Tekninen lautakunta /

Tekninen lautakunta / 20.9. 1

SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Tekninen lautakunta... 3 Toiminta-ajatus... 3 Yhdyskuntatekniikka... 3 Kunnallistekniikan suunnittelu (yhdyskuntatekniikan päällikkö)... 3 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 3 Riskiarvio... 4 Henkilöstösuunnitelma... 4 Investoinnit... 5 Tunnusluvut... 5 Tavoitteet ja mittarit... 5 Kunnallistekniikan rakentaminen (työpäällikö)... 6 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 6 Riskiarvio... 6 Henkilöstösuunnitelma... 6 Investoinnit... 6 Tunnusluvut... 7 Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko)... 7 Kunnossapito ja viheralueet (kunnossapitopäällikkö)... 8 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 8 Riskiarvio... 8 Henkilöstösuunnitelma... 8 Investoinnit... 8 Tunnusluvut... 9 Tavoitteet ja mittarit... 10 Joukkoliikenne (liikenneinsinööri)... 11 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 11 Riskiarvio... 11 Henkilöstösuunnitelma... 12 Investoinnit... 12 Tunnusluvut... 12 Tavoitteet ja mittarit... 13 Tilakeskus... 15 Tilahallinta ja suunnittelu (tilakeskuksen päällikkö)... 15 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 15 Riskiarvio... 15 Henkilöstösuunnitelma... 16 Investoinnit... 16 Tunnusluvut... 16 Tavoitteet ja mittarit... 16 Rakentaminen (rakennuspäällikkö)... 17 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 17 Riskiarvio... 17 Henkilöstösuunnitelma... 18 Investoinnit... 18 Tunnusluvut... 18 Tavoitteet ja mittarit... 18 Kiinteistöjen ylläpito (kiinteistönhoitopäällikkö)... 19 Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa... 19 Energiansäästötoimenpiteet v.... 19 Riskiarvio... 19 Henkilöstösuunnitelma... 19 Investoinnit... 20 Tunnusluvut... 20 Tavoitteet ja mittarit... 21 2

3 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalueet Toiminta-ajatus Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntatekniikan palveluja, huolehtia kunnan omasta toimitilatarpeesta ja huolehtia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä yhdessä kunnan muiden sidosryhmien kanssa. Lautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kuntalaisia ja sen työntekijöitä varten turvallinen ja viihtyisä asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristö sekä edistää ja ylläpitää kunnassa laadukkaita joukkoliikennepalveluja. Tili Tekninen lautakunta TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-8/ Yhteenveto 10 30 TOIMINTATUOTOT 25 436 354 23 221 026 23 221 026 15 682 232,84 300 Myyntituotot 5 484 355 3 864 100 3 864 100 2 744 793 321 Maksutuotot 86 567 60 000 60 000 34 500 330 Tuet ja avustukset 335 625 72 727 72 727 24 259 340 Muut toimintatuotot 19 529 807 19 224 199 19 224 199 12 878 681 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 85 582 0 0 44 166 40 TOIMINTAKULUT -19 992 430-18 545 331-18 545 331-11 673 484 400 Henkilöstökulut -4 728 614-4 886 152-4 886 152-3 095 698 430 Palvelujen ostot -10 175 603-8 517 874-8 517 874-5 483 914 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 609 730-4 693 900-4 693 900-2 802 456 470 Avustukset -76 517-76 500-76 500-77 110 480 Muut toimintakulut -401 967-370 905-370 905-214 306 5 TOIMINTAKATE 5 529 506 4 675 695 4 675 695 4 052 915 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhdyskuntatekniikka-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 42,5 henkilöä: kunnallistekniikan suunnittelu kunnallistekniikan rakentaminen kunnossapito ja viheralueet joukkoliikenne KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU (YHDYSKUNTATEKNIIKAN PÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan suunnittelun tulosyksikkö tuottaa kunnallistekniset suunnitelmat ja mittaukset, vastaa vesistöjen kunnostushankkeiden suunnittelusta

4 sekä pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta. Tulosyksikkö avustaa maankäytön suunnittelua tuottamalla tarvittavaa tietoa mm. kaava-alueen rakennettavuudesta, kunnallistekniikan tarvitsemista tilavarauksista ja sen rakentamiskustannuksista kaavahankkeissa. Tehtävämäärä kasvaa: uusia asemakaavoja valmistuu lähiaikoina useita erityisesti Etelä-Tuusulaan, samalla vanhojen katujen saneeraustarve kasvaa. Liikenneturvallisuus- ja meluntorjuntahankkeisiin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Kunnan kustannusosuus valtion maanteihin kohdistuvissa rakennushankkeissa kasvaa jatkuvasti, jonka vuoksi näihin hankkeisiin tulee ryhtyä harkiten. Osallistavaa suunnittelua asukkaiden kanssa kehitetään saneerattavissa kohteissa. Uuden maksun, hulevesimaksun, käyttöönottoa harkitaan. Riskiarvio Samanaikaisesti käynnissä olevat ja vuoden aikana käynnistettävät aluerakennus- ja liikenneväylähankkeiden suunnittelutehtävät vaativat henkilöstöresursseja siinä määrin, että jo yhden henkilön vajaus sairasloman tms. syyn vuoksi vaikuttaa heti prosessin aikatauluun. Useiden suunnitteluhankkeiden aikataulu on maankäyttö- ja valtion tukirahoitusehtojen vuoksi erittäin kireä johtuen aluerakennushankkeissa siitä, että asemakaavojen vahvistuminen viivästyy erinäisistä syistä. Annetut tavoitteet Hyrylän tonttituotannolle estävät taloudellisimpien toteutusvaihtoehtojen käytön eräissä kohteissa. Henkilöstösuunnitelma Kunnallistekniikan suunnittelun resurssien suhde kaavoituksen suunnitteluresursseihin ei ole tasapainossa. Tämä näkyy siinä, että kaikkea tukea yhteistyökumppaneille ei voida antaa pyydetyssä aikataulussa. Lisäresurssin palkkaaminen on todennäköisesti tarpeen lähiaikoina. Suunnittelutyön painopiste on siirtymässä voimakkaasti tilaajaorganisaation suuntaan, mikä pitkällä tähtäimellä heikentää valmiutta omaan suunnitteluun ja hidastaa reagointimahdollisuutta tehdä suunnitelmiin muutoksia nopealla aikataululla. Suunnitteluhenkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan. Mittauspalveluiden työmäärään vaikuttaa osittain rakentamisen intensiteetti eri vuodenaikoina. Työn kausivaihtelun vuoksi on mittaustekniikassa ollut kolmen vuoden ajan käytössä menetelmä, jossa kesäajalla on ollut useampi työntekijä ja talvikaudella työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä. Hyvien tulosten ansiosta menettelyä jatketaan toistaiseksi. suunnittelu: yhdyskuntatekniikan päällikkö, 3 suunnittelijaa, liikennesuunnittelija, 2 teknistä avustajaa + 1 projektipäällikkö Rykmentinpuiston kehittämiseen= 7+1 henkilöä, lisätarve 1 suunnitteluinsinööri

5 Investoinnit Tunnusluvut mittauspalvelut: mittausteknikko, 2 mittaustyönjohtajaa, 2 mittausmiestä ja kairausmies = 6 henkilöä, lisätarve määräytyy suunnittelun ja rakentamisen volyymin kehityksestä. Ei merkittäviä. Tili Tilin nimi TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-8/ 1835300 Kunnallistekniikan suunnittelu 10 30 TOIMINTATUOTOT 66 254 67 000 67 000 42 339 300 Myyntituotot 51 210 57 000 57 000 42 339 321 Maksutuotot 10 000 10 000 340 Muut toimintatuotot 15 044 40 TOIMINTAKULUT -1 266 656-1 007 576-1 007 576-692 270 400 Henkilöstökulut -585 678-619 228-619 228-390 057 430 Palvelujen ostot -615 435-301 924-301 924-254 878 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 887-20 850-20 850-4 860 480 Muut toimintakulut -54 656-65 574-65 574-42 475 5 TOIMINTAKATE -1 200 402-940 576-940 576-649 931 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Mittari: Kunnallistekniikan suunnittelun valmiustilanne vuoden lopussa Seuranta: Hyrylän keskustan kaavoitus ei ole vielä siinä vaiheessa, että alueen kunnallistekniikan vaatimia muutoksia voisi alkaa suunnitella. Asuntomessualueen suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti. Tavoite : Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen Mittari: Valmistuneiden kevytväyläsuunnitelmien määrä (väyläpituus) Seuranta: Lautakunta on hyväksynyt elokuun loppuun mennessä 7 kpl katusuunnitelmia, joissa on uutta kevytväylästöä yhteensä 2340 m. Tavoite : Jatkamme vuonna 2013 laaditun Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanoa Mittari: Valmistuneiden liikenneturvallisuuden suunnitteluhankkeiden lukumäärä Seuranta: Puhtaasti liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä suunnitelmia on valmistunut yksi kappale: Lahelantien kevytväylä välillä Ristikiventie- Rusokuusamankuja. Suunnitelmaan sisältyi myös kevytväylästö Ali- Seppäläntiellä. Kohteen toteutus aloitetaan syksyllä. Lisäksi aiemmin suunniteltujen liitur-kohteiden rakentaminen on aloitettu Lahelantien-Knaapilantien liittymässä ja Pertuntiellä Pertun päiväkodin kohdalla.

Tavoite : Kiinnitämme suunnittelussa entistä enemmän huomiota esteettömyyteen päivittämällä suunnitteluohje tarpeellisin osin ja ottamalla uudet ohjeet myös käytäntöön Mittari: Suunnitellut kohteet Seuranta: Puustellinmetsän asemakaava-alue on ensimmäinen laajempi yhtenäinen alue, jossa esteettömyyteen on pyritty kiinnittää erityistä huomiota. Seuraavat suunnittelun alla olevat kohteet ovat Rykmentinpuisto keskusta, Monio ja Lahelanpelto II. 6 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN (TYÖPÄÄLLIKÖ) TEKNIIKAN RAKENTAMINEN (TYÖPÄÄLLIKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kunnallistekniikan rakentamisyksikkö vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta ja vesistöjen kunnostushankkeista. Riskiarvio Useat samanaikaisesti käynnistyvät aluerakennushankkeet vaativat panostusta työmaiden rakennuttajatehtäviin ja valvontaan. Työnjohtoresurssit suhteessa työmaiden kokoon, määrään ja aikatauluun ovat pienet, mikä tuo taloudellisia ja työsuojelullisia riskejä hankkeille. Henkilöstösuunnitelma Rakentamisyksikön hankala henkilöresurssitilanne kasvaviin investointimäärärahoihin nähden ratkaistaan osin lisäämällä ulkopuolisilla teetettäviä töitä ja käyttämällä puitesopimusta rakennuttamistehtävissä. Yksi täyttämätön putkenlaskijan nimike muutetaan vuoden alussa työmaavalvojaksi. Tämän virka täytetään tarvittaessa. Henkilöstön osaamista on kehitettävä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan. Henkilöstö: Työpäällikkö, maarakennusmestari, 4 putkenlaskijaa, työmaavalvoja (täyttämättä) Investoinnit Kunnallistekniikan investoinnit ovat vuonna arviolta noin 9,25 M. Vuosina -2021 niiden on arvioitu olevan tasoa 8,2-11,5 M. Näiden lisäksi rakennusyksikkö toteuttaa vesilaitosinvestointirahoilla vesihuoltoa vuosittain n. 2 M. Investointitasoon vaikuttaa merkittävästi se, miten asemakaavat vahvistuvat Tuusulassa. Jos kaikki kaavat valmistuvat suunnitellussa aikataulussa, on syytä pohtia, lähdetäänkö kunnassa toteuttamaan kaikkia kohteita yhtä aikaa, vai keskitetäänkö kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttituotanto vain muutamaan kohteeseen kerrallaan, jotta voidaan varmistaa näiden alueiden riittävän nopea rakentuminen valmiiksi. Jos uusia asuinalueita rakennetaan useita, joudutaan tinkimään katujen saneerauksista. Kadut säilyvät liikennöintikuntoisina, mutta niiden palvelutaso laskee ja korjausvelka kasvaa.

7 Merkittävimpiä investointikohteita kaudelle -2021 ovat: - Puustellinmetsä - Rykmentipuisto keskusta - Anttilanranta I - Lahelanpelto II - Linjapuisto II - Rajalinnan työpaikka-alue II - Kartano I - Vallun työpaikka-alue - Peltokaari, 3. vaihe - Koskenmäki-Vaunukangas kiertoliittymät (mt 45-mt139) - Järvenpääntien saneeraus kiertoliittymien välillä (mt 145) - Tikuntekijäntien ja Koskenmäentien KV-sillat - Aropellon kaava-alue - Mikontien ja Topiaksentien saneeraukset Tunnusluvut KUNN.TEKNIIKAN RAKENTAMINEN TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA Investoinnit (tekn.toimi) 5 141 303 5 982 421 10 484 361 6 810 966 6 780 000 11 665 000 Investoinnit (vh-liikelaitos) 1 572 918 2 378 000 3 790 000 8 383 884 9 158 000 15 455 000 /asukas 136 157 275 217 236 396 Päällystystyöt m² 59 685 78 700 116 000 70 600 50 000 50 000 Päällystöissä ollut virheellisesti 57 000 m ², oliis pitänyt olla 78 700 m² v. 2013 TP TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-1835330 Kunnallistekniikan rakentaminen 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 104 317 58 000 58 000 36 070 300 Myyntituotot 104 317 58 000 58 000 36 070 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 51 173 44 166 40 TOIMINTAKULUT -554 208-205 645-205 645-150 460 400 Henkilöstökulut -162 942-179 301-179 301-108 551 430 Palvelujen ostot -363 464-10 300-10 300-18 881 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 018-4 900-4 900-15 368 480 Muut toimintakulut -9 783-11 144-11 144-7 659 5 TOIMINTAKATE -398 718-147 645-147 645-70 225 Tavoitteet ja mittarit (vuositavoitetaulukko) Tavoite: Kehitämme investointikohteiden kustannusseurantaa. Mittari: Kustannusseurannan valmiustilanne vuoden lopussa. Seuranta: Tiliöintitarkkuus, litterointi ja kustannusjakomekanismi välillä kunta/vesilaitos on saatu kuntoon. Kuntari-ohjelma on osoittautunut hyvin soveltuvaksi työkaluksi kustannusseurannan kehittämisen kannalta

8 KUNNOSSAPITO JA VIHERALUEET (KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Katujen ja viheralueiden kunnossapidossa tarkennetaan kunnossapitoluokituksia ja kiinnitetään entistä enemmän huomioita luokituksen mukaiseen ylläpitoon, näillä toimilla pyritään hillitsemään kunnossapitokustannusten nousua Kevytliikenneväyläverkoston kuntokartoituksen käynnistäminen, minkä pohjalta aloitetaan saneeraussuunnittelu Leikkipaikkojen määrää hallitaan poistamalla vähäisellä käytöllä olevia huonokuntoisia puistoja Katujen sekä aktiivikäytössä olevien puistojen perusparannukset tehdään erillisen saneeraussuunnitelman mukaisesti Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan katuympäristön sekä viheralueiden hoitoon Riskiarvio - Normaalista poikkeavat sääolosuhteet aiheuttavat taloudellisen riskin - Laaja palveluverkko ja hajanainen yhdyskuntarakenne on riski - Määrärahojen niukkuus lisää infraomaisuuden korjausvelan kasvua Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Kunnossapito ja viheralueet -tulosyksikössä on yhteensä 21,5 henkilöä seuraavasti: Kunnossapitopäällikkö, tiemestari, kunnanpuutarhuri, 3 työnjohtaja, 2 kuormaautonkuljettajaa, tiehöylän kuljettaja, 4 koneenkuljettajaa, koneasentaja, siivooja, kiinteistönhoitaja, 5.5 viheraluehoitajaa. Yksi viheraluehoitaja tekee 50 % töitä liikuntatoimelle. Puistorakentamisen suurimpia kohteita ovat: - -Peltokaaren alue - -Rykmentinpuisto/ Puustellinmetsä

9 Tunnusluvut TEIDEN KUNNOSSAPITO TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA Liikennöimisalue m² 2 123 690 1 692 115 1 696 881 1 702 576 1 706 414 1 749 433 Päällysteaste % 87 87 87 87 87 87 Valaistusaste % 89 89 89 89 89 89 Kunnossapidettävät tiet km 221 221 222 224 224 227 Kp. kevyen liik. väylät km 133 133 134 133 134 139 Kunnan hoidossa ol. ykstiyistiet km 20 20 20 20 20 20 Käyttötalousmenot 3 439 188 3 249 047 3 111 826 2 999 046 2 814 748 2 828 365 Tiet ja liik.väylät 354 354 356 357 356 358 /km (sis. poistot ja vyörytykset) 17 458 17 049 16 114 15 193 15 040 14 994 V. 2010 tehtyjen laskelmien ja katuinfo-ohjelman perusteella päivitetty km-määrät. Liikennöimisalueen pinta-ala on korjattu v. 2013, aiemmin ilmoitettu katualueen pinta-ala. Kunnossapidettävät tiet pitävät sisällään 20 km yksityisteitä, korjaus takautuvasti myös menneille vuosille. Katurekisterin hankinta vuonna 2014, jonka jälkeen päivitetyt tiedot YL. ALUEIDEN VALAISTUS TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA sähkö 549 271 700 893 646 637 623 830 650 000 868 400 Tuott.ohj. mr-muutos -50 000 VIHERALUEET TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA kunnossapid. rak. puistot ha 119 79 79 80 80 85 käyttötalousmenot 1 004 061 1 046 720 919 118 931 370 875 162 926 207 /ha (sis. poistot ja vyörytykset) 12 729 16 590 16 144 16 013 15 032 16 338 luonnonvar. ja metsäpuistot ha 383 383 383 383 383 383 leikkipuistot kpl 65 56 52 53 53 53 TP 2013 lähtien vain puistoyksikön määrärahalla hoidettavat alueet = 79 ha v. 2014 /ha poistot ovat olleet virheelliset, josta johtui korkea TA- /ha arvio, oikea olisi ollut 15 352 JÄTEHUOLTO TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA kunnan järj. jätteenkulj. Tn 8 290 7 673 7 750 7 471 7 700 1 925 kunnan järj. jk /tonni 190,05 249 211 216 käyttötalousmenot 1 901 446 1 604 839 1 915 723 1 914 452 1 916 718 636 652 /asukas (sis. poistot ja vyörytykset) 52,74 50,04 52,68 52,18 51,81 18,67 Aiemmin kuluihin kirjattiin vain kaatopaikkamaksut, v. 2012 lähtien myös jätteen keräily- ja kuljetuskulut. TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-1835400 Kunnossapito ja viheralueet 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 2 602 986 793 000 793 000 746 599 300 Myyntituotot 2 283 891 632 100 632 100 588 983 321 Maksutuotot 86 567 50 000 50 000 34 500 330 Tuet ja avustukset 6 088 0 340 Muut toimintatuotot 226 440 110 900 110 900 123 116 40 TOIMINTAKULUT -5 961 621-4 391 224-4 391 224-3 159 177 400 Henkilöstökulut -987 324-960 414-960 414-601 419 430 Palvelujen ostot -3 667 414-2 197 900-2 197 900-1 816 201 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 094 538-1 048 850-1 048 850-617 572 470 Avustukset -76 517-76 500-76 500-77 110 480 Muut toimintakulut -135 827-107 560-107 560-46 874 5 TOIMINTAKATE -3 358 635-3 598 224-3 598 224-2 412 578

10 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Viheralueet-yksikön projekteja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin Päiväkotien leikkipihojen saneerauksissa käyttäjien toiveet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa Mittari: Toteutuneet kohteet Seuranta: Yksi toteutunut kohde (Vaunukankaan päiväkoti) Tavoite: Kuntalaisten aktivointi lähiympäristönsä hoitoon Mittari: Kohteiden määrän kehitys Seuranta: Talkoita on pidetty poikkeuksellisesti jo lopputalvella / alkukeväällä Tuusulanjärven eteläpäässä. Torille on tehty talkoilla penkkejä, kukkalaatikoiden rakentaminen työn alla. Vaunukankaalla on tehty risujen raivausta. Kellokosken taidepolun ympäristötaidenäyttely on toteutettu paikallisin talkoovoimin. Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa Tiivistämällä palveluverkkoa supistamme korjausvelkaa ja alennamme kustannus- ja investointikuormaa - Leikkipuistojen määrän hallinta/ Aktiivikäytössä olevien perusparannus Mittari: Leikkipuistojen määrän muutos/ Perusparannettujen määrä Seuranta: Toimittu yhteistyössä tilakeskuksen kanssa päiväkotien saneerauskohteissa. Tavoite : Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Seuranta: Työkoneissa on kokeilukäytössä 360 katvekamerat. Tavoitteena on tehostaa työtapoja ja vähentää onnettomuusriskejä. Tavoite: Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla Mittari: Toteutuneet muutokset verrattuna nykytoimintaan Seuranta: Talviajan päivystäjällä sekä leikkivälinekorjaajalla on käytössä mobiililäppärit Tavoite : Kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa pilotoimalla LASSO - urakanhallintajärjestelmää talvella 2016. Lasso tarjoaa yhteisen tilannekuvan sekä keskitetyn säilytyspaikan eri urakoitsijoiden tuottamalle talvihoidon ja muunkin hoidon ja kunnossapidon tiedolle (reitit, työsuoritteet) huomioiden vaaditun palvelutason (hoitoluokat toimenpideaikoineen). Jatkotavoitteena on, että Lasso tarjoaa karttanäkymän oleellisen laadunseurannan tiedon katseluun sekä mahdollistaa keskitetyn työsuoritetiedon välittämisen eteenpäin esim. kuntalaisten käyttöön. Mittari: Toteutunut / ei Seuranta: Työ on edennyt suunnitelman mukaisesti, vaikka on edelleen kehitysvaiheessa Tavoite : Parannamme tuottavuutta hankintoja tehostamalla Cloudia hankintajärjestelmää hyväksi käyttäen

Mittari: Järjestelmän avulla tehdyt hankinnat Seuranta: Alkuvuoden aikana on kilpailutettu neljä urakkaa, seitsemän urakkaa on kilpailutusvaiheessa. Järjestelmä nopeuttaa tarjoajien kelpoisuuden tarkistamista ja tarjousten vertailua. Tavoite : Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa valintakriteerinä energiatehokkuus (katuvalojen saneeraus) Mittari: Laskennallinen energiansäästö Seuranta: Kyseisen hankinnan osalta laskennallinen säästö on 70 % energiakuluista. Hankinnasta valitettiin markkinaoikeuteen (MAO), mikä lykkäsi hankintaa. MAO hylkäsi valituksen kunnan eduksi, päätös on saanut elokuussa lainvoiman. 11 JOUKKOLIIKENNE (LIIKENNEINSINÖÖRI) Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Joukkoliikenneyksikkö vastaa kunnan sisäisen kaikille avoimen joukkoliikenteen hankinnasta ja järjestämisestä. Yksikkö vastaa yhteistyössä Tuusulan toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa seudullisen liikenteen suunnittelussa ja hankinnassa. Yksikkö tekee yhteistyötä myös muiden toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten kanssa kunnan raja-alueiden liikennetarjonnan sekä joukkoliikenteen lippuyhteistyön osalta. Yksikkö hoitaa kunnan edunvalvontaa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Vuonna kunnan joukkoliikennebudjetissa on euromääräisesti varauduttu liikennöinnin yhteishankintoihin Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Edellisten vuosien liikenteen hankintakierrosten hintatasoja on pidetty yleisesti edullisina, mutta vuoden budjetissa ei ole voitu varautua hankintojen merkittävään, Tuusulan kunnalle kohdentuvaan kustannustason nousuun. Liikennehankintoihin liittyvät lisämäärärahatarpeet tuodaan tarvittaessa erikseen päätöksentekoon. ELY-keskuksen järjestämää joukkoliikennettä, kunnan henkilökuljetuksia ja kunnan järjestämää täydentävää joukkoliikennettä suunnitellaan ja käsitellään kokonaisuutena, jonka suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuiden osalta toimitaan ELY:n ja kunnan välisen sopimuksen mukaisella tavalla. Kunnan omat liikennepalveluostot ovat kaikille avointa kaupunkimaista paikallisliikennettä sekä palveluliikennettä. Kunnan joukkoliikennelipputuki kohdennetaan kausilippuina asiakkaille myytäviin linja-autoliikenteen seutu- ja työmatkalipputuotteisiin sekä HSL-alueen liityntälipputuotteisiin. Valmistaudutaan joukkoliikenteen siirtymäajan päättymiseen selvittämällä kunnan tahtotila HSL -jäsenyyteen. Mikäli HSL-jäsenyyteen päädytään liittymisesityksen mukaisesti 1.1.2018 alkaen, vuonna panostetaan jäsenyyden alkuun vaikuttavan joukkoliikennejärjestelmän suunnitteluun yhteistyössä HSL:n kanssa.

12 Osallistutaan tarpeen mukaan yhteistyöhön ja liikennejärjestelmätyöhön kehyskuntien välillä sekä HSL:n ja kehyskuntien välillä. Riskiarvio Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen Riskinä on liikennehankintojen kustannustason ennakoimaton nousu, jolloin liikenteen palvelutason ylläpito synnyttää lisämäärärahan tarpeen. Palvelutasolinjauksesta ei voida kustannustason noustessa pitää täysin kiinni ja liikenteen toteutuksessa tarjontaa joudutaan supistamaan tai määrärahan käyttöä priorisoimaan merkitykseltään vähäisempien liikennehankintojen kustannuksella. Joukkoliikennepalvelun tai asiakashintojen haitalliset muutokset, joihin kunta ei voi vaikuttaa koskien LVM:n hallinnoimaa rataliikennettä, palvelua naapurikunnissa tai HSL-alueella. Organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys Varamiesjärjestelyjen puute/nimellisyys Henkilöstösuunnitelma Joukkoliikenteessä on yksi henkilö: liikenneinsinööri. Investoinnit Ei merkittäviä Tunnusluvut Joukkoliikennematkojen lukumäärä /asukas JOUKKOLIIKENNE TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA Matkojen lukumäärä 565 218 567 684 557 000 540 700 585 000 621 000 Tuusula-lippu - matkojen määrä 314 931 298 271 279 000 256 900 270 200 Keski-Uudenmaan seutulippu - matkojen määrä 17 349 9 908 6 400 5 900 7 300 Tuusula-Järvenpää-lippu matkojen määrä 33 117 55 782 66 100 62 800 65 800 Liityntälippu - matkojen määrä 96 740 102 900 109 000 130 100 139 100 Sampo-kuljetus 22 033 22 680 22 900 14 600 16 800 Muut liput 81 048 78 143 73 500 146 200 121 800 käyttötalouskulut 1 562 853 1 658 656 1 737 992 1 608 621 2 940 961 2 026 124 lisämääräraha valt. 38/16.3.2015 vyörytykset 9 702 7 700 9 900 7 700 9 900 9 900 /asukas 41,46 43,70 45,85 41,91 76,08 51,86

13 TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-1835200 Joukkoliikenne 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 298 313 72 727 72 727 13 978 330 Tuet ja avustukset 298 313 72 727 72 727 13 978 40 TOIMINTAKULUT -1 832 920-2 016 224-2 016 224-937 866 400 Henkilöstökulut -71 749-68 482-68 482-45 405 430 Palvelujen ostot -1 753 628-1 939 015-1 939 015-888 921 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 981-3 200-3 200 480 Muut toimintakulut -4 562-5 527-5 527-3 540 5 TOIMINTAKATE -1 534 607-1 943 497-1 943 497-923 888 Tavoitteet ja mittarit Tavoite : Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:ään vuonna 2018 Tarvittava selvitystyö tehdään ja HSL-liittyminen tuodaan päätöksentekoon. Mittari: Selvityksen edistyminen, päätökset Seuranta: Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelytyö on valmistunut syksyllä. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt joukkoliikenteen palvelutason vahvistamispäätöksen vuosille -2020 22.12.2016. HSL-jäsenyyden kustannuksiin keskittyvä selvitysmateriaali on käsitelty teknisessä lautakunnassa (22.3.2016), kuntakehityslautakunnassa (6.4.2016) ja kunnanhallituksessa (16.5.2016). Tämän jälkeen HSL:een liittymisneuvotteluun liittyvää selvitysmateriaalia on käsitelty teknisessä lautakunnassa (22.11.2016), kuntakehityslautakunnassa (30.11./14.12.2016) ja kunnanhallituksen iltakoulussa (19.12.2016). Kunnanhallitus on käsitellyt liittymispäätöstä 9.1., 30.1. ja 6.2.. kunnanvaltuusto päätti kunnan liittymisestä HSL:een 13.2.. Valtuuston päätöksestä on tehty valitus. Helsingin hallinto-oikeudelle on annettu kunnan lausunto valituksesta kunnanhallituksessa 24.4.. Helsingin hallintooikeus on päättänyt 24.5. hylätä valituksessa esitetyn vaatimuksen liittymispäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. HHO antaa päätöksen itse valitusasiassa myöhemmin erikseen. HSL:n yhtymäkokous 30.6. on hyväksynyt HSL:n muutetun perussopimuksen, johon on sisällytetty Tuusulan ja Siuntion jäsenyys 1.1.2018 alkaen. Tavoite : Yhdistämme kunnan henkilökuljetukset - kehitetään yhteistyötä kunnan toimialojen välillä kunnan hankkimien henkilökuljetuspalvelujen yhteensovittamiseksi Mittari: Prosessin eteneminen Seuranta: Purolan ja Nuppulinnan alueen junaliikennettä korvaavan bussiliikenteen syyskauden 2016 hankintaa jatketaan uudella hankinnalla syyskaudesta. Hankinta on toteutettu. Uudessa hankinnassa otetaan huomioon uudet Kellokosken kouluihin liittyviä koulumatkatarpeita myös Mäntsälän Ohkolan suunnan osalta autokierron puitteissa. Erillisten koulukyytien järjestämisen tarvetta pyritään näin hallitsemaan.

14 Soten henkilökuljetustarpeiden läpikäynti yhteistyössä kuntakehityksen ja tekniikan toimialan sekä kasvatus- ja sivistystoimen asiantuntijoiden kanssa ei ole edennyt vuoden aikana. Tavoite : Tarjoamme palvelutasoltaan vähintään keskitason joukkoliikenneyhteydet kunnan päätaajamien ja Tuusulan aluetta merkittävästi palvelevien junaasemien välille Tavoite ohjaa vuoden kesä- ja syyskauden hankintojen suunnittelua Mittari: Toteutunut tarjonnan palvelutaso Seuranta: Hyrylä las - Kerava ras: kouluarki, liikennöinti klo 6:05-23.55, 26 vuoroa la, liikennöinti klo 7:18-20:48, 14 vuoroa su, liikennöinti klo 8:02-17:56, 9 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Kerava ras - Hyrylä las: kouluarki, liikennöinti klo 6:20-20.35, 25 vuoroa la, liikennöinti klo 7:54-21:13, 14 vuoroa su, liikennöinti klo 8:25-18:27, 9 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Kellokoski Järvenpää ras/las: kouluarki, liikennöinti klo 4:47-22.10, 30 vuoroa la, liikennöinti klo 7:22-20:15, 7 vuoroa su, liikennöinti klo 9:07-20:05, 6 vuoroa Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Järvenpää ras/las Kellokoski: kouluarki, liikennöinti klo 6:20-23.40, 34 vuoroa la, liikennöinti klo 9:50-22:35, 7 vuoroa + aamun yövuoro su, liikennöinti klo 11:30-22:35, 6 vuoroa + aamun yövuoro Palvelutasoluokka (I-VII): Ylittää tason IV, ei täytä tasoa III Tavoite: Selvitämme mobiiliverkossa toimivan joukkoliikenteen seurantajärjestelmän hankintaa Mittari: Projektin eteneminen Seuranta: Ei toistaiseksi edennyt. Kunnan HSL-jäsenyys 1.1.2018 alkaen tuo vähitellen kunnan ja kuntalaisten käyttöön uusia työkaluja joukkoliikenteen informaation ja seurannan osalta. Tilannetarkastelu ajoittuu syyskauteen.

15 TILAKESKUS Tilakeskus-tulosalue sisältää seuraavat tulosyksiköt, joissa työskentelee yhteensä 75 henkilöä: tilahallinta ja suunnittelu rakentaminen kiinteistöjen ylläpito ja siivous TILAHALLINTA JA SUUNNITTELU (TILAKESKUKSEN PÄÄLLIKKÖ) Tilahallinta pitää sisällään Tuusulan kunnan palvelukiinteistöjen hallinnollisen ja strategisen johtamisen. Tilahallinnan perustehtäviä ovat kiinteistöjohtaminen sekä kiinteistöjen ja sopimusten hallinta. Tilahallinta vastaa kunnan omistamien tilojen sisäisestä vuokrauksesta toimialoille ja ulkopuolisille vuokralaisille sekä huolehtii muiden tahojen omistamien tilojen vuokraamisesta kunnan tarpeisiin. Suunnittelun osalta tarve-, hanke- ja rakennussuunnittelu hoidetaan yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Keskeinen tavoite on selvittää ja määritellä toimialojen tilatarpeita sekä tuottaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden investointipäätöksiä varten hankesuunnitelmia. Varsinainen hankkeiden toteutussuunnittelu tilataan pääsääntöisesti ulkopuolisilta alan asiantuntijoilta, joten rakennussuunnitteluvaiheen keskeisin tilaajatehtävä on suunnittelun sisällöllinen, toiminnallinen ja tekninen ohjaus ja laadun, aikataulujen sekä kustannusten hallinta. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Palveluverkon kehittämiseen liittyvä kunnan kiinteistöstrategia laaditaan ja jatkossa päivitetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa siten, että sillä taataan kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen, sen kehittäminen, toiminnallinen ja tekninen laatutaso sekä korjausvelan hallinta. Budjetointitapoja pyritään kehittämään siten, että vuokriin sisällytetty korjausvastike voitaisiin hyödyntää täysimääräisenä kiinteistöjen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vuosikorjauksiin ja näin vähentää suunnitelmallisesti korjausvelan määrää. Tarve- ja hankesuunnitelmien laadinnassa tavoitteena on toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten tilojen määrittely ja tehokas mitoitus yhteistyössä käyttäjien kanssa. Varsinaisen toteutussuunnittelun ohjauksessa painopisteenä ovat elinkaarikustannukset, energiatehokkuuden optimointi (lämmöntuotto, sähköjärjestelmät) ja teknisesti korkealaatuiset, kestävät rakennustavat. Riskiarvio Palveluverkon muotoutumisen aikataulu, kuntaliittymien tulevaisuus ja sotealueiden tilantarpeiden määrittelyt aiheuttavat epävarmuutta kiinteistöjen kunnossapidossa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä estävät systemaattisen

rakennusohjelman laadinnan. Hankemäärien, suunnittelun ja rakentamisen patoutuman hallitseminen saattaa tulevaisuudessa muodostaa aikataulullisia ja kustannusriskejä, joiden hallinta nykyisin henkilöresurssein voi osoittautua hyvinkin haasteelliseksi. 16 Henkilöstösuunnitelma Tilahallinnassa ja suunnittelussa on yhteensä 4 henkilöä: tilakeskuksen päällikkö, kiinteistöassistentti, hankesuunnittelija-arkkitehti ja suunnitteluarkkitehti. Investoinnit Tunnusluvut Ei merkittäviä investointeja. TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-18355000 Kiinteistöjohtaminen 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 11 619 723 19 077 299 19 077 299 12 549 439 330 Tuet ja avustukset 3 974 340 Muut toimintatuotot 11 615 750 19 077 299 19 077 299 12 549 439 40 TOIMINTAKULUT -521 952-603 965-603 965-344 889 400 Henkilöstökulut -283 731-338 730-338 730-185 683 430 Palvelujen ostot -73 488-117 935-117 935-62 051 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 512-8 000-8 000-2 312 480 Muut toimintakulut -152 222-139 300-139 300-94 844 5 TOIMINTAKATE 11 097 771 18 473 334 18 473 334 12 204 550 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa Tiivistämällä palveluverkkoa supistamme korjausvelkaa ja alennamme kustannus- ja investointikuormaa. Mittari: Tarpeettomista tiloista / rakennuksista luopuminen. Purkukuntoisten rakennusten purkaminen (1-3 kpl/v) ja poistunut brm 2 -määrä Seuranta: Vuoden aikana ei ole purettu yhtään kohdetta. Tavoite: Osallistumme palveluverkon pitkän aikavälin (v. 2020) linjauksen laadintaan ja ryhdymme toteuttamaan sitä osaltamme valtuuston päätösten mukaisesti Mittari: Kiinteistöstrategiatyöskentelyn eteneminen päivittämällä tekniset ja jälleenhankinta-arvot Seuranta: Päivitystyö liittyen kunnan kiinteistöomaisuuden salkutukseen on aloitettu, tietojen päivitys, laajuus- yms. tietojen tarkastukset käynnissä. Tavoite: Toteutamme päiväkoti- ja kouluverkon laajennus- ja saneeraus perusparannushankkeita yhdessä toimialojen kanssa Mittari: Toteutuneet ja rakenteilla olevat laajennus- ja peruskorjaushankkeet: kpl ja m2-määrät

Seuranta: Kellokosken koulun ja Pertun päiväkodin työmaat ovat käynnissä (2 kpl). Hyökkälän, Kirkonkylän ja Riihikallion isojen koulukeskusten strategiset kehittämishankkeet on käynnistetty (3 kpl). Tuusulan Hyrylän lukion, musiikkiopiston, kansalaisopiston, lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja käsityökoulun uudisrakennushankkeen arkkitehtuurikilpailu saatiin käyntiin (1 kpl). 17 RAKENTAMINEN (RAKENNUSPÄÄLLIKKÖ) Rakentamisen tulosyksikkö hoitaa talonrakentamiseen liittyvät investointiprojektit suunnitteluvaiheesta käyttöönottoon kustannustehokkaasti yhteistyössä käyttäjätoimialojen kanssa. Yksikön päätehtävä on kunnan talonrakennushankkeiden rakentaminen, rakennuttaminen ja rakennustöiden valvonta. Investointihankkeiden lisäksi rakentamisen yksikkö tekee vuosikorjauksia käyttötalouden määrärahoilla sekä hoitaa muiden toimialojen rakennusteknisten muutostyötarpeiden- ja toiveiden toteuttamisen hallintokunnan varaamilla käyttövaroilla. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Suunnitelmakauden painopistealueena on pitkän tähtäimen suunnitelmien (PTS) ohjelmoinnin kehittäminen sekä peruskorjaus- ja vuosikorjaustöiden toteuttaminen laadittujen PTS-suunnitelmien mukaisesti. Em. liittyvän jälkilaskennan ja raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin hallita rakennusten kuntoa ja korjausvelan määrää. Rakentamisyksikkö osallistuu sisäilmatyöryhmän toimintaan. Tavoitteena on huolehtia tilojen terveellisyydestä ja hoitaa välttämättömät tilojen sisäilmaan kohdistuvat korjaustyöt. Suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan sisäilmaan liittyviä korjaustoimenpiteitä ennaltaehkäisevästi. Keskeisimpiä tavoitteita on rakennushankkeiden onnistunut läpivienti vuorovaikutuksessa käyttäjätoimialojen kanssa kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tavoitteen ohjaamisessa on käytössä toimialojen vuosikorjaus- sekä muutostöiden selvitykseen / tiedusteluun toimintaohje ja lomake parantamassa vuorovaikutusta ja toimenpiteiden hallintaa. Jatkossa toiminnot tullaan siirtämään uuteen huoltokirjaan. Riskiarvio Korjaustöihin osoitettujen määrärahojen ja henkilöstöresurssien riittämättömyys aiheuttavat merkittävän riskin kunnan omistaman rakennuskannan tarkoituksenmukaiselle ja suunnitelmalliselle ylläpidolle. Toistuva määrärahojen alimitoittaminen johtaa korjausvelan hallitsemattomaan kasvuun. Myös sisäilmaongelmien määrän kasvu tämän seurauksena on todennäköistä. Riskit korostuvat mikäli samaan aikaan rajoitetaan peruskorjaus- ja perusparannusinvestointien määrää.

18 Henkilöstösuunnitelma Investoinnit Puitesopimustöinä toteutettavien kohteiden määrä on kasvanut siinä määrin, että oman työnjohdon resursseja sitoutuu yhä enemmän näihin kohteisiin. Puitesopimuksilla toteutetaan mm. pieniä investointikohteita, korjaustöitä sekä sisäilmakorjauksiin liittyviä toimenpiteitä. Em. syystä johtuen on tarvetta käyttää rakennuttamistehtävien puitesopimusta lisääntyvässä määrin paikkaamaan henkilöstöresurssien tarvetta. Rakentaminen-tulosyksikössä, joka jakaantuu rakentaminen ja korjaustyöt kustannuspaikkoihin, on yhteensä 11 henkilöä: rakennuspäällikkö, rakennusmestari, sähköteknikko, putkimestari, talonrakennusmestari, 4 kirvesmiestä, sähköasentaja ja maalari. Talonrakennuksen työohjelman mukaiset kohteet sekä PTS-töiden toteutus erillisen ohjelman mukaisesti. Tunnusluvut TP 2016 18355200 Rakennuttaminen 37 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 34 408 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-8/ 40 TOIMINTAKULUT -1 047 457-1 323 059-1 323 059-606 504 400 Henkilöstökulut -411 507-453 459-453 459-262 910 430 Palvelujen ostot -516 419-745 600-745 600-297 493 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -87 305-112 300-112 300-38 422 480 Muut toimintakulut -32 225-11 700-11 700-7 679 5 TOIMINTAKATE -1 013 049-1 323 059-1 323 059-606 504 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Rakennushankkeiden oikea-aikainen ja kustannustehokas toteuttaminen. Mittari: Kustannusseurannan ja valvonnan tehostaminen; lisä- ja muutostöiden määrä Seuranta: Kuntarin käyttöönotto on meneillään. Kellokosken kouluhankkeessa on konsulttipalveluna rakennustöiden valvoja sekä kolmannen osapuolen rakennesuunnitelmien tarkastaja. Lisä- ja muutostyökustannusten seuranta on aktiivista. Tavoite: Työturvallisuuteen panostaminen ja ennaltaehkäisy, tavoitteena on nollatoleranssi työtapaturmissa. Mittari: Työtapaturmien määrä Seuranta: Työturvallisuuden seurantakokoukset erityisesti vaativissa kohteissa (Kellokosken kouluhanke). Ei työtapaturmia seurantajaksolla.

19 KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO (KIINTEISTÖNHOITOPÄÄLLIKKÖ) Kiinteistöjen ylläpito sisältää kiinteistöjen hoidon ja siivouksen. Kiinteistöjen ylläpidon tavoitteena on tuottaa palvelumääritysten mukaisia kiinteistöjen ylläpitopalveluita sekä huolehtia kaikista niistä asiakokonaisuuksista, joilla saavutetaan rakennusten mahdollisimman tehokas, taloudellinen ja tuottava käyttö koko rakennuksen elinkaaren ajan. Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa Kiinteistöjen ylläpito tuottaa palveluja sekä omana työnä että ostopalveluina. Vertailemme tilakeskuksen tarjoamien palvelujen ja yksityisten palveluntarjoajien kustannuksia ja laatua. Tavoitteena on suunnitelmakaudella( 2021) laajentaa kiinteistöjen sähköinen huoltokirja kattamaan kaikki tilakeskuksen hoidossa olevat rakennukset. Toteutuksen lähtökohtana on sähköisen huoltokirjan toimiminen sekä kiinteistön ylläpitoa ohjaavana että tilakeskuksen ja kiinteistönkäyttäjien välistä yhteistyötä tiivistävänä sekä tiedonkulkua parantavana järjestelmänä. Kiinteistöjen hoitotyötä on tarkoitus suunnitelmakaudella kehittää, kehittämistä edistetään työmäärälaskennalla ja kiinteistöhoitotyön mitoituksella. Mitoituksen perusteella kiinteistönhoitotyöhön liittyviä tehtäväkokonaisuuksia tarkennetaan. Siivouksessa toteutettiin konsultin valmistelema uusi mitoitus (2013 2014), joka on ollut käytännössä toimiva. Energiansäästötoimenpiteet v. Riskiarvio Energiatehokkuus on suunnitelmakauden pääteemoja. Yksikkö jatkaa työtä Tuusulan kunnan ja Työ- ja elinkeinoministeriön välillä solmitun uuden kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesti sopimuksen päätavoitteen saavuttamiseksi (10,5 % energiansäästön saavuttaminen vuoden 2015 energiankulutuksesta vuoden 2025 loppuun mennessä). Energiatehokkuustyöryhmän toimintaa kehitetään edelleen yhä tuloshakuisemmaksi. Talvikunnossapidon tarvetta ja kustannuksia ei voida ennakoida, koska ne ovat sääriippuvaisia. Budjetointi tehdään aina keskimääräisten vuotuisten sääolojen mukaisesti. Lämmityskustannukset seuraavat maailmanmarkkinahintoja ja ovat lisäksi sääriippuvaisia. Henkilöstösuunnitelma Toimitaan nykyisellä henkilöstömäärällä ja mahdollisesti tarvittavat lisäresurssit harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Työntekijät toimivat joustavasti toistensa sijaisina. Kunnan oman henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksilla. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on oman ammattialan ammattitutkinto, mikä suoritetaan oppisopimuskoulutuksena.

20 Investoinnit Henkilöstö: kiinteistönhoitopäällikkö, palvelupäällikkö (nykyisin siivouspäällikkö), 2 palveluesimiestä (nykyisin siivoustyönjohtaja, kiinteistötyönjohtaja), palveluohjaaja (nykyisin siivoustyönohjaaja), energia-asiantuntija, 16 kiinteistönhoitajaa, 37 laitoshuoltajaa/siivoojaa = 59 henkilöä. Tunnusluvut Rakennusautomaation saneeraukset jatkuvat KIINTEISTÖNHOITO TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA m² 165 669 167 024 166 030 166 030 167 007 178 107 muutos % -0,6 0,8-0,6 0,0 0,6 6,6 käyttötalousmenot 6 068 878 5 747 287 5 805 442 5 499 696 6 088 119 5 931 441 /m² (sis. vyörytykset) 42,35 40,28 37,83 35,34 38,36 35,97 muutos % 0,8-4,9-6,1-6,6 8,5-6,2 TP-luvut muuttuneet takautuvasti, kun purkutyöt siirr. rak. yksikköön v. 2015 alusta Lämmitys 2 071 490 2 017 234 2 020 444 1 854 829 2 050 000 2 000 000 Sähkö 1 103 910 1 124 890 1 092 164 1 071 094 1 200 000 1 180 000 Vesi 299 093 268 007 293 563 324 000 320 000 310 000 Lumityöt 507 788 267 189 91 108 87 045 220 000 220 000 3 982 281 3 677 320 3 497 279 3 336 968 3 790 000 3 710 000 SIIVOUS TA 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA m² 112 400 113 444 113 072 113 087 111 986 115 290 muutos % 2,8 0,9-0,3 0,0-1,0 3,0 käyttötalousmenot 3 134 662 3 155 311 3 181 196 2 879 815 3 021 458 3 066 197 muutos % 1,6 0,7 0,8-9,5 4,9 1,5 /m² 29,91 30,03 30,45 27,17 29,72 28,86 muutos % -0,2 0,4 1,4-10,8 9,4-2,9 TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-18355300 Kiinteistönhoito 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 7 717 361 40 000 40 000 217 392 300 Myyntituotot 17 536 4 000 4 000 985 330 Tuet ja avustukset 27 250 10 281 340 Muut toimintatuotot 7 672 574 36 000 36 000 206 126 40 TOIMINTAKULUT -5 759 837-5 931 441-5 931 441-3 860 884 400 Henkilöstökulut -867 820-834 141-834 141-608 669 430 Palvelujen ostot -1 568 341-1 645 600-1 645 600-1 180 561 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 316 720-3 430 700-3 430 700-2 063 265 480 Muut toimintakulut -6 956-21 000-21 000-8 389 5 TOIMINTAKATE 1 957 524-5 891 441-5 891 441-3 643 492

21 TP 2016 Muutettu TA Muutettu KS Toteuma 1-18355400 Siivous 8/ 30 TOIMINTATUOTOT 3 027 401 3 113 000 3 113 000 2 076 416 300 Myyntituotot 3 027 401 3 113 000 3 113 000 2 076 416 40 TOIMINTAKULUT -3 047 779-3 066 197-3 066 197-1 921 434 400 Henkilöstökulut -1 357 863-1 432 397-1 432 397-893 004 430 Palvelujen ostot -1 617 414-1 559 600-1 559 600-964 928 450 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -66 768-65 100-65 100-60 656 480 Muut toimintakulut -5 735-9 100-9 100-2 845 5 TOIMINTAKATE -20 378 46 803 46 803 154 983 Tavoitteet ja mittarit Tavoite: Otamme käyttöön sähköisen huoltokirjan Mittari: 5 kohdetta /ensimmäinen vuosi, kiinteistökanta on viety sähköiseen huoltokirjaan suunnitelmakauden loppuun mennessä Seuranta: Koko kunnan kiinteistökanta on siirretty Haahtelan huoltokirjajärjestelmään. Energiaseuranta- ja raportointi on toiminnassa koko kiinteistökannan osalta. Vikailmoitus- ja palvelupyyntöosio on käytössä. Huoltokirjan laite- ja järjestelmätiedot ajatetaan huoltokirjaan syyskuun loppuun mennessä, huolto-ohjelmat ja kalenterit syksyn aikana. Laitoshuoltajat saivat älypuhelimet ja kannettavat mm. vikailmoitusten vastaanottoa ja käsittelyä varten. Tavoite: Laadimme uuden energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman vuosille 2025 KETS-sopimuksen velvoitteiden mukaisesti yhteistyössä energiatehokkuustyöryhmän kanssa. Mittari: Toimintasuunnitelma on saatu laadittua vuoden loppuun mennessä. Seuranta: Toimintasuunnitelman laadinta on aloitettu energiatehokkuustoimenpiteiden ideoinnilla energiatehokkuustyöryhmässä. Toimintasuunnitelma lähetetään kunnanhallituksen hyväksyttäväksi vuoden loppuun mennessä.