SÄHKÖALAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN

SÄHKÖALAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Liiketimintasuunnitelma Niina Hyrkäs Opinnäytetyö Yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn ala Liiketaluden kulutushjelma Tradenmi (AMK) 2015

Opinnäytetyön tiivistelmä Yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn ala Liiketaluden kulutushjelma Tradenmi (AMK) Tekijä Niina Hyrkäs Vusi 2015 Ohjaaja Jrma Mölläri Timeksiantaja X Työn nimi Sähköalan yrityksen perustaminen Sivu- ja liitemäärä 70 + 11 Tässä pinnäytetyössä keskitytään yrityksen perustamiseen liittyviin asiihin ja liiketimintasuunnitelman laatimiseen. Opinnäytetyön timeksiantajan suunnitelmana n perustaa sähköalan palveluita tarjava sakeyhtiö, jka timii Kuusamssa ja lähialueilla. Työ n llut kehittämistehtävä, jka n suritettu tapaustutkimuksena. Tarkituksena n llut erityisesti kiinnittää humita Kuusamn alueen markkinatilanteeseen ja kilpailija-analyysiin. Markkina- ja kilpailijaanalyysin avulla selvitetään, mikä n yrityksen pääasiakassegmentti ja millä keinin valituilla markkinilla n mahdllista menestyä. Työn tausta-aineistna n käytetty alan kirjallisuutta, Internet-lähteitä sekä paikallisen yrityskehittäjän haastattelua. Osakeyhtiön perustamisessa tulee ttaa humin mnia seikkja. Yrityksen timinta tulee rekisteröidä asianmukaisesti, n hulehdittava mahdllisista yritystiminnan luvista sekä järjestettävä kirjanpit lain ja säädösten mukaisesti. Yrittäjän tulee myös perehtyä vertukseen liittyviin seikkihin sekä selvittää timinnan käynnistämiseen liittyvät kustannukset. Yrittäjän n susiteltavaa järjestää itselleen riittävä ssiaaliturva, jsta vähimmäisvaatimuksena n lakisääteinen tapaturmavakuutus. Liiketimintasuunnitelma n työkalu, jnka avulla selvitetään yrityksen menestymisen mahdllisuudet sekä kannattavuus niin yrittäjälle itselleen kuin yrityksen sidsryhmille. Hyvässä liiketimintasuunnitelmassa käydään läpi muun muassa liikeidea, kannattavuus, rahitus sekä timinta-alue analysiden vallitsevaa markkina- ja kilpailutilannetta. Kuusamssa ja lähialueilla timivan sähköalan yrityksen tulee humiida erityisesti alueen vapaa-ajan asumisen määrä sekä uudisrakentamisen vähäisyys timinnan alitushetkellä. Yrittäjän pääasiakassegmenttinä tulevat lemaan paikalliset ktitaludet sekä vapaa-ajanasuntjen mistajat. Asuntkannan vanheneminen lisää remntinnin sekä parannus- ja krjaustöiden kysyntää. Kilpailuetu muihin sähköalan yrityksiin nähden pyritään saavuttamaan asiakaspalvelun laadun kehittämisellä. Asiasanat Liiketimintasuunnitelma, sähköala ja yritys

Abstract f Thesis Schl f Business and Administratin Prgramme f Business Ecnmics Authr Niina Hyrkäs Year 2015 Supervisr Jrma Mölläri Cmmissined by X Subject f thesis Funding a New Cmpany in Electrical Industries Business Plan Number f pages 70 + 11 The purpse f this thesis is t find ut the actins fr funding a new cmpany in electrical industries in Kuusam. This thesis cncentrates n tpics that shuld be cnsidered when starting a new business especially limited cmpany. The thesis includes als a business plan that cncentrates especially n market analysis and cmpetitr analysis. The fcus is als n what kind f actins are needed fr the cmpany t succeed. In this study several business matters and Internet publicatins were used as literature. A lcal business planner was als interviewed. When funding a new crpratin many things have t be cnsidered, fr example registering the cmpany crrectly. A new entrepreneur shuld becme familiar with taxatin, licenses and csts. It is recmmended fr an entrepreneur t have a scial security, minimum requirement being the wrkers' cmpensatin insurance. Business plan is a priceless tl when yu need t find ut yur cmpany s pssibilities t succeed and whether it is prfitable. A gd business plan includes the business idea, prfitability, funding and the peratin regin. In Kuusam and neighbring areas yu have t take turism int accunt. The clientele cnsists mainly f lcal husehlds and hliday huse wners. Aging f the dwelling stck increases the demand f renvating and repair wrk. Key wrds Business plan, electrical industries and cmpany

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 TYÖMENETELMÄT JA TIEDON HANKINTA... 8 2.1 Työmenetelmät... 8 2.2 Tiedn hankinta... 8 3 YRITYKSEN TOIMINTAMUOTO... 10 3.1 Yritysmudn valinta... 10 3.2 Osakeyhtiön perustaminen... 13 3.3 Osakeyhtiön rekisteröiminen ja vertus... 16 3.4 Elinkeintiminnan luvat ja ilmitukset sekä lainsäädäntö... 19 4 YRITYKSEN PERUSTUSTOIMET... 22 4.1 Timinimi... 22 4.2 Yrityksen kirjanpit ja tilinpäätös... 23 4.3 Pankkitilin avaaminen ja vakuutukset... 25 4.4 Yrittäjän ssiaaliturva... 26 4.5 Käytännön timia yrityksen perustamisessa... 29 5 LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN... 32 5.1 Liiketimintasuunnitelma... 32 5.2 Liikeidea, timinta-ajatus ja yrittäjä... 33 5.3 Rahitus, talus ja hinnittelu... 35 5.4 Riskikartitus ja kilpailu... 38 5.5 Markkinintisuunnitelma... 39 6 KILPAILIJA-ANALYYSI... 42 6.1 Kilpailuympäristö... 42 6.2 Kilpailustrategiat... 42 6.3 Prterin kilpailuvimat... 44 6.4 Timialueen kilpailuympäristö sekä sähköalan yrittäjyys... 46 6.5 Alittavan yrityksen kilpailustrategia... 48 7 MARKKINA-ANALYYSI... 54 7.1 Markkina-analyysin käyttö... 54 7.2 Asiakasryhmien segmentinti ja tutteen aseminti... 54 7.3 Markkinintistrategian suunnitteleminen... 56 7.4 Kuusam ja lähialueet yrityksen markkina-alueena... 57

7.5 Alittavan yrityksen strategia markkinilla... 59 8 JOHTOPÄÄTÖKSET... 65 LÄHTEET... 68 LIITTEET... 70

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena n sähköalan yrityksen perustaminen Kuusamn. Työssä keskitytään sakeyhtiön perustamiseen liittyviin asiihin ja perehdytään hyvän liiketimintasuunnitelman laatimiseen. Liiketimintasuunnitelma n työkalu, jnka avulla hahmtetaan ja kehitetään yrityksen timintaa. Liiketimintasuunnitelman salta keskitytään erityisesti timialueen markkina- ja kilpailijatilanteeseen. Muilta sin liiketimintasuunnitelman sit eritellään pinnallisemmin. Opinnäytetyö n mutiltu työn tilaajan tarpeisiin ja pyrkii timimaan ppaana alittavan yrittäjän käytössä. Valittu aihe n erittäin mielenkiintinen, sillä tulevaisuudessa yhä suurempi sa sumalaisista tulee hankkimaan timeentulnsa yrittäjyyden kautta. Mielenkiinta yrittäjyyttä khtaan lisää mahdllisuus maan taludelliseen hyötymiseen. Timinnassa n kuitenkin tettava humin kääntöpulena yritystiminnan riskit. Yrittäjyyttä pidetään yleisesti arvstettuna tapana hankkia ma elinkein. Työn timeksiantaja haluaa pysytellä nimettömänä yritystiminnan llessa vasta suunnitteluvaiheessa. Timeksiantaja ei le aiemmin timinut yrittäjänä, mutta hänellä n sähköalalla työskentelystä usean vuden työkkemus sekä alalla vaadittava ammattitutkint. Timeksiantaja n kiinnstunut yrittäjyyden tarjamista mahdllisuuksista itsenäiseen työskentelyyn sekä mahdllisuudesta parantaa maa ansaintaa tehdystä työstä. Työn tavitteena n siis selvittää, mitä uuden yrityksen perustaminen vaatii ja millainen markkina- ja kilpailijatilanne Kuusamssa n uuden sähköalan yrityksen kannalta. Työ timii alustavana liiketimintasuunnitelmana yritykselle. Tehdyllä tutkimuksella pyritään erityisesti selvittämään, mikä asiakassegmentti n spivin uudelle yritykselle ja miten valittu asiakasryhmä tullaan tavittamaan. Työn tausta-aineistna n käytetty alan kirjallisuutta sekä Internet-julkaisuja. Työssä n myös haastateltu yrityskehittäjää Kuusamn Naturplis Oy:stä. Lisäksi n havainnitu Kuusamssa timivien sähköalan yritysten timintaa

7 markkinilla. Näiden tausta-aineistjen perusteella n saatu kattava kuva yrityksen perustamisesta sekä liiketimintasuunnitelman laatimisesta. Työn rakenne etenee työmenetelmistä ja tiednhausta, yrityksen perustamiseen liittyviin seikkihin, jiden jälkeen siirrytään hyvän liiketimintasuunnitelman laatimiseen. Liiketimintasuunnitelman perusteiden läpi käymisen jälkeen selvennetään kilpailija- ja markkina-analyysin merkitystä tarkemmin hyvässä liiketimintasuunnitelmassa. Case yritystä käsitellään pinnäytetyön eri vaiheissa.

8 2 TYÖMENETELMÄT JA TIEDON HANKINTA 2.1 Työmenetelmät Opinnäytetyön tyyppinä n kehittämistehtävä eli tarkituksena n tuttaa kehittämisideita ja se käsittelee valittua aihetta tapaustutkimuksena (case study). Tapaustutkimuksen minaispiirteisiin kuuluu tuttaa tieta nykyajassa tapahtuvasta ilmiöstä sen tdellisessa ympäristössä. Työn päämääränä n selvittää mitä sähköalan yrityksen perustamisessa tulee ttaa humin ja miten laaditaan hyvä liiketimintasuunnitelma perehtyen erityisesti Kuusamn ja lähialueiden markkina- ja kilpailijatilanteeseen. Muilta sin liiketimintasuunnitelmassa käydään läpi yrityksen perustiedt pinnallisemmin. Näin llen tapaustutkimus n perusteltu, sillä tarkituksena n saada kerättyä relevanttia ja intensiivistä tieta tästä yksittäisestä tapauksesta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010,134 135; Ojasal, Milanen & Ritalahti 2010,52-53.) Tutkimuksessa edettiin järjestelmällisesti seuraten sakeyhtiön perustamisen vaiheita. Työ alitettiin hankkimalla tieta, mitä sakeyhtiön perustaminen vaatii valitulla markkina-alueella. Työssä edetään hyvän liiketimintasuunnitelman laatimiseen ja perusteisiin, jnka jälkeen syvennytään erityisesti kilpailija- ja markkina-analyysiin. Havainnllistamisen keinina n käytetty eri aiheita kuvaavia taulukita, kuvia sekä liitteitä. (Hirsjärvi ym. 2010,261 262.) 2.2 Tiedn hankinta Työn tausta-aineistna n käytetty tapaustutkimukselle tyypillisesti useita eri metdeja tutkimalla alan dkumentteja, bservimalla sekä tekemällä haastattelu. Tapaustutkimuksen kehittämistyö njautuukin aina metdeihin, teriihin ja aiempiin tutkimuksiin (Ojasal ym. 2010,53). Tiedn hankinnassa tärkeää n perehtyä ensin kattavasti kk aihealueeseen ja saatavilla leviin dkumentteihin. Tämän jälkeen yksityiskhtaisen tiedn löytäminen n helpmpaa. Yrityksen perustamiseen ja liiketimintasuunnitelmaan liittyvää tieta n löydetty niin kirjallisuudesta kuin Internet-lähteistä. Tiedn hankinta havainnimalla n tehty

9 seuraamalla paikallisten yrityksien timintaa. Kuusamlaisen yrityskehittäjän haastattelu anti työhön näkökulmaa taas ammattilaisen näkökulmasta. Tiedn hankinnassa n keskitytty tutkimuksen tärkeimpiin käsitteisiin eli sakeyhtiöön, liiketimintasuunnitelmaan ja sähköalaan. Tärkeimpänä infrmaatin lähteenä vat lleet useat kirjalliset tekset sekä Internet-lähteet. Käytettyjen lähteiden perusteella n suritettu analysinti, jnka phjalta pyritään ymmärtämään keskeiset asiat. (Hirsjärvi ym. 2010,134 135.) Tausta-aineistn perusteella n saatu mudstettua kattava kknaisuus yrityksen perustamiseen liittyvistä seikista. Erityisesti tieta n kerätty kattavan markkina- ja kilpailuanalyysin mudstamiseksi valitulla timialueella. Näin alittava yrittäjä saa itselleen khdistettua tieta man yritystiminnan alittamiseksi. Sveltuvin sin tehtyä tutkimusta vivat hyödyntää myös muut eri aljen yritystimintaa suunnittelevat henkilöt.

10 3 YRITYKSEN TOIMINTAMUOTO 3.1 Yritysmudn valinta Yritystä perustettaessa n valittava spiva timintamut. Uuden yrittäjän vaihtehtina vat yksityinen elinkeinnharjittaja eli timinimi, kmmandiittiyhtiö, avin yhtiö, sakeyhtiö sekä suuskunta. Yritystä perustettaessa yritysmudn valintaan vaikuttavat muun muassa: alittamisen helppus perustajien ja sijittajien lukumäärä tarvittava alituspääma ja sen saatavuus vertus vastuut ja päätöksentek yrityksen timinnassa timinnan justavuus ja jatkuvuus vittjen jakaminen ja tappin kattaminen Valinnassa n tettava tarkin humin, mikä yritysmudista n kullinkin spivin ja tarkituksenmukaisin. (Hlpainen 2014,21 37; Ilmniemi, Järvensivu, Kyläkalli, Parantainen & Siikavu 2009,55 56.) Yritystiminnan mudista helpin ja edullisin alittamisen kannalta n timinimi (tmi), tällöin yrittäjä harjittaa liiketimintaa yksin tai yhdessä pulisnsa kanssa. Yrityksen perustamiseen ei vaadita erillisiä perustamisasiakirjja, yrittäjän tulee tehdä vain perustamisilmitus kaupparekisteriin ja Verhallinnlle. Yksityiselle elinkeinnharjittajalle ei le määritelty erillistä alittamiseen tarvittavaa päämaa, mutta hän n vastuussa yrityksensä situmuksista kk henkilökhtaisella maisuudellaan. Yrittäjä kantaa siis täyden vastuun yrityksensä timinnasta ja näin llen tekee myös kaikki päätökset itsenäisesti. Timinimen haltijan vertus yrityksensä timinnasta määritellään yrityksen vusittaisen tulksen perusteella. Timinimi n maini vaihteht alittavan pienyrittäjän yri-

11 tysmudksi. (Hlpainen 2014,23 24; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,28 29.) Kmmandiittiyhtiön (KY) perustaminen vaatii vähintään kaksi yhtiömiestä, jista ainakin yhden n timittava äänettömänä yhtiömiehenä ja yhden vastuunalaisena yhtiömiehenä. Yhtiömiehinä vivat timia niin lunnlliset henkilöt kuin yhteisöt. Yhtiön perustamisen yhteydessä n laadittava kirjallinen yhtiöspimus. Lisäksi n susiteltavaa laatia yhtiömiesspimus, jssa svitaan yhtiömiesten ikeuksista ja velvllisuuksista perustettavaa yritystä khtaan. Timinimen tavin myös kmmandiittiyhtiö tulee rekisteröidä kaupparekisteriin. (Hlpainen 2014,26 27; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,29.) Kmmandiittiyhtiössä äänettömän yhtiömiehen tulee surittaa rahassa mitattava pans, kyseiselle pankselle ei le määritelty minimi summaa. Äänettömät yhtiömiehet saavat sijittamalleen päämalle krka yhtiön tekemän vitn perusteella. Vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpankseksi riittää työpans. Kmmandiittiyhtiössä edustamisikeus eli ikeus edustaa yhtiötä ja kirjittaa yhtiön timinimi n pääsääntöisesti kaikilla vastuunalaisilla yhtiömiehillä. Edustamisikeuden kääntöpulena vastuunalaiset yhtiömiehet vat henkilökhtaisessa vastuussa yhtiönsä situmuksista. Äänettömillä yhtiömiehillä ei le ikeutta edustaa yhtiötä ilman erillistä valtuutusta näin llen äänettömät yhtiömiehet eivät le vastuussa yrityksen situmuksista kuin sijittamallaan päämalla. Vastuunalaisten yhtiömiesten edustamisikeutta vidaan kuitenkin rajittaa yhtiömiesten yhteisellä spimuksella ja ilmituksella kaupparekisteriin. Kmmandiittiyhtiötä susitellaan käytettäväksi perheyrityksien yhtiömutna, kska yhtiömiesten välillä n vallittava täysi luttamus. Tämä jhtuu siitä, että vastuunalaiset yhtiömiehet vat henkilökhtaisessa vastuussa myös tisen yhtiömiehen tekemistä situmuksista. (Hlpainen 2014,26 27; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,29.) Kmmandiittiyhtiön tavin myös avin yhtiö (AY) vaatii vähintään kaksi yhtiömiestä. Yhtiön perustamiseksi laaditaan määrämutinen yhtiöspimus ja yritys rekisteröidään kaupparekisteriin. Avimen yhtiön yhtiömiehet vat vastuullisia

12 yrityksen situmuksista ja heillä n mlemmilla ikeus edustaa yhtiötä, ellei muuta le svittu. Avimen yhtiön yhtiömiehien yhtiöpankseksi riittää työpans eli erillistä rahassa mitattavaa alituspäämaa ei vaadita. Kmmandiittiyhtiön tavin avin yhtiö n spiva yritysmut perheyrityksille vaadittavan luttamuksen vuksi. Avinten yhtiöiden susi n vähentynyt viime aikina, kska yrittäjien henkilökhtainen taludellinen vastuu yrityksen situmuksista vi kasvaa khtuuttman suureksi. (Hlpainen 2014,24 25; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,29.) Osuuskunnan (OSK) jäseniä eli perustajia vivat lla yksi tai useampi lunnllinen henkilö taikka ikeushenkilö. Osuuskunnan jäsenet hallinnivat suuskuntaa yhdessä demkraattisesti ja tteuttavat sen avulla ssiaalisia, taludellisia ja kulttuurisia tavitteitaan. Osuuskunnan tavitteena ei le pääsääntöisesti vitn hankkiminen vaan tuttaa jäsenilleen svittuja palveluita (Yrityssumi.fi 2015). Osuuskunnan perustaminen vaatii perustamisspimuksen laatimisen, jnka liitteeksi tulevat suuskunnan säännöt. Osuuskunnan sisäisistä asiista svitaan erillisellä jäsenspimuksella. Myös suuskunta rekisteröidään kaupparekisteriin. Osuuskunnan jäseneksi liityttäessä maksetaan erikseen svittu jäsenmaksu, jka palautetaan jäsenelle hänen ertessaan tai js hänet ertetaan suuskunnasta. Osuuskunnalle ei le määritelty lakisääteistä minimipäämavaatimusta (Hlpainen 2014,35). Osuuskunnan jäsenet vastaavat suuskunnan situmuksista pääsääntöisesti vain sijittamallaan päämalla. Osuuskunnan jäsenet päättävät asiista yhdessä ja he valitsevat keskuudestaan hallituksen, jka edustaa suuskuntaa sekä hitaa päivittäiset yrityksen timet. (Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,31 32.) Alittavan sähköalan yrittäjän yritysmudksi n valikitunut yhden henkilön perustama yksityinen sakeyhtiö. Osakeyhtiön perustamiseen liittyviä seikkja käydään tarkemmin läpi seuraavassa sissa. Yhtiömudn valintaan vaikuttaa se, etteivät sakkeenmistajat le henkilökhtaisessa vastuussa yhtiön velista ja situmuksista kuin sijittamallaan alituspäämalla (2.500 ) ja mahdllisien yhtiön lainjen takauksien salta. Sijitettua päämaa vidaan käyttää yrityksen tarvitsemien hankintjen kattamiseen. Lisäksi sakeyhtiön timinta n taattua

13 muutstilanteissa ja mahdllinen timinnan laajentaminen sekä työntekijöiden palkkaaminen n helpmpaa verrattuna muihin timintamutihin. Osakeyhtiön valintaa yhtiömudksi pultaa myös se, että yhtiö vidaan perustaa yksin. Näin yrittäjä n vastuussa vain itse spimistaan situmuksista. Osakeyhtiön erityispiirteenä n mahdllisuus sinkjen maksamiseen yrityksen saavuttamasta vitsta yrittäjälle, henkilöyhtiöissä eli kmmandiitti- ja avimessa yhtiössä sekä timinimessä tätä mahdllisuutta ei le. (Haigh 2003,89-90; Ilmniemi ym. 2009,81 95.) 3.2 Osakeyhtiön perustaminen Osakeyhtiön perustamisessa n tettava humin sijitettava alituspääma sekä perustamisspimus ja siihen liitettävä yhtiöjärjestys. Halutessaan sakeyhtiön mistajat vivat laatia myös erillisen sakasspimuksen. Juridisesti sakeyhtiö syntyy kun se n merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Osakeyhtiö n mistajistaan erillinen ikeushenkilö. (Hlpainen 2014,81 84; Ilmniemi ym. 2009,80.) Osakeyhtiötä perustettaessa yhtiöön n sijitettava alituspääma. Yksityisessä sakeyhtiössä tämän sakepääman n ltava 2.500 eura ja julkisessa sakeyhtiössä 80.000 eura. Osakkeille ei tarvitse lla määriteltyä nimellisarva, mutta mikäli arv n määritelty, n se mainittava yhtiöjärjestyksessä. Osakkeiden rahassa suritettava merkintähinta n sitettava yrityksen mistamalle pankkitilille. Mikäli sakkeiden merkintähinta maksetaan kknaan tai sittain apprttimaisuudella eli muulla maisuudella, tulee luvutettavan maisuuden arvn vastata sakkeiden maksun taludellista arva yhtiölle luvutushetkellä. Perustamisspimukseen n lisäksi merkittävä apprttimaisuuden arvstamiseen vaikuttavat seikat ja arvstamiseen käytetyt menetelmät. Apprttimaisuutta vivat lla esimerkiksi kiinteistö tai liiketiminnassa tarvittavat ammattityökalut tai yrityksen käyttöön tuleva aut. Apprttimaisuus ei vi lla työsuritus tai palvelu. Mikäli rahassa maksetulla merkintähinnalla n taas tarkitus hankkia yhtiön nimiin maisuutta, n perustamisspimukseen merkittävä selvi-

14 tys, jsta käy ilmi vastaavasti hankittavan maisuuden arvstamiseen vaikuttavat seikat. (Hlpainen 2014,30; Ilmniemi ym. 2009,82.) Perustamisspimuksella tarkitetaan kirjallista spimusta, jnka kaikki sakkeenmistajat allekirjittavat. Perustamisspimuksen allekirjittamalla sakkeenmistaja merkitsee spimuksessa ilmenevän määrän yhtiön sakkeita nimiinsä. Perustamisspimuksesta n käytävä ilmi seuraavat asiat: spimuksen päiväys sakkeenmistajat kunkin sakkeenmistajan merkitsemät sakkeet sakkeiden merkintähinta merkintähinnan maksu apprttimaisuudella merkintähinnan maksuaika yhtiön hallituksen jäsenet Perustamisspimuksessa mainitaan myös tarpeen vaatiessa mahdllinen timitusjhtaja, hallintneuvstn jäsenet ja tilintarkastajat. Yhtiön tilikaudesta n määrättävä jk perustamisspimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Perustamisspimuksessa vidaan spia myös yhtiölle avattavan pankkitilin käyttöikeuksista. Perustamisspimukseen n sisällytettävä tai liitettävä sakeyhtiön yhtiöjärjestys. (Hlpainen 2014,41; Ilmniemi ym. 2009,81 83.) Yhtiöjärjestyksen tehtävänä n määritellä sakeyhtiön pelisäännöt sakeyhtiölain hella, jita uuden yrityksen n päätöksen tessaan nudatettava. Yhtiöjärjestyksestä n yksinkertaisimmillaan käytävä ilmi: timinimi, Sumen kunta, jka n yhtiön ktipaikka sekä yhtiön timiala. Mikäli yhtiöllä n tarkituksena käyttää timinimeä kaksi- tai useampikielisenä, n timinimen jkainen mut mainittava. (Hlpainen 2014,32,42-43; Ilmniemi ym. 2009,135 136; Sumen yrittäjät 2014.)

15 Yhtiön timiala tulee merkitä yhtiöjärjestykseen selkeästi ja siitä tulee käydä ilmi kaikki ne alat, jilla yritys timii tai suunnittelee timivansa. Timialan ilmituksessa vidaan mainita timiala niin santtuna yleistimialana kattamaan kaikki laillinen liiketiminta. Patentti- ja rekisterihallitus susittaa kuitenkin ilmittamaan tätä yksilöidymmän timialan. Tästä esimerkkinä vidaan mainita: Yleistimiala, sähköalan asennustyöt uudisrakennuksissa ja saneerauskhteissa tai Sähköalan suunnittelu- ja asennustyöt sekä kaikki muu laillinen liiketiminta. Yhtiöjärjestyksessä vidaan myös määrätä yhtiön jäsenen tai mahdllisen timitusjhtajan ikeudesta edustaa yhtiötä. Humiitavaa n kuitenkin, se että yhtiön hallitus vi millin tahansa peruuttaa edustamisikeuden päätöksellään. Yhtiöjärjestyksessä vidaan mainita lisäksi mahdllinen lunastuslauseke. Lunastuslausekkeella tarkitetaan sakkeenmistajan, yhtiön tai muun henkilön ikeutta lunastaa muulta mistajalta kuin yhtiötä tiselle siirtyvä sake. (Hlpainen 2014,32,42-43; Ilmniemi ym. 2009,135 136; Sumen yrittäjät 2014.) Osakeyhtiön sakkeenmistajat vivat halutessaan laatia sakasspimuksen. Osakasspimus n yhtiön sakkaiden välinen spimusikeudellinen situmus, jnka tarkituksena n säännellä mistajien keskinäisiä suhteita, ikeuksia ja velvllisuuksia sakeyhtiössä. Osakasspimuksessa vidaan esimerkiksi spia sakaspiirin rajittamisesta, yhtiön timintjen järjestelystä tai työnjasta. Osakasspimuksessa vidaan myös spia yhtiön sakkeiden lunastamisesta, mikäli asiasta ei le svittu lunastuslausekkeella yhtiöjärjestyksessä. Muita asiita, jista vidaan sakasspimuksessa spia, vat kilpailukielt, yhtiön vitnjak tai mitä tapahtuu sakkeenmistajan sakkeille kulintapauksessa. Osakasspimuksen tehkkuuden takaamiseksi n syytä määrittää spimussakk, jka astuu vimaan, js jku sakkaista rikk tehtyä spimusta. Osakasspimuksen laadinnassa n nudatettava hulellisuutta, sillä muutkset spimukseen vat mahdllisia vain kaikkien spimuksen sapulien yhteisellä sustumuksella. (Hlpainen 2014,42 41; Ilmniemi ym. 2009,187-188.)

16 3.3 Osakeyhtiön rekisteröiminen ja vertus Uusi sakeyhtiö syntyy ja saavuttaa samalla itsenäisen ikeushenkilön aseman, kun se rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin erillisillä lmakkeilla (Liite 1.). Rekisteröinti tulee surittaa klmen kuukauden kuluessa perustamisspimuksen allekirjittamisesta, muussa tapauksessa uuden yhtiön perustaminen raukeaa. Rekisteröinti n maksullista, vunna 2015 sakeyhtiön rekisteröinnin perusmaksu n 380 eura tai 330 eura, mikäli rekisteröinti suritetaan Internetissä yritys- ja yhteisötietjärjestelmän asiintipalvelussa. Ennen rekisteröinnin surittamista n maksettava sakepääma kknaisuudessaan yrityksen käyttöön avatulle pankkitilille. Rekisteröinnin jälkeen yhtiöllä n mahdllista hankkia nimiinsä ikeuksia ja tehdä yhtiötä sitvia situmuksia. (Hlpainen 2014,67; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,30 31; Sumen yrittäjät 2014.) Käytännössä perustamisilmitus tehdään Verhallinnn ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lmakkeilla. Näillä lmakkeilla uusi yritys vi ilmittaa itsensä kaupparekisteriin että Verhallinnn rekistereihin. Kun uuden yrityksen perustamisilmitus n kirjattu Verhallinnn sekä Patentti- ja Rekisterihallinnn yhteisesti ylläpitämään yritys- ja yhteisötietjärjestelmään, saa yritys käyttöönsä yritys- ja yhteisötunnuksen eli Y-tunnuksen. Y-tunnuksella tarkitetaan yksilöllistä kahdeksasta numersta kstuvaa tunnusta, jnka viranmainen antaa yritykselle käyttöön. Y-tunnusta tarvitaan muun muassa laskuihin, spimuksiin sekä asiitaessa kaupparekisterissä. Mikäli yrityksen tiedissa tapahtuu myöhemmin muutksia, n niistä aina ilmitettava viivytyksettä kaupparekisteriin. (Hlpainen 2014,50,59; Sumen Uusyrityskeskukset ry 2015,34; Yrityssumi.fi 2015.) Verhallinnn rekistereitä vat arvnlisävervelvllisten, ennakkperintä-, työnantaja- sekä Verhallinnn asiakasrekisteri. Yritys, jka harjittaa tavariden tai palveluiden myymistä, vukraamista tai muuta vastaavaa timintaa n arvnlisävervelvllinen. Arvnlisäverlla (ALV) tarkitetaan välillistä kulutusvera, jnka yritys sisällyttää myymänsä palvelun tai tavaran hinnitteluun. Arvn-

17 lisävern saajana n valti ja arvnlisävertusta säätelee arvnlisäverlaki 30.12.1993/1501. Arvnlisävertuksen ulkpulelle jäävät vain yritykset, jiden liikevaiht n enintään 8.500 eura 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana. Yritys vi kuitenkin halutessaan hakeutua arvnlisävervelvlliseksi vapaaehtisesti, vaikka tilikauden liikevaiht lisikin alle 8.500 eura. Arvnlisävervelvllisen yrityksen n ilmittauduttava Verhallinnn rekisteriin ennen liiketiminnan alittamista. Verhallint timittaa yritykselle vertiliviitteen ja maksuhjeen, jlla arvnlisäverjen maksu hidetaan. (Hlpainen 2014,78 79,103; Ilmniemi ym. 2009,333; Yrityssumi.fi 2015.) Ennaknperintärekisteriin hakeutuminen n yritykselle vapaaehtista. Yrityksen merkitseminen ennaknperintärekisteriin sittaa, että yritys hulehtii itse niin santtujen ennakiden eli ennakkverjen maksamisesta Verhallinnlle. Ennaknperintärekisteriin merkitään yritykset, jtka harjittavat elinkeintimintaa, maatalutta tai muuta tulnhankkimistimintaa muutin kuin työsuhteessa. Uusi sakeyhtiö antaa Verhallinnlle arvin ensimmäisen tilikautensa liikevaihdsta ja vertettavasta tulstaan erillisellä Yhteisön ennakkvern hakemus- / muutslmakkeella, ennakkvern määrä perustuu tähän arvin. Arviitaessa ensimmäistä tilikautta, kannattaa liikevaihdn ja tutn määrä laskea mahdllisimman realistisesti, jtta ennakkverjen määrä n spiva. Annetun ilmituksen perusteella Verhallint laskee ennakkvern yritykselle ja timittaa ennakkverlipun ja tilillepankrtit maksujen surittamista varten. Mikäli yrityksen arviidut laskelmat sittautuvat myöhemmin puutteellisiksi, vidaan ennakkvern määrää muuttaa krttamalla, alentamalla tai kknaan ennakkvert pistamalla. Muutkset ennakkverihin n tehtävä mahdllisimman hyvissä ajin. Yritystiminannan jatkuessa ennakkvertuksen phjana käytetään viimeksi päättyneen vertuksen tultietja. Esimerkiksi vuden 2015 ennakkvertus phjautuu yrityksen vuden 2013 valmistuneeseen vertuspäätökseen. (Hlpainen 2014,75 76; Verhallint 2015.) Mikäli yritys maksaa säännöllisesti palkkja työntekijöilleen, n sen ilmittauduttava Verhallinnn työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi. Ilmittautuminen suritetaan perustamisilmituslmakkeella tai muutsilmituslmak-

18 keella, mikäli yrityksellä n j Y-tunnus käytössään. Ilmittautuminen n tehtävä, js yrityksen palveluksessa työskentelee kalenterivuden aikana vähintään kaksi palkansaajaa vakituisesti tai vähintään kuusi palkansaajaa tilapäisesti. Työnantajarekisteriin n mahdllista ilmittautua myös vapaaehtisesti, vaikka palkkja maksettaisiin vain satunnaisesti. (Hlpainen 2014,76 77; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,46-47.) Työnantajana timiva yritys timittaa tällöin työntekijänsä palkasta ennaknpidätyksen verkrtin mukaisesti ja maksaa palkan määrän perusteella työnantajan ssiaaliturvamaksut sekä tilittää maksut Verhallinnlle. Työnantajarekisteriin merkitsemisen jälkeen, Verhallint timittaa yritykselle vertiliviitenumern ja kausiverilmituksen täyttöppaan työnantajasurituksien maksamista ja ilmittamista varten. Mikäli yritys n niin santusti satunnaisesti palkkja maksava työnantaja, ei tarvita ilmittautumista työnantajarekisteriin. Tällöin yritys maksaa ennaknpidätykset ja työnantajan ssiaaliturvamaksun maalitteisesti Vertilipalvelun avulla. Satunnaisena työnantajana timivan yrityksen n annettava palkanmaksua kskeva kausiverilmitus ja maksettava työnantajasuritukset sillin, kun se n maksanut työntekijöilleen palkkja. (Hlpainen 2014,76 77; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,46-47.) Osakeyhtiö n itsenäinen vervelvllinen ja se maksaa valtille, kunnille ja seurakunnille tilitettävää yhteisövera. Yrityksen vertettava tul lasketaan siten, että sen vernalaisista tulista vähennetään kaikki vähennyskelpiset ment. Osakeyhtiön tulnlähteitä vivat lla elinkeintul-, maataluden- ja henkilökhtainen tulnlähde. Js yrityksen tult vat suuremmat kuin sen ment, yrityksellä n tällöin vertettavaa tula. Js taas yrityksen ment vat suuremmat kuin sen ansaitsemat tult, yritykselle syntyy tappita. Vertettavan tuln laskeminen perustuu kirjanpitn, mutta kirjanpidn ja vertuksen eravaisuuksien vuksi vertettava tul vi lunnllisesti piketa kirjanpidsta ilmi käyvästä tulksesta. Yhteisövern verkanta n suhteellinen eli ver määräytyy tuljen määrästä riippumatta kaikille saman verprsentin mukaisesti. Yhteisövern määrääminen tapahtuu kymmenen kuukauden kuluessa sakeyhtiön tilikauden päättymisestä. Kun vertus n valmistunut, timitetaan yritykselle kirjallinen vertuspää-

19 tös. (Hlpainen 2014,147 148; Ilmniemi ym. 2009,307 308; Verhallint 2015.) 3.4 Elinkeintiminnan luvat ja ilmitukset sekä lainsäädäntö Sumessa n vimassa elinkeinvapaus. Tämä tarkittaa sitä, että lunnllinen henkilö, jnka asuinpaikka n Eurpan talusalueella, sumalainen yhteisö ja säätiö sekä Sumessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkmaalainen yhteisö ja säätiö saavat harjittaa laillista ja hyvän tavan mukaista liiketimintaa. Näiden niin santtujen vapaiden elinkeinjen harjittamiseen ei tarvita erillistä viranmaisen antamaa lupaa. Jillakin timialilla elinkeintiminnan harjittaminen vaatii kuitenkin erillisen luvan hakemista, ilmituksen tekemistä tai rekisteröitymistä. Luvanvaraisuus perustuu yhteiskunnan, ympäristön ja kuluttajien turvallisuuden ylläpitämiseen. Luvan saamiseksi uudella yrittäjällä tulee pääsääntöisesti lla riittävä ammattipätevyys, hyvä maine sekä ikeustimikelpisuus. Luvan hakijan henkilökhtainen taludellinen tilanne vi myös vaikuttaa luvan saamiseen. Lupa- ja ilmitusasiat kannattaa selvittää hyvissä ajin ennen liiketiminnan alittamista asiaa hitavalta viranmaiselta. (Hlpainen 2014,79; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,26-27.) Luvanvaraiset elinkeint n eritelty elinkeinn harjittamisen ikeudesta annetusta laissa (27.9.1919/122). Luvanvaraisia elinkeinja kskevat mat erilliset lakinsa ja asetuksensa, jissa säädetään muun muassa, miltä viranmaiselta tarvittava lupa n anttava. Luvan hakeminen n pääsääntöisesti maksullista. Js perustettavan yrityksen timinta n luvanvaraista, ei timintaa vida alittaa ennen luvan hankintaa. Lupa yritystiminnan harjittamiseen n yleensä määräaikainen ja se vidaan peruuttaa, mikäli yrittäjä ei timi annettujen määräyksien mukaisesti. (Hlpainen 2014,79; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,26 27; Yrityssumi.fi 2015.) Yritystiminnan harjittamiseen lupia myöntäviä vastuuviranmaisia vat muun muassa TUKES eli turvallisuus ja kemikaalivirast, Aluehallintvirast, rakennusvalvntaviranmainen, Trafi eli liikenteen turvallisuusvirast, ELY-keskus,

20 Evira, Fimea ja Finanssivalvnta. Elinkeinjen luvanvaraisuutta n lemassa klme eri lajia: lupa timinnan alittamiseen suunnitellulla paikalla, lupa elinkeinn harjittamiseen ja ammattitaitvaatimuksiin liittyvä lupa. (Hlpainen 2014,79 80; Sumen uusyrityskeskukset 2015,26 27; Yrityssumi.fi 2015.) Sähköalan yrityksen tulee tehdä TUKES:ille eli Turvallisuus- ja kemikaalivirastlle ilmitus sähkötöiden tekemisestä (Liite 2.) sekä ilmitus sähköurakintirekisteriin ennen timinnan alittamista. Sähkötyöt edellyttävät yrittäjältä vaadittua ammattipätevyyttä. Tehtävästä ilmituksesta n käytävä ilmi timinnanharjittaja, timipaikka sekä sähkötöiden jhtajan tiedt. Ilmitukseen n liitettävä mukaan turvallisuuden jhtajana timivan, sähkötöiden jhtajan antama sustumus kyseiseen tehtävään. Sähkötöiden jhtajalla n ltava Henkilöstö- ja yritysarviinti Seti Oy:n myöntämä ammattipätevyyden sittava pätevyystdistus. (Yrityssumi.fi 2015.) Yrityksen perustamisessa n myös tettava humin muu vimassa leva lainsäädäntö. Tulevan yrittäjän n selvitettävä, säätelevätkö maa timialaa erityiset lait sekä mikä erillinen lainsäädäntö tulee kskemaan uutta yritystä. Näitä yritysmutja kskevia lakeja vat esimerkiksi sakeyhtiölaki ja laki avimista yhtiöistä ja kmmandiittiyhtiöistä. (Hlpainen 2014,50; Yrityssumi.fi 2015.) Osakeyhtiöitä säätelee sakeyhtiölaki (OYL), jnka keskeisiä periaatteita vat sakkeenmistajien rajitettu vastuullisuus, enemmistöperiaate, sakkeenmistajien yhdenvertaisuus, yhtiön jhdn hulellisuusvelvite, yhtiön pääman pysyvyys ja sakkeen lutettavuus. Osakeyhtiölaissa n myös säädetty, että sakeyhtiötä edustaa yhtiön hallitus. Hallituksen tulee hulehtia yhtiön käytännön hallinnsta ja timinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen vastuulle kuuluu myös valva kirjanpidn ja varainhidn asianmukaisesta järjestämisestä. (Hlpainen 2014,31; Sumen yrittäjät 2014.) Sähköalan yrityksien timintaa säätelevät sähköturvallisuuslaki sekä Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös sähköalan töistä. Lisäksi sähköalan yritystimin-

21 nassa tulee ttaa humin muun muassa kuluttajansujalaki sekä spimusikeudelliset seikat. Mikäli yrityksen palveluksessa tulee työskentelemään työntekijöitä, tulee yrittäjän perehtyä myös työikeuden yksityiskhtiin. (Yrityssumi.fi 2015.)

22 4 YRITYKSEN PERUSTUSTOIMET 4.1 Timinimi Uudelle yritykselle n annettava hyvä ja spiva timinimi. Yrityksen timinimeen saadaan yksinikeus jk rekisteröimisen tai vakiinnuttamisen kautta. Varmin ja npein tapa yksinikeuteen n timinimen rekisteröiminen. Yrityksen nimi rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin, jllin nimeen saadaan yksinikeus. Rekisteröiminen n yritykselle maksullinen timenpide. Mahdlliset aputiminimet ja rinnakkaistiminimet rekisteröidään myös kaupparekisteriin. Timinimeä haettaessa n käytännön kannalta viisainta ilmittaa useita timinimivaihtehtja, jtta käsittely n npeampaa. On myös syytä tutkia, ettei haluttu timinimi le j varattu jnkin tisen yrityksen käyttöön. Käytössä levia timinimiä vi tutkia Yritys- ja Yhteisötietjärjestelmän Internetsivuilla Virre-tietpalvelussa. (Hlpainen 2014,56,58; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,34; Yrityssumi.fi 2015.) Kaupparekisterissä tehdään timinimitutkimus ilmituksen jättämisen jälkeen. Uuden timinimen nimisuja alkaa, kun ilmitus timinimestä tulee kaupparekisteriin vireille. Nimisuja edellyttää kuitenkin timinimen hyväksymistä ja rekisteröimistä ilmitetussa mudssa. Nimen yksinikeus n varma, vasta kun rekisteröiminen n suritettu lppuun saakka. Mikäli yritys muuttaa nimeään myöhemmin, n muutksesta ilmitettava mahdllisimman pian kaupparekisteriin. (Hlpainen 2014,56; Yrityssumi.fi 2015.) Nimeämisessä tulee ttaa humin muun muassa yksilöitävyys, erttuminen muista timinimistä, ikeinkirjitus, sekitettavuus sekä mahdllinen yrityksen verkktunnus. Timinimen valintaa säätelee timinimilaki. Timinimen n yksilöitävä haltijidensa yritys riittävän hyvin ja siitä n käytävä ilmi yrityksen yritysmut. Esimerkiksi Sähköpalvelu Oy ei yksilöi yrityksen timintaa riittävästi, kun taas Kuusamn Sähköpalvelu Oy antaa timinnalle yksilöivän nimen. Nimi ei saa lla sekitettavissa j lemassa levaan timinimeen. Sekitettavuus tulee yleensä kysymykseen saman tai samankaltaisen timialan yrityksen kans-

23 sa. Yrityksen verkksivuja varten vaaditaan verkktunnus, jka yksilöi yrityksen Internetissä. Yritykselle valittavan timinimen n yhteen svittava yrityksen nimen, tavaramerkkien ja verkktunnuksen kanssa. (Hlpainen 2014,56-57; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,33; Yrityssumi.fi 2015.) Lisäksi n humiitava, ettei yrityksen nimessä saa käyttää tisen henkilön sukunimeä, tunnistettavaa taiteilijanimeä, kirjallisen tai taiteellisen teksen sujattua nimeä taikka sujattua valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä. Timinimi vi lla taas täysin uusi keksitty sana tai sanjen yhdistelmä, jista mudstuu uusi sanamudstelma. Timinimen n ltava hyvän tavan mukainen ja se ei saa lla harhaanjhtava. (Hlpainen 2014,56-57; Yrityssumi.fi 2015.) Aputiminimen käyttäminen n perusteltua, mikäli yrityksellä n timintaa täysin eri timialilla. Tästä esimerkkinä vidaan mainita Kuusamn sähköpalvelu Oy:n yrittäjällä vi lla siivustimintaa aputiminimellä Kuusamn siivuspalvelu. Yrityksellä vi lla useampia aputiminimiä ja kullakin aputiminimellä saa harjittaa vain sitä yritystimintaa, jlle kyseinen aputiminimi n annettu käyttöön. Aputiminimien käytössä n humiitava, ettei kk yrityksen timintaa le luvallista harjittaa aputiminimien kautta. Aputiminimien tarkituksena n helpttaa yrityksen timintaa ja markkinintia. Kaikkea saman yrityksen timintaa kuitenkin kskee sama Y-tunnus ja kirjanpit. (Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,34.) 4.2 Yrityksen kirjanpit ja tilinpäätös Kaikki liiketimintaa tai ammattitimintaa harjittavat henkilöt vat velvllisia järjestämään kirjanpidn. Kirjanpita säännellään lainsäädännössä muun muassa kirjanpitlaissa ja asetuksessa, vertusta kskevissa laeissa sekä eri yhtiömutja kskevassa laeissa, kuten sakeyhtiölaissa. Yritysten n pidettävä kahdenkertaista kirjanpita, ainastaan yksityinen ammatinharjittaja ei le velvllinen kahdenkertaiseen kirjanpitn. Kirjanpidn tehtävinä vat yrityksen tulksen selvittäminen ja erillään pittehtävä eli yrityksen ja muiden talusyksiköi-

24 den tuljen ja menjen erillään pitäminen. Mikäli yrityksen kirjanpit annetaan tilitimistn hidettavaksi, n myös yrittäjän itsensä ltava selvillä kirjanpidn perusasiista. Tämä jhtuu siitä, että yrittäjä itse kantaa viime kädessä vastuun myös tilitimistn tekemän kirjanpidn ikeellisuudesta. (Hlpainen, 2014,152 153; Ilmniemi ym. 2009,142 143; Tmperi 2011,7,11.) Kirjanpitvelvllisen n nudatettava hyvää kirjanpittapaa. Kirjanpitn kuuluvat yrityksen saavuttamat tutt, kulut, maisuus, velat sekä ma varallisuus. Yrityksen tuttjen ja kulujen ertus laskemalla saadaan selville yrityksen tuls eli kannattavuus. Yrityksen tavitteena n lunnllisesti lla kannattava eli tuttaa vitta. Yrityksen timinta vaatii sijituksia ja siihen kuuluu taludellinen riski tehtyjen sijituksien menetyksestä. Tämän vuksi n seurattava yrityksen taludellista tilannetta jatkuvasti ja järjestelmällisesti. Yrityksen kirjanpidsta vat kiinnstuneita myös muut taht, kuten sijittajat, valti, kunnat ja lutnantajana timivat rahalaitkset. (Hlpainen 2014,152 153; Tmperi 2011,7,11.) Yrityksen kirjanpidn n ltava ajan tasainen ja juksevaan eli tilikauden aikana tehtävään kirjanpitn n merkittävä määräaikjen mukaisesti kaikki yritystiminnassa tapahtuneet tult, ment ja rahitustapahtumat. Käteisellä rahalla suritetut maksut tulee kirjata aikajärjestykseen viipymättä päiväkhtaisesti, kun taas muut maksut vidaan kirjata kuukausittain. Valmistuneet kirjanpitkirjat ja tilinpäätökset tulee säilyttää Kirjanpitlautakunnan antaman hjeistuksen mukaisesti. (Hlpainen 2014,152 153; Ilmniemi ym. 2009,142-143.) Tilinpäätös laaditaan yleensä kahdentista kuukauden pituiselta tilikaudelta. Ist yritykset vat velvllisia laatimaan tilinpäätöksen lisäksi timintakertmuksen. Tilinpäätöksen tarkituksena n selvittää yrityksen tuls ja taludellinen asema. Sen tulee kerta lukijalleen ikeat ja riittävät tiedt yrityksen tulksesta ja taludellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä tulee käydä ilmi yrityksen tilinpäätöspäivän tase, tulslaskelma sekä liitetiedt. Suurien sakeyhtiöiden, julkisten sakeyhtiöiden ja suuskuntien tilinpäätökseen n sisällytettävä lisäksi rahituslaskelma. Tilinpäätöstä varmentavat erilliset tase-erittelyt. Sen tulee lla selkeä ja yhtenäinen kknaisuus. Tilinpäätös n valmis, kun kaikki siihen kuuluvat asia-

25 kirjat n lain edellyttämällä tavalla allekirjitettu ja päivätty. Kaikkien sakeyhtiöiden tilinpäätökset vat julkisia asiakirjja ja julkistaminen tapahtuu rekisteröinnillä kaupparekisteriin. (Hlpainen 2014,153 154; Ilmniemi ym. 2009,144 145; Tmperi 2011,145-146.) 4.3 Pankkitilin avaaminen ja vakuutukset Uudelle sakeyhtiölle n lunnllisesti avattava pankkitili, jtta vidaan tallettaa sakkeiden merkintähinnat yhtiön tilille. Tiliä tarvitaan myös maksuliikenteenhitamista varten sekä kirjanpidn tueksi. Pankin kanssa svitaan myös mahdllisista pankkikrteista, verkkpankkitunnuksista ja maksupäätteestä. Uuden yrittäjän n lisäksi susiteltavaa ttaa yritykselleen erinäiset timintaa turvaavat vakuutukset. (Hlpainen 2014,47-48.) Pankissa asiakassuhteen avaamisen yhteydessä käydään yleensä läpi yrityksen liiketimintasuunnitelma, jnka avulla selvitetään timinnan laatua ja laajuutta. Tilin avaamisen yhteydessä n myös esitettävä kaikki pankin tarvitsemat asiakirjat, jita vat: alle klme kuukautta vanha perustamisspimus liitteineen sekä yhtiöjärjestys, hallituksen allekirjittama pöytäkirja, jsta käy ilmi lupa tilin avaamiseen ja tilin käyttöikeudet. Mikäli yhtiötä ei le rekisteröity kaupparekisteriin tilin avaushetkellä, n yrityksen rekisterite timitettava pankille viimeistään klmen kuukauden kuluttua rekisteröimisestä. Pankki vi pyytää myös tiedt tulevan yrityksen maksuliikkeen laadusta ja suuruudesta, selvityksen yrityksen timinnan laadusta sekä erillisen selvityksen yrityksen mistajista ja tdellisista edunsaajista. Tarvittavat tiedt vaihtelevat pankkiryhmittäin ja tarkat tiedt saa pankista jhn asiakkuutta ja tiliä llaan avaamassa. (Hlpainen 2014,47 48; Yrityssumi.fi 2015.) Uuden yrityksen n svittava myös sen tarvitsemista vakuutuksista. On susiteltavaa, että vakuutusasiat käydään läpi valitun vakuutusedustajan kanssa, jtta alittavan yrityksen riskit kartitetaan kattavasti. Yrittäjälle aina pakllinen vakuutus n yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus. Yrittäjälle vapaaehtisia vakuutuksia vat muun muassa yrittäjän tapaturmavakuutus, keskeytys-, vas-

26 tuu- ja ikeusturvavakuutus. Mikäli yritykseen palkataan työntekijöitä, n työnantaja velvllinen ttamaan työntekijöilleen ennen työn alittamista lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Yrittäjän tulee hulehtia myös liiketiljensa ja mahdllisen työssä käytettävän autn vakuuttamisesta. (Hlpainen 2014,119,143; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,42.) Yrittäjän vapaaehtinen tapaturmavakuutus kattaa tapaturmat työaikana ja spimuksen mukaisesti myös vapaa-aikana. Tapaturmavakuutus krvaa myös mahdllisista ammattitaudeista aiheutuvat kustannukset yrittäjälle. Tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut vat vertuksessa vähennyskelpisia kuluja yritykselle. Keskeytysvakuutuksen tarkituksena n turvata liiketiminnan keskeytymisestä aiheutuvat tuljen menetykset yritykselle. Vastuuvakuutus taas krvaa tietyin edellytyksin tiselle sapulelle yrityksen timinnasta aiheutuneen vahingn, vahingn selvittelyn sekä mahdlliset ikeudenkäyntikulut. Yritykseltä palveluita tilaava tah vaatii yleensä vastuuvakuutusta. Oikeusturvavakuutuksen tehtävänä n krvata asianaj- ja ikeudenkäyntikuluja, jtka vivat aiheutua esimerkiksi urakkaspimuksesta tai irtisanmiserimielisyydestä työntekijän kanssa. (Hlpainen 2014,119,143; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,42.) 4.4 Yrittäjän ssiaaliturva Yrittäjän n itse järjestettävä itselleen ssiaaliturva. Halutessaan yrittäjä vi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jllin hänelle mudstuu ikeus ansisidnnaiseen työttömyysturvaan. Yrittäjäeläkemaksu n taas jkaiselle yrittäjälle lakisääteinen eläkevakuutus, mikäli yrittäjän työtul ylittää 7.502,14 eura vudessa ja yritystiminta n kestänyt vähintään neljä kuukautta vuden 2015 määräysten mukaisesti. Yrittäjä vastaa itse man työterveyshultnsa järjestämisestä. Yritystimintaa alittaessa yrittäjä vi hakea itselleen starttirahaa, jka helpttaa henkilökhtaista taludellista tilannetta yritystiminnan alku vaiheessa. (Hlpainen 2014,135; Työ- ja elinkeinministeriö 2015.)

27 Työttömyysturvan yrittäjä järjestää itselleen liittymällä yrittäjäkassaan viimeistään klmen kuukauden kuluessa yritystiminnan alittamisesta. Yrittäjien työttömyyskassaan liittyminen n kuitenkin vapaaehtista. Yrittäjien työttömyyskassja n kaksi Ammatinharjittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa sekä Sumen Yrittäjäin työttömyyskassa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä pääasiallisen timeentulnsa yrittäjänä saavalle henkilölle n vakituinen asuinpaikka Sumessa ja alle 68 vuden ikä. (Hlpainen 2014,138 139; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,44-45.) Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää yrittäjän työttömyyttä ja jäsenyyden 18 kuukauden vähimmäismääräajan täyttymistä. Tämän vuksi n susiteltavaa liittyä yrittäjäkassan jäseneksi heti yritystiminnan alkuvaiheessa. Yrittäjä katstaan työttömäksi, kun yritystiminta n lppunut tai hänen työkykynsä katstaan alentuneen pysyvästi ja merkittävästi tai js yritystiminta n lunnnlista jhtuen kausiluntista tai js yrittäjä n palkansaajaan rinnastettava henkilö. Lpullisen ratkaisun yrittäjän työttömyydestä tekee Työ- ja elinkeintimist, jka ratkaisee, vidaank yritystiminta katsa lpetetuksi ja katstaank yrittäjä työttömäksi. Mikäli yrittäjä ei le kummankaan yrittäjäkassan jäsen, vi työttömyyspäivärahaa hakea Kansaneläkelaitkselta, jllin päiväraha n peruspäivärahan suuruinen. (Hlpainen 2014,138 139; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,44-45.) Yrittäjän eläkelaki säätelee yrittäjän eläkevakuutukseen liittyviä seikkja. Yrittäjän vakuuttamisvelvllisuus alkaa 18 vuden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta jatkuen sen kuukauden lppuun, kun yrittäjä täyttää 68 vutta. Vakuutus tulee ttaa viimeistään kuuden kuukauden sisällä yritystiminnan alittamisesta. Mikäli vakuutus tetaan myöhässä, liitetään sen maksuun laiminlyöntikrtus. Vakuutus vidaan maksaa useammassa erässä vuden aikana. YEL-vakuutusmaksun eli yrittäjäeläkevakuutusmaksun perusteena n yrittäjän vahvistettu työtul. YEL-työtuln n vastattava yrittäjän työpansta yrityksessään sekä yritystiminnan laatua ja laajuutta. Alittava yrittäjä n ikeutettu saamaan 22 % alittavan yrittäjän alennuksen YEL-maksuista neljältä ensimmäiseltä vudelta. Yrittäjäeläkemaksu n vunna 2015 23,7 % työtulsta ja yli

28 53-vutiailla yrittäjillä 25,2 % työtulsta. Yrittäjäeläke antaa yrittäjälle eläketurvan vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta. (Hlpainen 2014,135 139, 143; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,42-43.) Yrittäjä vi järjestää itselleen työterveyshulln palvelut työterveytensä edistämiseksi sekä työstä jhtuvien terveysvaarjen- ja haittjen ennalta ehkäisemiseksi. Yrittäjän n mahdllista järjestää työterveyspalvelut itsenäisesti työskentelevän työterveyshulln ammattihenkilön, kunnallisen terveyskeskuksen tai yksityisen lääkärikeskuksen tuttamana. Yrittäjä n ikeutettu saamaan Kansaneläkelaitkselta lakisääteistä krvausta ehkäisevästä työterveydenhullsta sekä sairaudenhidsta ja muista terveydenhulln palveluista aiheutuvista kustannuksista. Krvauksien edellytyksenä vat työterveyshulln palveluiden järjestäminen työpaikkakhtaiset tarpeet humin ttaen ja tteutus työterveydenhultlaissa tarkitetun hyvän työterveyshultkäytännön mukaisesti. Yrittäjällä n myös mahdllisuus tehdä vertuksessa vähennyksiä työterveydenhulln järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Työterveydenhultpalveluiden järjestämisestä tulee laatia kirjallinen spimus, jsta käy ilmi yleiset järjestelyt sekä hankittujen palveluiden sisältö ja laajuus. Lisäksi yrittäjällä pitää lla kirjallinen työterveyshulln timintasuunnitelma. (Hlpainen 2014,141 142; Ilmniemi ym. 2009,391 392; Kansaneläkelaits 2015.) Kansaneläkelaits vi maksaa yrittäjälle päivärahaa yrittäjän elämäntilanteen mukaisesti. Yrittäjä vi saada Kansaneläkelaitkselta esimerkiksi äitiys-, isyys-, vanhempain-, kuntutus- tai sairauspäivärahaa. Yrittäjän n itse anttava Kansaneläkelaitksen eri tukimutja kunkin tarpeensa mukaisesti. Maksettavalla päivärahalla krvataan yrittäjälle aiheutuvaa ansinmenetystä, kun yritystimintaa ei le mahdllista harjittaa. (Hlpainen 2014,144.) Starttiraha n yksi alittavan yrittäjän mahdllisista tukimudista. Starttirahaa vidaan hakea Työ- ja elinkeintimiststa ja se turvaa yrityksen alkutaivalta, jnka yritystiminnan alittaminen ja vakiinnuttaminen arviidusti kestää. Starttirahaa vi saada pisimmillään 18 kuukauden ajalta. Starttirahan edellytyksenä n uuden yrittäjän siirtyminen kkaikaisesta työstä tai pinnista yrittäjäksi tai

29 aiempi työttömyys. Muita edellytyksiä tuen saamiseksi n päätiminen yrittäjyys, riittävät edellytykset aittuun yritystimintaan, mahdllisuudet kannattavaan timintaan, tarpeellisuus timeentuln kannalta sekä itse yritystiminnan alittaminen vasta starttirahan myöntämisen jälkeen. (Hlpainen 2014,190 192; Ilmniemi ym. 2009,60; Työ- ja elinkeinministeriö 2015.) Starttirahaa maksetaan yrittäjälle kerran kuukaudessa jälkikäteen, ja sitä varten yrittäjän tulee täyttää tilityshakemus Työ- ja elinkeintimistlle. Starttirahaa vidaan myöntää useammalle yrittäjälle samanaikaisesti, jtka työskentelevät samassa alittavassa yrityksessä. Starttiraha kstuu perustuesta, jnka määrä n vunna 2015 32,80 eura päivältä ja lisäsasta, jnka määrä vaihtelee Työja elinkeintimistn harkinnan mukaisesti. Lisäsa n kuitenkin enintään 60 prsenttia perustuen määrästä. Starttirahan määrä n siis bruttna nin 705 1.130 eura kuukaudessa. Starttiraha n yrittäjälle vernalaista tula. (Hlpainen 2014,190 192; Ilmniemi ym. 2009,60; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,23; Työ- ja elinkeinministeriö, 2015.) 4.5 Käytännön timia yrityksen perustamisessa Yrityksen perustamisessa n mnia käytännön timia, jtka yrittäjän tulee ttaa humin. Valittu timiala ja timintamut vaikuttavat perustamisen timenpiteiden laajuuteen. Alittavan yrittäjän nkin viisainta perehtyä yrityksen perustamiseen hulellisesti sekä käyttää saatavilla levia asiantuntijapalveluita hyödykseen mahdllisimman kattavasti. Liiketimintasuunnitelman avulla maa yritysideaa saadaan puntaritua ja suunniteltua hulellisesti. (Haigh 2003,107; Yrityssumi.fi 2015; Työ- ja elinkeinministeriö 2015.) Yritystä perustettaessa tulee ttaa humin timinnassa tarvittavat timitilat ja tarvikkeet. On neuvteltava pankin kanssa mahdllisesta rahituksesta, mikäli sitä tarvitaan sekä tehtävä tarvittavat hakemukset, kuten starttirahan anminen ja lupien hakeminen liiketiminnan käynnistämiseen. Muita humiitavia asiita vat muun muassa kirjanpidn ja vakuutuksien asianmukainen järjestäminen. Tulee myös selvittää, pitääkö timinnan käynnistämiseksi palkata työntekijöitä

30 tai laatia Internet-sivuja. Perustamisvaiheessa tulee humiida markkinintitimenpiteet timinnan sujuvan alittamisen takaamiseksi. Mikäli yrityksen perustamistimet tuntuvat haastavilta, n alittavan yrittäjän mahdllista hakeutua Työ- ja elinkeintimistn järjestämään yrityskulutukseen. Alittavalle yrittäjälle löytyy myös muita auttavia palveluita maksutta. Maksullisia palveluita n myös tarjlla, kuten lakimiesten palvelut spimuksien laadinnassa. (Haigh 2003,107; Yrityssumi.fi 2015; Työ- ja elinkeinministeriö 2015.) Kuusamssa alittavalle yrittäjälle n tarjlla mnenlaisia palveluita. Yritystiminnan suunnittelemisessa, käynnistämisessä sekä kulutuksessa vi kääntyä paikallisen Työ- ja elinkeintimistn puleen. Apua yrittämiseen n saatavilla myös paikalliselta Naturplis Oy:ltä, jnka palveluihin kuuluvat neuvnta muun muassa perustamiseen liittyvissä kysymyksissä, rahitusneuvnta, liiketimintasuunnitelman laatimisessa sekä timitilakysymyksissä. Naturplis Oy tarjaa alittavien yrityksien käyttöön timinnan suunnittelun helpttamiseksi Yritystulkki-työkalun, jka n yritystimintaa suunnittelevien käytössä Internetissä. (Kuusam 2013; Kuusam Regin 2010.) Sähköurakintia harjittavalla yrityksellä tulee lla käytössään riittävät ammattityökalut sekä mittarit. Turvallisuus- ja kemikaalivirastn antaman hjeistuksen mukaisesti sähkölaitteistjen ja laitteiden asennustöitä tekevillä yrityksillä tulisi lla käytössään ainakin seuraavat työkalut: yleismittari pihtiampeerimittari eristysresistanssin mittauslaite sujajhdinpiirien kunnn tteamiseen sveltuvat mittalaitteet iksulkuvirran määrittämiseen sveltuvat mittalaitteet (vain ryhmäjhtalueen tai laajemmissa töissä) vaihejärjestyksen ilmaisin jännitteenketin

31 Lisäksi sähköurakintia harjittavalla yrityksellä tulee lla käytössään turvallisuustutkinnssa vaadittavat timintansa kannalta tarpeelliset julkaisut. Sähkösuunniteluun tarvitaan myös erilliset alan hjelmistt kuten CAD-hjelmist. Muita sähköalan yrityksen perustamisessa humiitavia käytännön timia käydään läpi seuraavassa luvussa liiketimintasuunnitelman yhteydessä. (Tukes 2015.)

32 5 LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN 5.1 Liiketimintasuunnitelma Liiketimintasuunnitelma n kirjallinen suunnitelma yrityksen liiketiminnasta. Liiketimintasuunnitelman avulla alittava yrittäjä helpttaa timintansa alittamista selventämällä yritystiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdllisuuksia. Suunnitelman laatiminen antaa mahdllisuuden testata ja kehittää maa liikeideaa. Yrittäjä vi suunnitella liiketimintasuunnitelman laajuuden ja painpistealueet mien tarpeidensa ja timialansa mukaisesti. (Ilmniemi ym. 2009,51; Yrityssumi.fi 2015.) Liiketimintasuunnitelma n työkalu, jnka avulla dkumentidaan yrittäjälle itselleen ja muille ulkpulisille tahille, kuten rahittajille phdintja suunniteltavan yrityksen liikeideasta, kilpailukyvystä, asiakaskunnasta, resursseista, markkininnista sekä kannattavuudesta. Liiketimintasuunnitelman laatimiseen löytyy useita erilaisia työkaluja ja hjelmia, jiden phjalta suunnitelman vi laatia Liiketimintasuunnitelmaan n hyvä sisällyttää niin santtu SWOT-analyysi eli nelikenttäanalyysi, jssa käydään läpi yrityksen vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhkatekijät. Yrityksen perustamista varten laadittu liiketimintasuunnitelma ei le ikuinen vaan sitä tulee päivittää ja kehittää yrityksen timinnan mukaisesti kk yrityksen elinkaaren ajan. (Ilmniemi ym. 2009,51; Yrityssumi.fi 2015.) Rakenteen ja sisältönsä salta hyvä liiketimintasuunnitelma n kattava, hyvin jäsennelty, ymmärrettävä, tiivis kknaisuus sekä lukijaystävällinen. Nämä minaisuudet saavutetaan hulellisen suunnittelu- ja kirjitusprsessin myötä. Hyvä liiketimintasuunnitelma sisältää kaiken sen tiedn mitä alittavasta yrityksestä tarvitsee tietää. Rakenteeltaan se n selkeä ja yksinkertainen sekä kirjitusasultaan selkeä ja ytimekäs. Liiketimintasuunnitelman n hyvä lla tiivis kknaisuus, jka humii ulkasussaan lukijan. (McKinsey & Cmpany 2001,48-49.)

33 5.2 Liikeidea, timinta-ajatus ja yrittäjä Liikeidean tarkituksena n antaa vastaus kysymyksiin: mitä, kenelle ja miten. Liikeidea kert lukijalleen ymmärrettävästi mitä myydään, kenelle yritys myy ja miten yritys tteuttaa nämä asiat. Se kert lyhyesti, miksi kyseinen yritys n tarkitus perustaa. Vastaavasti timinta-ajatus kert, miksi yritys n tarkitus perustaa ja se antaa lyhyen kuvauksen yrityksen perusideasta. Yrittäjän tulee kerta liiketimintasuunnitelmassa myös mista vahvuuksistaan, kuten saamisestaan, kkemuksestaan, timialan tuntemuksestaan sekä verkstistaan. (Ilmniemi ym. 2009,52; Kski & Virtanen 2005,50; Yrityssumi.fi 2015.) Yrittäjän minaisuuksien arviintiin hyvä työkalu n edellä mainittu SWOTanalyysi (Taulukk 1.). SWOT-analyysissä vahvuudet ja heikkudet kuvaavat suunnitteilla levan yrityksen sisäisiä vimavarja, saamista ja näiden puutteita. Vastaavasti mahdllisuudet ja uhat taas kuvaavat suunnitteilla levan yrityksen ulkpulista kilpailu- ja timintaympäristöä. SWOT-analyysin tulksia n tarkasteltava ja tutkittava, millä keinin saatuja tulksia vidaan käyttää hyödyksi liiketiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi vidaan suunnitella millä keinin vahvuuksia vidaan hyödyntää ja miten trjutaan timintaympäristön uhkia. (Ilmniemi ym. 2009,52; Kski & Virtanen 2005,50; Yrityssumi.fi 2015.) Suunnitteilla levan yrityksen liikeideana n tarjta sähköalan asennustyötä niin uudisrakennuksiin kuin saneerauskhteisiin Kuusamssa ja lähialueilla. Yrityksen palveluihin kuuluvat timinta-ajatuksen mukaisesti myös rakentajien knsultinti- ja neuvntapalvelut. Palveluita tarjtaan niin yksityishenkilöille kuin yrityksille erilaisiin khteisiin vakituisista asunnista vapaa-ajan asuntihin ja liiketilihin sekä tellisuuden tarpeisiin. Erinmainen asiakaspalvelu ja työn suunnittelu n keskeisessä asemassa tarjttavien palveluiden ja tutteiden myymisessä. Jkaiselle asiakkaalle räätälöidään spiva kknaisuus ja pastetaan asiakasta sähkötöiden suunnittelemisessa. Yritys tarjaa asiakkailleen kknaisvaltaisen palvelukknaisuuden, jta tällä hetkellä samalla markkina-alueella timivat yrittäjät eivät asiakkailleen tarja. Yrityksen palvelut pyritään tarjamaan asiakkaille kilpailukykyiseen hintaan. Liikeideaa kuvataan yksityiskhtaisemmin

34 seuraavissa luvuissa 6. ja 7. (Haigh 2003,104 105; McKinsey & Cmpany 2001,57; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,10 11; Yrityssumi.fi 2015.) Liikeidea ja yritys perustuvat yrittäjän maan ammattitaitn (Taulukk 1.). Ammattitait perustuu alalla vaadittaviin ammattitutkintihin ja usean vuden työkkemukseen sähköalalla. Vahvuutena vat myös yrittäjän mistamat timitilat, jissa timinta vidaan käynnistää sekä vusien saatssa stetut ammattityökalut. Olemassa levat ammattitait, timitilat ja työkalut helpttavat timinnan alittamista tarvittavan rahituksen suhteen, sillä ulkpulista rahitusta ei tarvita. Näin llen riskit yrittäjien henkilökhtaisista taludellisista menetyksistä pienenevät. Yrittäjä kkee heikkudekseen timialueen kilpailutilanteen sekä kkemattmuutensa yrittäjyydestä. Vaativaan kilpailutilanteeseen pyritään vaikuttamaan markkininnin keinilla sekä hyödyntämällä lemassa levia suhteita muiden timialueella timivien yrityksien kanssa. Kkemattmuutta yrittäjyydestä pyritään paikkaamaan kattavalla liiketiminnan suunnittelulla ja perehtymisellä yrittäjyyteen. (Kski & Virtanen 2005,50; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,10 11; Yrityssumi.fi 2015.) Mahdllisuuksina nähdään uusien yrittäjien yrittäjähenkisyys sekä liiketiminnan laajentaminen uusille timialille ja -alueille (Taulukk 1.). Uuden yrityksen mahdllisuuksien hyväksi käyttämistä suunnitellaan timinnan edetessä ja niihin tartutaan, kun ajitus n spiva. Uhkia alittavalle yritykselle vat tämän hetkinen taludellinen tilanne Sumessa sekä riittävän asiakasmäärän tavittaminen. Vastaavasti alittavan yrityksen uhkiin pyritään varautumaan hulellisella suunnittelulla ja markkininnilla. (Kski & Virtanen 2005,50; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,10 11; Yrityssumi.fi 2015.)

35 Taulukk 1. Nelikenttäanalyysi eli SWOT-analyysi Vahvuudet Yrittäjähenkisyys Heikkudet Timialueella paljn kilpailua Asiakaskunnan tuntemus Ei aiempaa kkemusta Timialan tuntemus yrittäjyydestä Työkkemus ja ammattitait Hyvä asiakaspalvelu Omat timitilat Mahdllisuudet Timinnan laajentaminen suuremmalle markkina-alueelle Uhkat Yritys ei saavuta riittävää määrää asiakkaita Liiketiminnan laajentaminen Sumen taludellinen tilanne muille timialille hun Rakentajien knsultaatipalvelut 5.3 Rahitus, talus ja hinnittelu Liiketimintasuunnitelmaan tulee tehdä alustavia laskelmia timinnan käynnistämiseen tarvittavista investinneista sekä hinnittelun salta kannattavuuslaskelmia. On myös selvitettävä, miten tarvittavat varat hankitaan. Laskelmia kannattaa tehdä myös tulevaisuudessa mudstuvista säännöllisistä kuluista ja lyhytaikaisista velista kuten vukrista, palkista, markkinintikustannuksista ja puhelinlaskuista. Yrityksen taluden suunnittelussa n tettava humin myös kirjanpidn hitaminen, laskuttaminen sekä vertusasiat. (McKinsey & Cmpany 2001,103 105; Yrityssumi.fi 2015.) Liiketimintasuunnitelmassa tulee ttaa humin yrityksen mahdlliset rahitusratkaisut. Rahitusratkaisuja vat muun muassa ma rahitus, leasing- eli vukrarahitus, pankkien lainitus, päämasijittajat eli niin kutsutut businessenkelit tai päämasijitusyhtiöt, starttiraha, sekä investintituki. Pankkien lainituksen lisäksi rahitusta ja muiden lainanantajien luttihin takauksia vidaan hakea erityisrahitusyhtiö Finnveralta. Osakeyhtiön pääsakkailta Finnve-

36 ra edellyttää aina eurmääräisesti rajattua mavelkaista takausta antamalleen rahitukselle. Vastaavasti päämasijittajat sijittavat varjaan alittavaan yritykseen mistussuutta vastaan. (Ilmniemi ym. 2009,59 60; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,22.) Olennaista n selvittää rahituksen saamisen edellytykset ennen yritystiminnan alittamista, sillä esimerkiksi sassa rahituksen tukimudista edellytyksenä n, ettei yrityksen timintaa le vielä käynnistetty. Huminarvista n myös se, että yleensä lainan antajat eli pankit edellyttävät nin 20 % marahitusta, ennen kuin harkitaan lainan myöntämistä. Alittavan yrityksen n susiteltavaa kilpailuttaa eri pankkien lainatarjuksia ja lainjen ehtja. (Ilmniemi ym. 2009,59 60; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,22.) Liiketimintasuunnitelmassa tulee lisäksi ttaa humin alittavan yrityksen tutteiden ja palveluiden hinnittelu. Tulee phtia, nk alittavan yrityksen tute tai palvelu parempi taikka krkealaatuisempi kuin kilpailijilla. Eli tuleek hinnittelun lla kalliimpi vai halvempi kuin kilpailijilla. Hinnittelustrategian suunnitteleminen n tärkeää, jtta yritys tavittaa myyntitavitteensa ja kannattavuuden. (Kski & Virtanen 2005,64 66; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,19 20.) Kalliimman tutteen tulee tuttaa asiakkaalle lisäarva tai asiakkaan tulee haluta maksaa imagsta, laadusta, hyvästä asiakaspalvelusta, takuusta tai sijainnista. Lisäarvlla tarkitetaan asiakkaan saamaa kknaishyötyä, jnka asiakas kkee saavansa tutteesta, palvelusta tai niiden yhdistelmästä suhteessa hänen surittamaansa hintaan (Grönrs 1998,81). Hinnittelussa n syytä ttaa humin myös niin santtu neuvtteluvara eli vara asiakkaan hinnan tinkaamiselle halvemmaksi. Tisaalta hinnittelun tulee tuttaa yritykselle riittävä myyntikate. On myös humiitava, että kate n riittävä yrityksen myynnin määrään nähden. Hinnittelun ehdttman alarajan määrittelevät kustannukset, jtka tulee pystyä kattamaan. Hinnittelun ylärajana n lunnllisesti summa, jnka ptentiaalinen asiakas n tarjtusta tutteesta tai palvelusta valmis maksa-

37 maan. (Kski & Virtanen 2005,64 66; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,19 20.) Tässä tapauksessa alittavalla yrittäjällä n tarkituksena käynnistää liiketiminta mahdllisimman pienillä alkuinvestinneilla. Yrityksen timinta tulee sijittumaan yrittäjän mistamiin tilihin ja yrityksen käyttöön tulee yrittäjän mistama aut. Suurin sa ammattityökaluista n yrittäjällä j hankittuna. Näin llen yritystiminnan alussa kuluja mudstuu sakepääman maksusta, yrityksen rekisteröimisestä, yritystiminnan lupien hakemisesta sekä tarpeellisista työkaluhankinnista ja timinnan käynnistämiseen tarvittavan markkininnin kustannuksista. Rahitusta ei siis tässä tapauksessa haeta vaan yrittäjä käyttää näihin maksuihin mia henkilökhtaisia säästöjään. Säännöllisiä kuluja yritykselle mudstuu muun muassa palkkakuluista, puhelinlaskuista sekä vakuutuksien maksuista. Ennen yrityksen rekisteröimistä tehdään Työ- ja elinkeintimistlle starttiraha-anmus man henkilökhtaisen taluden turvaamiseksi. Tähän liiketimintasuunnitelmaan ei sisälly tarkempia laskelmia yrityksen timinnan käynnistämiseen, hinnitteluun ja kannattavuuteen liittyen, kska työn tavitteena n perehtyä ensisijaisesti alittavan yrityksen kilpailija- ja markkinatilanteeseen. Päivittäisen kirjanpidn salta yrittäjä n päättänyt kääntyä tilitimistn puleen, jtta uuden yritystiminnan käynnistämiseen n mahdllista perehtyä täysivaltaisesti. Yrittäjällä ei le itsellään kkemusta kirjanpidn hidsta, jten nkin luntevaa antaa se hidettavaksi ammattilaiselle. Yrittäjä n päättänyt perehtyä kirjanpidn salta tarvittaviin yleisiin tietihin tarkemmin, jtta hän saa kehittää myös taluden salta yrityksensä timintaa tulevaisuudessa. Hinnittelun salta alittava yrittäjä tekee laskelmat, jilla pyritään kilpailukykyisyyteen j alalla timivien yrityksien kanssa. Omia tutteita ja palveluita pyritään kehittämään ptentiaalisille asiakkaille lisäarva tuttaviksi, jtta hintatasa pystytään nstamaan kannattavammaksi timinnan edetessä. Hinnittelun keinja käytetään yrityksen myynnin lisäämiseen tarjamalla erikistarjuksia ja paket-

38 tihinnittelua asiakkaille. Esimerkiksi yrityksen timinnan alitusvaiheessa vidaan tarjta valaistuksen suunnittelu ja knsultintityö asiakkaalle ilmaiseksi, mikäli asiakas staa kyseisen asennustyön yritykseltä. Kilpaileviin yrityksiin nähden hinnittelua helpttaa yhden miehen yrityksen kevyempi rganisaatirakenne sekä suunnitelmallisuus käytännön työssä. 5.4 Riskikartitus ja kilpailu Alittavan yrittäjän n tettava humin massa liiketiminnassaan mahdlliset riskit. Liiketimintasuunnitelmaan sisällytettävän riskikartituksen avulla selvitetään ja tunnistetaan lemassa levat riskit eli vahingn mahdllisuudet. Riskit vat lähes aina ihmisen aiheuttamia, jten niihin n mahdllista varautua. Kartituksen avulla näihin riskeihin sataan vaikuttaa ja varautua eli riskit hallitaan liiketiminnassa. Riskit tulee tunnistaa ajissa ja niitä tulee arviida myös timinnan edetessä jatkuvasti, kska ne vivat muuttua npeasti (McKinsey & Cmpany 2001,124 125). Liiketiminnan riskejä vat muun muassa henkilö-, spimus-, vastuu-, pal- sekä ympäristöriskit. Riskienhallinnalla tarkitetaan työtä yrityksen timinnan jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvinnin turvaamiseksi. Hyvä riskienhallinta n ennakivaa, tietista, järjestelmällistä ja suunnitelmallista. (Sumen riskienhallintayhdistys 2015; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,16.) Liiketimintasuunnitelman tärkeä sa n kilpailija-analyysi. Kilpailija-analyysin avulla määritellään alittavan yrityksen kilpailijat. Kilpailijita vat ne yritykset, jtka timivat samalla markkina-alueella ja tarjavat vastaavia ratkaisuja asiakkaille kuin perustettava yritys. Kilpailija-analyysiin kuuluu myös kilpailijiden vahvuuksien ja heikkuksien tarkkaileminen. Alittavan yrittäjän kilpailuanalyysiä käydään tarkemmin läpi seuraavassa luvussa. (Ilmniemi ym. 2009,52.) Uusi yrittäjä pyrkii varautumaan yritystimintaansa khdistuviin riskeihin hulellisesti. Hyvän phjan mahdllisien riskien arviimiselle antaa liikeidean yhteydessä tehty SWOT-analyysi (Taulukk 1.). Nelikenttäanalyysin uhkat ja heikkudet kertvat yritystimintaan khdistuvista riskeistä (Kski & Virtanen

39 2005,98). Uusi yrittäjä kkee mahdllisena uhkana tämän hetkisen suhdannetilanteen sekä riittävän määrän asiakkaiden saavuttamisen. Muita yrityksen ulkpulelta tulevia uhkia vat esimerkiksi tavarantimittajan ngelmat, jllin tutteiden saatavuus vaarantuu. Omina heikkuksinaan yrittäjä näkee kkemattmuutensa man liiketiminnan hitamisesta sekä valitsemansa timialueen kilpailutilanteen. Muita mahdllisia riskejä rakennusalan yritykselle vat mahdlliset vahinktilanteet työmailla, jllin asiakkaalle aiheutuu vahink, jka yrityksen n krvattava. Niin santussa yhden miehen yrityksessä n tettava humin myös mahdlliset sairaustapaukset, jtka vivat vaikeuttaa työn hitamista svitussa aikataulussa. Riskeihin varaudutaan kattavalla perehtymisellä yrittäjyyteen muun muassa liiketimintasuunnitelman mudssa sekä tehkkaalla markkininnilla. Yritystiminta alitetaan mahdllisimman vähäisillä alitus investinneilla, jllin mahdllisissa yritystiminnan vaikeuksissa ma taludellinen menetys tulee lemaan pienempi. Tavarantimituksien ngelmiin varaudutaan tekemällä spimukset useamman eri tavarantimittajan kanssa. Yritykselle tetaan vahinkjen, yrittäjän man tapaturman ja työn keskeytymisen varalta vahinkvakuutukset vakuutusyhtiön edustajan antamien susituksien mukaisesti. Yrittäjän tulee myös hulehtia masta jaksamisestaan ja yleiskunnstaan, jtta mahdllisilta sairaustapauksilta vältyttäisiin. Yrittäjä hankkii itselleen myös työterveyshulln palvelut, mahdllisia sairaustapauksia varten. Liiketiminnan riskeihin varaudutaan ja perehdytään myös timinnan edetessä markkinilla. 5.5 Markkinintisuunnitelma Markkinintisuunnitelma n tärkeä sa liiketimintasuunnitelmaa, se kattaa yrityksen markkiniden määrittelyn ja keint jilla halutut markkinat tavitetaan. Markkinintisuunnitelman sa-alueita vat markkina-alue, asiakkaat sekä markkinintiviestintä. Käsitteenä markkininti n hyvin laaja-alainen, se pitää sisällään yrityksen kk liiketiminnan, asiakkaat ja tarjttavat tutteet ja palvelut. Markkinintia ei siis pidä rinnastaa myyntiin tai markkinintiviestintään, sillä ne edustavat vain knkreettista markkinintiajatuksien tteuttamista. Markkina-

40 analyysin avulla taas analysidaan yrityksen markkinita. (McKinsey & Cmpany 2001,67-69.) Markkina-alueen määrittelyllä kuvataan yrityksen tuleva maantieteellinen timinta-alue. Markkina-alue vi lla esimerkiksi yksittäinen kunta, maa tai suurempi valtiiden kknaisuus kuten Phjismaat. Valitulta markkina-alueelta tulee taas löytää yrityksen ptentiaaliset asiakkaat. Ptentiaalisten asiakkaiden juksta n taas löydettävä eri khderyhmät, jita yritys timinnallaan tavittelee. (Ilmniemi ym. 2009,52-53.) Liiketimintasuunnitelmassa tulee arviida asiakasryhmiä, jtka vat yrityksen khderyhmänä. Asiakkaiden ja heidän tarpeidensa tunteminen n perusta yrityksen menestymiselle, sillä asiakkaat viime kädessä ratkaisevat yrityksen menestymisen käytännössä. On tärkeää selvittää, minkälainen n asiakkaiden stkäyttäytyminen, sijainti, määrä sekä miten heidät tavitetaan tehkkaasti. On myös hyvä selvittää, paljnk asiakkaat vat valmiita maksamaan palveluista ja miten he haluavat hitaa maksun. Mikäli tutteita ja palveluita tarjtaan valtille, kunnille ja kaupungeille, tulee ttaa humin laissa säädetyt hankintamenettelyt sekä kanavat, jissa hankinnista ilmitetaan. Markkina-analyysiä ja eri asiakasryhmiä käydään tarkemmin läpi luvussa 7. (McKinsey & Cmpany 2001,69; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,10-11; Yrityssumi.fi 2015.) Menestyminen liiketiminnassa edellyttää man liiketimintaympäristön ja kilpailijiden tuntemista sekä maa psitiivista erttumista kilpailijista. Markkininnin avulla yritys pyrkii vaikuttamaan ptentiaalisen asiakkaan mielikuvaan ja kkemukseen yrityksen tarjamasta tavarasta tai palvelusta ja tällä tavin luda uuden asiakassuhteen sekä hyvän imagn. Markkininnin tarkituksena n myös ylläpitää ja kehittää lemassa levia asiakassuhteita. Markkininti n tettava humin yrityksen kk timintaprsessissa. Jkaisen yrityksen timintaprsessin n ltava samassa linjassa markkininnin kanssa. Näin llen markkininti n tärkeä sa liiketimintasuunnitelmaa. (Grönrs 1998,177 179; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,17-18.)

41 Markkininnin merkittävä sa n mainnta, jnka avulla pyritään vaikuttamaan suraan ptentiaalisen asiakkaan stpäätökseen ja tekemään ma tute tai palvelu tunnetuksi. Mainnta n suunniteltava ttuudenmukaisesti ja hukuttelevaksi kuluttajan kannalta. Yritys vi mainstaa tutteitaan ja palveluitaan muun muassa sanmalehdissä, Internetissä, ssiaalisessa mediassa, televisissa ja radissa. Median valintaan vaikuttaa käytettävissä levien varjen määrä ja kuluttajat, jtka mainnnalla halutaan tavittaa. Muita markkinintiviestinnän keinja vat näyttelyt, messut ja spnsrinti sekä asiakaskäynnit. Ilmainen, mutta haastava markkininnin kein n asiakkaiden susittelu. Asiakas susittelee käyttämänsä yrityksen palveluita tuttavilleen vain js hän kkee saamaansa palvelun erityisen hyväksi. Näin llen jkainen palvelutilanne asiakkaan kanssa tulee ttaa humin myös markkininnin kannalta. (McKinsey & Cmpany 2001, 81 82; Sumen uusyrityskeskukset ry 2015,17-18.) Alittavan yrityksen markkinat tulevat sijittumaan Phjis-Phjanmaan, Kainuun ja Lapin alueille, Kuusamn ja lähiympäristön kuntiin. Lähiympäristön kuntia vat esimerkiksi Taivalkski, Psi, Sumussalmi sekä Kemijärvi. Asiakkaita pyritään tavittelemaan rakennusalalta niin uudisrakennus- kuin saneerauskhteista sekä paikallisesta tellisuudesta. Ptentiaalisia asiakkaita vat niin yksityiset henkilöt kuin yritykset sekä kunnat ja kaupungit. Mainntaan alittava yritys tulee panstamaan, jtta asiakkaat löytävät uuden timijan sähköalalla. Yrittäjän tarkituksena n luda kattavat Internet-sivustt sekä hyödyntää muita verkkviestinnän keinja, näillä keinin pyritään tavittamaan nurempaa asiakaskuntaa. Vastaavasti iäkkäämpi asiakaskunta pyritään tavittamaan sanmalehtimainksilla sekä sallistumalla paikallisiin tapahtumiin kuten messuille ja erilaisiin rakentajien tilaisuuksiin. Työtä pyritään saamaan myös hyödyntämällä kntakteja alalla j timivien rakennusyrityksien kanssa. Mainnnassa tulee humiida esimerkiksi ktitalusvähennyksen mahdllisuus asiakkaalle. Ktitalusvähennys n merkittävä hyöty työn tilaavalle asiakkaalle.

42 6 KILPAILIJA-ANALYYSI 6.1 Kilpailuympäristö Yrityksen menestymistä markkinilla vidaan selvittää tekemällä vertailua samalla timialalla timiviin kilpaileviin yrityksiin. Alittavan yrityksen kilpailijita vat ne yritykset, jtka vastaavat samihin asiakkaiden tarpeisiin, kuin uusi alittava yritys. Kilpailuympäristöä kartitettaessa n syytä ttaa humin tarkat tiedt timialasta, jlla tuleva yritys tulee timimaan. On selvitettävä, mitkä vat timialan timintatavat ja tulevaisuuden näkymät. Kilpailuympäristöön vaikuttaa leellisesti myös tulevan yrityksen alueellinen timintaympäristö ja sen tumat haasteet ja mahdllisuudet. (Yrityssumi.fi 2015.) Alittavan yrityksen menestymisen kilpailijihin nähden vaatii keinn, jlla se tyydyttää asiakkaiden tarpeet paremmin kuin muut vastaavalla alalla timivat yritykset. Asiakkaiden tarpeiden täyttämiseksi alittavan yrityksen n selvitettävä, mitkä yritykset vat sen kilpailijita, mitkä vat kilpailijiden vahvuudet, heikkudet ja timinnan strategiat sekä löydettävä malle yritykselle spiva kilpailustrategia muihin yrityksiin nähden. Yrityksen kilpailijat tulee myös jatella suriin ja epäsuriin kilpailijihin sekä uusilla timialilla ptentiaalisiin kilpailijihin. Kattavan kilpailija-analyysin avulla alittava yritys erttuu kilpailijistaan yritysprfiilillaan, markkininnillaan tai tarjamallaan tutteella taikka palvelulla. (Kski & Virtanen 2005,53 57; Yrityssumi.fi 2015.) 6.2 Kilpailustrategiat Erilaisia kilpailustrategiita vidaan käyttää hyvänä kilpailukeinna. Kilpailustrategiita vat esimerkiksi teknisen laadun strategia, hintastrategia, imagstrategia ja palvelustrategia. Yrittäjä vi hyödyntää vain yhtä strategiaa tai valita yhden päälinjakseen ja käyttää sasia muista strategiista kilpailukykynsä vahvistamiseksi. (Grönrs 1998,41.)

43 Teknisen laadun strategialla tarkitetaan teknisesti huippulukkaa levan tavaran tai palvelun kehittämistä ja ylläpitämistä. Tällöin yritys luttaa teknisen ratkaisun tuttamaan kilpailuetuun. Tärkeää n tavaran tai palvelun kehittäminen sen lunteen mukaisesti kilpailijita laadukkaammaksi tarjnnaksi. Tämä tekee peruspalvelusta erilaisen ja lu yritykselle tivttua kilpailuetua. Strategia timii tilanteissa, jissa tekninen erinmaisuus n asiakkaalle ratkaiseva tekijä. Teknisen laadun strategian heikkutena vat kuitenkin tilanteet, jissa kilpailevat yritykset saavuttavat vastaavan teknisen saamisen. (Grönrs 1998,41-42.) Vastaavasti hintastrategialla tarkitetaan yrityksen kilpailukyvyn phjautumista yrityksen tarjamaan matalaan hintatasn ja erikistarjuksiin. Asiakkaat vat kiinnstuneita halvemmasta hinnasta, mutta se ei le hyvä ratkaisu pitkäaikaisesti. Halpa hinta pakttaa yrityksen tinkimään palvelunsa sa-alueista, kuten tutteen tai palvelun teknisestä laadusta tai tarjttavista heispalveluista. Lisäksi kestäviä ja pitkäaikaisia asiakassuhteita ei kyetä lumaan ainastaan hinnan perusteella, sillä asiakas kääntyy tulevaisuudessakin sen yrityksen puleen, jka kykenee tarjamaan saman palvelun edullisemmin. Hintakilpailua ja erikistarjuksia kannattaa kuitenkin käyttää muiden kilpailustrategiiden lisänä. (Grönrs 1998,42 43.) Imagstrategialla tarkitetaan tässä tapauksessa tavarasta tai palvelusta lutua mielikuvaa. Imagstrategian kilpailuetu perustuu tavarita tai palveluita ympäröivään mielikuvalisään. Psitiiviset mielikuvat ludaan pääasiassa tehkkaalla markkininnilla. Tällöin asiakkaan mielikuva tarjttavasta tutteesta tai palvelusta khenee etikettien, tavaramerkkien tai edellä mainitusti eri markkinintiviestinnän keinjen ansista. Tätä strategiaa käytetään muun muassa savukkeiden, farkkujen, ksmetiikan ja jpa henkilöautjen myynnin kilpailustrategiana. (Grönrs 1998,43.) Viimeisimpänä mainittu palvelustrategia tarkittaa asiakassuhteen vakiinnuttamista lumalla uusia palveluita. Asiakassuhteen kulmakiveksi vi mudstua esimerkiksi tavarakmpnenttien mukkaaminen palveluksi. Tällöin asiakassuhdetta pyritään siis vahvistamaan kehittämällä erilaisia palveluita ja palvelun

44 kaltaisia aineksia. Palvelustrategia ei tarkita tutteiden ja palveluiden minaisuuksien heikentämistä, jtta vidaan tarjta hyvää palvelua vaan sitä, että liiketiminnan strategisessa ajattelussa keskitytään ensisijaisesti palvelun laadukkuuteen. Palvelustrategiaa käytettäessä kilpailuetu saavutetaan tarjamalla arvja tai hyötyjä, jiden phjana vat asiakkaille tarjttavat palvelut. Differidun tarjnnan avulla yritys lu lisäarva asiakkailleen, jllin se saa pidettyä kilpailijat lutujen asiakassuhteiden ulkpulella. Palvelustrategia n hyvä kein päästä mukaan vakiintuneiden timijiden markkinille. (Grönrs 1998,43-44.) 6.3 Prterin kilpailuvimat Vunna 1985 tehdyssä Prterin kilpailuanalyysin mallissa (Kuva 1.) eritellään viisi timialalla vallitsevaa kilpailuvimaa. Näiden kilpailuvimien analysinnilla pyritään selvittämään man timialan rakennetta ja kannattavuutta pidemmällä ajanjakslla. Prterin mallin käytössä n kuitenkin humiitava sen ajallinen ulttuvuus tutkimushetkellä ja tulevaisuudessa. Yritystiminnan edetessä analysinnissa tulee ttaa humin muuttuvat lsuhteet, jtta tuls n ttuuden mukainen. (Kski & Virtanen 2005,55,58.) Resurssit eli kilpailu tutanttekijöistä Asiakkaat -> Asiakkaiden neuvtteluvima Nykyiset kilpailijat -> Alalla j timivat yritykset Krvaavat tutteet -> Krvaavat ratkaisut j lemassa leville tutteille ja palveluille Mahdlliset tulkkaat -> Ptentiaaliset uudet tulkkaat samalle timialalle Kuva 1. Prterin viisi kilpailuvimaa Prterin mukaan ensimmäinen humiitava kilpailuvima vat j valitulla alalla timivat yritykset. Alalla levien yrityksien kilpailukykyisyys edellyttää tutteen tai tarjttavan palvelun erilaistamisen käyttöä kilpailukeinna. Erilaistamisen

45 avulla yrityksellä n tilaisuus velittaa tutteestaan tai palvelustaan kilpailijaa parempi hinta. Tinen kilpailukein n kustannusjhtajuuden eli suurtutannn kautta saatavien etujen hyödyntämisen avulla saavutettava mahdllisuus hintakilpailuun. (Kski & Virtanen 2005,55 56.) Prterin mallissa tisena kilpailuvimana vat alalle mahdllisesti tulevat uudet yritykset. Yrityksen tulee kyetä varautumaan alalle tuleviin uusiin kilpailijihin ja säilyttämään kilpailukykynsä näitä yrityksiä vastaan. Uusia tulkaita vastaan varaudutaan parhaiten jatkuvalla tutteen tai palvelun kehittämisellä. Mikäli valitulle timialalle tuleminen vaikeutuu tutteen mnimutkaisuuden tai suurien investintivaatimuksien vuksi, n uusista yrityksistä aiheutuva uhka pienempi. (Kski & Virtanen 2005,55 56.) Klmantena kilpailuvimana Prterin mallissa mainitaan kilpailu uusia krvaavia tutteita vastaan. Myös tätä kilpailuvimaa vastaan vidaan taistella tutekehityksen keinin. Yrityksiltä vaaditaan jatkuvaa tutekehitystä, jtta vidaan vastata asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja säilytetään ma asema markkinilla kilpaileviin yrityksiin nähden. (Kski & Virtanen 2005,55 56.) Neljäs Prterin mallin kilpailuvima n yrityksien kilpailu tutannntekijöistä eli resursseista. Resursseja vat esimerkiksi työvima, raaka-aineet, rahitus ja alihankkijat. Kilpailu tutannntekijöistä n erityisesti pienenpien yrityksien ngelmana, sillä pienemmillä yrityksillä vi lla vaikeuksia saada käyttöönsä tarvitsemiaan materiaaleja. Tästä esimerkkinä vidaan mainita materiaalien myyminen niin suurissa erissä, ettei niiden hankkiminen lisi kannattavaa yritykselle. Pienellä yrityksellä n usein myös heikmmat maksuajat ja ehdt verrattuna suurempiin alalla timiviin kilpailijihin. (Kski & Virtanen 2005,55 56.) Viidentenä eli viimeisenä kilpailuvimana Prterin mallissa n asiakkaiden neuvtteluvima. Asiakkaiden neuvtteluvima n sitä suurempi mitä samankaltaisemmat tutteet tai palvelut kilpailevilla yrityksillä n. Tällöin yritykset jutuvat myymään tutteensa tai palvelunsa pienemmällä katteella. Asiakkaiden neuvt-

46 teluvimaa vastaan kilpailukeinna vidaan käyttää man tutteen tai palvelun erilaistamista ja kustannusjhtajuutta. (Kski & Virtanen 2005,55 56.) 6.4 Timialueen kilpailuympäristö sekä sähköalan yrittäjyys Kuusamssa ja lähialueilla timii useita sähköalan palveluita tarjavia yrityksiä. Esimerkiksi Kuusamn ja Taivalksken alueella sähköasennus palveluita tarjavia yrityksiä n yhteensä klmetista. Suria kilpailijita vat täysin samalla timialalla timivat sähköalan yritykset ja vastaavasti epäsuria kilpailijita tulevat lemaan muut rakennusalan yritykset, jtka tarjavat lisätyönä sähköalan erilaisia palveluita. (Kuusam Regin, 2010.) Suria kilpailijita perustettavalle yritykselle vat siis yritykset, jtka timivat täysin samalla timialalla. Kuusamssa ja lähialueilla näiden yrityksien palveluihin kuuluvat muun muassa: pienet sähköasennukset, kuten lieden tai sähkökiukaan kytkentä keittiöremntit maktitaln saneeraus kiinteistöjen laitehullt takuuhullt talyhtiöiden hullt ja päivystäminen uudiskhteet: mökit, makti-, rivi-, kerrstalt sekä liikerakennukset sähkösuunnittelu: rakennukset ja pihavalaistus ilmalämpöpumppujen asentaminen antenni- ja atk-järjestelmien saneeraus valaistusremntit turva- ja hälytinlaitteiden myynti ja asentaminen

47 sähkötarvikkeiden jälleenmyynti: kytkimet, pistrasiat, kaapelit, sähköpatterit, kdinkneet sekä aurinksähköjärjestelmät palveluiden rahitusratkaisut Perustettavan yrityksen epäsuria kilpailijita vat taas muut rakennusaljen yritykset, jtka tarjavat lisäpalveluna sähköurakintia. Epäsurat kilpailijat vat kklukaltaan merkittävästi suurempia kuin perustettava yritys. Epäsuria kilpailijita alittavalle yritykselle vat myös muilla paikkakunnilla timivat yritykset, jtka pääsääntöisesti kilpailevat suuremmista urakista. Suurempien yrityksien pääpainpisteenä vat suuremmat kknaisuudet ja khteet, jiden tarjuspyyntöihin alittavalla yrityksellä ei le resursseja vastata. Vastaavasti pienemmät sähköalanyritykset khdistavat palvelunsa selkeästi ktitaluksille. Lisäksi epäsuria kilpailijita vat sähköinsinöörit, jtka keskittyvät sähköpiirustusten laadintaan sekä työmaiden valvntatyöhön. Suurin sa valitun markkina-alueen surista kilpailevista yrityksistä n timinut alueella useiden vusien ajan vakiinnuttaen asemansa paikallisten asiakkaiden keskuudessa. Näiden yrityksien perustajat vat myös itse ikääntyneet kuluneina vusina, näin llen ainakin salla heistä eläkkeelle siirtyminen n varmasti suunnitelmissa. Pienemmät sähköalan timijat valitulla markkina-alueella työllistävät pääsääntöisesti yhden henkilön eli yrittäjän, mutta sa yrityksistä kykenee työllistämään itse yrittäjän lisäksi myös 2 5 työntekijää. Vakiintunut asema tu näille alalla j timiville yrityksille timintavarmuutta ja kilpailuedun, sillä heillä n valmiina yhteistyöspimukset muun muassa tukkuyrityksien kanssa, erilaisista takuuhullista ja spimukset muiden paikallisten timijiden kanssa. Aiemmat spimukset esimerkiksi tukkuyrityksien kanssa tarjavat alalla j timiville yrityksille kilpailuedun edullisempien hankintahintjen mudssa. Valmiit yhteistyöverkstt tehstavat taas näiden yrityksien käytännön timintaa. Vakiintuneen aseman turvin markkininti ei taas enää le niin tehkasta kuin aiemmin ja tarjttuja töitä n mahdllisuus valita mien tiveiden mukaisesti. Pitkään alalla timineiden yrittäjien vahvuutena vidaan nähdä vusien kkemus alalta, mikäli

48 se sataan hyödyntää ikein ja maa saamista kehitetään jatkuvasti alan vaatimusten mukaisesti. Sähköala n jatkuvasti kehittyvä ala, jka n muuttunut vusien saatssa npeasti. Teknisen kehityksen seuraukset näkyvät myös sähkörakennusalalla laajentuneena timenkuvana. Sähköasentajan timenkuvaan vivat kuulua muun muassa sähkö-, tele- LVI-järjestelmien asentaminen ja hult sekä erilaiset kaapelityöt ja sähkölaitteiden krjaustyöt. Nykyään kuluttajat vat kiinnstuneita sähkön kulutuksesta sekä sähkön tarjamista mahdllisuuksista esimerkiksi asuntjen valaisussa ja turvajärjestelmissä. Osaavan sähköurakitsijan avulla asumiseen saadaan käyttöön paljn mukavuuksia energiatehkkaasti. Sähkötöiden tekeminen n luvanvarainen timiala. Tämä tarkittaa sitä, että kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden krjauksiin liittyviä sähkötöitä saavat pääsääntöisesti tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, jilla n ikeudet kyseisien töiden surittamiseen. Henkilö, jlla ei le sähköalan ammattipätevyyttä n ikeutettu tekemään itse vähäisiä sähkötöitä, mikäli hänellä n työn surittamiseen riittävä saaminen ja hän n perehtynyt sähköturvallisuusvaatimuksiin. Tällaisia niin santtuja maallikk sähkötöitä vat muun muassa sulakkeen vaihtaminen, valaisimen asentaminen, yksivaiheisen jatkjhdn valmistaminen ja krjaus sekä pistrasian kannen irrttaminen ja kiinnittäminen esimerkiksi maalaamisen ajaksi. (Tukes 2015.) Nykyiset sähköasentajat ja urakitsijat vat ikääntyneitä ja siirtymässä eläkkeelle, jten alan työllisyysnäkymät vat hyvät. Humiitava n kuitenkin rakennusalan suhdanneherkkyys, jka vaikuttaa erityisesti uusien rakennuksien rakentamiseen. Krjaus-, parannus- ja saneeraustöiden salta työtä tulee kuitenkin lemaan suhdanteista riippumatta. 6.5 Alittavan yrityksen kilpailustrategia Alittavalle sähköalan yritykselle n siis useita kilpailijita valitulla timialueella Kuusamssa ja lähialueilla. Uutena tulkkaana alalla kilpailu tulee perustaa Pr-

49 terin mallin mukaisesti mien tutteiden ja palveluiden differimiseen sekä järkevään hinnitteluun. Tarjttavia palveluita tutkitaan kknaisuutena, nk mahdllista saavuttaa kilpailuetua tarjamalla useiden palveluiden kknaisuus asiakkaalle. Asiakaspalvelun laadun kehittämisessä tulee humiida myös arkipäiväiset yksityiskhdat, jilla n ratkaiseva merkitys hyvän asiakaskkemuksen lumisessa. Lisäksi n suunniteltava, mikä n yritykselle spivin kilpailustrategia. Tässä tapauksessa spivin kilpailustrategian malli n palvelustrategia, jhn yhdistetään halutuin väliajin hintastrategian timintamalleja. (Grönrs 1998,27 28,41; Kski & Virtanen 2005,55 56.) Myytävät tutteet ja palvelut vat tdellisuudessa lähes samat kaikilla sähköalan yrityksillä, erja tuvat vain laitteiden ja sien merkit ja brändit sekä se miten tilattu työ suritetaan käytännössä. Näin llen kilpailuetu ja eduksi erttuminen muihin yrityksiin nähden n siis hankittava tarjttavan palvelun laadukkuudella. Palvelun laadukkuutta pyritään kehittämään palvelustrategian mallin avulla eli maa palvelua differidaan lisäarvn tuttamiseksi asiakkaalle ja näin pyritään pitämään kilpailijat lutujen asiakassuhteiden ulkpulella. Samalla pyritään lumaan pitkäkestinen asiakassuhde asiakkaan kanssa. (Grönrs 1998,43 44.) Millä keinin yrityksen tarjamaa palvelua n mahdllista parantaa? Pitkänen (2006,11,15,22) antaa käytännön esimerkkejä palvelutilanteista, jissa pienillä muutksilla n mahdllista saavuttaa mieleenpainuva asiakaskkemus. Hänen mukaansa asiakkaan humiiminen n ensiarvisessa asemassa. Kiireisen tilanteen keskellä yrittäjän n sitettava asiakkaalle, että hän n tullut ikeaan paikkaan ja häntä palvellaan mahdllisimman pian. Yrittäjä vi esimerkiksi tervehtiä asiakasta ja kerta, että hänellä n aikaa asiakkaan sähköistyssuunnitelman tekemiseen hetken kuluttua. Yrittäjän tulee myös muistaa, että hän edustaa yritystään kaikkialla. Yritys n sama asia kuin yrittäjä itse. Hyvät käytöstavat esimerkiksi liikenteessä tai rukakaupassa takaavat, ettei asiakaskhtaaminen ptentiaalisen asiakkaan kanssa mene pilalle. Mikäli yrittäjä itse käyttäytyy töykeästi vaikkapa rukastksillaan myyjää khtaan, vi myyjä tilata sähköasennuspalvelunsa tisesta yrityksestä. Pitkäsen mukaan hymy ja inns-

50 tunut asenne vat myös tärkeitä asiita asiakkaan khtaamisessa. Hymyilevä ja innstunut yrittäjä saa asiakkaankin hyvälle tuulelle samalla asiakkaan kkemus yrityksestä n psitiivinen. Tärkeitä asiita erinmaisessa asiakaskhtaamisessa ja asiakaspalvelussa vat lisäksi luttamus ja asiakkaan näkökulman humiiminen. Pitkäsen (2006,39 41) mukaan luttamuksen merkitystä ei vi väheksyä työtvereiden eikä asiakkaan kanssa. Pitkäsen hjeistuksen mukaisesti, lupaus n pyhä asia, eikä asiakkaalle luvata mitään, ellei lla varmja kyseisestä asiasta. Asiakkaalle tulee heti ilmittaa, mikäli annettua lupausta ei vida pitää. Esimerkiksi asiakkaan tilaamaa valaisinta ei enää valmisteta. Tällöin asiakkaalle esitetään anteeksipyyntö ja hyvitetään vahink asiakkaan sitä pyytämättä. Pitkäsen (2006,101,108) mukaan asiakkaan näkökulman humiimisessa tulee ttaa humin jitakin eri seikkja, kuten asiakkaan hurmaaminen sekä laadun arviinnin jättäminen asiakkaalle itselleen. Asiakas tulee kyetä hurmaamaan malla palvelullaan, js tässä nnistutaan, lisämyynnin saaminen n humattavasti helpmpaa. Hurmaaminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan tarpeita kuuntelemalla. Vastaavasti laadun arviinti tulee jättää asiakkaan tehtäväksi, mikäli yrittäjä epäilee tutettaan tai palveluaan, aistii asiakas sen myyjän äänen sävyistä ja timinnasta. Tämä herättää epäilyksiä myös asiakkaan mielessä. Myös muita käytännön timenpiteitä asiakaspalvelun laadun kehittämisessä paremmaksi kuin kilpailevilla sähköalan yrityksillä tulee tehdä. Tässä tapauksessa uusi yrittäjä tulee keskittymään vurvaikutukseen asiakkaan kanssa suunnitteluvaiheesta valmiin työn luvuttamiseen asiakkaan käyttöön. Samalla tarjtaan asiakkaalle palvelukknaisuus, jhn lisäpalveluna kuuluvat muun muassa tulevaisuudessa hult- ja krjaustyöt (Grönrs 1998,27 28). Suunnitteluvaiheessa keskustellaan asiakkaan tiveista, jihin asiantunteva sähköurakitsija saa antaa erilaisia asiakkaalle spivia ratkaisuja eri hintalukista. Eri hintalukkien suunnitelmat knkretisidaan asiakkaalle esittämällä esimerkiksi alustavat sähkörakennuspiirustukset klmesta eri hintalukasta. Suunnitelmissa humiidaan erityisesti nykyaikaisuus ja energiatehkkuus. Asiakkaalle tarjtaan mderneja ratkaisuja, jista asiakas saa kattavan valikiman mien

51 tiveidensa täyttämiseen. Työtä surittaessa asiakas pidetään ajan tasalla sekä tehdään asiakkaan tivmat muutkset työhön. Työskenneltäessä asiakkaan tilissa, tulee humiida hyvät käytöstavat ja asianmukainen käyttäytyminen. Valmiin työn luvutuksen yhteydessä asiakasta pastetaan kattavasti sähkölaitteiden käytössä ja varmistetaan, että asiakas tulee jatkssakin kääntymään saman yrityksen puleen sähköurakintiin liittyvissä asiissa. Yrityksen palveluita tarjtaan justaviin palveluaikihin, asiakkaan tiveen mukaisesti esimerkiksi iltaisin ja viiknlppuisin. Erinmainen asiakaspalvelu tetaan yrityksen timinnassa humin kaikissa kntakteissa ptentiaalisten asiakkaiden ja j lemassa levien asiakkaiden kanssa. Tästä esimerkkinä vidaan mainita puhelimitse tilatun pienimutisen sähkötyön surittaminen asiakkaan tilissa, kun asiakas ei le itse paikalla. Tässä tapauksessa asiakaspalvelutilanteen nnistumisen ratkaisee teknisen työn surittamisen lisäksi käydyn puhelinkeskustelun nnistuminen. Puhetyyli ja khteliaisuus vat sa nnistunutta palvelukkemusta. Muita asiakkaan palvelukkemukseen vaikuttavia pieniä yksityiskhtia vat yrittäjän ulkinen lemus ja käyttäytyminen asiakkaan tilissa. Sähköasentajalla tulee lla asianmukaiset sekä siistit työvaatteet ja asiakkaan tilat sekä timintaympäristö n tettava humin asianmukaisella käyttäytymisellä. Esimerkiksi sähköasennustyön surittamien kirjastn tai sairaalan tilissa vaatii työn tilaajan asiakkaiden humiimista hienvaraisella käytöksellä. Mikäli suritetun palvelun laatuun ei pansteta riittävästi, vat seurauksena asiakkaiden tyytymättömyys sekä reklamaatit mahdllisista virheistä. Tällöin yrittäjä jutuu käyttämään resurssejaan virheiden krjaamiseen ja asiakaspalautteisiin vastaamiseen, mikä ei le kustannustehkasta. (Grönrs 1998,63 64,78-79.) Hyvä suunnittelu n avainasemassa tutteiden ja palvelujen kannattavassa hinnittelussa. Työn suunnitteleminen j tilausvaiheessa takaa, sen ettei asiakkaalle mudstu yllättäviä kuluja työn surittamisen jälkeen. Selkeä budjetti, jnka mukaan työ suritetaan, n mlemmin pulinen etu ja näin työ saadaan suritetuksi aikataulun mukaisesti ilman työn aikana ilmeneviä muutstöitä ja yllätyksiä. Budjetissa pysyminen takaa myös asiakastyytyväisyyden.

52 Omia tutteita ja palveluita tulee kehittää jatkssa ajan vaatimuksien mukaisesti, jtta kilpailukykyisyys saavutetaan edelleen. Asiakkaille tarjttavien tutteiden tulee lla laadukkaita ja krkealukkaisia. Erityisesti sähköalan uutuuksiin ja tekniikihin perehtymisen merkitystä ei vi krstaa liikaa, sillä alalla tapahtuu kehitystä jatkuvasti. Kehityksen seurauksena myös viranmaisvaatimukset muuttuvat alati. Kuluttajat vat tietisia energiatehkkuudesta ja sähkön tarjamista uusista mukavuuksista asumisessaan. Tästä esimerkkinä vidaan mainita väestön ikääntyminen ja vanhusten taht asua massa kdissa. Sähkötekniikan avulla kteja vidaan kehittää vanhusystävällisemmiksi ja mahdllistaa asuminen massa kdissa pidempään. Vastaavasti pitkän talven ja kylmyyden vaikutukset näkyvät rakennuksien lämmityskustannuksissa energiatehkkaat ratkaisut tarjavat helptusta asumisen alati kasvaviin kustannuksiin. (Kski & Virtanen 2005,55 57,59.) Kilpailukykyisyyden yllä pitämisessä humiitavaa n myös npea speutuminen muuttuviin lsuhteisiin ja yritystiminnan laajentaminen uusille timialille. Lisäksi yhteistyö muiden rakennusalalla timivien yrityksien kanssa eli verkstituminen tuttaisi varmasti tulsta ja parantaisi kilpailumahdllisuuksia suurempien rakennusalan yrityksien kanssa, jilla palveluiden tarjama n laajempi. Verkstituminen n kannattavaa esimerkiksi LVI-alan yrityksien kanssa, jtka tarvitsevat sähköasentajan palveluita asentamiensa laitteiden käyttöön ttamista varten. Verkstitumisen ansista saavutetaan kilpailukykyinen hinnittelu ja hyvä timintavarmuus. (Ilmniemi ym. 2009,63; Kski & Virtanen 2005,55 57,59.) Omien tutteiden ja palveluiden asemintia eli asiakkaiden mielikuvien lumista tulee myös suunnitella hulellisesti. Halutaank mat tutteet ja palvelut tehdä asiakkaiden mielestä laadukkaiksi vai nk spivampi aseminti mien tutteiden ja palveluiden ympäristöystävällisyys. Asemintia suunnitellessa n hyvä perehtyä kilpailijiden asemintiin ja lumiin mielikuviin. Kuusamn alueella markkininti n yksi merkittävä kilpailukein. Internetin mnet kanavat vat hyödyntämättä j alueella timivilla sähköalan yrityksillä. Ympäristöystävällisyys n myös tärkeä kilpailukein, jta Kuusamn alueella timivat sähköalan yrityk-

53 set eivät vielä riittävästi hyödynnä. Kuluttajat vat nykyään erittäin tietisia ympäristön sujelusta, kestävästä kehityksestä ja ympäristöystävällisestä liiketiminnasta. (Kski & Virtanen 2005,55 57,59; Sumen uusyrityskeskukset 2015,48-49.) Alittava yrittäjä haluaa asemida mat tutteensa ja palvelunsa laadukkaaksi ja mderniksi, ympäristöystävällisyyttä unhtamatta. Alittavan yrittäjän suunnitelmissa n ttaa ympäristöasiat humin timinnassaan valitsemalla ympäristöystävällisiä tutteita myyntivalikimaansa sekä susimalla ympäristöystävällisiä vaihtehtja yrityksen käytännön timinnassa. (Sumen uusyrityskeskukset 2015,48 49.)

54 7 MARKKINA-ANALYYSI 7.1 Markkina-analyysin käyttö Markkinaselvitys tekemällä saadaan suunniteltua kattavasti alittavan yrityksen sijittumista markkinille timialan, timialueen ja timiajan vaatimusten mukaisesti. Markkina-analyysi auttaa selvittämään tarjttavan tutteen tai palvelun menestymistä valitulla markkina-alueella. Sen avulla alittava yrittäjä saa tärkeää tieta, miten sen n mahdllista saada jalansijaa valitulla timialalla ja timialueella ptentiaalisen asiakaskunnan keskuudessa. Markkinaselvitys hjaa yrityksen tutteen tai palvelun kehittämistä ja minaisuuksien mudstumista. Markkinaselvityksen avulla yrityksen timintaa vidaan tehstaa hulellisella markkiniden segmentimisella eli asiakaskunnan jakamisella hmgeenisiin ryhmiin, jille kullekin suunnataan mat tute- ja palvelukknaisuutensa. Ryhmittelyä vi tehdä esimerkiksi demgrafisien, taludellisien, teknisien tai kulttuurisien muuttujien perusteella. (Kski & Virtanen 2005,23 25,51; Laukkanen 2006,152 156; Yrityssumi.fi 2015.) Markkina-analyysin keskeisiä kysymyksiä vat: 1. Mille markkinille yritys n suunnitellut timintansa? 2. Miten yritys tulee etenemään valituilla markkinilla? 3. Millaiset vat valittujen markkiniden minaisuudet? 4. Mitä asiakasryhmiä yritys valitsemiltaan markkinilta tavittelee? Markkinaselvityksessä valittuja markkinita analysidaan ja tutkitaan man yrityksen näkökulmasta kriittisesti. (Kski & Virtanen 2005,48 49.) 7.2 Asiakasryhmien segmentinti ja tutteen aseminti Asiakasryhmien segmentiminen n tärkeässä rlissa yrityksen timinnan suunnittelussa valitulla markkina-alueella. Tästä esimerkkinä vidaan mainita

55 20 % markkinasuuden tavitteleminen valitulla asiakassegmentillä, jka mudstaa 25 % suuden yrityksen kknaismarkkinista. Tämä vi lla kannattavampaa kuin suraan 5 % suuden tavitteleminen yrityksen kknaismarkkinista. Mikäli saavutettu myynti lisi mlemmissa tapauksissa sama, n segmentidun markkinasuuden valinta kannattavampi, kska lukiteltujen asiakkaiden reaginti lisi käytännössä yhdenmukaisempaa ja kilpailuvastus vähäisempää. Näin halutun myyntitavitteen saavuttaminen n tdennäköisesti helpmpaa. Asiakkaiden segmentimista vidaan perustella myös asiakkaiden erilaisilla tarpeilla ja kulutustttumuksilla. Segmentinnin avulla vidaan myös keskittyä yritykselle kannattavimpiin asiakasryhmiin sekä näille asiakasryhmille spiviin mainnnan keinihin. Tästä esimerkkinä vidaan mainita asiakasryhmäkhtainen hinnittelu, jlla n sura vaikutus yrityksen myyntituttihin. (Havumäki & Jaranka 2006,81 83; McKinsey & Cmpany 2001,72 74; Mäntyneva 2003,33-35.) Asiakkaita segmentitaessa asiakkaat jaetaan mahdllisimman hmgeenisiin ryhmiin. Ryhmittelyn avulla selvitetään, mitkä ryhmistä mudstavat yrityksen ydinasiakasryhmän ja mitkä asiakkaat katstaan vähemmän tärkeiksi yritykselle. Tyypillisiä lukittelun perusteita vat esimerkiksi: demgrafiset tekijät: ikä, sukupuli ja kulutus psykgraafiset tekijät: asumismut, elämäntyyli ja harrastukset st- ja kulutuskäyttäytyminen: stuskllisuus ja hintaherkkyys Valitut lukittelukriteerit vat menestyksekkäitä, mikäli nnistutaan lumaan asiakasryhmiä, jtka vat sisäisesti mahdllisimman samanlaisia, mutta kuitenkin niin suuria, että niitä pystytään palvelemaan tehkkaasti. (Havumäki & Jaranka 2006,81 83; McKinsey & Cmpany 2001,72-74.) Pääasiakassegmentin selvittyä tulee suunnitella, millä keinin nämä ptentiaaliset asiakkaat saavutetaan. Asiakkaat stavat yrityksen tutteita ja palveluita vain, js ne vat jllain tavalla kilpailijihin nähden parempia. Tutteen tai pal-

56 velun paremmuutta mitataan pääsääntöisesti jk emtinaalisilla tai ratinaalisilla kriteereillä. Mikäli tarjttu tute tai palvelu n asiakkaan mielestä kilpailijaan verrattuna parempi, n lutu timiva myyntiväittämä ja yrityksen tutteiden menekki taattu. Tällöin yrityksen tutteet vat siis asemitu ikein valitulle asiakassegmentille. (McKinsey & Cmpany 2001,74 75.) Hyvään asemintiin päästään tunnistamalla kuluttajien lennaiset tarpeet ja ngelmat riittävän suuressa asiakassegmentissä. Tämän jälkeen ludaan hukutteleva myyntiväittämä tarjttaville tutteille ja palveluille ja pyritään saavuttamaan ainutlaatuisuus kilpailevista yrityksistä erttumalla. Osttapahtuman jälkeen varmistetaan asiakkaan asiakastyytyväisyys. (McKinsey & Cmpany 2001,74 75.) 7.3 Markkinintistrategian suunnitteleminen Markkinintistrategian suunnittelun avulla määritellään ne timenpiteet, jilla yritykselle asetetut tavitteet pyritään saavuttamaan. Yleisesti markkinintitimenpiteet vidaan ryhmitellä niin kutsutun 4P-mallin mukaisesti neljään eri lukkaan, jita vat tute (prduct), hinta (price), jakelu (place) ja markkinintiviestintä (prmtin). (McKinsey & Cmpany 2001,75 82.) Tutteen salta määritellään, mitä minaisuuksia yrityksen tutteella tai palvelulla tulee lla, jtta se täyttää asiakkaan tarpeet. Hinnan määrittämisellä selvitetään, mikä n hinta, jka tutteelle vidaan asettaa ja mitä tällä hinnittelustrategialla pyritään saavuttamaan. Jakelun salta selvitetään, miten tute tai palvelu timitetaan yrityksen asiakkaalle. Kun taas markkinintiviestintä kuvaa millaista viestintää n tarkitus käyttää, jtta asiakkaat saadaan vakuuttuneiksi tarjtun tutteen tai palvelun hyödyllisyydestä. (McKinsey & Cmpany 2001,75 82.)

57 7.4 Kuusam ja lähialueet yrityksen markkina-alueena Suunnitteilla levan yrityksen sähköalan liiketiminta tulisi siis sijittumaan Kuusamn ja Kuusamn lähialueille. Kuusamn lähialueisiin vidaan lukea muun muassa Taivalkski, Psi, Kemijärvi ja Sumussalmi. Kuusamn ja lähialueiden markkina-alueella n humiitava matkailun ja lma-asumisen merkittävä vaikutus. (Kuusam 2013; Kuusam Regin 2010.) Kuusamssa paikallisia asukkaita n nin 16.000 ihmistä. Näistä ihmisistä mudstuu vuden 2013 tilastjen mukaisesti nin 7.300 asuntkuntaa, jista 74,9 % asuu pien- ja rivitalissa eli nin 5.465 asuntkuntaa. Vastaavasti vuden 2013 lpussa Kuusamssa n llut kesämökkejä nin 6.575 kappaletta. Omaktitalja Kuusamssa n rakennettu vusina 1940 2010 yhteensä 4911 kappaletta (Kuva 2.) (Puurunen 2015,2-3). Taivalkskella n vastaavana ajankhtana, vunna 2013 llut nin 4.250 asukasta, jista n mudstunut nin 1.830 asuntkuntaa. Taivalksken asuntkunnista rivi- ja pientalissa n asunut 83,4 prsenttia eli nin 1.525 asuntkuntaa. Lma-asuntja Taivalkskella n llut vuden 2013 lpussa yhteensä nin 1.190 kappaletta. Lapin alueella sijaitsevalla Kemijärvellä n llut vuden 2013 tilastjen mukaisesti nin 7.980 asukasta, jista n mudstunut yhteensä nin 4.150 asuntkuntaa. Kemijärven asuntkunnista 68,8 % n asunut rivi- ja pientalissa eli nin 2.860 asuntkuntaa. Kesämökkejä Kemijärvellä n taas llut nin 2.005 kappaletta. Rivi- ja pientalissa asuvien sekä lma-asuntjen määrien avulla saadaan selville alittavan yrityksen ptentiaalisien asiakkaiden määrät. Näiden paikkakuntien ptentiaaliset asiakasmäärät yhteen laskemalla saadaan nin 19.620 ptentiaalista asiakasta. Tilasttietjenkin perusteella lma-asumisen määrä n humattava suhteessa paikalliseen asumiseen. (Tilastkeskus 2015 a, b, c.)

58 Kuusamn rakennettujen maktitaljen määrä vusina 1940-2010. 1624 1302 1403 582 v. 1940-1950 v. 1960-1970 v. 1980-1990 v. 2000-2010 Kuva 2. Kuusamn rakennettujen maktitaljen määrä vusina 1940 2010 Kuusamssa ja lähialueilla timitiljen ja tnttien hintatas n edullinen alittavien yrityksien kannalta. Kuusamssa liikenneyhteydet vat hyvät surien lentyhteyksien ansista, mutta junayhteydet puuttuvat. Tällä hetkellä Kuusamn ja Taivalksken alueilla n nin 1.500 yritystä. Elinkeinelämän painpisteinä vat matkailu, puunjalstaminen, elintarviketellisuus ja tiettellisuus. Kuusamssa n mahdllista kuluttautua Kainuun ammattipistssa sähköasentajaksi ja mahdllinen insinöörin tutkint n mahdllista surittaa muun muassa Lapin ammattikrkeakulussa. (Kuusam 2013; Kuusam Regin 2010; Sirviö 2015.) Kuusamn markkina-alueella ptentiaalisia asiakkaita vat paikalliset asukkaat ja vapaa-ajan asuntjen mistajat, kunnat ja kaupungit sekä alueella timivat muut yritykset. Tällä hetkellä asiakkaiden tarpeena vat pääsääntöisesti saneerauskhteiden sähkötyöt. Tämä jhtuu paikallisten asuntjen, kiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntjen ikääntymisestä. Paikallisten matkailuyrityksien ja vapaaajan asuntjen mistajien pääpain rakentamisen salta n tulevaisuudessa lemassa levan käyttökapasiteetin nstaminen, mikä tulee lisäämään saneeraustyön kysyntää. Uudisrakentamisen määrä alueella n vähentynyt, mutta ei le kknaan pysähtynyt. Uudisrakentamisen määrään vaikuttaa yleisen talustilanteen lisäksi alueen asukkaiden määrän negatiivinen kehitys. (Sirviö 2015.) Taivalksken kunnassa n myös kiinnitetty humita kunnan hankintihin paikallisilta yrityksiltä. Taivalkskella kunta ja yrittäjät pyrkivät tiivistämään yhteistyötään mlemminpulisella paremmalla tiedttamisella. Tähän tivtaan pa-

59 rannusta myös kk Phjis-Phjanmaan alueella Phjis-Phjanmaan yrittäjien tekemän tutkimuksen perusteella. Yrittäjät tivvat kuntien ja kaupunkien päätöksenten npeuttamista ja vaikutuksien arviimista j hankintjen suunnitteluvaiheessa. (Eskla 2015,2 3.) 7.5 Alittavan yrityksen strategia markkinilla Kaikki markkina-alueella asuvat henkilöt ja liiketimintaa harjittavat yritykset vat mahdllisia asiakkaita alittavalle yritykselle. Alittavan sähköalan yrityksen asiakkaita Kuusamssa ja lähialueilla vat kuitenkin pääasiallisesti rakennuksien mistajat. Rakennuksien mistajat vidaan jakaa asuntjen, vapaaajan asuntjen ja kiinteistöjen mistajiin sekä yrityksiin että kuntiin ja kaupunkeihin. Rakennuksien mistajia vidaan taas jatella muun muassa uudisrakentajiin ja saneeraajiin. Jkaisella segmentillä n erilaiset tarpeet sähköalan yrityksen palveluille. Timinnan tehstamiseksi n selvitettävä, mitkä asiakasryhmät mudstavat perustettavan yrityksen ydinasiakassegmentin ja mitkä vat juuri heidän tarpeensa. Tässä tapauksessa segmenttejä mudstetaan asiakkaiden sähköasennustarpeiden perusteella (Taulukk 2.) humiiden markkina-alueen vaikutukset sähkötöissä.

60 Taulukk 2. Rakennuksien mistajien tarpeet sähköurakinnille. Kiinteistöt ja Asunnt Liiketilat / yri- Tellisuus Kunnat ja kau- vapaa-ajan tystiminta pungit asunnt uudisrakentami uudisrakentami uudisrakentam uudisrakentam uudisrakentam nen nen inen inen inen sähkösuunnitte sähkösuunnitte sähkösuunnitt sähkösuunnitt sähkösuunnitt lu lu elu elu elu saneeraus saneeraus saneeraus saneeraus saneeraus pienimutiset pienimutiset valmainkset lgiikat valaistus sähkötytöt sähkötyöt valaistus valaistus pienimutiset valaistus valaistus sähkötytöt turvalaitteet turvalaitteet antenniasennu kset päivystys ja hult hult vukra- lämmitysratkai sut asuntjen krjaustyöt knsultaatipal velut lämmitysratkai sut knsultaatipal velut Taulukn 2. perusteella n selvää, että eri asiakassegmenteillä n hyvin paljn samanlaisia tarpeita sähköurakinnille. Keskeistä n kuitenkin humiida pienen yrityksen mahdllisuudet ja resurssit tarjta tutteitaan ja palvelujaan eri asiakasryhmille. Yksin työskenneltäessä yrityksen resurssit vat riittämättömät tellisuuden sekä kuntien ja kaupunkien uudisrakennus- sekä saneerauskhteissa. Myös kknaisten talyhtiöiden rakentaminen ja suuret remntit vat alittavalle yrittäjälle liian suuria urakita. Tällaisiin prjekteihin sallistuminen n timinnan alkuvaiheessa mahdllista vain aliurakitsijana. Yksin työskenneltäessä resurssit eivät riitä työn surittamiseen vaaditussa aikataulussa ja sähkötarvikkeita ei saada hankittua niin edullisesti ja npeasti kuin suuremmat alan timijat. Sähköalan yrityksen palveluita vidaan siis tässä tapauksessa tarjta pienemmissä khteissa. Pienempiä khteita vat pääsääntöisesti kiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntjen mistajien uudisrakennus ja remntinnin tarpeet. Muita yritykselle spivia khteita vat asuntjen mistajien ja liiketiljen yksittäiset sähköasennustarpeet ja remntit sekä talyhtiöiden pienimutiset saneeraus-

61 työt. Lisäksi yritys kykenee tarjamaan tutteitaan ja palveluitaan kunnille, kaupungeille ja tellisuudelle pienimutisemmissa sähkötöissä. Tästä esimerkkinä vidaan mainita lamppujen vaihdt, sähköhellan kytkentä tai pistrasiiden asennustyöt. Näin llen alittava yrityksen timinnan ydinasiakassegmenttinä vat kiinteistöjen ja vapaa-ajanasuntjen mistajat. Valitulle segmentille tarjtaan laajaalaisesti sähköalan palveluita, jita vat edellä mainitusti uudisrakentaminen, remntinti sekä muut rakennuksien sähköparannustyöt kuten esimerkiksi keittiöremntit, valaistuksen suunnittelu tai sähköturvalaitteiden asentaminen. Lisäksi pyritään tavittamaan asuntjen sekä liiketiljen mistajat ja heidän henkilökhtaiset pienimutisemmat tarpeensa sähkötöille kuten esimerkiksi sähkökiukaiden ja valmainksien asennukset. Palveluiden tarjnnassa paintetaan erityisesti saneerausta ja remntintia perustuen markkina-alueella vallitsevaan tilanteeseen muun muassa väestön kehityksen sekä rakennuskannan ikääntymiseen salta. Ikääntyvien rakennuksien mistajien tarpeisiin lukeutuvat taludellisesta tilanteesta riippumatta erilaiset välttämättömät sähköjen krjaus- ja parannustyöt. Lisäksi vanhempien rakennuksien mistajien tarpeisiin kuuluvat lunnllisesti erilaiset asumisen mukavuutta parantavat työt, kuten keittiö- tai valaistusremntinti. Asumisen kustannuksien laskeminen muun muassa sähkön kulutusta alentamalla n myös keskeinen tarve sähköalan parannustöissä. Valittu pääasiakassegmentti pyritään tavittamaan ikein khdennetulla markkininnilla sekä man palvelun erinmaisuudella kilpailijihin nähden. Yrityksen tutteet ja palvelut differidaan kilpaileviin yrityksiin nähden edellisessä luvussa mainituin keinin. Tutteiden ja palveluiden differimisessa tetaan humin markkininnin 4P-mallin mukaisesti tute- ja palveluidean kehittäminen. Kilpailuetu pyritään siis saavuttamaan erinmaisella asiakaspalvelulla ja rakentamalla asiakkaille kattavia palvelukknaisuuksia.

62 Markkininnissa tarjttavat tutteet ja palvelut asemidaan ptentiaalisten asiakkaiden mielissä erinmaiseen asiakaspalveluun ja uudenlaisiin kknaisvaltaisiin palvelukknaisuuksiin sekä ympäristöystävällisyyteen perustuen. Käytännössä tämä timintamalli n asiakaskkemuksena erilainen, sillä asiakkaan kanssa käytettävään vurvaikutukseen keskitytään aiemmin ttuttua enemmän. Asiakastyytyväisyys ja saavutetun asiakassuhteen hit varmistetaan työn luvutuksen yhteydessä laitteiden käyttöpastuksella ja hulln sekä ylläpidn tarjamisella. Ptentiaalisia asiakkaita pyritään lisäksi tavittamaan yhteistyöllä ja verkstitumalla muiden paikallisten yrityksien kanssa, kuten esimerkiksi hitamalla LVI-alan yrityksien laitteiden sähkötöiden kytkennät ja vastaavasti tarjten asiakkaille tutun LVI-alan yrityksen palveluita esimerkiksi keittiöremntin yhteydessä. Tällainen yhteistyön keinin mudstettu palvelukknaisuus n asiakkaalle vaivatn, kustannustehkas ja npea ratkaisu. Markkininnin 4P-mallin mukaisesti hinnittelussa tetaan humin timinnan kannattavuus, mutta uutena yrityksenä markkinilla pyritään tavittamaan asiakkaita määräajin erityistarjuksien ja pakettihinnittelun avulla. Hintakilpailuun muiden yrityksien kanssa ei le viisasta ryhtyä, sillä pitkällä aikavälillä tämä lisi kannattamatnta eikä pysyviä asiakassuhteita saataisi lutua. Tisaalta markkinilla uutena tulkkaana ei vida velittaa asiakkaalta niin santtua kerman kurinta hintaa paremman asiakaspalvelun perusteella, kska samat sähköasennuspalvelut vat saatavilla j lemassa levilta sähköalan yrityksiltä edullisemmin. Markkininnin 4P-mallin mukaiset jakelu ja markkinintiviestintä tetaan myös humin alittavan sähköalan yrityksen strategiassa markkinilla. Sähköalan yrityksen tutteen ja palvelun jakelu eli tilattu työ timitetaan itse yrittäjän timesta henkilökhtaisesti asiakkaalle. Yrittäjällä n mahdllisuus liittyä erilaisien sähköurakintiketjujen jäseneksi, mutta alitusvaiheessa yrittäjä kkee timintansa parhaimmaksi mudksi timia itsenäisesti, kska markkinat ja timialue vat j ennalta tunnetut.

63 Markkinintiviestintä n tärkeässä rlissa alittavalle yrittäjälle, jtta mat tutteet ja palvelut saadaan ptentiaalisten asiakkaiden tietisuuteen. Tässä tapauksessa yrittäjä pyrkii tavittamaan pääasiakassegmenttinsä humin mainnnalla sanmalehdissä sekä Internet-markkininnin keinin. Yrittäjä tulee myös sallistumaan mahdllisiin tapahtumiin ja messuille, jissa ma yritys vidaan tuda asiakkaiden tietisuuteen. Valitut mainnnan kanavat vat perusteltuja pääasiakassegmentin tavittamisessa, kska segmentin asiakkaat vat eri ikälukkien edustajia. Vanhemmat asiakkaat etsivät yrityksistä tieta sanmalehdistä, kun taas nuremmat hakevat haluamansa tiedn yrityksien ktisivuilta sekä ssiaalisesta mediasta Internetistä, kuten Facebkista ja Instagramista. Markkinintiviestinnässä kerrtaan yrityksen tarjamista palveluista, erikistarjuksista, pakettihinnista sekä muistutetaan asiakkaita ktitalusvähennyksen tarjamista helptuksista vertuksessa. Yrityksen mainnta ajitetaan pääasiallisesti kesäkaudelle, jllin rakentaminen ja remntiminen vat asiakkaiden mielessä. Mainntaa käytetään myös liiketiminnan alitusvaiheessa sekä palveluiden kysynnän llessa hiljaisempaa. Yrityksen maa timintaa tulee kehittää ja arviida timinnan edetessä. Mäntynevan (2003,92) hjeiden mukaisesti, yrityksen n tärkeää ymmärtää mille asiakkaille sen kullinkin kannattaa tutteitaan ja palveluitaan tarjta. Yrityksen tulee myös seurata tekemiensä tarjuksien vaikuttavuutta ja tehkkuutta sekä ttaa ppia näistä tilanteista. Lisäksi n tärkeää tutkia avautuuk markkinilla uusia ptentiaalisia mahdllisuuksia laajentaa maa timintaa nykyisillä markkinilla tai uusille markkinille tahi timialille. Tulee myös seurata, nk uusille innvaatiille tilausta. Tästä esimerkkinä vidaan mainita uudenlaisien lisäpalveluiden kehittäminen esimerkiksi eri ikälukkien asiakkaille. Vidaan räätälöidä vanhuksille sähköasennuspaketti tutteineen, jka mahdllistaa asiakkaan asumisen massa kdissaan mahdllisimman pitkään. Asuminen mahdllistetaan muun muassa tarjamalla hulettmat lämmitysratkaisut, liiketunnistin valaistus ja palturvalliset sähkölaitteet, jtka sammuvat ajastimella. Innvaatiiden edelleen kehittämisessä n mahdllista käyttää hyödyksi alueen krkeakulujen tarjamia palveluita.

64 Yrityksen menestymiseksi markkinilla vaaditaan siis useiden sasten timimista yhtäaikaisesti. Yrityksen n kyettävä tuttamaan arva asiakkailleen ja pystyttävä timimaan kilpailijihin verraten tehkkaammin ja tuttavammin. Yrityksen prsessien kuten itse työn surittamisen, tutteiden, markkininnin, asiakaspalvelun ja lgistiikan tulee lla asiakaspalveluhenkiset, timivat ja kestävät. Yrityksen n kyettävä timimaan taludellisesti tehkkaasti, jllin timinta n rahallisesti kannattavaa. Omasta timinnasta tulee kyetä ppimaan jatkuvasti, näin n mahdllisuus kehittää maa työskentelyä ja tehdä uusia innvaatiita. Yritystiminnassa tärkeää n myös timinannan laajuuden järkevyys kussakin timinnan vaiheessa. Merkityksellistä n erityisesti timinnan kehityksen ja kasvun ikea-aikainen rytmitys. Yrittäjän n ltava timintansa salta ajan tasalla jkaisessa yrityksen vaiheessa sen elinkaaren aikana. (Viitala & Jylhä 2004,246 248.)

65 8 JOHTOPÄÄTÖKSET Tavitteenani li selvittää, mitä asiita sähköalan yrityksen perustamisessa n tettava humin ja miten laaditaan kattava liiketimintasuunnitelma. Liiketimintasuunnitelman salta pyrin keskittymään erityisesti Kuusamn ja lähialueiden markkina- ja kilpailijatilanteen analysimiseen. Analyysin phjalta pyrin saamaan selville, mihin asiakassegmenttiin alittavan yrittäjän tulisi keskittyä ja millä keinin markkina-alueella kilpaileminen sekä menestyminen vat mahdllisia. Sähköalan sakeyhtiön perustamisessa n tettava humin mnia asiita. Yritystiminnan käynnistäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja hulellisuutta. Perustamistimenpiteet n suritettava ikeassa järjestyksessä ja mahdllisesta ulkpulisesta asiantuntija-avusta n varmasti hyötyä. Liiketimintasuunnitelma n keskeisessä rlissa yrityksen timinnan suunnittelussa ja timinnan käynnistämisessä. Sen avulla taataan yrityksen kilpailukykyisyys markkinilla. Yritystä perustettaessa markkina-alueeseen ja alalla timiviin kilpailijihin n tärkeää perehtyä ennen timinnan alittamista, mutta myös liiketiminnan aikana, jtta sataan reagida muutksiin. Markkinat ja asiakkaat vaikuttavat liiketimintaan muun muassa kysynnän kehityksen ja riittävyyden salta, asiakkaiden st- ja kulutustapjen muutksien mukaan sekä timialalla tapahtuvien muutksien mukaisesti. Kaikkeen tähän tulee kyetä varautumaan. Tutkimuksen perusteella alittavan sähköalan yrittäjän tulee keskittää timintansa paikallisten ktitaluksien ja vapaa-ajan asuntjen mistajien sähköasennustarpeiden täyttämiseen. Muihin vastaaviin yrityksiin nähden kilpailuetuna vat erinmainen asiakaspalvelu, jka ludaan keskittymällä jkaiseen vurvaikutustilanteeseen asiakkaan kanssa sekä lumalla asiakkaille uudenlaisia palvelukknaisuuksia. Yritys tarjaa asiakkailleen tilatun sähkötyön perusteellisen suunnittelemisen ja työn luvutuksen yhteydessä varmistetaan asiakastyytyväisyys pastamalla asiakasta tilattujen tutteiden käytössä. Asiakkaalle tarjtaan jatkssa sähkölaitteiden hult sekä krjauspalvelut, varmistaen tällä kei-

66 nin pitkäaikaisen ja kannattavan asiakassuhteen mudstumisen. Sähköalalla yrityksien tarjamat tutteet ja palvelut vat perusajatukseltaan käytännössä täysin samat. Näin llen kilpailuedun tavittelun tulee perustellusti phjautua asiakaspalvelun laadun kehittämiseen. Yrityksen n jatkssa kyettävä reagimaan muutksiin ja kehittämään timintaansa jatkuvasti niin tutteiden kuin palveluiden salta valitulla markkina-alueella ja sen ulkpulelle. Alittava yritys pyrkii myös tekemään yhteistyötä muiden paikallisten yrityksien kanssa ja tavittamaan uusia asiakkaita tätä kautta. Mielestäni yrityksen perustamisessa tärkeää n ttaa humin timinnan hulellinen suunnittelu, jssa liiketimintasuunnitelma n hyvänä apuna. Liiketimintasuunnitelman sa-alueina tulee lla liikeidean, timinta-ajatuksen ja yrittäjän kuvaus sekä arviiminen. Liiketimintasuunnitelmassa tulee myös käydä läpi uuden yrityksen rahitus, riskit, hinnittelu, kilpailijat ja markkinat. Liiketimintasuunnitelmaan n mahdllista ttaa mukaan myös muita tarvittavia saalueita kunkin yrityksen mien tarpeiden mukaisesti. Markkina- ja kilpailijaanalyysin merkitys n tässä suunnittelemisessa keskeinen. Alittavan yrittäjän tulee myös perehtyä käytännön timiin, jita yrityksen perustaminen vaatii. Esimerkiksi sakeyhtiön perustamisessa n tettava humin lainsäädäntö sekä käytännöt, jita n nudatettava. Oman timialan vaatimukset n myös humiitava. Tutkimuksen surittamiseksi len perehtynyt alan kirjallisuuteen sekä Internet julkaisuihin sekä hakenut infrmaatita yrittämiseen liittyen. Olen myös haastatellut paikallista yrityskehittäjää, jka anti tarkempaa tieta Kuusamssa vallitsevasta markkinatilanteesta rakennusalalla. Olen myös havainninut paikallisten sähköalan yrityksen timintaa ja markkinintia peilaten niitä uuden yrityksen mahdllisuuksiin markkinilla. Tieta tutkimuksen surittamiseen löytyi hyvin ja näiden faktjen phjalta kykenin mudstamaan alustavan suunnitelman alittavan yrityksen timinnasta valitulla markkina-alueella. Tutkimuksen tulksia n mahdllista hyödyntää myös muun yrityksen perustamistilanteessa sveltuvin sin. Tulevaisuudessa

67 yrityksen menestyminen tulee vaatimaan jatkuvaa markkiniden seurantaa sekä laaditun liiketimintasuunnitelman päivittämistä, jtta liiketimintaa kehitetään ikeaan suuntaan. Prsessina pinnäytetyön tekeminen n llut kiinnstava ja mukava. Aiheena yritystiminnan suunnitteleminen, liiketimintasuunnitelman laatiminen sekä markkina- ja kilpailija-analyysiin perehtyminen n llut kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintinen. Olen ppinut uusia asiita yrityksen perustamisesta sekä timinnan suunnittelemisesta. Lisäksi tiedn hankinnan taitni vat kehittyneet prsessin myötä. Onnistumisen tunteita nsti työhöni spivien lähteiden löytäminen, jista löytyi uutta ja ajatuksia herättävää tieta sekä hjeita. Tiveenani lisi llut varata työn tekemiseen pidempi aika, mutta valitettavasti se ei llut mahdllista tapauksessani. Yrittäminen n yksi mielenkiintinen ja harkinnan arvinen vaihteht tulevaisuuden urasuunnitelmissani. Jatkssa käsittelemäni sähköalan yrityksen timintaan liittyen visi surittaa tutkimuksen liiketimintasuunnitelman päivittämisen salta selvittäen, mitä menestyminen markkinilla kyseisellä hetkellä vaatii. Lisäksi tutkimukseen lisi mielenkiintista liittää ptentiaalisille asiakkaille suritettu kysely kskien heidän tarpeitaan ja kehittämisehdtuksiaan. Olisi myös kiinnstavaa tietää, miten tämän tutkimuksen tuls autti yrittäjää liiketiminnassaan käytännössä.

68 LÄHTEET Eskla, J. 2015. Lisää yhteistyötä kunnan ja yrittäjien kesken. Killissanmat 2.11.2015, 2-3. Grönrs, C. 1998. Nyt kilpaillaan palveluilla. 4. uudistettu pains. Prv: WSOY. Haigh, R. 2003. Business brief: Finland. Helsinki: Multikustannus. Havumäki, H. & Jaranka, E. 2006. Kauppa Timinnan suunnittelusta markkinintiin. Keuruu: Otavan Kirjapain Oy. Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjita. 15. 16. pains. Hämeenlinna: Karistn Kirjapain Oy. Tim. Hlpainen. T. 2014. Yrityksen perustamispas, Käytännön perustamistimet. 23. uudistettu pains. Prv: Bkwell Oy. Ilmniemi, M., Järvensivu, P., Kyläkalli, K., Parantainen, J. & Siikavu, J. 2009. Uuden yrittäjän käsikirja. Helsinki: Talentum. Kansaneläkelaits, 2015. Yrittäjän työterveyshult. Viitattu 17.10.2015. http://www.kela.fi/tyterveyshult-yrittaja. Kski, T. & Virtanen, M. 2005. Tuls Liiketiminnan suunnittelulla menestykseen. Keuruu: Otavan kirjapain Oy. Kuusam. 2013. Työ ja yrittäminen. Viitattu 24.10.2015. http://www.kuusam.fi/resurce.phx/sivut/sivut-kuusam/yritysinf/index.htx. Kuusam Regin. 2010. Yrityspalvelut. Viitattu 24.10.2015. http://www.naturplis.fi/yrityspalvelut. Laukkanen, M. 2006. Yritykset tervetula! Kehittämistimi seututaluden käynnistäjänä. Tampere: Tammer-pain Oy. McKinsey & Cmpany, 2001. Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketimintasuunnitelman laatimiseen. 2. pains. Prv: WS Bkwell Oy. Mäntyneva, M. 2003. Asiakkuudenhallinta. 1. 2. pains. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Ojasal, K., Milanen, T. & Ritalahti, J. 2010. Kehittämistyön menetelmät - Uudenlaista saamista liiketimintaan. 1. 2. pains. Helsinki: WSOYpr Oy. Pitkänen, R. 2006. Parasta palvelua Miten nnistut asiakkaan khtaamisessa? Juva: WS Bkwell Oy.

69 Puurunen, R. 2015. Krjausvelka tietää kehna sisäilmaa. Killissanmat 11.11.2015, 2 3. Sirviö, K. 2015. Naturplis Oy. Yrityskehittäjän haastattelu. 23.10.2015. Sumen riskienhallintayhdistys ry. 2015. Riskien hallinnan periaatteet. Viitattu 23.10.2015. http://www.pk-rh.fi/. Sumen Uusyrityskeskukset ry. 2015. Yrityksen perustajan pas - Ryhtyisitkö yrittäjäksi, timinnan alittamisen ABC. Uusyrityskeskukset 2015. Sumen yrittäjät Ry, 2014. Osakeyhtiön perustamistimet ja yhtiömudn säätely. Viitattu 8.10.2015. http://www.yrittajat.fi/fi- FI/minustakyrittaja/perustamistimet/sakeyhti/. Tilastkeskus. 2015a. Kemijärvi. Viitattu 4.11.2015. http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedt/320.html. Tilastkeskus. 2015b. Kuusam. Viitattu 4.11.2015. http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedt/305.html. Tilastkeskus. 2015c. Taivalkski. Viitattu 4.11.2015. http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedt/832.html. Tmperi, S. 2011. Käytännön kirjanpit. Helsinki: Edita Prima Oy. Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirast. 2015. Sähkö ja hissit. Viitattu 12.10.2015. http://www.tukes.fi/. Työ- ja elinkeinministeriö, 25.2.2015. Starttiraha Alittavan yrittäjän tuki. Viitattu 20.10.2015. http://tepalvelut.fi/te/fi/tynantajalle/yrittajalle/alittavan_yrittajan_palvelut/starttir aha/index.html. Verhallint, 13.2.2015. Tulvertus Osakeyhtiö ja suuskunta. Ennakkver Uusi yrittäjä. Viitattu 17.10.2015. http://www.ver.fi/fifi/yritys_ja_yhteisasiakkaat/osakeyhti_ja_suuskunta/tul vertus. Viitala, R. & Jylhä, E. 2004. Menestyvä yritys Liiketimintasaamisen perusteet. 5. 6. pains. Helsinki: Edita Prima Oy. Yrityssumi.fi, Työ- ja elinkeinministeriö, 2015. Viitattu 12.10.2015. http://www.yrityssumi.fi/.

70 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Lmakkeet: Osakeyhtiön perustamisilmitus, https:www.ytj.fi/palvelut/ylmakkeet/perustamisilmituslmakkeet?versin=13 Lmake: Ilmitus sähkötöistä, http://www.tukes.fi/fi/palvelut/lmakkeet/sahk-ja-hissit-lmake/

71 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 1 (10)

72 Liite 1. Lmake - Osakeyhtiön perustamisilmitus 2 (10)

73 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 3 (10)

74 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 4 (10)

75 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 5 (10)

76 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 6 (10)

77 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 7 (10)

78 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 8 (10)

79 Liite 1. Lmake Osakeyhtiön perustamisilmitus 9 (10)