Hovin koululla opetuksesta vastaa peruskoulun alkuopetuksen opettaja. Laadulliset tavoitteet Valtakunnalliset ja yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat ohjaavat toimintaa. Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä vahvistaen erityisesti lapsen itsetunnon kehitystä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa toteutetaan ja edelleen kehitetään. Esiopetus toimi tavoitteiden mukaisesti päiväkodeissa ja Hovin koululla. Esiopetuksen uusi oppilashuoltosuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2014 alkaen. Oppilashuoltosuunnitelma korostaa mm. oppilashuollon toimijoiden yhteistyötä sekä esioppilaiden ja vanhempien osallisuutta esiopetuksen suunnittelussa. Erityistä huomiota suunnittelussa kiinnitettiin ns. nivelvaiheisiin, kun siirrytään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta 1. luokalle. Suoritetietoja: Toteutunut: Lapsia on esiopetuksessa keväällä 2014 yhteensä 55. Kevät 53+Hovi 5 eli yhteensä 57. Yksiköittäin seuraavasti: Kestilä 8, Piippola 7, Pulkkila 20, (Kestilä 8, Piippola 7, Pulkkila 21, Rantsila 20 (Aleksanterin koululla 15, Hovin koululla 5). Rantsila (Aleksanteri 17, Hovi 5) Arvio syksyllä 2014 aloittavien esioppilaiden määrästä yht. Syksy 64+Hovi 6 eli yhteensä 70 65 oppilasta. oli esiopetuksessa laskentapäivänä. Yksiköittäin seuraavasti: Kestilä 9, Piippola 8, Pulkkila 18, (Kestilä 11, Piippola 8, Pulkkila 20, Rantsila 30 (Aleksanterin koululla 24 ja Hovin koululla 6). Rantsila (Aleksanteri 25, Hovi 6) Esiopetuksen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 351 PERUSKOULUT Toiminta-ajatus: Peruskouluissa tarjotaan kaikille peruskouluikäisille kattavat ja laadukkaat perusopetuspalvelut. Taataan lapsen oikeus turvalliseen ja tasavertaiset edellytykset antavaan opetukseen siten, että kaikki oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet.

36 TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Käynnistetään paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen uuden Valtioneuvoston vahvistaman tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Voimavaroja suunnataan opetuksen laadun kehittämiseen painopisteenä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus. Käynnistetään kunnanhallituksen hyväksymän suunnitelman mukainen Joustava perusopetus (JOPO -opetus) 7.-9.-luokkien oppilaille. Jopo luokkaan siirtyvät/tulevat oppilaat lisäävät Kestilän peruskoulun oppilasmäärää 1.8.2014 alkaen. Lisäksi erillistä valtionavustusta on saatu vuosille 2013 2014 yhteensä 55.100 euroa ja haetaan edelleen perusopetuksen laadun parantamiseen suuria opetusryhmiä pienentämällä. OKM:n hakuohjeen mukaan valtionavustusta ei voida myöntää, jos opetustunteja on päätetty kokonaisvaltaisesti vähentää (tuntikehyksen supistus) ja avustuksella ei todellisuudessa pienennettäisi nykyistä ryhmäkokoa. Kaikilla kouluilla jatketaan ns. Liikkuva koulu hanketta, johon on saatu avustusta 21.000 euroa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Investointeihin esitetään jo aiemmin useampaan kertaan esitettyä Pulkkilan peruskoulun C-siiven purkamista ja lähiliikuntapaikan rakentamista kesällä 2014. Suoritetietoja: Oppilasmäärät laskentapäivänä 20.9.2014: Kestilän peruskoulu 139 Pentti Haanpään koulu 52 Pulkkilan peruskoulu 189 Hovin koulu (sis. 6 esiopetuksen oppilasta) 34 Aleksanterin koulu 95 Gananderin koulu 90 Yhteensä 599 (ilman esiopetusta 593) Peruskoulujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen Valtioneuvoston vahvistaman tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti on käynnistetty. Uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.8.2016 alkaen. Voimavaroja on suunnattu opetuksen laadun kehittämiseen painopisteenä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus. Kunnanhallituksen hyväksymän suunnitelman mukainen Joustavaa perusopetusta (JOPO - opetus)7.-9.-luokkien oppilaille on käynnistynyt Kestilän peruskoululla. Jopo luokassa on syyslukukauden päättyessä kymmenen (10) oppilasta. Erillistä valtionavustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen on saatu vuosille 2014 2015 kevään päätöksellä 55.900 euroa ja syksyn lisäpäätöksellä vielä 24.400 euroa eli yhteensä 80.300 euroa. Edellisen vuoden puolella ko. avustusta saatiin vuosille 2013-2014 yhteensä 55.100 euroa. Kaikilla kouluilla on jatkettu ns. Liikkuva Siikalatva hanketta, johon on saatu avustusta Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskukselta. Samoin on jatkettu koulujen kerhotoimintaa, jonka kustannuksista valtion avustus kattaa 75 %. Koulujen hanketoimintaa on toteutettu valtion erillisten rahoitusavustusten turvin. Ne ovat rikastaneet koulujen toimintaa sisällöllisesti ja mm. kerhotoiminnan voidaan katsoa ehkäisevän syrjäytymistä. Sen avulla luodaan myös harrastus-mahdollisuuksia kaikkien kylien kouluikäisille lapsille. Muita hankkeita ovat olleet Kestilän peruskoulun Comenius -hanke ja alueen yhteiset koulutushankkeet. Pulkkilan peruskoulun C-siiven purkaminen ei toteutunut. 371 LUKIOT Toiminta-ajatus: Siikalatvan lukion tavoitteena on antaa monipuolinen ja tasokas pohja sekä ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen että jatko-opintoihin.

37 TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Siikalatvan lukion toimintakauden 2014 tavoitteena on jatkaa laadukasta lähilukiotoimintaa riittävän suurena yksisarjaisena lukiona. Vuosittainen tavoite uusien opiskelijoiden lukion aloittamiseen on 20-25 opiskelijaa. Lukion toimintaedellytysten turvaaminen myös muuttuvissa olosuhteissa (valtionosuusrahoitus, tuntijako ja ylioppilastutkintomuutos) on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Lukion tavoitteena on vastata toimintakulttuurin kehittymisellä nykypäivän ja uudistuvan lainsäädännön vaatimuksiin. Kehittämiskohteita ovat oppilashuoltolain vaatimat toiminnot, yhteistyö Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston kanssa uusien lukiodiplomien käyttöönotossa sekä opiskelijoiden osallisuuden parantaminen. Kansainvälisyyshankkeilla ja opiskeluvälineiden ja - materiaalien lainaamisella pyritään lisäämään lukioopiskelun mahdollistumista ja houkuttelevuutta. Alle kuuden opiskelijan valitsemat valtakunnalliset syventävät kurssit toteutetaan joko kokonaan tai osittain itsenäisenä opiskeluna tai lukioiden välisenä yhteistyönä. Oulun seudun elukion mahdollistama lisä kurssitarjontaan on merkittävä houkutin opiskelijoiden hakeutumiselle lähilukioihin. Kuuluminen elukio -verkostoon on edellytyksenä yhteisten kurssien järjestämiselle paikallisten lukioiden kanssa. Kärsämäen ja Haapaveden lukioiden kanssa päiväaikaan järjestettävät kurssit toteutetaan elukion lisensseillä ja sitä kautta opitulla ammattitaidolla. Yhteistyötä elukiossa jatketaan kurssitarjonnan pitämiseksi houkuttelevana ja opettajien ammatillisen kompetenssin ylläpitämiseksi. Siikalatvan lukion toimintavuotta 2014 leimasi odottamisen ilmapiiri kuten kaikkia muitakin pieniä lukioita. Lukion uudistamiseen tähtäävät asetukset ja ohjeet antoivat odotuttaa itseään valtiovallan lupauksista huolimatta. Lukiokoulutusta ollaan uudistamassa monella sektorilla. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi, opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä tuntijako saatiin syksyllä ja nyt odotellaan opetussuunnitelmauudistuksen perusteita. Lisäksi hallitus on antanut esitykset rahoituksen ja järjestämislupien uudistamiseksi. Lukiokoulutuksen jatkuminen Siikalatvalla riippuu valtiovallan toimenpiteistä ja käytännössä siitä, että uudistukset saadaan toteutettua. Lukioita koskeva lakisääteinen velvoite kehittää yhteistyötä seudun muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa jatkui entiseen malliin. Yhteistyö Jedun Piippolan yksikön kanssa on vierailupohjaista (yo-kokeet lukion tiloissa, kulttuuritoimen järjestämä teatterivierailu Piippolassa). Yhteistyö Kärsämäen lukion kanssa syventyi ja laajeni opiskelijoiden yhteisen lauantaityöpäivän ansiosta. Siikalatvan lukion opiskelijat, rehtori ja yksi opettaja osallistuivat Kärsämäen kunnan järjestämään kulttuuriretkeen, jossa tutustuttiin paanukirkkoon ja eu-rahoitteisiin projektiaikaansaannoksiin. Yhteisiä lukiokursseja Kärsämäen lukion kanssa järjestettiin totuttuun tapaan matematiikassa, saksassa ja fysiikassa. Eleven+ -yhteistyö Oulun eteläisten lukioien kesken vaikutti opiskelijoiden elämään lähinnä helmikuun matematiikkakisan kautta. Oppilaitosjohdon tasolla yhteistyövalmius Oulun eteläisellä alueella antaa toivoa lukiokoulutuksen jatkumisesta ja organisoitumisesta myönteisellä tavalla Siikalatvan osalta myös tulevaisuudessa. Oulun seudun elukiossa opiskeli päivälukiolaisista 8 opiskelijaa lisäkursseja nettiyhteyden kautta sekä yksi lukiokoulutuksen aikuisoppimäärällä suorittanut opiskelija. Lukion opettajista kolme opettaa säännöllisesti elukiossa ja osallistuu elukion kautta mahdollistuviin koulutuksiin. Syksyn opettajatyöpäivä oli elukion organisoima marraskuussa 2014. Suoritetietoja: Opiskelijamäärä laskentapäivänä 20.9.2014: 66. Lukioiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 375 KOULUKURAATTORITOIMINTA Toiminta-ajatus: Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmis-

38 tavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Koulukuraattorin työpariksi esitetään 1.8.2014 voimaan tulevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti perustettavaksi koulupsykologin toimi. Koulupsykologin virkaa ei ole perustettu kuntaan. Sotepiiri Helmeltä on saatu vähäisessä määrin koulupsykologin palveluita. Määrätietoja ei ole tullut kouluhallinnolle tiedoksi. 1.8.2014 alkaen kunta joutuu maksamaan myös Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston kuraattoripalveluista oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan. Suoritetietoja: Peruskouluissa oppilaita 593 ja lukiossa 55. Koulukuraattoritoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. 381 RUOKAHUOLTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Ruokahuollon yksiköistä toimitetaan valtion ravitsemisneuvottelukunnan suositusten ja perusopetuslain mukaiset ateriat Siikalatvan päiväkodeille, peruskouluille ja lukiolle. Ruokahuoltopalvelut hoitavat lisäksi Rantsilan osalta ateriapalvelut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmelle (Otava, Pohjantähti, Iltatähti, Toimintakeskus, Päiväkeskus, vanhusten kotiateriapalvelu sekä Tukikeskukseen tavaratoimitukset). Lisäksi hoidetaan edustusruokailuja ja edustuskahvituksia. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Olemme hankinnoissa mukana Kalajokilaakson hankinta ringissä. olemme elintarvikehankinnoissa mukana Kalajokilaakson hankintaringissä Ruokahuollon suoritteiden määrässä ei suuria muutoksia lähivuosina. suoritteiden määrässä ollut tasaista kasvua ruokahuollon selvitystyö on edelleen selvitysvaiheessa Ruokahuollon keskittäminen. Vähemmän valmistavia keittiöitä, vaatii aluksi suuria investointeja, mutta pitkällä tähtäimellä saadaan säästöä aikaan. Mitä viimeistellyimmät raaka-aineet ja nykyaikaistettu keittiö, pärjätään vähemmällä työvoimalla. vuorotteluvapaata on hyödyntänyt kaksi henkilöä vuoden 2014 aikana tietokonehankinnat ovat toteutuneet ja kotikuljetusaterialaatikot on hankittu Tällä hetkellä on meneillään ruokahuollon selvitystyö (käydään läpi mm. keittiöiden mitoitukset). Otetaan huomioon mahdolliset keittiöiden yhdistämiset Siikalatvan ruokakuljetuslaatikoiden ja tasovaunujen hankinnat jäivät vuoden 2014 aikana toteutumatta kunnan sekä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kesken (Pulkkila, Kestilä, Piippola). 12 352,60 pienentää ruokahuollon ali- työllisyystyöt kaikkine kuluineen Vuorotteluvapaalla tulee olemaan vuoden 2014 aikana yksi jäämää (rahoitus työllisyystöiden osalta tu- henkilö. Ensivuodelle hankintoja: tietokone on hankittava kahdelle keittiölle, kotikuljetuslaatikot uusittava (vanhusten kotiateria annospakkaus) sekä koulujen ruokakuljetuslaatikot, kolmet tasovaunut, Tutkitaan onko mahdollista siirtää Hovin koulun yhdistelmätyöntekijä teknisen puolen alaisuuteen. Siellä ei tarvita keittiöalan ammattilaista vaan paremminkin siivouspuolen ammattilaista/ ruuanjakelijaa. Jamix-ohjelman hankkiminen kaikille keittiöille ja henkilökunnan koulutus ohjelman käyttöön. lee muualta) Hovin koulun yhdistelmätyöntekijä jatkaa Hovin koululla, kunnes koulu lopettaa toimintansa. Jamix-ruoka-ohjelmien hankkiminen kaikille keittiöille jätetään toteuttamatta. Asia otetaan uudelleen tarkasteluun sitten, kun ruokahuoltoselvitys valmistuu.

39 2012 2013 2014 2015 2016 Suoritetietoja: 185 546,75 192 059,95 195 717,10 /suorite 5,02 4,74 4,64 Ruokahuoltopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 62. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 411 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunnan yleisten sivistyspalveluiden ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen siten, että ne pystytään tarjoamaan kuntalaisille laadukkaina. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Luodaan talousarvion puitteissa edellytykset liikunta- ja nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä kansalaisopistotoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Kustannustavoitteena on, että todelliset kustannukset ovat laskennallisten kustannusten tasoa. Kiinnitetään voimakkaammin huomiota nuorten syrjäytymisen ongelmaan etsivän nuorisotyön toiminnan myötä. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen osalta menot ovat laskeneet 18,3 % vuonna 2014. Nuorten syrjäytymisen ongelmaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Siikalatvan kunnassa työskentelee etsivä nuorisotyöntekijä ja nuorten työpajalla yksilövalmentaja. Rahoitus tähän toimintaan tulee melkein kokonaan Aluehallintovirastolta. Suoritetietoja: 2014 Henkilökunnan määrä 1 kpl (25 %) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokonaismenot 205,15 /as Nuorisotoimen avustukset 24 500 Liikuntatoimen avustukset 11 808,50 Kulttuuritoimen avustukset 4693,15 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. 421 NUORISOTOIMI Toiminta-ajatus: Nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Edistää nuorten hyvinvointia sekä antaa heille mahdollisuuksia ja Järjestettiin lapsille ja nuorille retkiä, tapahtumia ja tukea omaan elämänhallintaan. leirit yhdessä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotilat Jatkaa elokuussa 2012 käynnistynyttä etsivän nuorisotyön toimintaa olivat avoinna Kestilässä ja Piippolassa ja kevätkaudella Rantsilassa. Etsivään nuorisotyöhön saatiin suunnitelmien mukaisesti. Järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia, tilaisuuksia ja retkiä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Nuorisovaltuusto joka muodostuu yläkouluista ja valtionavustusta 30 000 euroa. Ylläpitää ja kehittää nuorisotilatoimintaa. lukiolta valituista oppilaista kokoontui vuoden aika-

40 Tukea ja aktivoida nuorten omaehtoista toimintaa ja vaikuttamista nuorisovaltuuston ja vuoden 2013 alussa avatun aloitekanava palvelun kautta. Vakiinnuttaa lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta. Toteuttaa nuorten tieto- ja neuvontapalvelut www.settinetti.fi - sivuston kautta. na 5 kertaa. Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontui 3 kertaa. Nuorisoyhdistyksiä avustettiin 24 500 eurolla josta Siikalatvan 4Hyhdistyksen osuus oli 24 000 euroa. Suoritetietoja: Nuorisotoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. 431 LIIKUNTATOIMI Toiminta-ajatus: Liikuntatoimi luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla Osallistua Pohjois-Pohjanmaan liikunnan ( PoPLin) vetämään terveysliikuntahankkeeseen mm. tarjoamalla kuntalaisille Eikkaliikuntaneuvonta-auton palveluja kahdesti vuodessa. Ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja ja alueita yhdessä teknisen toimen kanssa Edistää ja aktivoida eri toimijoiden kanssa kuntalaisten liikuntaharrastuksia mm. järjestämällä liikuntatapahtumia Tukea urheiluseurojen ja muiden yhdistysten järjestämää liikuntatoimintaa Suoritetietoja: Liikuntatoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. Järjestettiin yksin sekä yhteistyössä seurojen ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia liikuntatapahtumia mm. Siikalatvacupit, pyöräsuunnistus ja juoksukoulu. Ostopalveluna tuotettiin mm. allasjumppaa sekä ohjattua kuntosali- ja tuolijumppaa. Oltiin mukana Pohjois- Pohjanmaan liikunnan terveysliikuntahankkeessa, johon liittyen tehtiin InBody ja Suomi Mieskehonkoostumusmittauksia. Tehtiin kouluyhteistyötä ja annettiin ohjausapua mm. uinnin opetuksessa, koulukisoissa ja retkillä. Muistettiin hyvin menestyneitä Siikalatvalaisia urheilijoita urheilijastipendein ja tuettiin urheiluseuroja 13 000 eurolla. 441 KIRJASTO Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunnan kirjastoissa tarjotaan väestölle monipuoliset ja laadukkaat kirjasto- ja tietopalvelut. Edellytyksenä on vuosittain uusiutuva kirjastoaineisto, riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa sekä riittävät aukioloajat ja viihtyisät tilat. Yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa perusopetuksen ohella Suomen perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia -> kirjasto kuuluu kunnan peruspalveluihin. Kirjasto on investointi hyvinvointiin, eikä sitä voida ajatella pelkkänä kulueränä. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 - tarjota laadukkaat ja tasa-arvoiset kirjastopalvelut eri asiakasryhmille Eri asiakasryhmille on pyritty tarjoamaan mahdollisimman laadukkaat ja tasa-arvoiset kirjastopalvelut. - kirjastopalvelut säilytetään jatkossakin kyläkeskuksissa Kirjastopalvelut ovat säilyneet lähipalveluna kyläkeskuksissa. - monipuolinen ja ajan tasalla oleva kirjastoaineisto Kirjastoon on hankittu ajantasaista ja - yhteistyö eri hallintokuntien, oppilaitosten, kirjastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa monipuolista kirjastoaineistoa määrärahojen puitteissa. - henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen Yhteistyötä eri hallintokuntien, oppilaitosten, kirjas-

41 - kirjastoja voidaan kehittää myös ns. monipalvelupisteiksi - 1.3. yksi virka jätetään täyttämättä tojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa on tehty. Elämyksiä palvelukotiin projektissa on tarjottu palvelukodeissa asuville elämystuokioita. Yksi kirjastonjohtajan virka on vähentynyt kirjastotoimesta vuonna 2014. Tämän lisäksi kirjastotoimenjohtajan virasta on siirretty 25 % työaikaa vapaaaikatoimen hallintoon Tavoite 2014 Toteutunut 2014 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- Suoritetietoja: Lainaus / as. 15 11.70 Hankinta / 1000 as. 500 480 Käynnit / as. 12 10.2 Henkilöstön täydennyskoulutus päivää / htv 6 6.5 Henkilöstöä / 1000 as. 1 0,73 Kirjaston tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. 451 KULTTUURITOIMI Toiminta-ajatus: Luoda edellytykset kunnan monipuoliselle kulttuurille. Kannustaa kuntalaisia, yhdistyksiä ja yhteisöjä osallistumaan kulttuurin tuottamiseen sekä järjestää yhteistyössä kulttuuritoimintaa kaiken ikäisille. Tunnistaa kulttuurin vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Järjestää ja tukea kunnassa kulttuuritoimintaa. Tiedottaa kulttuuritapahtumista ja toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa monipuolisen kulttuuritarjonnan järjestämiseksi. Tunnistaa ja tuoda esille kulttuurin vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Veteraanipäivä Kyläpäivät Itsenäisyyspäiväjuhla Taidenäyttelyt Muut kulttuuritapahtumat Kulttuuritoimi on ollut mukana järjestämässä kyläpäivät joka kirkonkylällä. Tämän lisäksi kulttuuritoimi on ollut mukana järjestämässä: - Itsenäisyyspäivän juhlan - Veteraanipäivän juhlan - 2 joulutapahtumaa - 4 askartelukurssia - 14 taidenäyttelyä - tanssiteatteriesityksen - 5 teatteriesitystä - 4 konserttia Kulttuuritoimi on tehnyt yhteistyötä Taiteen edistämiskeskuksen, Oulun läänin alueteatterin, Taikua-hankkeen, paikallisten yhdistysten, oppilaitosten ja yksityisten kanssa. Suoritetietoja: Tavoite: 2014 Toteutunut: 2014 Kyläpäivät 4 kpl Konsertit 5 kpl Taidenäyttelyt Kestilän ja Rantsilan kirjastoissa 24 kpl Muut tapahtumat 4 kpl Järjestetty 4 kpl kyläpäivää Konsertteja 4 kpl Taidenäyttelyt 14 kpl Muut tapahtumat 18 kpl Kulttuuritoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63.

42 461 KANSALAISOPISTO Toiminta-ajatus: Tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Laadukas tietojen, taitojen ja oppimismahdollisuuksien tarjoaminen, luovuuden korostaminen, henkisen kehityksen edistäminen, kulttuuriperinteen vaaliminen ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Kansalaisopiston palvelut ovat laadukkaita, edullisia ja helposti saatavilla. Kansalaisopisto on kuntalaisille hyvinvointia tuottavaa toimintaa. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kuntalaisille sekä alueellisen tasa-arvon toteuttaminen kurssien järjestämisessä eri puolilla kuntaa. - monipuolinen liikuntakurssien tarjonta kuntalaisten hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi - asiakaslähtöinen palvelu - lasten ja nuorten sosiaalistumisen vahvistaminen - ikäihmisten aktivoiminen elinikäiseen oppimiseen - yhteistyö muiden kunnan hallintokuntien sekä järjestöjen kanssa Suoritetietoja 2014: * opiskelijoiden määrä, kertaalleen laskettuna - vapaa sivistystyö 1 222 * opiskelijoiden määrä - taiteen perusopetus 26 * kurssilaisten määrä - vapaa sivistystyö 2 307 * kurssilaisten määrä - taiteen perusopetus 29 * opetustunteja 4 358, joista taiteen perusopetuksen tunteja 160 * kunnan nettotuntihinta 26,30 * kunnan netto-osuus/asukas 19,54 Vapaan sivistystyön opetus ja taiteen perusopetus ostettiin Jokihelmen opistosta Haapavedeltä. Yhteensä opetustunteja koko kunnan alueella oli 4 358. Kurssitarjonta tukee kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Kansalaisopiston kurssien painopistealue oli liikuntakurssit, joita järjestettiin usealle ikäryhmälle kaikilla Siikalatvan kunnan kylillä. Tarjolla oli sekä uusia, ajankohtaisia että jo pitkään suosiossa olleita kädentaito- ja musiikkikursseja. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetusta lapsille järjestettiin Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa (musiikki ja kuvataide). Kertomusvuonna käytössä oli OPM:n opintoseteleitä, joita myönnettiin työttömille, eläkeläisille ja maahanmuuttajille. Opintoseteleillä voidaan tukea syrjäytymistä ja aktivoida kaikkia kuntalaisryhmiä elinikäiseen oppimiseen ja harrastustoimintaan. Kansalaisopiston tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. KEHITYS- JA TEKNINENTOIMI Kehitys- ja teknisentoimen toimiala jakaantuu kolmeen vastuualueeseen; elinkeinotoiminnan vastuualue, teknisen lautakunnan vastuualue ja rakennus- ja ympäristölautakunnan vastuualue. Vastuualueet jakautuvat edelleen toiminnallisiin tulosalueisiin, jotka jakaantuvat edelleen tulosyksiköihin. Vuoden 2014 erityistavoitteina olivat: 1. Asiakkaat kohdataan ystävällisesti. 2. Tehtävät suoritetaan nopeasti. 3. Työ tehdään laadukkaasti.

43 ELINKEINOTOIMINTA 511 KEHITYSTOIMEN HALLINTO Kehitystoimen hallinto sisältää elinkeinotoiminnan sekä kuntamarkkinoinnin. Elinkeinotoiminnasta vastaa kunnanhallituksen nimittämä elinkeinotoimikunta, johon kuuluu viisi kunnanhallituksen nimeämää jäsentä. Toimialaan kuuluvat elinkeinopalvelut ja hanketoiminta (Haapavesi-Siikalatvan kehittämiskeskus, LEADER-toimintaryhmä sekä kunnan mahdolliset erillisprojektit). Erityinen tehtävä kehitystoimen hallinnolla on etsiä uusia ideoita kunnan kehittämiseen. Hallinnon ja markkinoinnin hoitamiseksi oli vuonna 2014 seuraavat henkilöresurssit (samat kuin 2013): - Noin 20 % kehitys- ja teknisen johtajan työpanoksesta - Toimistosihteeripalveluita noin 1/5 henkilötyövuoden verran. Kunta osallistui vuonna 2012 alkaneeseen Kuntaliiton hankkeeseen Elinvoiman Eväät. Hankkeen kuluessa valmisteltiin Siikalatvan kunnan elinkeinostrategian päivitys. Markkinointi jakautuu kahteen osioon: Kuntakuvan luomiseen, joka tapahtuu kehitystoimen hallinnon kautta sekä tonttimarkkinointiin, joka tapahtuu maa- ja metsätilojen kustannuspaikalla. Vuonna 2014 osallistuttiin edelleen Made in Uljua sponsorointiin. Samoin tuettiin mm. ilmoittelun kautta kunnan muita pienempiä tapahtumia. Kehitystoimen hallinnon ja markkinoinnin osalta vuoden 2014 tavoitteet ja toteumat olivat seuraavat: TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Toimikunta vierailee ja tutustuu jokaisen kokouksen yhteydessä johonkin yritykseen. 1. Jokaisen kokouksen aluksi tehtiin tutustumiskäynti yrityksiin 2. Kokouksia pidetään 6-8 kertaa vuodessa, ellei esim. joku 2. Vuonna 2014 pidettiin 6 kokousta. hanke vaadi useampia kokouksia. 3. Elinkeinostrategia 3. Elinkeinostrategian päivitys saadaan valmiiksi. 4. Aloitejärjestelmää ei ehditty kehittämään. 4. Kehitetään aloitejärjestelmä jolla kuntalaiset voivat tehdä aloitteita ja ideoita elinkeinoelämän kehittämiseksi. 5. Tiedotusvälineisiin syötettiin positiivisia juttuaiheita. 5. Luodaan positiivista kuntakuvaa tiedotusvälineiden kautta. 6. Osallistuttiin Oulun rakentajamessuille yhdessä 6. Osallistutaan keväällä Oulun rakentajamessuille kehittämiskeskuksen kanssa. Haapaveden-Siikalatvan kehittämis- keskuksen kanssa. 7. Järjestetään kunnan ja yrittäjien välisiä tilaisuuksia 5-6 kpl 7. Varsinaisia yrittäjien ja kunnan välisiä tilaisuuksia 8. Osallistutaan kylien toimintaan; 2 kpl kyläpäivä ja valitaan vuoden kylä ei järjestetty, mutta osallistuttiin yrittäjä yhdistyksen kokouksiin. 8. Järjestettiin kyläpäivät keväällä ja osallistuttiin Mankilan kyläpäivään syksyllä, mutta ei valittu vuoden kylää. Suoritetietoja: Kehitystoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. 531 ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalveluilla tässä yhteydessä tarkoitetaan suoraan yritystoimintaan kohdistuvia palveluita. Siikalatvan kunnassa on noin 400 muuta yritystä ja yrittäjää kuin maatilayrittäjät (maatilayrittäjiä on noin 360). Kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 95 prosenttia. Kunnasta löytyy metalli-, puu- ja elintarviketeollisuutta, kattavat yksityiset palvelut, matkailupalveluita, kuljetuspalveluita, maanrakennusyrittäjiä, turvealan yrittäjiä jne. Kunnan yritystoiminta on varsin monipuolista. Yritykset ovat kuitenkin pieniä, pääosin 1-5 hengen yrityksiä.

44 Elinkeinopalveluiden tulosalueen vastuulla on yrittäjien ja yritysten neuvontapalveluiden tuottaminen niin yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville kuin jo toimiville yrityksille. Painopiste on jo toimivissa yrityksissä. Haaste on miten oman kunnan yritykset saadaan mukaan tarjoamaan palveluitaan ja tuotteitaan kuntaan. Erityinen haaste on paikallisten elintarvikkeiden saanti kunnan ruokahuoltoon. Molempien osalta kuntaorganisaation hankintaosaamista ja tietämystä tulee lisätä. Asiaa helpottaa myös ajan tasalla oleva informatiivinen yritysluettelo, josta selviää mitä palveluita ja tuotteita kukin yritys tuottaa ja luettelon ottaminen aktiiviseen käyttöön kunnassa hankintoja tekeville. Toimenpiteet elinkeinopalveluille ovat mukana elinvoima- /kuntastrategiassa. Elinkeinopalveluita tuotetaan seuraavilla resursseilla: - Päävastuu palveluista on kehitys- ja teknisellä johtajalla, jonka henkilöresurssista tähän käytetään noin 20 %. - Yritysasiamiespalvelut Kehittämiskeskuksesta (80 % yritysasiamiehen resurssista). - Toimistosihteeripalvelua 1/10 henkilötyövuotta. - Erilaiset kehittämishankkeet ja niiden työntekijät (pääasiassa seudulliset) mm. fuusiohanke yritystä suunnitteleville.. - Mm. TE-keskuksen yrittäjille tuottamat selvitys- ja kehittämispalvelut. - Kunnan omistama kiinteistöyhtiö Tuohisentteri Oy joka auttaa yrityksiä ratkaisemaan toimitila kysymyksiä rakentamalla ja vuokraamalla yritysten tarvitsemia toimitiloja TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Jatketaan kasvuyritysten kartoittamista ja kehittämistä tavoitteena noin 20 yrityksen kanssa aktiiviset toimet. 1. Aktiivisia toimia tehtiin noin 20 yrityksen kanssa. 2. Järjestetään tammikuussa yrittäjille tilaisuus jossa esitetään 2. Tilaisuutta ei järjestetty. mitä palveluita/tuotteita kunta ostaa lähivuosina 3. Ei saatu uutta yrityskummia. Keskusteluja 3. Rekrytoidaan vähintään yksi uusi yrityskummi nykyisen käytiin eri henkilöiden kanssa. yhden lisäksi. 4. Kehittämiskeskus järjesti yrittäjille/yrityksille 4. Järjestetään yrittäjille koulutustilaisuuksia heidän toivomistaan seutukuntakohtaisia tilaisuuksia. aihealueista yhdessä kehittämiskeskuksen kautta 5. Yritysasiamies on päivittänyt yritysluetteloa. 3-4 kpl (esim. infotilaisuus uuden EU ohjelmkauden mahdollisuuksista niiden selvittyä) 6. Pääsääntöisesti on pystytty vastaamaan yrittäjien yhteydenottoihin alle vuorokaudessa mikäli 5. Päivitetään yritysluettelo kerran kuussa. Erityistä huomiota yritysten tuottamien palveluiden ja tuotteiden paikkansapitävyydessä. yrittäjä ei ole heti saanut ao. henkilöä kiinni. 7. Uusia yrityshankkeita on käsitelty kpl. 6. Edelleen vastataan yritysten yhteydenottoihin vuorokauden 8. Laajaa kirjejakelua ei ole toteutettu. sisällä ellei yrittäjä saa heti kiinni. 9. Yritysasiamies, kehitys- ja tekninen johtaja 7. Tutkitaan kaikki uudet yritysideat ja hankkeet (noin 10 kpl/vuosi) sekä eri projektihenkilöt ovat tehneet yrityskäyntejä noin 30 yritykseen. 8. Lähetetään 2-3 informaatiokirjettä kaikille yrittäjille. 9. Tehdään yrityskäyntejä 30 40 yritykseen vuoden aikana. Suoritetietoja: Elinkeinopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 63. 541 HANKETOIMINTA Tämä tulosalue sisältää Haapaveden-Siikalatvan seudun kehittämiskeskuksen toiminnan Siikalatvan kunnan osalta sekä LEADER-toimintaryhmän kuntarahoituksen sekä mahdolliset erillishankkeet. Lisäksi osallistutaan kehittämiskeskuksen kautta yhteistyöhön mm. Haapaveden teknologiakylän kanssa. Kehittämiskeskus tuottaa kehittämishankkeiden hallinnoinnin, yritysasiamiespalveluita, yhteistä markkinointia mm. messuosallistumisten kautta sekä elinkeinotoimeen ja kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa.

45 Uudella vuonna 2014 alkaneella ohjelmakaudella Siikalatvan kunta kuuluu Keskipiste LEADERiin. Tärkeimmät käynnissä olleet, Siikalatvan kuntaa vahvasti koskevat kehittämiskeskuksen tai Haapaveden teknologiakylän tai jonkun muun tahon hallinnoimat hankkeet vuonna 2014 olivat mm. 1. Matkailusta nostetta 2. Pohjois-Pohjanmaan suurhankkeiden yritysverkostojen kehittäminen 3. Siikajoen melontareitit ja kalapaikat 4. Kalastusmatkailun mahdollisuudet 5. Piippolan liikuntapaikkahanke 6. Katse tulevaisuuteen 7. Fuusio hanke 8. Elinvoimaa maaseudulle Hankkeista on enemmän tietoa kehittämiskeskuksen internet sivuilla osoitteessa: http://www.haapavesisiikalatva.fi/sivu/fi/. Lisäksi kehittämiskeskus on mukana yli 20 hankkeessa, joita hallinnoi joku muuta taho, mutta jotka koskevat myös Siikalatvan kuntaa. Kehittämiskeskus oli mukana Made in Uljua -tapahtuman sekä vastasi Oulun rakentajamessuille osallistumisesta. Erillishankkeita vuonna 2014 olivat: 1. Laajakaista kaikille hankkeen toteuttaminen Siikalatvan kunnan alueella Kestilästä alkaen. Hankkeen toteuttaa alueen asukkaiden ja yritysten omistama Siikaverkko Osuuskunta. Osuuskunnan toiminta-aluetta on myös Pyhännän kunnan alue. Kunnan osuus vuosina 2013 2014 oli noin 70.000 euroa rakentamisen avustamisessa. Lisäksi kunta lainoittaa osuuskunnan omarahoitusosuutta rakentamisaikaisella lainalla ja pitkäaikaisella lainalla. 2. Poski-projekti, jota vetää maakuntaliitto ja jossa kartoitetaan pohjavesivarat ja niillä sijaitsevat hyödynnettävät maa-ainekset. Laajeni vuonna 2013 kattamaan koko Siikalatvan alueen, kun tähän mennessä on kartoitettu lähinnä ne alueet, jotka sijaitsevat alle 100 km etäisyydellä Oulusta. Hanke valmistuu keväällä 2015. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Laajakaistaverkko valmistuu Kestilän osalta. 1. Verkko valmistui ja käyttöönotto lähti 2. Laajakaistaverkon markkinointi lopuille Siikalatvan kunnan käyntiin. alueille tehokkaasti käyntiin. 2. Käynnistettiin laajakaista verkon mark- 3. Matkailupakettien kehittäminen ja markkinointi tehokkaasti käyntiin. kinointi muille alueille Rantsilasta alkaen. 4. Selvitetään uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet ja informoidaan niistä tehokkaasti kuntalaisille, yrittäjille ja muille yhteisöille. 3. Nostetta matkailusta sekä kalastusmatkailuhanke valmistuivat ja tuottivat luettelot toimista joilla alueen matkailua tulee 5. Järjestetään Made in Uljua -tapahtuma yhdessä yrittäjien ja kehittää. yhdistysten kanssa 4. Uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista 6. Osallistutaan Piippolan lasten festivaalin järjestelyihin mikäli toteutuu; kehitetään tapahtumaa yhdessä Sikurin kanssamaan informaatiota päästiin jaka- vasta vuoden lopulla ja erityisesti vasta keväällä 2015. Infosta vastaa kehittämiskeskus. 7. Vastataan Oulun rakentajamessuille osallistumisesta. 8. Kehitetään paikalliseen energiaan perustuvaa yritystoimintaa. 5. Made in Uljua tapahtuma järjestettiin. 6. Tapahtumaa ei järjestetty perinteisellä tavalla. Se toteutettiin syksyllä pienempi muotoisena tapahtumana. 7. Kehittämiskeskus hoiti rakentajamessuille osallistumisen. 8. Laadittiin hankesuunnitelma jolla kehitetään paikallisen energian tuottamista ja hyödyntämistä. Käynnistetään keväällä 2015 kun saadaan rahoituspäätös.

46 Suoritetietoja: Hanketoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. 551 MAASEUTUHALLINTO Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Edelleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Tehtäviensä hoitamiseksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on seuraavat henkilöresurssit: - Maaseutujohtaja (1 htv) - 3 maaseutuasiamiestä (3 htv) - Lisäksi ostetaan tarvittava määrä toimistosihteeripalveluita tai käytetään tilapäistyövoimaa/harjoittelijoita. Toiminnan laajuustiedot: - Yhteistoiminta-alueella toimivia maatiloja noin 720 kpl, joista kotieläintiloja 350 kpl. - Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala Yhteistoiminta-alueella on noin 38 800 ha - Nautaeläimiä Yhteistoiminta-alueella on noin 25 500 kpl. - Käsiteltäviä tukihakemuksia yhteistoiminta-alueella 5600 kpl. - Vuonna 2013 yhteistoiminta-alueen, kuntien alueelle maksama tukisumma oli noin 32,4 miljoonaa euroa. Toimintakertomusvuotta 2014 on maaseututoimen osalta leimannut valmistautuminen EU:n ohjelmakauden vaihtumiseen sekä sen aiheuttamat kertaluonteiset tehtävät, erityisesti loppuvuodesta 2014. Tästä johtuen toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen on jäänyt suunniteltua pienempään rooliin. Yleisesti maataloutta leimasi vuonan 2014 epävarmuus. Taloustilanteen heikkeneminen ja laskeneet tuottajahinnat sekä ns. Ukrainan tilanteen heijastusvaikutukset käytännössä pysäyttivät investoinnin maatalouteen ja tulevat erityisesti jatkossa myös näkymään tilojen lopettamisina. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Tarjota maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksen mukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoimintaalueen kuntien alueella. Kehittää maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteuttaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Palvelut on kyetty tarjoamaan joustavasti ja tarkoituksen mukaisetsi koko yhteistoiminta-alueen alueella. Poikkeuksen tästä muodostaa sähköinen tukihaku, jossa oli varsin suuria ongelmia vuoden 2014 tukihaussa. Ongelmat eivät kuitenkaan olleet yhteistoiminta-alueesta johtuvia tai sen ratkaistavissa olevia. Tavoite on toteutunut tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan osalta, mutta ohjelmakauden vaihtumiseen valmistautumisesta johtuen on yhteistyön kehittäminen jouduttu jättämään tavoiteltua pienempää rooliin. Tavoite on osin jäänyt toteutumatta, koska uuden ohjelmakauden alkamista lykättiin vuoteen 2015. Palvelut on kyetty tuottamaan myönnetyn talousarvion puitteissa, hieman jopa sen alittaen. Maksaa viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehittää alueellaan yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. Viljelijätuet on kyetty maksamaan pääsääntöisesti noin 10 päivän sisällä maksuluvan avautumisesta. Maaseudun yleinen kehittäminen on ollut hieman hiljaista ohjelmakauden viivästymisen aiheuttaman

47 kehittämisrahoitukseen tulleen tauon vuoksi. Vanhan kauden onnistumisten arvioinnissa ja uuden kauden suunnittelussa on pyritty olemaan vahvasti mukana ja tukena, resurssit huomioiden. Suoritetietoja: Maaseutuhallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tarjoamme ja turvaamme kuntalaisille tekniset peruspalvelut ja palvelemme myös kunnan toisia hallintokuntia luomalla niille mahdollisimman hyvät toimintapuitteet. Lisäksi huolehdimme kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta sekä kunnan suorassa hallinnassa olevien asuntojen asuntotoimesta. Tavoitteena on tuottaa kuntalaisia ja muita asiakkaita tyydyttävät palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti käytettävissä olevilla resursseilla. Teknisen lautakunnan tulosalueet ovat: Teknisen toimen hallinto, Työllistäminen, Liikenneväylät, Puistot ja yleiset alueet, Liikunta-alueet, Maa- ja metsätilat, Tilapalvelut, Asuntotoimi, Jätehuolto, Energialaitokset. Tekniseen lautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakuntien tehtävistä, päätösvallasta ja esittelijöistä on säädetty hallintosäännön 23-38 :ssä. Tehtäviensä hoitamiseksi teknisellä lautakunnalla on vuonna 2014 seuraavat henkilöresurssit: - Kehitys- ja teknisen johtajan työpanosta (40 %) - Kunnaninsinööri (80 %) - Tilapalveluinsinööri - Kunnallistekniikan insinööri - 10 laitosmiestä - 5 rakennus-/kirvesmiestä - 16 toimitilahuoltajaa ja yksi siivoustyönohjaaja - Toimistosihteereitä 4 Henkilöiden tehtävistä/tehtävänjaosta määrätään toimen-/tehtävänkuvissa 611 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: - Edistää osaltaan Siikalatvan kunnan toimivuutta ja kehittämistä elinvoimaisena, ympäristöystävällisenä, viihtyisänä ja turvallisena maaseutuyhteisönä. - Valmistelee teknisen lautakunnan päätäntävaltaan kuuluvat asiat ja panee ne täytäntöön päätöksenteon jälkeen. - Vastaa kunnanvaltuuston hyväksymän investointiohjelman toteutuksen järjestelyistä hoitamalla kilpailutuksen ja rakennuttamisen. - Sisäilmatyöryhmän ja hankintatoimikunnan asioiden ja kokousten valmistelu kuuluu myös teknisen toimen hallinnon tehtäviin.

48 Työllistäminen Vuoden 2013 loppupuolella on aloitettu työpajatoimintaa Pulkkilassa ja Kestilässä lähinnä kuntouttavassa työtoiminnassa oleville henkilöille. Pulkkilan pajalla korjataan pienkoneita ja Kestilässä entisöidään huonekaluja ja järjestetään kierrätystoimintaa. Rantsilan Raittipaja on toiminut jo aikaisemmin ja siellä valmistetaan tuotteita ja asennetaan niitä paikoilleen suurelta osin omaan toimintaan (ulkoilureittien opasteita, aitaelementtejä, liikunta-alueiden kalusteita jne.). Raittipajalla toimii 1 kokopäivätoiminen ohjaaja ja pajalla työskentelee työllistettyjä, työharjoittelijoita ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Määrä voi olla max. 3-4 hlö/pv. Uutena toimintana tulee nuorten työpajatoiminta Pulkkilassa. Pajatoiminnan kehittäjäksi ja vetäjäksi on palkattu määräaikainen nuorten yksilövalmentaja 30.9.2014 saakka. Toimintaa varten on saatu 2013 valtionavustusta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 40 000. Tavoite on saada käyttöön pysyvä toimintamalli työllistämiseen siten, että työpajojen tuotantoa voidaan hyödyntää kunnan omissa kohteissa mahdollisimman paljon. Määrärahojen puitteissa voidaan työllistää tilapäisiin töihin 15 henkilötyövuoden verran / vuosi tukityöllistettyjä ja noin 25 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Lisäksi tulevat työharjoittelussa olevat opiskelijat ja koululaiset. Tehtävien hoitamiseksi kohtaan 6115 on varattu seuraavat henkilöresurssit: työnsuunnittelija, työpajaohjaaja ja nuorten yksilövalmentaja. Työtehtäviä pyritään järjestämään kunnan eri toimialoilta, mutta n. 80 % henkilöistä sijoittuu teknisen palvelun tehtäviin. Tärkeitä kohteita ovat ympäristön-, liikunta-alueiden-, ulkoilureittien- ja kiinteistönhoitotyöt. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet 1. Vastataan teknisen hallinnon palveluihin kuuluvien tehtävien toimivuuden turvaamisesta sekä toimintojen kehittämisestä kulloisenkin tarpeen mukaisesti 2. Toteutetaan valtuuston vuodelle 2014 hyväksymää investointiohjelmaa. 3. Kausiluontoisiin töihin pyritään työllistämään 15 htv/ vuosi vastaava henkilömäärä 4. Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämän valmennuksen paikkoja pyritään järjestämään 25 henkilölle vuoden aikana Toiminnalliset tavoitteet 1. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja hallinnon menot alittivat 18,42 % /25 999 hyväksytyn talousarvion. Tasapainottamisohjemassa Kvalt. on 28.4.14 edellyttänyt hallinnon säästötavoitteeksi v 2014 /13 000, joka ylitettiin. 2. Investoinneista Laanilan teollisuusalueen infra, Rantsilan skeittiparkki, Koivulehdon ja Pihlajiston varavoimavalmius, Pulkkilan terveyskeskuksen muutostyöt, Kestilän peruskoulun ATK-luokka, Pentti Haanpäänkoulun lukitusmuutos, Aleksanterin koulun ja Pulkkilan peruskoulun äänentoistolaitteet ja Pulkkilan peruskoululla ilmanvaihtomuutokset toteutettiin. Rantsilan päiväkotiin liittyen tontilta purettiin vanhat rivitalot ja kilpailutettiin suunnittelijat. Talousarviosta poiketen Rantsilan ja Pulkkilan paloasemille jouduttiin tekemään muutoksia sairaankuljetuksen siirtyessä niihin tiloihin. Pulkkilan lähiliikuntapaikka, Rantsilan paloaseman piha, Pihlajiston ja Pikkupihlajan peruskorjaukset jatkuvat v. 2015. Peruskorjaukset on pääosin toteutettu kunnan omana työnä. 3. Pitkäaikaistyöttömiä pystyttiin työllistämään mm ympäristön- ja kiinteistönhoidossa, toimitilahuollossa, toimistotöissä, työpajoilla, Helmen toimipisteissä (12 henkilöä) sekä monissa muissa avustavissa tehtävissä. 4. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat

49 työskentelivät pääosin Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän työpajoilla sekä kolmannen sektorin ja Sote Helmen työpaikoissa. Työkokeilupaikkoja järjestettiin mahdollisuuksien mukaan. Nuorten työpajatoiminta siirtyi 31.12.2014 nuorisotoimen alaisuuteen. Laadulliset tavoitteet 5. Teknisen lautakuntaan tulevat asiat valmistellaan viivytyksettä lautakunnan käsittelyä varten 6. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi mahdollistetaan koulutukseen osallistuminen 7. Työpajoilla työskenteleville henkilöille räätälöidään mielekästä ja kykyjä vastaavaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan työllistämispaikkoja yritetään luoda eri taajamiin, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua toimintaan eivätkä matkat muodostuisi esteeksi Laadulliset tavoitteet 5. Lautakunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin viivytyksettä. 6. Osaamisen ylläpitämiseksi henkilöstö on osallistunut tehtäviinsä liittyviin 1-2 pv mittaisiin täydennyskoulutuksiin. 7. Työpajaohjaajat ovat suunnitelleet ja kehittäneet erilaisia työtehtäviä huomioiden siellä työskentelevien henkilöiden työkyvyn ja näin pyrkineet lisäämään osallistuvien työelämän valmiuksia. Suoritetietoja: Tekninen lautakunta kokoontui 5 kertaa / käsiteltyjä asioita 46 Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin yht.19 htv, kaikkiaan 46 eri henkilöä Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 38 henkilöä, joista 5 oli Nuorten työpajalla Työkokeilussa oli 4 henkilöä Suoritetietoja: Teknisen toimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. 621 LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylät sisältävät kaavatiet ja yksityistiet sekä erikseen kirjattavan teiden valaistuksen. Teiden talvihoidossa on käytössä Fastroi kunnossapito-ohjelmisto, joka toimii työjohdon seurannan apuvälineenä. Vuonna 2014 päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma yhdessä ELY -keskuksen kanssa. Yksityistiet Yksityisteiden osalta on 1.5.2010 alkaen siirrytty uuteen yksityisteiden avustusjärjestelmään. Avustusjärjestelmän mukaan yksityisteitä tuetaan kunnossapidon osalta yli 200 metrin matkalta. Joidenkin teiden osalta kunta vastaa edelleenkin niiden kunnossapidosta (ovat yleisessä käytössä esim. läpikulkuteinä tielaitoksen hoitamien teiden välillä). Avustukset maksetaan hakemusten perusteella. Tekninen lautakunta asettaa avustukset hakuun ja vahvistaa avustuksen suuruuden vuosittain valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Yksityisteitä Siikalatvan kunnan alueella on noin 250 km. Näistä kunnan hoidettavaksi on hyväksytty noin 15 kpl yhteispituudeltaan noin 45 km. Kunnan hoitamien yksityisteiden talvikunnossapito on kilpailutettu vuoden 2012 loppupuolella ja uudet sopimukset tulevat voimaan 2013 alusta lukien. Sopimukset ovat voimassa vuoteen 2015. Hoidettavien teiden hoitoon kuuluvia toimenpiteitä ovat: höyläys, lanaus, sorastus, pölynsidonta, auraus, polanteen poisto ja liukkauden torjunta. Hoitotoimet vaihtelevat hieman teittäin, eikä kaikkia toimia suoriteta jokaiselle tielle kaikkina vuosina.

50 Yksityisteitä on tuettu neuvonnalla ja kouluttamalla sekä ohjaamalla tiekuntia lainmukaiseen toimintaan. Vuoden 2014 aikana on saatettu loppuun kaksi yksityisteiden perusparannushanketta, jotka on aloitettu vuoden 2013 aikana. Hankkeiden viivästyminen alkuperäisistä aikatauluistaan oli useamman sattuman summa ja aiheutti vuodelle 2014 ennakoimattoman työmäärän. Lisäksi viivästyksestä aiheutui tiettyjä hallinnollisia hankaluuksia, koska yksityisteiden valtionavustusten hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta Pirkanmaan Ely-keskukseen, jonka tulkinnat poikkesivat valtionavustuspäätöksessä annetuista. Kaavatiet Kaavateitä Siikalatvan kunnalla on tällä hetkellä neljällä asemakaava-alueella yhteensä noin 41 km. Lisäksi kunnossapidetään Leskelän puutarhakylän kaavateitä tarpeen mukaan. Kesähoitoon kuuluvia toimenpiteitä ovat sorapintaisten kaavateiden höyläykset, lanaukset, murskeenajot ja pölysidonta. Päällystetyillä teillä kesähoitoon kuuluu päällystepaikkaukset ja keväisin hiekoitushiekan harjaukset. Tiealueiden hoitotöihin sisältyy lisäksi tien kuivatusrakenteiden (ojat, rummut, pintavesiviemäröinnit yms.) kunnossapito. Talvihoitoon kuuluvat auraus, höyläys, polanteen poistot, liukkauden torjunta ja lumen käsittely (siirrot lumenkaatopaikalle). Liikenteenohjaukseen liittyviä tehtäviä ovat liikennemerkkien huollot ja ajoratamerkinnät. Kaava-alueilla päällystämättömiä sorapintaisia kaavateitä on yhteensä noin 19 km. Sorapintaiset tiet höylätään pääsääntöisesti 2 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin, jolloin myös lisätään pintamursketta tarpeen mukaan. Teiden suolaus keväisin on järjestetty ostopalveluna, koska liuossuolaus on huomattavasti edullisempaa kuin raesuolaus omana työnä. Lisäksi joka kylällä on jonkin verran suolaa varastossa ongelmakohtien pölyntorjuntaan, jos suolausta ei ole vielä suoritettu tai pölyhaitan takia suolan lisäys mahdollistuisi. Kaavateiden talvihoitosopimukset, johon kuuluvat auraus, liukkauden torjunta, polanteen poisto ja erikseen määrättäessä lumenajo, ovat voimassa huhtikuun 2015 loppuun saakka. Teiden valaistus Kunnan omistamaa/hoidossa olevaa tievalaistusta on pääasiassa kaavateillä. Jonkin verran vanhojen kuntien alueilla on kunnan vastuulla olevaa valaistusta myös tielaitoksen teillä. Tievalaisimia on yht. n. 1232 kpl. Teiden valaistuksen uusimiseen on tulevaisuudessa varattava investointeihin rahaa, jotta EcoDesign- eli EuP-direktiivin mukaisesti voidaan toimia. Direktiivin tärkeimmät muutokset ovat: elohopealamppujen tuonti markkinoille kielletään 2015 alkaen uusissa loistelamppuvalaisimissa on oltava elektroniset liitäntälaitteet vuodesta 2017 alkaen hehkulamput poistuvat markkinoilta vaiheittain vuoteen 2012 mennessä. Tällä hetkellä näyttää että elohopeahöyrylamput korvataan monimetallilampuilla, jolloin itse valaisimeen kohdistuvat muutokset jäävät hyvin pieniksi. Monimetallilampuille valmistaja lupaa kaksinkertaisen käyttöiän elohopea vastaaviin verrattuna. Hinta näillä lampuilla on kaksinkertainen ja sähkönsäästöksi luvataan n. 40 %. Käyttömenoihin varattu rahaa kellokytkimien asentamiseksi, jotta yöaikainen (klo 24.00-5.00) sammuttaminen mahdollistuisi. Tievalaistuksen kartoituksen on tehnyt Eltel Oy ja kartoituksen pohjalta mietitään tulevia uudistustarpeita. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Sorapintaiset kaavatiet höylätään keväisin ja syksyisin sekä pölysidonta tapahtuu pääsääntöisesti vain keväisin, tarvittaessa useamminkin. Mursketta lisätään ongelmakohtiin lanauksien ja höyläyksien yhteydessä. Teiden pölyntorjunta suolaliuoksella on ostettu ELY:lle tiesuolausta suorittavalta yritykseltä. Investoinneista suoritettuja toimenpiteitä: Piippolassa Anttilantiellä ja Kehätiellä olevia

51 heikkokuntoisten tieosien rakenteita on parannettu sekoitusjyrsinällä, kantavan kerroksen lisäämisellä ja ojituksella. Rantsilassa Muurahaisentiellä ja alikulussa on suoritettu öljysorapaikkauksia. Laaditaan tievalaistuksen uusimis- ja kunnossapito-ohjelma, josta käy ilmi kohteet, toimenpiteet ja aikataulu. Laadulliset tavoitteet Tievalaistuksen osalta on siirrytty ledvalaistukseen tieosuuksilla joissa vanhoja huonokuntoisia elohopea valaisimia. Yöaikainen (klo 24.00-5.00) on käytössä kaikissa kunnan taajamissa. Kunnan ylläpitämän katuvalaistuksen osalta Mäläskän, Hyvölänrannan, Väyrylänsaaren, Vornan ja Leskelän kylien valaistus on lopetettu. Kesäaikana ajanjaksona huhtikuu-elokuu kaikki katuvalot sammutetaan. Teiden ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidossa painotetaan liikkumisen turvallisuutta Liikenneturvallisuus suunnitelmaa on päivitetty LIITU työryhmässä, jossa kunnan edustajien lisäksi ovat edustajat ELY:stä, poliisista, liikenneturvasta ja Destia:sta. Kevyen liikenteen väylät ja kevyttä liikenettä palvelevat kokoojatiet karhennettu ja hiekoitettu oikea-aikaisesti. Yksityistiet: Käsitellä ja maksaa yksityistieavustukset kesäkuun loppuun mennessä. Säilyttää kunnan hoitamien yksityisteiden kunto kohtuullisella tasolla. Kannustaa ja ohjata tiekuntia asialliseen ja lainmukaiseen toimintaan. Lisätä tiekuntien osaamista yksityistieasioissa. Yksityistieavustusten maksu viivästyi osin tavoite aikataulusta, joten tavoite ei kokonaisuutena toteutunut, lähinnä resurssi syistä. Kunnan hoidossa olleiden teiden kunto on saatu pidettyä kohtuullisella tasolla. Tiekuntia on ohjeistettu ja neuvottu sekä niiden kokouksiin osallistuttu resurssien mahdollistamissa puitteissa. Tiekunnille ei järjestetty vuonna 2014 erillisiä koulutustilaisuuksia. Osaamisen parantaminen on tältä osin toteutunut lähinnä neuvonnan ja ohjaamisen kautta. Suoritetietoja: Kaavatiet Toimintakulut Kulut kokonaisuudessaan (sis.poistot) 2827,52 /tiekm 5376,72 /tiekm Liikenneväylien tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64.

52 625 PUISTOT JA YLEISET ALUEET Toiminta-ajatus: Puistojen kunnossapito määräytyy hoitotasoluokituksen mukaisesti. Tehtävänä on edistää viihtyisän, terveellisen ja turvallisen sekä luontoon hyvin sopeutuvan ympäristön kehittymistä ja säilymistä, jossa asukkaiden on miellyttävä asua ja elää. Puistojen ja yleisten alueiden hoidossa pyritään viihtyisään ja siistiin yleisilmeeseen. Puistoihin ja yleisiin alueisiin liittyviä kunnostamistoimia suoritetaan mm. työllistämistyönä. Alueilla tehdään mm. raivaustöitä, viheralueiden hoitotöitä sekä rakenteiden ja kalusteiden kunnossapitoa ja uusien rakentamista. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä pyritään lisäämään hoitotason määrittämän luokan mukaisella oikein kohdistetulla hoidolla ja kunnostamisella. Metsämäisten puistoalueiden tilaa kaava-alueilla on kunnassa kartoitettu maisemanhoidon toimenpiteiden suorittamiseksi. (raivaus/hakkuu alueet) Suoritetietoja: Puistojen ja yleisten alueiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. 631 LIIKUNTA-ALUEET Toiminta-ajatus: Suorituspaikat, -rakenteet ja rakennukset pidetään tarkoituksensa mukaisessa kunnossa edelleen kehittäen. Tekninen toimi toteuttaa työt liikuntatoimen kanssa yhteisesti sovitussa laajuudessa ja tasossa, jonka liikuntatoimi määrittelee. Kustannukset viime kädessä maksaa vapaa-aikatoimi. Liikunta-alueiden hoidon taso pidetään hyvänä siten, että kesätyöllistetyistä kylittäin yksi keskittyy urheilualueiden hoitoon. Kuntoratojen latujen kunnossapito tapahtuu Rantsilassa omana työnä ja Pulkkilassa, Piippolassa sekä Kestilässä ostopalveluna. Jääkiekkokaukaloiden jäänhoito tapahtuu kaikilla kylillä omana työnä. Siikalatvan kunnassa on 6 virallista uimapaikkaa - Haapavuori Pulkkila - Viitastenjärvi Pulkkila - Mankila Rantsila - Maauimala Rantsila ( myös avantouinti) - Paskokangas Piippola ( myös avantouinti) - Kangasjärvi Kestilä ( myös avantouinti) Liikuntahallin runsaan käyttöasteen johdosta pintarakenteissa on kunnostustarvetta, jonka vuoksi vuodelle 2014 varataan rahaa käyttömenoihin pintojen uusimiseksi. Kunnostustoimenpiteet leirikeskuksissa. Ristironkkeli: - kunnostustoimenpiteiden kartoitus Kangasjärvi: - rakennetaan uusi nuotiokatos - ylämajan katto uusitaan

53 Hiihtomajojen ja leirikeskusten osalta siirrytään sähköiseen ajanvaraukseen. Ulkoilualueissa moottorikelkkareitteihin liittyvät keskeneräiset työt saatetaan loppuun. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Tuottaa laadukkaita palveluita edullisesti liikuntapaikkojen hoidossa. Hiihtomajojen ja leirikeskusten osalta on siirrytty sähköiseen ajanvaraukseen. Kangasjärven leirikeskuksen ylämajan katto kunnostettiin, johon kuului katon oikaisu ja uuden peltikaton asennus vanhan huopakatteen tilalle. Moottorikelkkareittien osalta puuttuvia maanomistajien lupia Rantsila - Kestilä välillä on soviteltu ja pääosin asia kunnossa. Säästöohjelman puitteissa virallisten uimapaikkojen lukumäärä on pudonnut viiteen, koska Viitastenjärven uimapaikka ei ole enää kunnan ylläpitämä. Lisäksi Kangasjärven avantouintipaikan käyttö on lopetettu. Kuntoratojen osalta kunnossapito Mankilan ja Laakkolan osalta on lopetettu. Suoritetietoja: Liikunta-alueiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. 641 MAA- JA METSÄTILAT Toiminta-ajatus: Kunnan omistamia maa- ja metsätiloja hoidetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen, metsätalouden tavoitteiden ja lakien mukaisesti. Metsien hoidossa huomioidaan myös muut kuin perinteisen metsätalouden vaatimukset mm. erilaiset virkistyskäyttömuodot. Metsätilat Siikalatvan kunnan omistuksessa on metsämaata yhteensä noin 5 000 ha. Luokiteltua metsämaata em. määrästä on yhteensä noin 4.000 ha. Vuonna 2013 aloitettiin kunnan metsien metsäsuunnitelmien uusiminen ja tätä jatketaan vuosittain noin 1000 ha vuosivauhdilla kunnes kaikki metsäsuunnitelmat ovat ajan tasalla ja sähköisessä muodossa. Samalla käynnistetään metsien suunnitelmien mukainen käsittely. Kunta on myös kartoittanut METSO -ohjelman mukaiset suojelukohteet metsistään. Tontit Kunta omistaa asemakaava-alueilla kaikilla kirkonkylillä sekä asuintontteja, että teollisuustontteja. Omakotitalotontteja on yhteensä yli 100 kpl. Tämän lisäksi on rivitalotontteja. Asuintontteja on nykyisellä rakentamisvauhdilla asemakaava-alueilla noin 20 vuoden tarpeisiin. Rivitalotonttien kysyntä on sen verran matala, että olemassa olevat tontit riittävät myös ainakin 20 vuodeksi. Kysyntää on sellaisille tonteille, joilla voidaan pitää myös kotieläimiä kuten hevosia. Maankäyttöstrategian laatimisen yhteydessä selvitettiin myös rantarakentamiseen soveltuvat ja saatavat alueet (Uljuan altaan rannat, jokivarret). Yleensä taloustilanteen vuoksi omakotitalotonttien kysyntä on hiipunut myös Oulun seudulla ja tämä vaikuttaa myös Siikalatvan kunnan alueella. Rakentaminen kohdistuu asemakaava-alueiden sijasta hajaasutusalueille.

54 Teollisuustontteja löytyy myös kaikilta kirkonkyliltä ja ne riittävät kattamaan näkyvissä olevan kysynnän pitkälle tulevaisuuteen. Teollisuusalueiden kunnallistekniikka vaatii kuitenkin kohentamista: Laanilan teollisuusalue Pulkkilassa varustettiin vuonna 2014 kunnallistekniikalla siihen asteeseen että alueella voidaan rakentaminen tarvittaessa käynnistää nopeasti. Piippolassa Kortteisen alueelle rakennettiin viemäröinti. Vielä 2015 pitää rakentaa sammutusvesijärjestelmä ensisammutusveden turvaamiseksi. Muut maa-alueet Kunta on myös vuokrannut jonkin verran maa-alueita turvetuottajille turvetuotantoa varten sekä peltoa maanviljelijöille. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 1. Laanilan kunnallistekniikka valmiiksi vuoden loppuun. 2. Järvitalonjärvellä vapaa-ajantontti myyntiin kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 3. Tontteja markkinoidaan edelleen rakentajamessuilla Oulussa. 4. Metsätaloussuunnitelmia päivitetään min 1000 h alueella 5. Suunnitelmien mukaiset hoitotoimet ja hakkuut toteutetaan niillä alueilla joille päivitetyt suunnitelmat valmistuvat Suoritetietoja: Maa- ja metsätilojen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 64. 1. Laanila valmistui 2014 loppuun. 2. Tonttia ei laitettu vielä myyntiin. Odotetaan yleisen kysynnän kasvua ja hintatason nousua. 3. Tontteja markkinoitiin rakentajamessuilla. Kysyntä on kuitenkin hiljaista. 4. Metsätaloussuunnitelmia päivitettiin noin 700 ha. 5. Hoitotoimenpiteitä toteutettiin mm. harvennushakkuita, taimikonhoito ja istutuksia tekemällä. Puukauppoja solmittiin noin 350.000 euron edestä ja vuonna 2014 niistä toteutui noin 160.000 euron edestä. Leudot talvet vaikeuttavat puunkorjuuta. 651 TILAPALVELUT Toiminta-ajatus: Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, teknisestä kunnossapidosta ja siivouksesta. TAVOITTEET 2014 1. Sisäisten vuokrien periaatteiden selkeytys 2. Henkilöstön koulutus 3. Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat palvelut kilpailukykyiseen hintaan 4. Tilojen määrän, arvon ja ylläpidon optimointi ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. 5. Kuntoarvioiden laatimista kiinteistöille jatketaan 6. PTS-suunnitelmien laatimista jatketaan 7. Tilojen käyttäjien koulutus kiinteistönhallintaohjelmiston käyttöön TOTEUTUMINEN 1. Sisäisten vuokrien periaatteita ja kiinteistöjen pinta-aloja tarkistettu 2. Yksi henkilö suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon. 4. Kestilän vanha kunnantalo poistettu käytöstä. Piippolan terveyskeskus lakkautettu vuoden lopussa. Päiväkoti Huminan toiminta siirtynyt Kestilän peruskoululle ja Huminan tilat vuokrattu yrityskäyttöön. 5. Homekoiratutkimusten perusteella Kestilän peruskoululle tilattiin kuntoarvio, joka valmistuu vuoden 2015 puolella. 6. PTS-suunnitelmia ei ole laadittu vuonna 2014 7. Valittiin vastuuhenkilö kiinteistöhallintaohjelmistolle, joka huolehtii ohjelman käyttäjien opastuksesta..

55 Suoritetietoja: Siikalatvan kunnan kiinteistöjä n 56.000 m2, 210.000 m3(ei sisällä urheilu- ja retkeilyrakennuksia) Keskimääräiset hoitomenot ovat 5,44 /m2/kk. Tilapalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. 655 ASUNTOTOIMI Toiminta-ajatus: Asuntotoimen tehtävänä on ylläpitää riittävää kunnallista vuokra-asuntokantaa tyydyttämään vuokraasuntojen kysyntä Siikalatvan kunnan alueella. Asuntotoimen pitää kyetä vastaamaan myös nopeisiin asunnon tarpeisiin. Asuntojen vuokrat tulee määritellä siten, että poistot ja korot huomioiden asuntotoimi vastaa omista kustannuksistaan. TAVOITTEET 2014 Kunnan omistamien asuntojen hyvä käyttöaste; 95 %. Asuntojen kunnon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kuntoarvioiden laatiminen Varautuminen asuntojen korjauksiin asukkaiden vaihtuessa. Vuokria tarkistetaan vuokrasopimusten mukaisesti. Kunnan asuntotoimen kehittämissuunnitelman mukaisten toimien täytäntöönpano Suoritetietoja: TOTEUTUMINEN Käyttöaste 95 % Asukkaiden vaihtuessa asuntoihin on tehty remontteja Kuntoarvioita ei ole laadittu Suurin osa kunnan omistamista vuokra-asunnoista siirtyi Siikalatvan Vuokratalot Oy:n omistukseen. Vuokrat: 6,37-8,29 /m2/kk Siikalatvan kunnan asuntotoimi on hoitanut asunnonvälityksen myös Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle. Asuntotoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. 661 JÄTEHUOLTO Kuntien yhteinen yhtiö Vestia Oy vastaa Siikalatvan kunnan jätehuollosta. Kunnan alueella on kolme lakkautettua kaatopaikkaa Pulkkilassa, Rantsilassa ja Piippolassa sekä Kestilän osalta lakkautustyöhön liittyvät työt saadaan päätökseen vuoden 2013 aikana. Velvoitetarkkailut lakkautetuilla kaatopaikoilla ovat käynnissä. Kunnan omien jätteiden osalta laaditaan lajitteluohje laitosmiesten ja kirvesmiesten käyttöön. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Siikalatvan kuntaan kehitetään toimiva ja edullinen lajitteluun perustuva järjestelmä jätehuoltoon. Varastoissa olevat jätteeksi luokiteltavat käytöstä poistetut tarvikkeet, aineet ja koneet on kartoitettu. Vaaralliset jätteet on toimitettu ao. jätteiden jatkokäsittelyyn Ekokemille sekä muut jätteet Vestialle.

56 Suoritetietoja: Jätehuollon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. 665 VESI- JA VIEMÄRILAITOKSET Kunnallisena hoidetut vesi- ja viemärilaitostoiminnot Siikalatvan kunnan alueella on yhtiöitetty ja liitetty Siikalatvan Vesihuolto Oy:öön 1.1.2011. TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Suoritetietoja: Vesi- ja viemärilaitosten TA-toteutuma on sivulla 65. 671 ENERGIALAITOKSET Siikalatvan kunnassa aluelämpöä tuotetaan vuonna 2014 kaikissa taajamissa: Kestilässä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Aluelämpö tuotetaan pääosin kotimaisilla polttoaineilla; puulla ja turpeella. Öljy ja Pulkkilassa myös pelletti on varapolttoaineena ja huippukuormien kattamisessa. Aluelämmön tuotantotapa eroaa taajamittain seuraavasti: 1) Kestilässä kunta omistaa laitoksen ja verkoston ja lämpöyrittäjä vastaa laitoksen käytöstä polttoainehuoltoa myöten. 2) Piippolassa lämpöyrittäjä omistaa laitoksen ja myy kunnan verkostoon lämpöä. 3) Rantsilassa kunta omistaa laitoksen ja verkoston ja lämpöyrittäjä vastaa laitoksen käytöstä polttoainehuoltoa myöten. 4) Pulkkilassa lämpöyrittäjä omistaa laitoksen ja myy kunnan verkostoon lämpöä. Verkoston osalta Kestilän ja Pulkkilan verkostot ovat vanhimmilta osiltaan n. 80-luvun alkupuolelta, ja ovat näiltä osin käyttöikänsä loppupuolella, samoin vanhan verkoston verkostohäviöt ovat huomattavan korkeat verrattuna nykytekniikalla rakennettuihin verkostoihin. Rantsilan verkosto on saneerattu ja laajennettu vuosina 2006 2007 ja Piippolaan on rakennettu uusi verkosto vuonna 2009. Haasteita lähivuosille ovat mm. 1) Vanhoihin verkon osiin tehdään Kestilässä ja Pulkkilassa uusimisia myös vuonna 2014. 2) Verkostojen toimivuuden parantaminen siten, että verkostohäviöt saadaan mahdollisimman pieniksi. Kaukolämpölaitos on yhtiöitettävä vuoden 2014 loppuun mennessä. ote laista 23.8.2013/626 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013. Jos kunta tai kuntayhtymä on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Tulevana vuonna Kestilän osalta tulee harkintaan öljynkäytön vähentäminen ja siirtyminen pellettiin. Nykyiseen Kestilän öljypuolen kattilaan ja poltinpuoleen vaadittavat uusimiset ovat pitkän aikavälin tarkastelussa kannattamattomia.

57 Toiminnan laajuus Pulkkila: Kaukolämpöverkon pituus 4500 m Tuotettu lämpömäärä n. 9000 Mwh / a Myyty lämpömäärä n. 7800 MWh / a Rakennuksia verkostossa 25 kpl Lämmitettävää tilaa n. 224.500 m³ Rantsila: Kaukolämpöverkon pituus 4850 m Tuotettu lämpömäärä n. 6500 Mwh / a Myyty lämpömäärä n. 5900 MWh / a Rakennuksia verkostossa 49 kpl Lämmitettävää tilaa n. 138.000 m³ Kestilä: Kaukolämpöverkon pituus 3000 m Tuotettu lämpömäärä 4800 Mwh /a Myyty lämpömäärä 4000 MWh / a Rakennuksia verkostossa 28 kpl Lämmitettävää tilaa n. 69.000 m³ Piippola: Kaukolämpöverkon pituus 4300 m Tuotettu lämpömäärä 5000 Mwh /a Myyty lämpömäärä 4400 MWh / a Rakennuksia verkostossa 21 kpl Lämmitettävää tilaa n. 90.000 m³ TAVOITTEET 2014 TOTEUTUMINEN 2014 Toiminnalliset tavoitteet Lämpöä toimitetaan keskeytymättömästi kiinteistöille Pulkkilassa, Rantsilassa, Kestilässä ja Piippolassa. Verkostojen uusimistöitä jatketaan Pulkkilassa ja Kestilässä. Kiinteistöjen liittymismaksut kaukolämpöön yhtenäistetään samansuuruisiksi koko Siikalatvan kunnan alueella. Lämmöntoimituksessa ei ole ollut keskeytyksiä vuonna 2014. Kestilän lämpölaitoksen hakesiilon lattialämmitys uusittiin ottamalla lattiaan paluuveden kierrosta lämmitys. Kestilässä Syrjätien talohaara uusittiin ja Tiinanmäen lämmönsiirtoputket eriytettiin autioina olevista taloista, joista lämmönsyöttö katkaistiin.. Kaukolämpölaitos on yhtiöitetty vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaukolämmön energiamaksuja korotetaan kaikkien lämpölaitosten osalta keskimäärin 5,00 /MWh Kaukolämmön hinnan korotukset on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Kustannukset / MWh Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila. Kustannukset /MWh (poistot mukana) Myyty Tuotettu Kestilä 84,09 /MWh 66,38 /MWh Piippola 85,05 /MWh 74,29 /MWh Pulkkila 74,,37 /MWh 64,54 /MWh Rantsila 76,83 /MWh 66,26 /MWh Suoritetietoja:

58 Kaukolämpö tietoa kylittäin Siikalatvan kunnassa Vuosi 2014 Tuotettu lämpö MWh Laskutettu lämpö MWh Hukkalämpö % Piippola 4876,34 4259,16 12,65 % Kestilä 4380,10 3457,9 21,05 % Pulkkila 8496,10 7373,70 13,21 % Rantsila 5784,60 4988,82 13,75 % Yhteensä 23537,14 20079,58 14,68 % laskettu yhteissummasta Energialaitosten tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 711 RAK.VALVONNAN JA YMP.TOIMEN HALLINTO Siikalatvan kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii viisijäseninen rakennus- ja ympäristölautakunta. Lautakunnan esittelijänä toimii rakennustarkastaja. Tarvittaessa lautakunta voi nimetä keskuudestaan 3-jäsenisen katselmustoimikunnan, jonka esittelijänä toimii rakennustarkastaja. Lautakunnan toimintatehtäviin on lisätty ympäristötarkastukseen liittyvät tehtävät 1.4.2014 alkaen, kyseisten tehtävien siirryttyä Ympäristöpalvelut Helmeltä kunnan itsensä hoidettavaksi. Tehtävien hoitamiseen henkilöresurssina on kaksi rakennustarkastajaa sekä toimistosihteeripalveluja. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja päätösvalta on määritetty hallintosäännössä, samoin rakennustarkastajien tehtävät. TAVOITTEET 2014 1. Hallintoon liittyvien tehtävien hoitaminen. 2. Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokoukset ja katselmukset, poikkeamisluvat yms. 3. Maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain sekä asetuksen mukaiset hallintoon liittyvät valvontatehtävät. TOTEUTUMINEN - Lautakunnan kokouksia pidetty 3 kpl. - Kehittämiskeskustelu käyty Ely-keskuksen kanssa 14.10.2014. - Rakennus- ja maa-aineslupataksoja korotettu 1.1.2014 alkaen 5 % - Ympäristölupataksat hyväksytty 20.5.2014 Suoritetietoja: Rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. 721 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus: Ohjata ja neuvoa rakentajia, valvoa kaavojen ja rakentamisen ja muita toimenpiteitä koskevien lupien noudattamista sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön/rakennusten kunnossapitoa. Toiminnan laajuustietoja: Rakennuslupahakemuksia käsitellään keskimäärin n. 90 kpl/vuosi. Toimenpideluvat/ilmoitukset keskimäärin n. 80 kpl/vuosi. Rakennusvalvontamaksuja korotetaan 10 % 1.1.2015 alkaen.

59 TAVOITTEET 2014 1. Rakennuslupien ja maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun mukaisten muiden lupien myöntäminen, valvonnat ja tarkastukset sekä lausunnot ja rakennusten arviot 2. Luvat käsitellään ja päätös annetaan n. kahdessa viikossa. TOTEUTUMINEN - Rakentamisen ohjaus- ja viranomaisvalvontaa suoritettu toimistolla ja rakennustarkastuksissa eri työmailla - Aloituskokoukset omakotitalo- ja tuotantorakennustyömailla - Sosiaalihuollon tukemat talouksien; korjaustyöselostukset, tarkastukset, kustannusarviot, vanhusten kotona asumisen tukemiseksi. - Rakennuslupia myönnetty 60 kpl - Toimenpidelupia ja ilmoituksia 91 kpl - Lausunnot poikkeamislupiin 3 kpl - Kiinteistöjen hinta-arviot 8 kpl - Rakennuskatselmuksia suoritettu lupamääräysten mukaisesti, rakentajien ilmoituksesta Suoritetietoja: Rakennusvalvonnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65. 731 MUUT VIRANOMAISTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus: Vastata ympäristöviranomaisen toimintaan liittyvistä tehtävistä, maa-ainesten oton valvonnasta ja ohjauksesta sekä päättää muista viranomaislausunnoista. Korjaus- ja muu rakentaminen, avustukset ARA:n ohjeistuksen mukaan. Toiminnan laajuus: Uusia tai uusittavia maa-aineslupia käsitellään n. 5 kpl/vuosi. Voimassa olevia lupia 28 kpl. ARA:n alaisia erilaisia hakemuksia käsitellään n. 40 kpl/vuosi. Maa-aineslupa- ja ympäristölupataksoja korotetaan 10 % 1.1.2015 alkaen. TAVOITTEET 2014 1. Maa-ainesten ottoon tarvittavien lupien myöntäminen ja valvonta. 2. Lupien käsittely vie sijainnista riippuen 2-3 kk. 3. Korjaus- ja energia-avustushakemusten käsittely ja toteutumisen valvonta ja lausunnot. 4. Ympäristöviranomaistoimintaan liittyvät tehtävät. TOTEUTUMINEN - Maa-aineslupia myönnetty 7 kpl - Ympäristölupia myönnetty 5 kpl - Korjausavustuksia käsitelty 16 kpl - Patterointi-ilmoitukset 13 kpl Suoritetietoja: Muiden viranomaistehtävien tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 65.

60

61

62

63

64

65

66 VUOSIKATE VUOSINA 2011-2014 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Vuosikate 2 693 503 835 588-472 734 2 087 622

67 KÄYTTÖTALOUDEN TOIMINTAKATE TOIMIALOITTAIN - sisältää hallinnonalojen väliset sisäiset palveluostot ja -myynnit sekä sisäiset vuokrat. - EI SISÄLLÄ YHDISTYMISAVUSTUSTA ja KOMPENSAATIOTUKEA, yht. 2 814 390, TP 2011 - EI SISÄLLÄ KOMPENSAATIOTUKEA, yht. 561 150, TP 2012 - EI SISÄLLÄ KOMPENSAATIOTUKEA, yht. 561 150, TP 2013 - EI SISÄLLÄ PYS.VAST.MYYNTIVOITTOA, yht. 845 034, TP 2014 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 % % % % Hallinto- ja kehittämispalvelut 1 417 197 3,9 1 638 709 4,4 1 538 720 4,0 1 542 289 3,9 Sosiaali- ja terveystoimi 23 211 933 63,2 24 020 356 64,4 25 252 968 64,8 25 925 811 66,1 Sivistystoimi 11 396 297 31,0 11 257 574 30,2 11 267 531 28,9 11 025 264 28,1 Kehitys- ja tekninentoimi 726 749 2,0 398 385 1,1 889 683 2,3 752 781 1,9 YHTEENSÄ 36 752 176 100 37 315 024 100 38 948 902 100 39 246 145 100 Käyttötalouden toimintakate toimialoittain, 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014

68 VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2009-2014, Luvut eivät sisällä kuntaliitoksen yhdistymisavustuksia vuosilta 2009-2011 (7 510 800 ) ja valtionosuuden vähenemisen korvauksia vuosilta 2009-2013 (2 805 750 ). TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 Verotulot 15 022 537 15 152 217 16 097 328 16 206 391 15 843 434 16 432 090 Valtionosuudet 19 278 931 19 778 522 20 738 846 21 388 632 22 230 016 24 103 011 Verorahoitus yhteensä, 34 301 468 34 930 739 36 836 174 37 595 023 38 073 450 40 535 101 Kunnallisvero-% 20,00 21,00 21,00 21,75 21,75 21,75 VALTIONOSUUKSIEN JAKAANTUMINEN TEHTÄVÄKOHTAISESTI, TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 Yleinen valtionosuus 1 151 940 Sos.-ja terv.huollon valtionosuus 14 068 835 Peruspalvelujen valtionosuus 15 955 699 16 230 397 18 135 846 18 666 986 19 002 180 Opetus- ja kultt.toimen valt.os. 3 508 156-1 378 966-1 410 839-1 453 818-1 363 570-1 320 853 Verotulotasaus x) 5 368 095 5 611 824 4 872 912 5 092 908 5 767 980 Järjestelmämuutoksen tasaus -166 306-342 536-166 308-166 308-166 296 Harkinn.var.rah.avustus 550 000 650 000 820 000 Yhteensä, 19 278 931 19 778 522 20 738 846 21 388 632 22 230 016 24 103 011 x) 5 133 100 sisältyy tehtäväkohtaisiin valtionsuuksiin v. 2009. VEROTULOJEN JAKAUTUMINEN VEROLAJEILLE, TP2009 TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 Kunnan tulovero 13 110 656 12 845 291 13 715 081 14 327 641 13 993 658 14 203 706 Kiinteistövero 796 935 850 575 905 732 1 132 278 1 054 156 1 308 363 Osuus yhteisöveron tuotosta 1 114 946 1 456 351 1 476 515 746 472 795 620 920 021 Yhteensä, 15 022 537 15 152 217 16 097 328 16 206 391 15 843 434 16 432 090

69 TULORAHOITUS, TP 2014 TP 2014 % Valtionosuudet 24 103 011 48,4 Verotulot 16 432 091 33,0 Toimintatuotot (ulk.) 9 241 663 18,5 Rahoitustuotot 72 214 0,1 YHTEENSÄ 49 848 979 100

70

71 TOIMINTAKULUT MENOLAJEITTAIN - sisältää hallinnonalojen väliset sisäiset palveluostot ja -myynnit sekä sisäiset vuokrat TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 % % % % Henkilöstökulut 14 954 958 30,2 14 772 375 29,1 15 038 176 28,6 14 571 480 28,6 Palvelujen ostot 28 227 627 57,1 29 441 330 58,0 30 830 932 58,7 31 072 252 61,0 Aineet, tarvikkeet, tavarat 3 490 252 7,1 3 782 596 7,5 3 948 171 7,5 2 608 025 5,1 Avustukset 494 629 1,0 594 022 1,2 487 721 0,9 423 231 0,8 Muut toimintakulut 2 302 517 4,7 2 167 409 4,3 2 187 352 4,2 2 273 593 4,5 YHTEENSÄ 49 469 983 100 50 757 732 100 52 492 352 100 50 948 581 100

72

73

74

75 INVESTOINTIMENOT, BRUTTO JA NETTO, VUOSINA 2011-2014 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Investoinnit brutto 1 244 486 589 709 975 911 2072425 Investoinnit netto 197 992 228 196 975 608 670223

76

77

78

79

80

81

82

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

83 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA Kunnan tuloslaskelma (ulkoinen) 2014 2013 Toimintatuotot 9 241 663,35 9 557 595,58 Myyntituotot 5 307 572,85 5 379 909,93 Maksutuotot 768 066,00 826 936,80 Tuet ja avustukset 555 974,90 1 228 987,47 Muut toimintatuotot 2 610 049,60 2 121 761,38 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -47 642 773,62-47 945 348,49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 491 294,00-10 919 255,78 Henkilösivukulut -4 080 186,00-4 118 920,14 Eläkekulut -3 478 293,27-3 476 207,66 Muut henkilösivukulut -601 892,73-642 712,48 Palvelujen ostot -29 356 872,42-28 937 947,78 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 889 499,82-3 201 192,89 Avustukset -423 230,80-487 721,13 Muut toimintakulut -401 690,58-280 310,77 Toimintakate -38 401 110,27-38 387 752,91 Verotulot 16 432 090,97 15 843 433,92 Valtionosuudet 24 103 011,00 22 230 016,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 28 083,78 4 081,65 Muut rahoitustuotot 44 130,00 13 480,04 Korkokulut -74 988,23-80 357,84 Muut rahoituskulut -43 594,76-95 634,54 Vuosikate 2 087 622,49-472 733,68 Poistot ja arvonalentumiset -1 163 694,84-1 195 173,44 Suunnitelman mukaiset poistot -1 163 694,84-1 195 173,44 Tilikauden tulos 923 927,65-1 667 907,12 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 111 138,58 108 483,20 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 035 066,23-1 559 423,92

84 Tilinpäätöslaskelmat Rahoituslaskelma 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 087 622,49-472 734,00 Tulorahoituksen korjauserät -845 034,25-654,00 Investointien rahavirta Investointimenot -2 055 188,49-975 911,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 230 000,00 957,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 417 399,75-1 448 342,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -88 113,50-67 000,00 Antolainasaamisten vähennys 38 926,10 127 677,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 671 904,01 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 568 697,74-1 878 201,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 500 000,00 2 000 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -21 682,07-10 296,79 Saamisten muutos -2 485 887,22-156 153,18 Korottomien velkojen muutos -985 260,53 651 334,00 Rahoituksen rahavirta -610 714,96 1 339 263,51 Rahavarojen muutos 806 684,79-109 078,29 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 166 867,48 32 086,70 Rahavarat 1.1. -639 817,31 141 164,99 Rahavarojen muutos 806 684,79-109 078,29

85

86 Konsernilaskelmat KONSERNITULOSLASKELMA 2014 2013 Toimintatuotot 32 029 783,33 33 239 537,69 Toimintakulut -69 431 560,79-69 814 438,03 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 41 384,51 2 467,20 Toimintakate -37 360 392,95-36 572 433,14 Verotulot 16 432 090,97 15 843 433,92 Valtionosuudet 24 103 011,00 22 230 016,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 41 840,26 16 853,48 Muut rahoitustuotot 58 668,26 25 659,57 Korkokulut -315 664,79-384 512,24 Muut rahoituskulut -82 456,09-120 810,63 Vuosikate 2 877 096,66 1 038 206,96 Poistot ja arvonalentumiset -2 880 460,59-2 901 006,19 Suunnitelman mukaiset poistot -2 880 460,59-2 901 035,99 Tilikauden yli- ja alipariarvot 29,80 Satunnaiset erät 4 132,54 Tilikauden tulos 768,61-1 862 799,23 Tilinpäätössiirrot 58 861,18 107 450,87 Vähemmistöosuudet -1 651,69-1 384,67 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 57 978,10-1 756 733,03

87 Konsernilaskelmat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 877 096,66 1 038 206,96 Satunnaiset erät 4 132,54 Tulorahoituksen korjauserät 328 892,61 74 721,37 Investointien rahavirta Investointimenot -3 959 910,87-2 304 684,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 363 845,53 150 487,46 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 25 975,16 38 162,79 Toiminnan ja investointien rahavirta -359 968,37-1 003 105,56 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -104 313,50-67 518,12 Antolainasaamisten vähennys 58 926,10 129 390,53 Lainakannan muutokset Pitkäikaisten lainojen lisäys 1 502 603,69 1 332 207,64 Pitkäikaisten lainojen vähennys -2 426 575,72-2 712 764,45 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 343 489,15 2 217 026,99 Oman pääoman muutokset -14 507,82 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -21 694,52-10 336,66 Vaihto-omaisuuden muutos -48 164,10-54 434,42 Saamisten muutos -1 602 009,15-30 651,60 Korottomien velkojen muutokset -473 513,22 687 350,01 Rahoituksen rahavirta 1 228 748,73 1 475 762,10 Rahavarojen muutos 868 780,36 472 656,54 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 927 799,39 2 730 970,38 Rahavarat 1.1. 2 059 019,03 2 258 313,84 Rahavarojen muutos 868 780,36 472 656,54

88

4. LIITETIEDOT

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

99

100

6. MUUT LIITTEET

101 Liite 1 Henkilöstöluettelo/-selvitys jaksolta 2011-2014 TP TP TP TP Henkilöstöluettelon VIRAT/TOIMET, KPL mukaiset muutokset 2011 2012 2013 2014 2011-2014 KONSERNIPALVELUT Konsernijohto Kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Kehitys- ja tekninen johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Sivistys- ja perusturvajohtaja 1,0 1,0 1,0 Hallintojohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 Talousjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Yleiset hallintopalvelut Toimistosihteeri 5,5 3,5 3,5 3,0 Henkilöstöpalvelut Palkkasihteeri 3,0 2,5 2,5 2,5 Taloushallintopalvelut Taloussihteeri 1,0 1,0 1,0 Pääkirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirjanpitäjä 2,0 2,0 2,0 2,0 Tietohallintopalvelut ATK-päällikkö 1,0 1,0 1,0 1,0 Arkistosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ 19,0 16,5 16,5 14,0-5,0 LOMITUSPALVELUT Paikallisyksikön laajene- Lomituspalvelujohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 minen 1.1.2010 Lomituspalveluohjaaja 3,0 3,0 3,0 3,0 Maatalouslomittaja 69,0 65,0 63,0 58,0 LOMITUSPALVELUT YHTEENSÄ 73,0 69,0 67,0 62,0-11,0 KOULUTUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Koulutoimen hallinto Koulutoimenjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimistosihteeri 1,0 0,5 0,5 0,5 Koulusihteeri 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä 4,0 3,5 3,5 3,5-0,5 Peruskoulut Rehtori 2,5 2,5 2,5 2,5 Lehtori (aineenopettaja) 18,0 14,0 17,0 13,0 Luokanopettaja 26,0 24,0 24,0 22,0 Erityisopettaja/erityisluokanopettaja 6,0 6,0 6,0 6,0 Päätoiminen tuntiopettaja 7,0 10,0 6,5 7,5 Sivutoiminen tuntiopettaja 3,0 3,0 0,0 0,0 Opinto-ohjaaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Koulukuraattori 1,0 1,0 1,0 1,0 Koulunkäynnin ohjaaja 1,0 Koul.käyntiav./aamu- ja iltapvtoim.ohj. 2,0 2,0 2,0 2,0 Koulunkäyntiavustaja 6,5 11,0 9,0 11,0 Henkilökohtainen avustaja 1,0 4,0 3,0 Vahtimestari 2,0 0,0 0,0 Yhteensä 75,0 77,5 73,0 70,0-5,0

102 Liite 1 TP TP TP TP Henkilöstöluettelon VIRAT/TOIMET, KPL mukaiset muutokset 2011 2012 2013 2014 2011-2014 Lukio Rehtori 0,5 0,5 0,5 0,5 Lehtori 7,5 5,5 5,0 5,0 Yhteensä 8,0 6,0 5,5 5,5-2,5 Ruokahuoltopalvelut Ravitsemispäällikkö 1,0 1,0 1,0 1,0 Emäntä 2,5 2,0 4,0 4,0 Emäntä-ruokataloustyöntekijä 1,0 1,0 0,0 0,0 Keittäjä 1,0 1,0 3,0 3,0 Ruokataloustyöntekijä 1,0 1,0 0,0 0,0 Ruokataloustyöntekijä-siivooja 1,0 1,0 0,0 0,0 Ravisemistyöntekijä 7,0 7,0 7,0 6,0 Toimitilahuoltaja (keittiötyö) 0,7 0,7 0,3 0,3 Vahtimestari 2,0 2,0 0,4 0,4 Yhteensä 17,2 16,7 15,7 14,7-2,5 Varhaiskasvatuspalvelut Päivähoidon johtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Päiväkodin johtaja-päivähoidonohjaaja 1,0 0,0 0,0 0,0 Päiväkodinjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Päivähoidonohjaaja 1,0 2,0 2,0 2,0 Päiväkodinopettaja 0,0 0,0 0,0 0,0 Lastentarhanopettaja 7,0 8,0 7,0 9,0 Päivähoitaja Lastenhoitaja 19,0 21,0 19,0 20,0 Lähihoitaja Kiertävä lähihoitaja 2,0 2,0 2,0 2,0 Ryhmäperhepäivähoitaja 85 10,0 9,5 8,5 Perhepäivähoitaja 8,0 8,0 7,5 7,0 Erityisavustaja 1,0 0,0 0,0 Erityisavustaja-perhepäivähoitaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Ryhmäavustaja 1,0 1,0 2,0 2,5 Päiväkotityöntekijä 4,0 6,0 4,0 3,0 Ryhmäkotityöntek.-ryhmäperhepvhoit. 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaatehuoltaja-siistijä 0,5 0,0 0,0 0,0 Henk.koht.avustaja 2,0 1,0 Yhteensä 55,0 62,0 58,0 58,0 3,0 Kirjasto- ja vapaa-aikapalvelut Hallintosihteeri 0,5 Kirjastotoimenjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Kirjastonjohtaja 1,0 1,0 0,0 0,0 Kirjastosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Kirjastovirkailija 3,3 3,0 3,0 3,0 Vapaa-aikasihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 Liikuntasihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 Vapaa-ajanohjaaja 0,5 0,5 0,0 0,0 Kansalaisopiston osastonjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 10,3 9,5 8,0 8,0-2,3 KOULUTUS- JA VAPAA-AIKA- PALVELUT YHTEENSÄ 169,5 175,2 163,7 159,7-9,8

103 Liite 1 VIRAT/TOIMET, KPL KEHITYS- JA TEKNISET PALVELUT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Henkilöstöluettelon mukaiset muutokset 2011-2014 Maaseutuhallinnon yh- Maaseututoimi teistoimintasopimus- Maaseutujohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 alueesta vastaaminen Maaseutuasiamies 2,0 3,0 3,0 3,0 vuoden 2012 alusta Yhteensä 3,0 4,0 4,0 4,0 1,0 Tekninen toimi Kunnaninsinööri 1,0 1,0 1,0 1,0 Tilapalveluinsinööri 1,0 1,0 1,0 1,0 Kunnallistekniikan insinööri 1,0 1,0 1,0 1,0 Rakennustarkastaja 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteeri 4,0 4,0 4,0 4,0 Yhteensä 9,0 9,0 9,0 9,0 0,0 Tilapalvelut Laitosmies 11,0 11,0 11,0 9,0 Rakennusmies 6,0 6,0 5,0 5,0 Siivoustyönjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 Toimitilahuoltaja 15,0 15,0 13,7 13,7 Vahtimestari 0,6 Yhteensä 33,0 33,0 30,3 29,3-3,7 KEHITYS- JA TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ 45,0 46,0 43,3 42,3-2,7 TOIMIALAT YHTEENSÄ 306,5 306,7 290,5 278,0-28,5 MUUT Työllisyyden hoito 15,0 10,0 14,0 19,0 Projektit : Sompa-projekti ja Etsivä nuorisotyö 1,0 2,0 3,0 3,0 KAIKKI YHTEENSÄ 322,5 318,7 307,5 300,0-22,5 30.3.2015/H.I.

104 Liite 2